Joudunko kypsytysrumbaan?

[Wiveca]

Elikkäs sain vanhemmiltani 150 litraisen akvaarion joka on jo vuosikausia ollut toiminnassa mutta huonolla hoidolla.
Muutama vuosi sitten innostuin itse akvaariohommista mutta paikkakunnanvaihdoksen vuoksi akvaariojutut jäivät pois kuvioista.Jotenka ajattelin nyt sitten alkaa pikkuhiljaa kasaamaan akvaariota kuntoon.

Kysymys onkin tämä.

Akvaario on olllut tyhjillään 3 päivää.
Hiekka ja kivet on pesemättömänä sankoissa.
Kasvit odottavat myös sankoissa.
Kaikki vanha vesi on heitetty menemään.
Mattosuodatinvehkeet on tulollaan mutta luultavasti kestää muutaman viikon ennenkuin voin asentaa maton paikalleen (vanha suodatin on käyttökelvoton).
Akvaarioa asuttaneet 2 monnia ja jokunen neontetra asuvat siskoni akvaariossa väliaikaisesti.

Joudunko kypsyttämään akvaarion alusta alkaen vai voinko näistä "aineksista" kasata akvaarion toimintaan ja alkaa pikkuhiljaa järjestelemään sopivaa kalastoa/kasvistoa?

Voinko pitää akvaarion toiminnassa pelkillä kasveilla ja noilla monnisilla joista en tällä hetkellä tiedä enempää?Uskoisin niiden olevan ihan perus partamonnisia.

Vai onko järkevämpi vaihtoehto alottaa homma täysin alusta,odotella mattosuodatinvermeet ja kypsyttää akvaario myöhemmin?

[marikki]

Kyllä taidat joutua uuteen kypsytysrumbaan ainakin osittain. Jos hiekka on märkää, siinä on vielä hengissä varmasti bakteeristoa, toisaalta, onko tuossa ajassa mahdollista jo pilaantuminen, enpä osaa sanoa. Kasvien pinnoilla on varmasti vielä hyvinkin bakteeristoa. Minä taitaisin huuhtaista hiekat kevyesti ja tuupata tankkiin lisäksi jotain ymppiä (Safe start tai vastavaa) ja tutkata kehitystä päivittäin. Kasvit tuuppaisin mutta kalat antaisin odotella sitä mattosuodattimen laittamista.

Mutta tämä on vain minun mutu-tuntumani, joku voi osata perustella jonkin paljonkin fiksumman toimintatavan

[111na]

Voisit laittaa hiekan niin ettei siinä seiso vesi. Silloin siinä säilyy kypsyys hyvin. (Tai ainakin säilyy paremmin kypsyyttä.) Kosteana, mutta ilmavana.

Ja sitten koittaa perustaa akvaario. Siis asetella se asianmukaiselle alustalleen huolellisesti ja laittaa hiekka altaaseen. Lisäksi kasvit ja jokin vedenkierrättäjä tai suodatin. Tämän jälkeen on aika päättää, asuttaako sen saman tien vai pitäisikö tutkia sen kypsyyttä (tai kypsyttää) ensin.


Mutta kysymys taisi pitää sisällään vaihtoehtoisen ajatuksen aloittaa kokonaan alusta. Se pitää erikseen miettiä tietysti kaiken aluksi. Puhdas akvaario, puhdas hiekka? Sitten alkaa sitä vasta 'likaamaan' uusin 'lioin'. Han-kala kysy-mys!

[optimistx]

Kypsyttäminenhän trakoittanee kahdentyyppisten bakteerien kasvattamista sopivaan määrään akvaariossa:

a) bakteerit, jotka muuttava ammoiniumin nitriitiksi (NH4-->NO2)
b) bakteerit, jotka muuttavat nitriitin nitraatiksi (NO2-->NO3)

Ammoniumia syntyy lähinnä kalojen ulosteista. Vähän kaloja, vähän ammoniumia.

Kasvit syövät nitraatin ja muuttavat ne vihreäksi kasviaineeksi.

Eikös koko tahallisen kypsytysprosessin voi sivuuttaa, jos lisää kaikki kasvit ja kaloja ensin vähän ja sitten pikkuhiljaa lisää?

Alussa molemmantyyppisiä bakteereja lienee tullut akvaarioon ainakin vähän kasvien mukana (toi toisen akvaarion veden, hiekan, suodatinmassan...).

Koska typpibakteerit kaksinkertaistavat määränsä 12-36 tunnissa saadessaan riittävästi ravintoa, niin ne alkavat lisääntyä sopivasti pienen kalamäärän mukana. Viikossa syntyy jo 128 bakteeria yhdestä, jos lisääntyy 24 tunnin välein.

---

Olen jättänyt miljoonakalojen akvaarioita kypsyttämättä. Olen vain lisännyt vastasyntyneitä poikasia sinne, vettä ja karvalehtikasveja toisista akvaarioista (ei edes aina hiekkaa eikä suodatinta), ja hyvin tuntuvat kasvavan aikuisiksi 2-3 kk:ssa. Pohjalle kertyy levää happikuplineen, ja ilmeisesti typpibakteereita yltympäriinsä. Ruoaksi moina-vesikirppuja ja vähitellen myös jauhoja ja muuta kuivamuonaa.

Näin saatettiin tehdä ennenvanhaan 1950-luvulla, kun kypsyttämisestä ei juurikaan tiedetty. Sopivan vähän kaloja aluksi, sitten pikkuhiljaa lisää, eikä koskaan kalasumppua.

Ketjun aloittaja voinee siirtää vähät kalansa ilman kypsytyshuolia?

[jarvij]

Optimistx kirjoitti edellä:
"Ammoniumia syntyy lähinnä kalojen ulosteista. Vähän kaloja, vähän ammoniumia."

Tuo on lähinnä puoliksi oikein.
Ammoniakkia erittyy kalojen kiduksista. Happamessa ympäristössä se muuttuu heti ammoniumiksi. Hiilidioksidin kanssa muodostuu ammonium- ja karbonaatti-ioneja. Toki myös kalojen virtsassa on ammoniakkia/ammoniumia. Tiedä sitten kummassa (kidukset/virtsa) ammoniumia/ammoniakkia erittyy enemmän.

Yleisemmin ammoiakki/ammoniumia muodostuu valkuaisaineiden hajotessa hapellisessa ympäristössä.

Veden pH ratkaisee ammonium- ammoniakkisuhteen.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... ammoniakki

[111na]

1)Ammoniumia syntyy lähinnä kalojen ulosteista. Vähän kaloja, vähän ammoniumia.

2)Kasvit syövät nitraatin ja muuttavat ne vihreäksi kasviaineeksi.

3)Eikös koko tahallisen kypsytysprosessin voi sivuuttaa, jos lisää kaikki kasvit ja kaloja ensin vähän ja sitten pikkuhiljaa lisää?

4)Näin saatettiin tehdä ennenvanhaan 1950-luvulla, kun kypsyttämisestä ei juurikaan tiedetty. Sopivan vähän kaloja aluksi, sitten pikkuhiljaa lisää, eikä koskaan kalasumppua.

Lainasin leikellen ja numeroin.

1) Kalat erittävät ammoniakkia myös kiduksistaan. Lisäksi ne erittävät sitä enemmän, mitä enemmän niitä ruokitaan. Ammoniumia (-kkia) syntyy myös ruuan hajoamisprosesseissa ilmankin kaloja. Käsittääkseni lähinnä akvaarioon lisätyt valkuaisaineet ovat merkittävä ammoniuminlähde. (Akvaario on ns. suljettu järjestelmä ja siten se saa ammoniuminsa lähinnä sinne lisätystä ruuasta.)

2) Kasvien yksi pääravinteista on typpi. Niille 'maistuvat' erilaiset typpiyhdisteet, muun muassa ammonium. Jos kasvit kasvavat hyvin ja niitä on riittävän rehevästi, voi niitten kasvaviin lehtiin sitoutua jopa muutaman pienen kalan myötä akvaarioon tuleva typpi. (Huomaa että typpi on edelleen akvaariossa - suljettu järjestelmä.)

3) Akvaarion voi toki aloittaa hyvin myös monella tapaa. Kunhan toimii hyvin. Uusien kalojen istuttaminen tuo aina toki muutakin huomioitavaa kalojen terveyden kannalta kuin kuormituksen kasvun.

4) Kyllä tuolloinkin varmasti tiedettiin typenkierrosta ja sen kehittymisestä. Se pitää huomioida aina tavalla tai toisella.


Tässä juttu 'kypsytys kasveilla'. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=37178
Tässä hahmottuu hieman ongelmat, joita syntyy usein kalallisessa kypsymisessä. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 5&start=30
Pissaako kalat? http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=49928

----------------------------------

Pitäisikö ottaa käyttöön sana ammonia tms. tarkoittamaan sekä ammoniumia että ammoniakkia? Helpottaisi lauseiden muotoilua typenkierron yhteydessä asian vääristymättä. NH₃ ja NH₄

[jarvij]

Helsingissä saanee toimivaa Safestarttia. Pienin mahdollinen pullokoko jo riittää varmistamaan typpibakteerien kasvun, kun akvaario käynnistetään vain osittain uudelleen.

[111na]

Helsingissä saanee toimivaa Safestarttia. Pienin mhdollinen pullokoko jo riittää varmistamaan typpibakteerien kasvun, kun akvaario käynnistetään osittain uudelleen.

Kun nyt tarkkoja olemme, sanottakoon ettei Safestart varmista typpibakteerien kasvua, vaan kyse on eläviä typpibakteereja runsaasti sisältävästä tuotteesta.

Se on paikallaan silloin, kun akvaario aloitetaan muuten ilman typpibakteereja ja "vanhaa likaa" (lialla viittaan ensimmäiseen viestiini) - tai halutaan niitä lisätä riittävästi kun epäillään ettei niitä muuten ole riittävästi kulloiseenkin tarpeeseen.

[optimistx]

Kiitos korjauksista.

Kalojen kaikki aineenvaihdunta siis tuottaa ammoniumia, ei pelkästään kakkailu.

Itselleni uusi ajatus oli, että ammoniumin tuotto lienee verrannollinen kalojen kokonaismassaan. Ongelma syntyy, jos akvaarion kalamassaa lisätään liian äkkiä ja riittävää määrää typpibakteereja ei ole ehtinyt kehittyä.

Aika moni ihminen vaikuttaa numeroiden ja fysikaalisten mittalukujen. suhteen sokealta tai vähintään puolisokealta, ml. itseni.

Yritäpä arvella äkkiä tunteenomaisesti, missä määrin yhden 1 cm kalanpoikasen ja 30 kpl 8 cm kalan ammoniumin tuotot ovat? 1:30? 1:1000? 1:100000?

Ja mitä se merkitsee tarvittavien typpibakteerien lukumäärän (ja kiinnityslaustojen pinta-alojen) suhteen? Milnkä kokoisilta näm alueet näyttävät toisiinsa verrattuina?

Enpä osannut itse arvella, piti laskea. Jos massa on verrannollinen pituuden kolmanteen potenssiin, niin suhde on 1 : 30 *(8/1)potenssiin 3 eli noin 1: 1500.

Jos siis altaassa on kylliksi typpibakteereita yhdelle 1 cm kalalle, niin 30 kpl 8 cm kalaa vaatii 1500-kertaisen määrän! Kuvittele kaatavasi bakteereita altaaseen joko yhden kerran, tai noutavasi kaapista niitä yhä uudestaan 1500 kertaa. Aika erilaiset hommat, vai?

Tai jos jälkimmäiseen tapaukseen tarvitaan typpibakteereille 1 m2 kiinnityspintaa ( metri kertaa metri nelikulmio eli noin eteismaton kokoinen), niin edelliseen tapaukseen riittää sivultaan 2,5 cm nelikulmio, postimerkin kokoluokkaa.

Kysymys ei ole olennaisesti 'onko akvaariossa typpibakteereita' vaan 'paljonko akvaariossa on typpibakteereita ' ja onko ko. määrä riittävä altaan kalastolle.

Jos kalomassan lisäys tapahtuu hitaasti, ei tarvinne 'kypsytellä' tieten tahtoen. Joka viikko kuitenkin bakteerien määrä tarvittaessa 100-kertaistuu itsestään, ilman hössötystä.

[111na]

Kiitos korjauksista.

Kalojen kaikki aineenvaihdunta siis tuottaa ammoniumia, ei pelkästään kakkailu.

Itselleni uusi ajatus oli, että ammoniumin tuotto lienee verrannollinen kalojen kokonaismassaan. Ongelma syntyy, jos akvaarion kalamassaa lisätään liian äkkiä ja riittävää määrää typpibakteereja ei ole ehtinyt kehittyä.

Ei todellakaan pelkästään kalan kokoon, vaan myös siihen miten sitä ruokitaan ja kuinka paljon ruuasta sitoutuu kalan kasvuun. Pidä kalaa paastolla ja katso typpikertymä. Vertailla voisi myös vaikkapa viisivuotiasta oskaria ja vuoden vanhaa pusukalaa yms.

Joka viikko kuitenkin bakteerien määrä tarvittaessa 100-kertaistuu itsestään, ilman hössötystä.

Hössötykseen voi tutustua nitriitin ilmaantuessa - jos ei muuten niin lukemalla ketjuja joissa akvaario ei ole tasapainossa typenkierroltaan eikä ymmärretä että sellaisessa tilanteessa jossa nitriittiä veteen kerääntyy, jokainen toimi akvaariossa vaikuttaa tilanteeseen ja sen korjautumiseen ja että ruokinta lisää ammoniumintuottoa.

On kovin helppoa poimia jokin luku tiettyyn bakteerilajiin liittyen, mikä kuvaa vain sen parasta lisääntymistahtia parhaissa oloissa. Sellaisesta johdetut väitteet akvaarion hoitoon ja sujuvaan aloitukseen ovat usein kaukana todellisuudesta.

Toki yhtä lailla akvaarion voi aloittaa hyvin kovin monella eri tapaa - päinvastaista en ole väittämässä.

[Wiveca]

Tilannehan on nyt semmonen että vanhojen tietojen mukaan asustelen Helsingissä mutta todellisuudessa Kuusamossa jossa ei valitettavasti ole akvaariotarvikeliikettä josta ostaisin safe starttia tai muitakaan avittavia aineita jotenka joudun tilailemaan kaiken netin kautta.

Asutin kasvit siskoni akvaarioon ja hiekka on sankoissa joissa on myös vettä.Vaihtelen vesiä muutaman päivän välein.

Suurin ongelmahan on se että minulla ei ole minkäänlaista pumppua/suodatinta jolla saisin veden kiertämään altaassa.Toki olisin jo hiekat ja kasvit altaaseen laittanut jos omistaisin pumpun.

Taidan jättää operaation mattosuodatintarvikkeiden tuloon ja kypsyttää altaan sitten alusta asti uudelleen.

Täytynee kuitenkin tuo kalastokin miettiä myöhemmin tarkkaan koska joudun käymään "kalastus" reissulla Oulussa tai Rovaniemellä.
Pienen paikkakunnan kirous tämä että kaikki täytyy hakea kaukaa

[111na]

Jos haluat säästää hiukan paremmin hiekan hyödyllistä bakteerikantaa sinun kannattaisi levittää se ohuemmaksi kerrokseksi, kuten juuri akvaarion pohjalle. Siten sitä voi hieman vain pitää kosteana, mutta ei niin paljon että se on seisovan veden alla. Näin kypsyys säilyisi tietääkseni melko hyvin.

Kuinka karkeaa tai hienoa hiekka on eli mikä on sen raekoko?

Ja sitten jotain erikoisempaa tapaa: Apteekista voit kysyä hirvensarvensuolaa tai puhdasta salmiakkia eli ammoniumbikarbonaattia tai ammoniumkloridia. Sitä voit laittaa suihkepulloon ja suihkutella välillä hiekkaa silläkin. Tai vain tehdä liuos ja pirskottaa sitä hiekan päälle. Näin kypsyys paranisi eikä vähenisi. (Akvaarioliikkeestä tarvitsisit sitten nitriittitestin ja näillä avuin akvaarion nopeasti hyvin kypsäksi kaloja varten. On toki kyseenalaista, tarvitseeko tällaista parin partamonnin takia, jos ne on suunnitelmissa vain ensi vaiheessa.)

[Wiveca]

Raekoko on jotain muutaman millin luokkaa.Ihan semmosta perus akvaariosoraa.

Nyt ois tietty sellanen mahdollisuus että hommaisin ajan kanssa kaikki tarvikkeet altaaseen ja samalla hiekan.Voisin sitten kypsyttää akvaarion alusta asti hiekan kanssa.

Kalat voin antaa pois ja laittaa koko homman alusta alkaen uusiksi.

Minkä laista kalastoa voi alkaa miettimään 150 litraiseen akvaarioon.
Mielellään helppoja kaloja alottelijalle.

Joku pieni parvi tetroja ois kiva.Joskus omistin sitruunatetroja ja ne olivat kauniita parvena.
Lisäksi haluaisin kalan tai pari pohjalle.Jotain monnisia tms.

Ehdotelmia otetaan vastaan.