Voiko alku olla näin hankalaa...?
180-litrainen akvaario on alkutekijöissään... Olen saanut kahdesta akvaarioliikkeestä päinvastaista tietoa, lukenut kolmatta, joten en oikein tiedä, mihin uskoa.
Tilanne on se, että laitoin viikko reilu viikko sitten uuteen akvaarioon veden ja Bactozym tabletteja 3 niin kuin eräässä akvaarioliikkeessä neuvottiin. Siitä kolmen päivän päästä laitoin Aqua Start liuosta pullon, senkin liikkeen ohjeen mukaan (toisessa liikkeessä sanottiin, ettei litkua saa sekoittaa tablettien kanssa, mutta pakko on jotain ohjetta noudattaa). Bactozymejä jatkan yks tabletti joka kolmas päivä, kunnes tabletit loppuu. Vesi on ollut suht kirkasta alusta saakka. Minulla ei ole vielä kasveja eikä kaloja, liikkeessä sanottiin, että ne voi hankkia samaan aikaan ja kiireideni takia aion hankkia kalat vasta parin viikon päästä.
Vaihdoin viikonloppuna vettä 1/4 kuten neuvottiin (toisessa liikkeessä sanottiin, ettei vettä tarvitse vaihtaa ennen kalojen tuloa...), laitoin veteen myös Aqua Safea. Jostain syystä vesi on ollut vedenvaihdon jälkeen sameaa jo kolmatta päivää. ToruMin-liuostakin on neuvottu laittamaan (ja olen kerran laittanutkin), en ymmärrä miksi? Voisiko joku kertoa, miksi ko. liuosta käytetään? Vesijohtovesi on ph:lta neutraalia ja allasvesi on ollut samoin. Nitriittiä vedessä ei ole ollut, kun olen sitä testannut (ehkä oli ennen kuin tajusin ruveta sitä mittaamaan). Karbonaattikovuus on 3.
Käytetäänkö Aqua Safea koko ajan aina vedenvaihdon yhteydessä niin kuin ohjeessa sanotaan? Tuntuu oudolta käyttää näitä litkuja, kun en ole varma, onko niitä pakko käyttää ts. riippuuko käyttö esim. vesijohtoveden laadusta? Asuinalueellani on ns. hyvä juomavesi.
Tämä on tällaista "amatöörimaista puuhastelua", joten neuvot olisivat tarpeen.
Voihan vesi!
Valvoja: Moderaattorit
Tähän aikaan vuorokaudesta ei saa aikaan ihan kaikenkattavaa vastausta, mutta jos nyt jotain...
Noista "kypsytysaineista" ollaan monta mieltä, itse en niiden tehoon usko. Joka tapauksessa, jos niissä olisikin eläviä nitrifikaatiobakteereita, tulisi näille bakteereille tarjota sapuskaa, että ne voisivat elää ja lisääntyä. Tuossa ylhäällä olevassa stickyssä on paljon keskustelua akvaarion kypsyttämisestä ammoniakin avulla, joka yksinkertaistettuna ja lyhyesti selitettynä etenee seuraavasti:
1) Hankitaan bakteeriymppi, joka voi olla vaikkapa lietteet toimivasta suodattimesta, toiminnassa olevan akvaarion hiekkaa (suuri osa akvaarion toiminnalle hyödyllisistä bakteereista elää pinnoilla, kuten pohjahiekassa) tai sitten vaikka kourallinen lannoittamatonta kukkamultaa joka huljutellaan pienessä vesimäärässä. Laitetaan ymppi akvaarioon.
2) Lisätään sekaan ammoniakkia, joka kypsytyksen edetessä alkaa hajota ensin nitriitiksi ja lopulta nitraatiksi, joka on typpikierron lopputuote. Ammoniakkia voi lisätä akvaarioon joko nestemäisenä tai esim. hirvensarvisuolan muodossa. Molempia saa apteekista, tai jälkimmäistä myös elintarvikekaupoista. Lisätään myös bakuille sapuskaa, esim. pieni määrä kalanruokahiutaleita päivittäin tai hieman harvemmin.
3) Mittaillaan vesiarvoja. Ammoniakkia voi lisätä joko tiettyyn pitoisuuteen kerralla, tai lisäillä sitä pikkuhiljaa. Näistä löytyy paljon juttuja em. stickystä. Kun ammoniakki alkaa vähetä lisätystä määrästä ja nitriitti lisääntyä, ollaan päästy alkuun. Kun nitraattia alkaa tulla ja nitriitti puolestaan vähenee, ollaan jo voiton puolella. Kun nitriitti saadaan nollaan, voidaan vielä testata pienellä ammoniakkiannoksella, kuinka nopeasti se hajoaa nitraatiksi asti. Kun nitriittiä ei enää saada mitattua, allas on kypsä ja kalat voidaan turvallisin mielin kotiuttaa. Tätä toimitusta varten tarvitaan testit ammoniakille, nitriitille ja nitraatille.
Sanoit mitanneesi nitriittiä, eikä sitä ollut. Todennäköistä on, ettei sitä ole missään vaiheessa ollutkaan. Tällöin nitriittipiikki on vielä edessä ja tulee kun altaaseen tuodaan kaloja, jotka omilla "tuotoksillaan" potkaisevat typpikierron käyntiin. Nitriitti on kaloille myrkkyä jo pieninä pitoisuuksina, ja tällöin akvaarion omistajan on oltava tarkkana kuin porkkana tekemässä vedenvaihtoja heti kun nitriitti alkaa nousta, ja tämä voi olla aika hiuksianostattavaa
Jotenkin tulee tunne, että kauppiailla on ollut kova hinku myydä sinulle purteloa purtelon päälle. Vedenparannusaineesta ei ole haittaa, mutta monet ovat todenneet sen jatkuvassa käytössä turhaksi. Itse olen lisännyt sitä vain karanteenialtaaseen, jossa koko vesimäärä on suoraan hanasta otettu, ja pieni lisäsuoja ei liene pahitteeksi kalojen kotiutusstressiä ajatellen. Normaaleissa vedenvaihdoissa en sitä käytä. Toruminiakaan tuskin tarvitset, tosin mustan veden kalat (esim. kardinaalitetrat) voivat sitä arvostaa. Lannoittamaton turve ajanee tosin saman asian mutta edullisemmin. Tarkoituksena on yhtä kaikki hieman hapattaa ja pehmentää vettä. Toruminissa on humusaineita tätä tehtävää toimittamaan. Turpeen yms. tarve riippuu tietenkin kalastosta, jota suunnittelet, tässä vaiheessa sen käyttäminen lienee turhaa.
Hienoa yhtä kaikki, että löysit tänne kyselemään, täältä on itse kukin saanut hyviä neuvoja ja mukavahan se noin ylipäätäänkin on höpistä samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa
Noista "kypsytysaineista" ollaan monta mieltä, itse en niiden tehoon usko. Joka tapauksessa, jos niissä olisikin eläviä nitrifikaatiobakteereita, tulisi näille bakteereille tarjota sapuskaa, että ne voisivat elää ja lisääntyä. Tuossa ylhäällä olevassa stickyssä on paljon keskustelua akvaarion kypsyttämisestä ammoniakin avulla, joka yksinkertaistettuna ja lyhyesti selitettynä etenee seuraavasti:
1) Hankitaan bakteeriymppi, joka voi olla vaikkapa lietteet toimivasta suodattimesta, toiminnassa olevan akvaarion hiekkaa (suuri osa akvaarion toiminnalle hyödyllisistä bakteereista elää pinnoilla, kuten pohjahiekassa) tai sitten vaikka kourallinen lannoittamatonta kukkamultaa joka huljutellaan pienessä vesimäärässä. Laitetaan ymppi akvaarioon.
2) Lisätään sekaan ammoniakkia, joka kypsytyksen edetessä alkaa hajota ensin nitriitiksi ja lopulta nitraatiksi, joka on typpikierron lopputuote. Ammoniakkia voi lisätä akvaarioon joko nestemäisenä tai esim. hirvensarvisuolan muodossa. Molempia saa apteekista, tai jälkimmäistä myös elintarvikekaupoista. Lisätään myös bakuille sapuskaa, esim. pieni määrä kalanruokahiutaleita päivittäin tai hieman harvemmin.
3) Mittaillaan vesiarvoja. Ammoniakkia voi lisätä joko tiettyyn pitoisuuteen kerralla, tai lisäillä sitä pikkuhiljaa. Näistä löytyy paljon juttuja em. stickystä. Kun ammoniakki alkaa vähetä lisätystä määrästä ja nitriitti lisääntyä, ollaan päästy alkuun. Kun nitraattia alkaa tulla ja nitriitti puolestaan vähenee, ollaan jo voiton puolella. Kun nitriitti saadaan nollaan, voidaan vielä testata pienellä ammoniakkiannoksella, kuinka nopeasti se hajoaa nitraatiksi asti. Kun nitriittiä ei enää saada mitattua, allas on kypsä ja kalat voidaan turvallisin mielin kotiuttaa. Tätä toimitusta varten tarvitaan testit ammoniakille, nitriitille ja nitraatille.
Sanoit mitanneesi nitriittiä, eikä sitä ollut. Todennäköistä on, ettei sitä ole missään vaiheessa ollutkaan. Tällöin nitriittipiikki on vielä edessä ja tulee kun altaaseen tuodaan kaloja, jotka omilla "tuotoksillaan" potkaisevat typpikierron käyntiin. Nitriitti on kaloille myrkkyä jo pieninä pitoisuuksina, ja tällöin akvaarion omistajan on oltava tarkkana kuin porkkana tekemässä vedenvaihtoja heti kun nitriitti alkaa nousta, ja tämä voi olla aika hiuksianostattavaa
Jotenkin tulee tunne, että kauppiailla on ollut kova hinku myydä sinulle purteloa purtelon päälle. Vedenparannusaineesta ei ole haittaa, mutta monet ovat todenneet sen jatkuvassa käytössä turhaksi. Itse olen lisännyt sitä vain karanteenialtaaseen, jossa koko vesimäärä on suoraan hanasta otettu, ja pieni lisäsuoja ei liene pahitteeksi kalojen kotiutusstressiä ajatellen. Normaaleissa vedenvaihdoissa en sitä käytä. Toruminiakaan tuskin tarvitset, tosin mustan veden kalat (esim. kardinaalitetrat) voivat sitä arvostaa. Lannoittamaton turve ajanee tosin saman asian mutta edullisemmin. Tarkoituksena on yhtä kaikki hieman hapattaa ja pehmentää vettä. Toruminissa on humusaineita tätä tehtävää toimittamaan. Turpeen yms. tarve riippuu tietenkin kalastosta, jota suunnittelet, tässä vaiheessa sen käyttäminen lienee turhaa.
Hienoa yhtä kaikki, että löysit tänne kyselemään, täältä on itse kukin saanut hyviä neuvoja ja mukavahan se noin ylipäätäänkin on höpistä samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa
Kalanruuan valkuaisaineista syntyy ammoniumia, ammoniumista nitriittiä ja nitriitistä toivottua nitraattia. Ammoniakkiliuosta tai ammoniumyhdisteitä käytettäessä saadaan parhaimmillaan hieman nopeampi ja tehokkaampi kalaton kypsymisvaihe. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=80014
Vedestä vielä...
Jos nyt kuitenkin olen käyttänyt jo akvaariokauppiaan opastamaa Bactozymiä ja Aqua Startia niin, miten jatkan?
Tämä on mielenkiintoista, sillä molemmat kauppiaat olivat sitä mieltä, että kalaton kypsytys on suositeltavaa ja jos annan akvaarion olla neljä viikkoa ilman kaloja,kuten olin aikonut, he olivat sitä mieltä, että vesi on varmasti silloin kypsää. Mutta kuinkas ollakaan, jos sitä nitriittiä ei kerran muodostu ilman kaloja näillä litkuilla, niin mitenkä se näillä kauppiaan konsteilla on ylipäätään mahdollista?
Eli pitäisikö nyt hankkia muutama kala vai pistää vesi uusiksi? Saanko nitriinin nousemaan ilman kaloja näillä bakteerivalmisteilla? Kysyin kalanruuan laittamisesta akvaarioon, mutta toinen kauppias sanoi, että se on vanhanaikaista eikä sitä tarvitse tehdä. Uskooko siis vai ei?
Ja johtuuko se nyt näistä bakteerivalmisteista, että vedenvaihdon jälkeen on vesi ollut ja on sameaa? Akvaariossa on hiekan lisäksi kiviä ja yksi juurakko, jotka on pesty "kunnolla" ennen akvaarioon laittoa.
Kiitos jo teille vastanneille, on hyvä, että on foorumi, jossa voi näitä (tuhansia) epäselviä asioita kysyä ennen kuin harrastukseen pääsee kunnolla kiinni![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
.
Tämä on mielenkiintoista, sillä molemmat kauppiaat olivat sitä mieltä, että kalaton kypsytys on suositeltavaa ja jos annan akvaarion olla neljä viikkoa ilman kaloja,kuten olin aikonut, he olivat sitä mieltä, että vesi on varmasti silloin kypsää. Mutta kuinkas ollakaan, jos sitä nitriittiä ei kerran muodostu ilman kaloja näillä litkuilla, niin mitenkä se näillä kauppiaan konsteilla on ylipäätään mahdollista?
Eli pitäisikö nyt hankkia muutama kala vai pistää vesi uusiksi? Saanko nitriinin nousemaan ilman kaloja näillä bakteerivalmisteilla? Kysyin kalanruuan laittamisesta akvaarioon, mutta toinen kauppias sanoi, että se on vanhanaikaista eikä sitä tarvitse tehdä. Uskooko siis vai ei?
Ja johtuuko se nyt näistä bakteerivalmisteista, että vedenvaihdon jälkeen on vesi ollut ja on sameaa? Akvaariossa on hiekan lisäksi kiviä ja yksi juurakko, jotka on pesty "kunnolla" ennen akvaarioon laittoa.
Kiitos jo teille vastanneille, on hyvä, että on foorumi, jossa voi näitä (tuhansia) epäselviä asioita kysyä ennen kuin harrastukseen pääsee kunnolla kiinni
.Muista ansioistaan arvostetulta kauppiaalta olen kuullut myös tarinaa että ammoniakkikypsytys on vanhanaikaista, koska on keksitty Bactozym. Tetran edustaja kun oli hänelle kapselin mittavaa monimutkaista kehitystyötä hyvin selittänyt. 
Jos kalanruoka on vanhanaikaista, lienee myös kalojen ruokkiminen sitä. Jos altaaseen laittamasi ainekset eivät sisällä ammoniumia tai muuta, mistä sitä voi muodostua, ei typpibakteeristo voi kasvaa eikä muitakaan typpiyhdisteitä muodostua. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=83785
Tavat aloittaa (kypsyttää) akvaario ovat joko
1) Lisätä ymppiä ja kaloja, jotka "hengittävät ja pissaavat" ammoniumia
2) Lisätä ymppiä ja ammoniumia eli kypsyttää alkuun kalattomasti
Ymppi on mitä tahansa, mikä sisältää tarvittavia bakteerilajeja.
Akvaariokirjallisuus suosittaa kalatonta vaihetta. Sitä ei toki tarvita, jos ymppi on vahva sisältäen runsaasti kaivattuja monia bakteerilajeja. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=58005
Sameudesta ei kannata välittää, se poistuu aikanaan. Muistaakseni Bactozym voi olla sen syynä. Tetran uusi Safestart ilmeisesti on hyvää ymppiä. Sinuna kävisin apteekissa hakemassa pussillisen hirvensarvensuolaa, 1,2 eur. Sitä 1/2 tl mukaan ja näet nopeimmin missä mennään. Vähän ruokaa myös.
Miikun kertomaan sanoisin että lannoittamaton multa on hieman outo käsite, mitä sillä tarkoitetaan. Kyllä se voi olla ihan puutarhasta ja hyvinkin lannoitettua, sillä köyhässä mullassa ilmeisemmin on myös köyhemmin typpibakteereita. Typenkierto tapahtuu samoin niin maassa kuin vedessäkin.
Jos kalanruoka on vanhanaikaista, lienee myös kalojen ruokkiminen sitä. Jos altaaseen laittamasi ainekset eivät sisällä ammoniumia tai muuta, mistä sitä voi muodostua, ei typpibakteeristo voi kasvaa eikä muitakaan typpiyhdisteitä muodostua. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=83785
Tavat aloittaa (kypsyttää) akvaario ovat joko
1) Lisätä ymppiä ja kaloja, jotka "hengittävät ja pissaavat" ammoniumia
2) Lisätä ymppiä ja ammoniumia eli kypsyttää alkuun kalattomasti
Ymppi on mitä tahansa, mikä sisältää tarvittavia bakteerilajeja.
Akvaariokirjallisuus suosittaa kalatonta vaihetta. Sitä ei toki tarvita, jos ymppi on vahva sisältäen runsaasti kaivattuja monia bakteerilajeja. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=58005
Sameudesta ei kannata välittää, se poistuu aikanaan. Muistaakseni Bactozym voi olla sen syynä. Tetran uusi Safestart ilmeisesti on hyvää ymppiä. Sinuna kävisin apteekissa hakemassa pussillisen hirvensarvensuolaa, 1,2 eur. Sitä 1/2 tl mukaan ja näet nopeimmin missä mennään. Vähän ruokaa myös.
Miikun kertomaan sanoisin että lannoittamaton multa on hieman outo käsite, mitä sillä tarkoitetaan. Kyllä se voi olla ihan puutarhasta ja hyvinkin lannoitettua, sillä köyhässä mullassa ilmeisemmin on myös köyhemmin typpibakteereita. Typenkierto tapahtuu samoin niin maassa kuin vedessäkin.
Ihan vain pikainen omakohtainen kommentti; käytin tuossa uusimmassa altaassani kokeilun vuoksi yhdistelmää: suodatinymppi vanhasta altaasta + safestart + bactozym + pieni määrä ruokaa liuotettuna säännöllisesti. Yllätyksekseni toimi, eikä nitriittiä lähtenyt missään vaiheessa muodostumaan. Kaikki tekniikka + muut olivat uutta.
Nitriitin olen pyrkinyt mittaamaan päivittäin, nitraatin taas muutaman päivän välein. Nitraattia onkin kertynyt jo ihan kiitettävästi.
Ruokaa noille bakuille tosiaankin kannattaa antaa, pieniä määriä, niin ettei ruoka pääse pilaantumaan.
Nitriitin olen pyrkinyt mittaamaan päivittäin, nitraatin taas muutaman päivän välein. Nitraattia onkin kertynyt jo ihan kiitettävästi.
Ruokaa noille bakuille tosiaankin kannattaa antaa, pieniä määriä, niin ettei ruoka pääse pilaantumaan.
Näin käynnistin minäkin pienimmän altaani onnistuneesti.