Onko kenelläkään teistä sateenkaarikaloja?

[Adrianna]

Meidän 317 litran altaaseen tulee viikon päästä 4 purppurasattaria, 2 tyttöä ja 2 poikaa. Faunattaren sivujen mukaan minimiparvi 5, katsellaan miltä näyttää jos sitten vaikka yksi tyttö vielä "mahtuisi" myöhemmin

Muu eliöstö: (osa siis vielä suunnitteilla tai varattuna kaupassa, laitanpa ne sulkuihin)
*5 amanorapua
*4 (+11) punapäätetraa
*10 mustatetraa
*1 partisukko
*1+2 haaremi huulirihmakaloja
*10 kuparimonnista
*10 lyhtytetraa
*(6 selkäuimaria)
*(4 purppurasateenkaarikalaa)

Huomasin itsekin mokanneeni, osa selkeästi kovan ja osa pehmeän veden kaloja
Aion siis koettaa hepillä jäätä, jos esim. sattarit alkavat oirehtia (hankaaminen kiviin tms. tai muut iho- ja kidusoireet) on minulla oikeus viedä ne takaisin kauppaan ja saada hyvitystä. Tästä jo kauppiaan kanssa sovittu.

Veden tämänhetkistä kovuutta en tiedä, millä sitä mitataan? *vihreä harrastaja*

Aikas keittohan tuosta 317-litraisesta tuli. Onko mahdoton? Vielä siis peräänkuulutan sateenkaarikalaihmisiä ja etenkin purppurasateenkaarikalojen omistajia, olisiko nyt hyvä hetki jakaa sitä kokemuspohjaa? Eli kaikki informaatio kovin tervetullutta, jopa ne paljon parjatut linkit

Tähän mennessä paras tietolähde ollut Akvaarion Vuosikirja 1997. Pelkäämpä vaan että siellä on vanhentunutta tietoa? Ainakin sen tiedän että purppuroilla pidettävä nitraattitaso alhaalla tai saavat haavautumia.

Kaikesta tiedosta kiittää ja kumartaa,
-Anna-

[ryukin]

Öh... Olen aloittelija itsekin, enkä noista sinun kaloistasi osaa sanoa, mitkä olisivat pehmeän tai kovan veden asukkeja. Mutta jos sinä tiedät, miksi hankkisit uusia altaaseen sopimattomia (siis kun pelkäät sattarien alkavan oirehtia)? Vaikka nuo kalat eivät erikoisemmin oirehtisikaan, tuskin ne itselleen luonnottomista oloista pitävät.

Tuota kovuutta voit mitata joko liuska- tai tippatestillä, molempia saa akvaariokaupasta. Liuskatesti on nopea ja helpokäyttöinen, liuska dipataan vain mitattavaan veteen (huom. EI suoraan akvaarioon, vaan ota vähän vettä erilliseen astiaan), mutta se ei välttämättä ole ihan tarkka. Tippatestillä saa varmemmin oikean lukeman, siinä mittalasiin otetaan tietty määrä akvaariovettä ja sekaan sitten pudotetaan pikkupullosta tippa kerrallaan (tarkat ohjeet löytyvät paketista). Vaatii siis hieman enemmän läträämistä kuin liuska.

[Adrianna]

Pehmeän veden kalojani ovat huulirihmat sekä punapäätetrat. Muistaakseni myös lyhdyt sekä selkäuimarit. Kovan veden kaikki muut.
Tämä siis hyvin mustavalkoinen jako.

Akvaarioliikkeessä kaikki elävät samassa Kotkan vesijohtovedessä (hyvin pehmeä) vaikkei se toisaalta mitään oikeuta, tiedetään

10-15Hd olisi sellainen kovuus joka periaatteessa kävisi kaikille.
kovetukseen tullaan jatkossa käyttämään varmaankin kipsijauhetta.

Tippatestit ovat ainakin pirun kalliita... Koska kovuus ei ole niin "vimpanpäälle", niin epätarkempikin testi kävisi, esim. liuska. Aijon ostaa halvemman

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen: Sateenkaarikalat. Jatketaanko siitä?

[osku]

Akvassani uiskentelee kahdeksan purppurasateenkaarta monnisten ja punasilmätetrojen kanssa. Huomioni on kiinnittynyt siihen kuinka vilkkaita kaloja ne ovat, spurttaavat 140 cm pituisessa altaassa silmän räpäyksessä päästä toiseen. Vaihdan vettä n. puolet kerran viikossa ja mitään ongelmia ei ole ilmennyt. Ph on 6.8 (liuskatestin mukaan).

[TanTan]

Väärässä vedessä herkistetyille sattareille tulee helposti kalatuberkuloosi , ovat muutenkin herkkiä tuolle inhottavalle taudille (puolimutua). Ihan omasta kokemuksesta: jätä sattarit kauppaan ja hanki jotain pehmeän veden kaloja, niitähän ovat kaikki muutkin kalasi - ravuista en sano mitään.

[Adrianna]

jätä sattarit kauppaan ja hanki jotain pehmeän veden kaloja, niitähän ovat kaikki muutkin kalasi - ravuista en sano mitään.

Olet oikeassa, TanTan... Siirryn ahveniin. Sattarit jäävät uimaan unelmissa. Ehkä joskus kovan veden allas? Who knows?

Ravuista et sano mitään... sano vaan. Ei siis käy? Tarvitsevat kovaa vettä jottei kuori syövy? *arvaus*
Onko asialle tehtävissä mitään vai pitääkö ravuille sanoa hei hei?

Tuliliskoilla vesi on kovahko, siellä myös omenakotiloni. En kyllä laittaisi mitään niiden vandaalien seuraksi jollei sillä ole kotilon suojapanssaria. Muutenhan ravut pärjäisivät siellä. Voi killi.

[TanTan]

jätä sattarit kauppaan ja hanki jotain pehmeän veden kaloja, niitähän ovat kaikki muutkin kalasi - ravuista en sano mitään.

Ravuista et sano mitään... sano vaan. Ei siis käy? Tarvitsevat kovaa vettä jottei kuori syövy? *arvaus*
Onko asialle tehtävissä mitään vai pitääkö ravuille sanoa hei hei?

Ravuista en sano siksi mitään ettei tietoa niistä ole. Sorry. Turha minun on neuvoa jos omakohtainen kokemus puuttuu ja kirjatietokin on hyvin hataraa . Tuossa kuitenkin yksi pätevä linkki.

[-Alix-]

Heip!

Eipäs nyt hättäillä ystäväiseni! Olen kirjoittanut näitä juttuja uuuuuuseita kertoja, mutta ei kai yksi lisäkerta ole haitaksi.

Sateenkaarikalat eivät ole kovan veden kaloja vaikka niin aina mainostetaan! Niiden asuinalueilla luonnossa on suurimmaksi osaksi erittäin pehmeää vettä.. Ne kuitenkin selviävät myös kovasta vedestä, sillä niiden elinympäristöissä vedenarvot vaihtelevat huimasti vuodenaikojen mukaan. Tärkein asia sateenkaarten pidosa on veden puhtaus, eli viikottaiset vedenvaihdot ovat tärkeät. Lisäksi sateenkaaret tarvitsevat paljon tilaa, joten 40 + kalan altaaseen nämä eivät kyllä mahdu, vaikka yli 300 litrainen muuten olisi niille erinomainen.

Purppurasateenkaaret (Glossolepis incisus) on oma lempisateenkaareni joita minulla on ollut jo melkein kymmenen vuotta. Tosin TanTanin mainitsema kalatubi on muodostunut erittäin hankalaksi tekijäksi sateenkaarikalojen pidossa. Tubia on nykyään joka puolella ja sateenkaarikala sairastuu siihen erittäin helposti. Itse olen desinfioinut yhden altaan ja toisessa altaassa on suuri joukko upean kauniita kaloja saattohoidossa, kun tubia ei voi parantaa mitenkään.

mutta mutta. Sateenkaarikalat ovat olleet ihastukseni kohteena niin kauan kun niistä olen mitään tiennyt ja niitä kannattaa ehdottomasti kokeilla! Paras nettisivusto on (englanninkielinen) Adrian Tappinin ylläpitämä:
http://members.optushome.com.au/chelmon/Contents.htm

Kaikkia näitä upeita kaloja emme tulla koskaan näkemäänkään tässä maassa, mutta kusivustoilta löytyy erinomaisen paljon tietoa sekä sateenkaarikaloista että akvaarionpidosta yleensä.

Minuun voi ottaa YV:llä yhteyttä jos jokin tietty asia askarruttaa, mutta AW:n hakua käyttämällä löytynee moni kattava keromus sateenkaarikaloista

[Adrianna]

Sateenkaarikalat eivät ole kovan veden kaloja vaikka niin aina mainostetaan!

Saaketin saaketti teidän kanssanne!
Olisi sittenkin pitänyt uskoa kalakaupan tätiin joka sanoi että Kotkan tosipehmeä vesi on sattareille ihan hyvä.

Lisäksi sateenkaaret tarvitsevat paljon tilaa, joten 40 + kalan altaaseen nämä eivät kyllä mahdu, vaikka yli 300 litrainen muuten olisi niille erinomainen.

Tulin samaan johtopäätökseen. Ehkä joskus sitten näitä kaloja...?
Nyt joka tapauksessa otan ruostekirjoahvenparin kun mustatetrat lähtevät ensi kuussa lahjoituksena. Kyllästyin siihen iänikuiseen muiden kalojen pompottamiseen. Suksikoot Sudaniin

Tosin TanTanin mainitsema kalatubi on muodostunut erittäin hankalaksi tekijäksi sateenkaarikalojen pidossa.

...Ja tässä parhaimmiksi lopetin yhden mustatetran toissapäivänä. Huonon hapen aiheuttajaa en tiedä, yksi epäily on kalatubi. (Suht epätodennäköinen, tosin. Oireet täsmää niin ja näin...)

AW:n hakua käyttämällä löytynee moni kattava kertomus sateenkaarikaloista

Eikä muuten löydy tai sitten en osaa ottaa hakukoneesta kaikkea irti. Paras info on tullut nyt
a) Sinulta
b) Akvaarion Vuosikirja '97:sta
c) Kauppiaalta

edit: lisää kysyttävää
Tässäpä tultiin bumerangina takaisin. Poltin kaikkien "tosiahvenharrastajien" käämit tuolla toisella foorumilla joten luikimpa takaisin...

Eli purppurasateenkaaret ovat taas vahvasti harkinnassa.
-Alix-ia tuossa jo YV:n kautta lähestyin mutta tässä muillekkin ohikulkijoille kysymys. Voiko purppurasattareita pitää parina/kolmen kalan haaremina? Tällaistakin olen kuullut...

[-Alix-]

Tuossa Adriannalle tätä samaa YV:ssä jo laitoin, mutta tännekin, eli sateenkaarikalojen maailmassa selvitetään ensin välit urosten esken ja sen jälkeen lähestytään naarasta. Kun tulee kutuaika niin uros valitsee kutualueen jota se puolustaa muilta uroksila ja ne naaraat jotka sinne eksyvät joutuvat rajunkin suosion kohteeksi.

Tämän takia uroksia kannattaa olla kolme, jotta ppomokala (suurin uros) ei pompottaisi koko ajan ainoata toista urosta vaan kilpa tasaantuisi hieman. Tasaväkisten urosten väriloisto niiden "tanssiessa" (kiertävät kylki kyljessä kehää pää toisen pyrstössä ja vääntävät värihanan täysille). Naaraita ei niinkään tarvitse hankkia, mutta pari urosta on varmaan vaikein yhtälö. Toinen yhtä vaikea yhtälö on naaras ja uros pienessä altaassa jolloin uros pääsee jahtamaan naarasta kuoiaaksi. Tämän takia sateenkaaria ei edes kannata yrittää kudettaa alle 100 litran purkissa.

Mutta esim. Adriannan altaaseen voisi kolme purppuraurosta mahtua jos hieman höllentäisi muuta kalastoa ja tosiaan huolehtisi reippaista vedenvaihdoista ja antaisi surviaisia ja muuta pakasteherkkua aina välillä väriloiston ylläpitämiseksi.

[Adrianna]

Mutta esim. Adriannan altaaseen voisi kolme purppuraurosta mahtua jos hieman höllentäisi muuta kalastoa ja tosiaan huolehtisi reippaista vedenvaihdoista ja antaisi surviaisia ja muuta pakasteherkkua aina välillä väriloiston ylläpitämiseksi.

So three it is!
Höllennän kalastoa 19 kalalla... Uusiin koteihin, siis. Musta- sekä lyhtytetrat ...Äitin särjet lähtee *lallallaa*...

Mikä puskattuvaa kasvi olisi hyvä täyttämään tyhjää tilaa? Poista yhden kukkaruukku-viritelmän (ruma!) ja siihen tilalle jotakin suojaa. Siinä paikan vieressä on jo jättimiekkakasvi (?). Myyjä sanoi että se kasvaa jopa metriseksi jos tilaa on, eli 50cm tulee helposti. Nyt se on vasta 25cm. Mitä tähän miekkakasvin viekkuun voisi laittaa, intianvesiruttopusikkoa?

[-Alix-]

Mikä puskattuvaa kasvi olisi hyvä täyttämään tyhjää tilaa? Poista yhden kukkaruukku-viritelmän (ruma!) ja siihen tilalle jotakin suojaa. Siinä paikan vieressä on jo jättimiekkakasvi (?). Myyjä sanoi että se kasvaa jopa metriseksi jos tilaa on, eli 50cm tulee helposti. Nyt se on vasta 25cm. Mitä tähän miekkakasvin viekkuun voisi laittaa, intianvesiruttopusikkoa?

Miekkakasvin varjoon ei kannata paljon vaaleaa rehua koittaa tyrkyttää. Anubiaita suosittelisin, ne kestävät varsin pimeitäkin oloja. Tai vaikka Jaavansammalta, tai -saniaista... Kasvipuolelta kannattanee kysellä lisää.

[S*G]

Löytyy sattareita purkista.. Tosin mallia Neonsateenkaari. Mulla kun tuo must väri on sininen.

ja nää ei edes kasva niin isoks kun tuo purppura. * Vinks vinks* ( Ainakin niin olen ymmärtänyt?)

Kala tubiin kantaa sen verran, että ei se tyhjästä ilmesty se tubi. Kalahan voi kantaa sitä eliniän, mutta se on eriasia _puhkeaako_ se näkyville ikinä. ( Joku vaan anto sellasen kuvan, et just sattarit saa sen tyyliin hokkus pokkus poks tyhjästä... ) Mutta jos tosiaan sattareihin päädyt, niin suosittelen karanteenipyttyä suht pitkäksi aikaa ja yhden kalan uhrausta karanteenauksen päätteeksi EELAN testipöydälle. Eihän tuokaan mitään 100% varmuutta anna, mutta... Yritys on hyvä.

[Adrianna]

Miekkakasvin varjoon ei kannata paljon vaaleaa rehua koittaa tyrkyttää. Anubiaita suosittelisin, ne kestävät varsin pimeitäkin oloja. Tai vaikka Jaavansammalta, tai -saniaista... Kasvipuolelta kannattanee kysellä lisää.

Yksi anubias "vapautuu" tuliliskoaltaasta kun siitä tulee Kiina-allas. Kyseinen kasvi on kala-altaan jättikokoisen anubiaan "tytär" eli katkaistu oksa

Jaavansaniainen ei meillä viihdy, kasvaa kituen. Jaavansammal taasen kasvaa näemmä mieluiten vedenpinnan yläpuolella, tuliliskoaltaassa kannon päällä. Kaikki ryppäät veden alla ovat rusertuneet ja hajonneet

[Kiffe]

itselläni on 570 litraisessa 2 purppurasatteenkaarikalaa ja 2 järvisateenkaarikalaa. ne on vissiinkin parvi kaloja (yksi uros ja naaraita), mutta tulee toimeen muyös pelkkänä pari kalana. mulla on toi purppurapari ja piti hommata lisää mutta en raaskinut rikkoa niiden yhteiseloa.

mutta purppuraa ei kannata pistää tulipyrstön kanssa. tulipyrstö ei vissiin tykkää sen punaisesta väristä ja pakkaa jahtaamaan niitä muita kaloja enenmmän. (kokemus puhuu)

[Adrianna]

itselläni on 570 litraisessa 2 purppurasatteenkaarikalaa ja 2 järvisateenkaarikalaa. ne on vissiinkin parvi kaloja (yksi uros ja naaraita), mutta tulee toimeen muyös pelkkänä pari kalana. mulla on toi purppurapari ja piti hommata lisää mutta en raaskinut rikkoa niiden yhteiseloa.

Ymmärtääkseni samankokoisilla sattareilla on paha tapa kutea ristiin
Ainakin kultapyrstö-purppura-yhdistelmää on nähty.

Kyllä EHDOTTOMASTI parvikala! Meillä kolme urosta siis, ovat äärettömän sidonnaisia toisiinsa. Ei mitään ongelmia, kiistat jäävät siihen että pörhistellään eviä, ei edes jahdata. Alix muistaakseni neuvoi tähän ratkaisuun, kahta sukupuolta jos löytyy ja epätasaiset parit (2 tyttöä+1 poika tai toisinpäin) niin voi ilmetä ongelmia. Sekä pojat että tytöt voivat villiintyä jahtaamaan haluttua parittelukumppania henkihieväriin asti... Näin minä asian ymmärsin

[Kiffe]

toi purppura pari on tosi säyseitä eikä jaakaa toisiaan ollenkaan, mutta uiskentelee ja viihtyy yhdessä. olihan mulla kultapyrstöjä 1 uros ja 6 naarasta, mut se uros jaakaskin niitä väliin aika paljon. ja noi ei ole tietääkseni kutemassa ja en toivokkaan sitä. ja jos niitä poikasia joskus tulee niin luulen että niitä ei siellä kauaa ole kun siellä on kaloja jotka syövät ne heti. mutta jos tulee ongelmia niin kyllä sille pitää sitten jotain tehä.

[-Alix-]

toi purppura pari on tosi säyseitä eikä jaakaa toisiaan ollenkaan, mutta uiskentelee ja viihtyy yhdessä. olihan mulla kultapyrstöjä 1 uros ja 6 naarasta, mut se uros jaakaskin niitä väliin aika paljon. ja noi ei ole tietääkseni kutemassa ja en toivokkaan sitä. ja jos niitä poikasia joskus tulee niin luulen että niitä ei siellä kauaa ole kun siellä on kaloja jotka syövät ne heti. mutta jos tulee ongelmia niin kyllä sille pitää sitten jotain tehä.

Jos on sattunut sellainen mäihä, että kaksi urosta tulevat toimeen keskenään ilman suurempia kiistoja (niitä ilmenee eniten pienissä altaissa) niin ei ole minkäännäköistä pakkoa lisätä määrää. Urokset jahtaavat naaraita henkihieveriin jos ei ole kilpakumppaneita (tämäkin on vaarallista pienissä altaissa, siksi sateenkaarta ei voi kudettaa alle 100 -litran kasvitiheässä purkissa). Kun uros jahtaa naaraita tai toisia uroksia, pöyhistelee eviä, muuttuu todella värikkääksi, väläyttelevät "otsalyhtyään" jne, niin ne kutevat. Tätä sateenkaarikalan kuuluukin tehdä mahdollisimman paljon, sillä ne kutevat vain jos niillä on puhdas vesi ja hyvät oltavat. Poikasten tuloa ei sinäänsä tarvitse pelätä, sillä emoparikin napsii omia mätejään pois, ja ellei kutua nosta toiseen altaaseen tai käytä kutuallasta josta kutupari poistetaan kudun jälkeen, niin ei ole kummoista pelkoa että mikään mäti eläisi kauaa... Välillä ihmetyttää miten nuo ikinä lisääntyvät luonnossa

[Adrianna]

Kun uros jahtaa naaraita tai toisia uroksia, pöyhistelee eviä, muuttuu todella värikkääksi, väläyttelevät "otsalyhtyään" jne, niin ne kutevat. Tätä sateenkaarikalan kuuluukin tehdä mahdollisimman paljon, sillä ne kutevat vain jos niillä on puhdas vesi ja hyvät oltavat.

Kiva kuulla... Meillä kolmen kopla pörhistelee ja "sykkii" väreissä aamulla kun valot sytytetään, iltapäivällä kun tulen kotiin (osaavat ryökäleet jopa kerjätä ruokaa!) ja ruokailun jälkeen. Jopa aluksi pahasti voinut Pikku-niminen poika voi hienosti. Ehdin jo pelätä tuberkuloosia, sukeltajantautia, siirtostressi-kuolemaa... Nyt kaikki hienosti

Jännä juttu että aluksi stressi-ruskea Pikku jäi rusertavaksi. Kun kisailevat ja mahtailevat, muilla pää ja selkä hohtavat kellanoransseina ja muuten ovat punaisia kuin paloautot, Pikku taasen muuttuu tummanpunaiseksi ja pää on aivan kirkkaan punainen. Hassua.

Muistan lukeneeni, että vankeudessa kasvatetut ja pariutuneet sattarit muuttuvat sukupolvi sukupolvelta väritömimmiksi. Siksi kantaan lisätään välillä luonosta pyydettyä "verta". Onko perää?

[-Alix-]

Jaa-a, vaikea mun on tiota uskoa ainakaan sateenkaarikalojen kohdalla. Värittömyyttä esiintyy tietenkin enemmän kun hoito ei ole kohdallaan, eli värittömyyden syy voi hyvin olla omistajissa Myös surviaiset ovat aikas ehdoton värintuoaja näihin kaloihin. Nyt olen muutaman kuukauden ruokkinut melkein pelkästään räkmixillä, ja purppuraurokset ottavat väriä todella harvoin. Pitäneekin lisätä surviaisia taas ruokavalioon.

Tosin jos sateenkaarilajit pääsevät sekoittumaan keskenään niin värien haalistumista voi hyvin ruveta esiintymään. Minulla on yksi purppurasateenkaaren ja luultavasti hohtosateenkaaren risteymä. Koko kala on oranssi siniharmailla pitkittäisraidoilla, todella kummallisen näköinen. Ja tämä myytiin minulle Melanotaenia splendidana... Onneksi kauppias oli ystävällinen ja otti ne takaisin (olin tilannut ne erikseen kauppiallta ja ne tulivat suoraan mun luokse), yhtä vain en saanut millään kiinni Minä kun en viitsisi sekasikiöitä jalostaa edelleen, mutta jonkun seura-altaassa nuo ovat varsin käypiä kaloja.

Yleensä onkin noissa urosryhmissä niin, että pienin kala (=altavastaava) aina pysyy vaatimattomamman värisenä. Minulla on aina pienin/nuorin/vanhoin ja sairain ollut se vähiten väreissään oleva yksilö. Näin purppura on kerjäämättä selkään toisilta

Eilen kuvasin liudan kuvia sateenkaarikaloistani, joten jos niistä pari onnistui niin pitänee laittaa kuvia nettiin Uivista (säntäilevistä) saateenkaarikaloista on kuitenkin maan mahdoton ottaa kuvia edes monimetallien alla...

[Kiffe]

mulla oli järvisateenkaarikala, jolle tuli samanlainen keltaisen värinen otsa kuin purppuralla, kun se pörhisteli. kävi kyllä mielessä että jos ne olisi menneet sekaisin ja ne muutenkin näyttivät niin oudoilta. onko muuten järvisateenkaarikala ja sinisateenkaarikala sama kala? kun jotkut väittävät että on sama kala, mutta toinen nimi on vain vanhentunut ja toiset että ne on eri kala. kirjoista olen yrittänyt tätä selvittää, mutta sieltäkin löytyy vähän ristiriitaista tietoa.

[-Alix-]

Kyllä ne muistaakseni ovat yksi ja sama kala (ainoita suomessa olevia sateenkaarikaloja mitä minulla ei vielä ole/ole ollut ). Voin kurkata kirjasta kotona. Uuden kalanimiluettelon lisäksi paras sateenkaarikalojen suomenkielinen nimiluettelo löytyy Akvaarion vuosikirja '97:stä (ainut koskaan ilmestynyt vuosikirja).

[Chyental]

Jep, minä ainakin olen ihan siinä uskossa että sinisattari ja järvisattari ovat yksi ja sama kala.

Itse olen myös aina ihaillut sattareita, ja ilman kunnon informaatiota ostaa rykäytin sitten niitä kun ekan kerran niihin kaupassa törmäsin. Nykyään sattareista onkin jo mukavasti tietoa saatavilla, toista se oli muutama vuosi sitten...

Itselläni on 4 kultapyrstöä, 4 neonia ja 4 sinisattaria altaassani. Lisää tulee sitten kun ostan oman asunnon ja isomman akvaarion.

Muuten ovat olleet terveitä, mutta edellistä erää kohtasi joukkokuolema kun paikallinen vesilaitos kohelsi veden kanssa. Mulla taisi olla kuusi sattaria, joista neljä kuoli viikonlopun aikana ja yhden lopetin. Enkä saanut edes korvauksia vesilaitokselta. Niin ja kyllä, vedenlaadulla on merkitystä. Usein jos vedenvaihto vähän venahtaa niin se näkyy helposti sattareissa. tosin kun heti tekee vedenvaihdon niin ne näyttävät jo seuraavana päivänä ihan terveiltä.

Neoneissa jakauma on 3 urosta ja 1 naaras (joka oli ainoa selviytyjä siitä vesisotkusta). Kultapyrstöissä luulen että niitä on 1 koiras ja 3 akkaa, en tosin oo kovin tarkkaan seuraillut ja kaksi on vielä kesken kasvuista. Sinisattareissa luulen kanssa samaa jakaumaa, mutta niissäkin kolme on "keskenkasvuista". Yksi niistä on jotenkin viallinen ja se jääkin pieneksi ja kuivakaksi.

[Jokeri]

Allekirjoitan minäkin tuon, että sattarit ovat parvikaloja. Minulla niitä uiskentelee reilu kymmenen kalan parvi 2 metrisessä altaassa. Ne todella tuovat elämää altaaseen.

[-Alix-]

Sateenkaaret ovat yksinkertaisesti kauneimpia kaloja mitä on. Nyt minäkin olen tajunnut kultapyrstön kauneuden kun sain Anna-Marjatalta iiison körilään (kuva löytyy allekirjoituksen osoitteesta)