Mitä voi ottaa luonnosta?

[katsu]

Eli kyse on akvaarion sisustuksesta. Ajattelin etsiä juurakot ja kivet luonnosta, kun olivat akvaarioliikkeessä hirmuisen kalliita. Minkälainen puu käy akvaarioon, entä minkälaiset kivet?

[maketzu]

Järvien rannoilta löytyy hyvin kantoja ja kiviä.
Kannattaa pestä hyvin ja ehkä myös keittää, niin ei tle ikäviä yllätyksiä.

Lähes kaikki käyvät. Kivistä sen verran, etä eivät saa sisältää raskasmetallia ynnä muuta sellaista. Samaten valkoiset kivet eivät oikein sovi.
Tummat kivet sopivat hyvin.

[katsu]

Miten saa keitettyä ison juurakon? Riittääkö niille tulikuumalla vedellä peseminen? Vai voiko vaihtoehtoisesti pitää kuumassa uunissa?

Onko siis parempi ottaa vedessä olleita kiviä ja kantoja kuin kuivalta maalta?

En ole ennen kerännyt luonnosta, kun aiemmat akvaariot on ollut niin pieniä, että olen suosiolla ostanut kaupasta. Tähän uuteen tarvii sen verran enemmän materiaalia, että ei kehtaa ostaa.

[maketzu]

Miten saa keitettyä ison juurakon? Riittääkö niille tulikuumalla vedellä peseminen? Vai voiko vaihtoehtoisesti pitää kuumassa uunissa?

Kunhan saat ylimääräiset liat pestyä pois. Iso juurakko on kyllä hankala keittää, mutta olen kyllä lukenut jostain kannon oitämisestä kuumassa uunissa. En muista oliko se täällä Aqua-Webissä. Itse en ole kokeillut uunia.

Onko siis parempi ottaa vedessä olleita kiviä ja kantoja kuin kuivalta maalta?

No kyllä kuivalta maaltakin voi kiviä kerätä. Pesee vain nekin huolellisesti. Tien reunasta ei kannata kerätä. Kuivalta maalta voi kerätä ehkä oksia.

[iekku]

Tien reunasta ei kannata kerätä.

Miksiköhän ei?

[maketzu]

Miksiköhän ei?

Näin olen ainakin lukenut. Kuulemma on niin saastuneita.

[Otto S.]

No voihan rähmä. Sopiikohan tien piennarta pitkin kävellä, vai onko se liian saatunutta siihenkin. eiköhän kivet saa puhtaaksi, vaikka sitten olisivat kaatopaikalta kerättyjä.

Ensimmäistä kertaa kuulen kantojen kypsentämisestä uunissa. Onkohan tuo tosiaan tehokas tapa tehdä niistä akvakelpoisia? Mahtaakohan kiertoilmauuni ajaa saman asian?

[maketzu]

No voihan rähmä. Sopiikohan tien piennarta pitkin kävellä, vai onko se liian saatunutta siihenkin. eiköhän kivet saa puhtaaksi, vaikka sitten olisivat kaatopaikalta kerättyjä.

Sitä olenkin joskus mietinyt. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, niin olen vain lukenut asiasta niin. Mutta olen kyllä miettinyt asiaa että eikö niitä muka saa tosiaanka puhtaiksi.

Ensimmäistä kertaa kuulen kantojen kypsentämisestä uunissa. Onkohan tuo tosiaan tehokas tapa tehdä niistä akvakelpoisia? Mahtaakohan kiertoilmauuni ajaa saman asian?

Luin itsekin vasta joku aika sitten. Joten tietoa on vähän ja kokemuksia ei ollenkaa

[iekku]

Minä paistoin kantoa joskus uunissa vahtien vieressä ettei vaikka leimahda liekkeihin Desinfioitumisesta en tiedä kun hankala sitä on mitenkään mitata, mutta ainakin se kuivui niin tehokkaasti ettei meinannut pohjalla pysyä pitkään aikaan.

En ole keräillyt kiviä teiden varsilta, mutta jos joskus jonkun sopivan sieltä löytäisin niin en epäröisi laittaa akvaarioon. Huolellisen pesun jälkeen tietenkin..

[Didi]

Eikös palamisessa/hiiltymisessä synny karsinogeenejä, jotka aiheuttavat syöpää ?

[Kaizu]

Eikös palamisessa/hiiltymisessä synny karsinogeenejä, jotka aiheuttavat syöpää ?

Tuotapa en olekaan ajatellut... tosiaan jotkut plekothan jyrsivät puuta paljonkin, jolloin nuo saattavat jopa vaikuttaa. Mutta enpä usko että kalat syöpään kovin usein kuolevat

[iekku]

Eikös palamisessa/hiiltymisessä synny karsinogeenejä, jotka aiheuttavat syöpää ?

Juu syntyy, mutta en mä sentään polttanut enkä kärventänyt kantoa, vaan pidin sitä uunissa sen aikaa että kuumeni. Eli ei hiiltymistä tms. Kuivui vain...

[Didi]

Kalat pitää viedä sitten syöpähoitoon, tai sädettää niitä suoraan altaaseen.
Miltähän mahtaa maistua kypsä kanto ?
Voisin olettaa että maku on hieman puiseva.

[zeke]

Mielestäni suolta tai vesistä kerättyjen kantojen ja puunkappaleiden huolellinen pesu juuriharjalla tai mahdollisesti painepesurilla riittää. Kun laho ja lahoava puuaines on irronnut, niin eipä niissä juuri mitään vaarallista jäljellä liene.

Lisäetuna on, että uppopuu pysyy uppopuuna, uunikäsittely tosiaan kuivattaa sen kelluvaksi...

[pehis]

Mielestäni suolta tai vesistä kerättyjen kantojen ja puunkappaleiden huolellinen pesu juuriharjalla tai mahdollisesti painepesurilla riittää.

Riittää kyllä jos siinä vesistössä ei ole kaloja. Jos on, niin on aina olemassa riski saada kannon mukana loisia / bakteereita akvaarioonsa.

Lisäetuna on, että uppopuu pysyy uppopuuna, uunikäsittely tosiaan kuivattaa sen kelluvaksi...

Jeps, meillä oli järven pohjasta noukittu kanto, joka "paistettiin" uunissa, eikä se pysynyt enää pohjalla 5 kk upoksissa olon jälkeenkään. Lopulta meni hermot kun se yksi yö tuli vauhdilla kansilasiin...

[VilleJ]

No voihan rähmä. Sopiikohan tien piennarta pitkin kävellä, vai onko se liian saatunutta siihenkin. eiköhän kivet saa puhtaaksi, vaikka sitten olisivat kaatopaikalta kerättyjä.

No, kivet ovatkin varmaan eriasia kuin huokoinen puuaines. Ethän sinäkään syö metsämansikoita vilkkaan tienvierestä, vai syötkö??

[Chyental]

No mäkin olen kuullut tuosta uunissa kuumentamisesta. Itse olen kantoni keittänyt. On kyllä ollu senkin kokoisia kantoja, ettei kymmenen litran kattilaan oo mahtunu kunnolla, joten ensin keitän toisen pään ja sitten käännän kannon toisin päin, eli molemmat päät tulee keitettyä...eri asia sitten, jos kanto on erittäin pitkä, jolloin keskikohtaa ei pysty keittämään...tosin sitten se ei kyllä mahtuisi uuniinkaan.

[Leena]

Hmm.. kohta alkaa hilla-kausi, mitäs jos mä repisinki suolta mukaan pari juurakkoa.. Taitais muut hillastajat katella kummissaan..

[japa]

Mä olen käyttänyt hieman eksoottisempia kiviä akvan sisustukseen. Olen käyttäny spektroliittia, ametistia, vuorikiteitä, fluoridia, sodaliittia ja savukvartsia sekä värjäämätöntä akaattia.
Kaikkia kyseisiä kiviä käytetään koruina. Osa kivistä saa hyvän loiston vedessä joko ihan raaka murikkana tai osa on hiottu.
Kivet eivät liukene eivätkä päästä mitään ylimääräistä veteen. Osa kivistä on jopa kovenpaa kuin lasi että ainoastaan niiden käsittelyssä varottava että ei raapaise lasia.

[katsu]

Mulla on nyt ollut rannalta (ei vedestä) otettu puunkarahka kolmisen viikkoa akvaariossa. Kaloja ei vielä ole. Puun pinnalle on tullut homeen näköistä valkoista "karvoitusta". Onko tosiaa hometta? Heitänkö mäelle?

[HillyBilly]

Voihan sen kannon keittää uunissakin. Pitää vain olla mahdollisimman iso astia joka mahtuu uuniin.

Vettä astiaan ja kanto kanssa. Eikä kuivu. Kantoa voi sitten käännellä jos ei peity kokonaan veteen.

Edit: Ai joo, tai sitten pihagrillissä. Iso astia vettä grilliin ja silleen.

[Tom80]

Itse hain kantoni akvaarioon todella kirkasvetisestä lammesta.Oli hankala päättää minkä ottaa kun kyseisessä lammessa kantoja aivan järkyttävät määrät.Hyvä paikka tulevaisuuden varalta

Minä en keittänyt enkä pitänyt juurrakkoa uunissa,vaan hyvä pesu ja teräsharjalla harjaaminen,jotta lähti kaikki paskat pois.Ja hyvin on puolivuotta mennyt.

[Tiitu]

Suosta otettuna on kannoissa se etu, että ne eivät lahoa niin nopeasti ja alentavat pH:ta. Kannoista irtoaa keitettäessä todella sakea "tee", jonka jälkeen akvaarion vesi pysyy kirkkaana - eikä haise. Mädän haju lähtee keittämällä myös hiekasta. Turvallisinta ilman keittämistä tai uunissa kuumentamista (kyse ei ole ruskistamisesta eikä paistamisesta) on lapioida harjuhiekkaa ja kiviä puhtaalta, kuivalta maalta. Silloin niistä ei ole bakteerivaaraa, ja hiekka sekä kivet ovat sateen huuhtomia ja jääkauden kalaturvallisesti pyöristämiä.

Minulla oli yhdessä akvaariossa kaupasta ostettu puhtaan näköinen kanto, jonka vielä pesinkin huolellisesti juuriharjalla. Akvaarioon laiton jälkeen sen koko pinnan peitti kuitenkin nopeasti harmaanruskean homeen kaltainen levä. Huuhtelin ja keitin kannon, jonka jälkeen ongelmista päästiin. Toista akvaariota varten otin Keski-Suomen järvihiekkaa, joka moninkertaisesta pesusta huolimatta aina vain haisi pahalta. Osan hiekasta keitin ja osan laitoin leivinpaperin päälle uuniin puoleksi tunniksi. Sen jälkeen tehokas huuhtelu ensin kuumalla ja lopuksi kylmällä vedellä poisti hajun.

Uusimpaan, isoon akvaariooni laitan kohtapuolin Helsingin akvaariokeskuksesta säkeissä saatavaa harjuhiekkaa, jota ei tarvitse kuin pestä vettä samentavien aineosien poistamiseksi. Se on jo valmiiksi kuumennettu useiden satojen asteiden lämpötilaan, eikä taudinaiheuttajia siinä enää voi olla. Jos kerrottavaa ilmenee, niin palaan aiheeseen joskus myöhemmin.

[tarumarika]

Miten saa keitettyä ison juurakon? Riittääkö niille tulikuumalla vedellä peseminen? Vai voiko vaihtoehtoisesti pitää kuumassa uunissa?

Onko siis parempi ottaa vedessä olleita kiviä ja kantoja kuin kuivalta maalta?

En ole ennen kerännyt luonnosta, kun aiemmat akvaariot on ollut niin pieniä, että olen suosiolla ostanut kaupasta. Tähän uuteen tarvii sen verran enemmän materiaalia, että ei kehtaa ostaa.

Itse laitoin juurakkoni aopivan kokoiseen pesukooliin, sitten keitin vettä, toin sen astian lähelle ja heti kiehuvaa vettä kaadoin sen juurakon päälle, aiemmin oli ollut saunassa pari kertaa kun itse kävin jne. Ja sitten pesin kuumalla vedellä ja viimeisenä siis kiehuvaa vettä päälle(akvaan, ollut jo talvesta asti, ei mitään hämminkiä, ei edes levää kunnollinen puhdistus + juuriharjalla harjaus niin ettei lähe enää irtolikaa. Tällaiset neuvot sain täältä, itse keksin niksin miten "keitän sen" (pitää muistaa keittää muutama kattilallinen vettä)