Kevyempää kypsyttelyä

[111na]

Splitattu täältä

Kun akvaariota kypsennetään kalattomasti, käytetään ammoniakkipitoisuutta 5 mg/l, joten tuo 0,15 mg/l ei typpibakteereille kummoinen suupala ole.

Jonkin aikaa on askarruttanut, kuinka paljon kaloista ammoniakkia veteen syntyy? Onko siihen arvioita kalakiloa/metriä kohden ja voisiko sen johtaa helposti syntyvän nitraatin määrästä?

Liittyy tämä vähän tähänkin, koska kun on vähän kaloja, myös typpibakteerit ovat vähäisiä, riippumatta kuinka kypsytys on tehty.

(Self Edit: Muutin otsikon iekun ehdottamaksi )

[jarvij]

Helpointa se on laskea annettavan ruoan valkuaisen perusteella. Siitä vaan laskemaan
Lisäksi vaikuttaa sekin, ovatko kalat kasvussa eli kasvattavatko ne massaansa. Mikäli eivät enää kasva, muuttuu kaikki ravinto vesiliukoiseen muotoon. Lisäksi kasvit käyttävät kasvuunsa ammoniumia ja nitraattia, joten miidenkin aiheuttama kulutus tulee ottaa huomioon.
Lisäksi syömätön ruoka jää suoraan kotiloiden, pieneliöstön ja hajottajabakteerirn hajotettavaksi. siinäkin siis tuotteena ammoniakki/ammonium, josta typpibakteerit jatkavat

Aika yksinkertainen lasku siis.

Jos kalat eivät kasva eikä kasveja ole, voi pelkän ruoan sisältämästä typesta laskea siitä muodostunan amminiakki/ammoniumin määrän. Hieman hankalampaa on lasku, jos se pitää tehdä aikayksikköä kohti.

----------------

Myöntänet kai silti, että useimmiten se on murto-osa kypsytysvaiheen ammoniumista.

Mitä merkitystä siilä on? Kun bakteereita on kuormitukseen nähden puolet liian vähän, niin alle 18 tunnissa niitä on sopivasti. Jos niitä on liikaa, niin ne nälkiintyvät ja kasvu hidastuu. Pieneliöstö käyttää niitä tällöin ravinnokseen enemmän kuin niitä jakautuu ja tasapaino syntyy jälleen.

Kyseessä ei siis ole mikään typpibakteerien määrä jotenkin erillisenä, vaan kokonainen dynaaminen eliöyhteisö, jossa toimii jatkuva vuorovaikutus sekä yksilöiden että lajien välillä.
Bakteerit, yksisoluiset, rataseläinet, sukkulamadot jne... .Kun on ruokaa, lisäännytään, kun ei ole, nälkiinnytään ja tullaan syödyksi...
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... chlamm.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/mulm.php

[111na]

Myöntänet kai silti, että useimmiten se on murto-osa kypsytysvaiheen ammoniumista.

Mitä merkitystä siilä on? Kun bakteereita on kuormitukseen nähden puolet liian vähän, niin alle 18 tunnissa niitä on sopivasti. Jos niitä on liikaa, niin ne nälkiintyvät ja kasvu hidastuu.

Bakteerit, yksisoluiset, rataseläinet, sukkulamadot jne... .Kun on ruokaa, lisäännytään, kun ei ole, nälkiinnytään ja tullaan syödyksi...

Aivan tuosta lähtökohdastahan minä, että lihotaan, synnytään - nälkiinnytään, kuollaan. Jos meillä on muutama hassu kala 300-litraisessa, on altaan biologinen suodatus asettunut tälle kuormituksen tasolle.

Kun se korjaantuu 18 tunnissa kaksinkertaiseen kuormitukseen, on tietysti asetelma jo ihan hyvä, tuon kloorihässäkänkin kannalta.

18 tuntia täytynee siis olla nitrobakteerin jakautumisaika.

Edelliseen (OT) palatakseni, eikö kasvittomassa altaassa nitraatin määrästä voisi yhtälailla laskea ammoniumin erityksen, jopa tarkimmin, koska tarkoitus on verrata sitä tarvittavaan nitrobakteeripopulaation suodatustehoon ja kypsytykseen järkevän ammnoniummäärän määrittämiseen. Tarkimmin nimenomaan koska siinä olisi luonnostaan huomioitu* kalojen reaalinen kasvukin. Tarvitaan vain toimivia malliakvaarioita ja nitraatin mittauksia vedenvaihtovälillä.

* Ei järki kulje. Mitenhän päin se onkaan.

Jatketaan. Kyllä se niin on. Jos ruoasta osa varastoituu kalaan, ei se ammonakkina kidusten kautta veteen silloin tule.

[jarvij]

Mattosuodattimen tehoa laskettaessa tuo on huomioitu. Siellä on tilaa sekä biofilmille että aktiivilietteelle. Kaikenlaisessa laskemisessa on ongelmana juuri tuo dynaamisuus ja lajien välinen kilpailu aktiivilietteessä.

Ei ole kahta samanlaista akvaariota, joten voidaan tehdä vain suuriin koesarjoihin perustuvia tilastollisia laskelmia. Tai sitten käytetään vain lisätyssä ruoassa olevia aineita, ja lasketaan niiden perusteella veteen tulevia liukoisten aineiden pitoisuuksia.

Toki pitää huomioida sekä kalojen että kasvien massaan sitoutuvat aineet.
Input -> Temput -> Output. Temput vaiheessa osa sitoutuu kalan kasvuun, sukusolujen tuottoon jne.
Nitraatiksi menee sekin ravinnon osa, jota kalat eivät syö (siis sen valkuaisessa ja muissa typpiyhdisteissä oleva typpi).
Edelleenkään ei ihan yksinkertainen yhtälö.

[111na]

Mattosuodattimen tehoa laskettaessa tuo on huomioitu..

Ei ole kahta samanlaista akvaariota, joten voidaan tehdä vain suuriin koesarjoihin perustuvia tilastollisia laskelmia.

Aivan, mutta miksi tätä mietin on keveämmmän kypsytyskaavan kehittäminen kevyelle kalastolle. Tokihan on tärkeää että altaassa on hyvä biologinen suodatus, jotta sitä bakujen kotitilaa löytyy tarvittaessa enemmänkin.

En tarvitse tähän suuria koesarjoja, vaan suuntaa-antavia viittoja: 'pilkun paikan' tai 'kertoimen'. Teelusikallisella hirvensarvensuolaa saataisiin mahdollisesti typpibakteerit kehittymään jo hyväksi ensimmäisille kaloille. Suurempi bakteerimäärä olisikin turhaa, hyödytöntä.

(Pyysin siirtämään omaksi otsikokseen. 'Kevyempi kypsytyskaava' olisi viimeinen toive otsikoksi - en kehtaa enää toista kertaa ilmoita-nappia painaa )

Suurkiitos! Jatketaan.

Tässä on yksi kokemus. Miksi kevyempää haetaan? On näkynyt melko yleisiä vaikeuksia ja kypsytyksen pitkittymistä, varsinkin kun ei käytetä ammoniumin mittaamista. Silloin altaan nitriitti on noussut käsittämättömiin satoihin mg/l pitoisuuksiin ja nitraatti tuhansiin, kun siihen yhdistyy heikko bakteeriymppi. Esimerkki. Noissa lukemissa bakteerit vaikuttaisivat lopettavan tehokkaan toimintansa.

Ammoniumin kerääntymistä ennen typpibakteeritoiminnan alkua voidaan rajoittaa lisäämällä aivan aluksi vain 1 mg/l ammoniumia päivittäin, kunnes typpibakteeritoimintaa havaitaan. Havainto tehdään nitriitin ilmestymisestä veteen.

Tästä eteenpäin on sitten harkittava oman tarpeen (tulevien kalojen tarpeen) mukaan kuinka paljon ammoniumia annostellaan.

Toivoisin lisää kokemuksia omista kysyttelyistänne, kuinka korkealla nitriitti on käynyt ja minkälaiseen kalastoon kypsytyksenne on ollut sopiva ja ongelmaton.

Uusia ajatuksia ihan mietintämyssyyn:
Mielenkiintoinen vaihtoehto on tämä. Valkuaisaineista vapautuu ammoniumia, vaikka sitä tuossa taisin epäilläkin. Vahvin 'luomuammoniakki' olisi kuitenkin tuo mainittu virtsa. Joku sanoi sen hajoavan vähän hitaammin, mutta sehän voisi olla hieno ominaisuus, jos siitä riittäisi ympäri vuorokauden ammoniumia.

[Maisu]

Jos niitä on liikaa, niin ne nälkiintyvät ja kasvu hidastuu. Pieneliöstö käyttää niitä tällöin ravinnokseen enemmän kuin niitä jakautuu ja tasapaino syntyy jälleen.

Kaunis teoria, mutta miksi se ei toimi esim. silloin kun suodatin on ollut pysähtyneenä niin kauan että bakteeristo on päässyt "nälkiintymään"? Entä mitä tapahtuisi kun se pieneliöstö typpibakteereilla herkuteltuaan joutuisi toteamaan että nyt on herkut syöty ja enempää ei tipu; jälkikasvulle ei riittänytkään?

[jarvij]

Se pieneliöstö kuolisi ja bakteerit hajottaisivat sen ja teoria toimii taas. Pönttösuodattimen pysähtyneenä ollessa siitä loppuu happi ja pieneläimistö sekä aerobiset bakteerit kuolevat joko osaksi tai kaikki. Systeemi pyörii syö ja/tai tule syödyksi itsesäätelyn periaatteella.
Suodatin, josta happi on loppunut huuhdellaan, ja jonkin aikaa akvaarion biofilmiprosessina toimää pääasiassa pohjamateriaali, ja siinä oleva aktiiviliete.

[111na]

Se pieneliöstö kuolisi ja bakteerit hajottaisivat sen ja teoria toimii taas. Pönttösuodattimen pysähtyneenä ollessa siitä loppuu happi ja pieneläimistö sekä aerobiset bakteerit kuolevat joko osaksi kai kaikki.
Suodatin suuhdellaan, ja jonkin aikaa akvaarion biofilmiprosessina toimää pääasiassa pohjamateriaali, ja siinä oleva aktiiviliete.

Tarkoittanet samalla myös että matossa ja pohjassa ei sähkökatkos tuo samaa tilannetta, kun vesi ei liiku? Voisin uskoa (mittaamattakin ), että eroa on. Happi ei lopu akvaariosta niin nopeasti (useimmista akvaarioista) ja vesi siinä varmaankin vähän liikkuu, joten aivan maton ja hiekan pinnalla bakteerit toimivat sähkökatkoksessakin.

[jarvij]

Se pieneliöstö kuolisi ja bakteerit hajottaisivat sen ja teoria toimii taas. Pönttösuodattimen pysähtyneenä ollessa siitä loppuu happi ja pieneläimistö sekä aerobiset bakteerit kuolevat joko osaksi tai kaikki.
Suodatin suuhdellaan, ja jonkin aikaa akvaarion biofilmiprosessina toimää pääasiassa pohjamateriaali, ja siinä oleva aktiiviliete.

Tarkoittanet samalla myös että matossa ja pohjassa ei sähkökatkos tuo samaa tilannetta, kun vesi ei liiku? Voisin uskoa (mittaamattakin ), että eroa on. Happi ei lopu akvaariosta niin nopeasti (useimmista akvaarioista) ja vesi siinä varmaankin vähän liikkuu, joten aivan maton ja hiekan pinnalla bakteerit toimivat sähkökatkoksessakin.

Tarkoitan!
Pönttösuodatin on suljettu tila, jossa on verraten vähän vettä (ja siinä happea) verrattuna koko akvaarioon ja siinä olevaan happimäärään. Kalojen liike sekoittaa vettä sen verran ettei paikallisia hapettomia tiloja akvaarion veteen juuri synny. Happi siis kuluu verraten tasaisesti akvaariosta (sekä pohjan ja maton pinnasta) sähkökatkon aikana. Toki, jos katko kauan kestää, loppuu happi, mutta huomattavasti aikaisemmin se loppuu suodattimen suljetusta tilasta.

Valutussuodatin taas menettää tehonsa, jos sähkökatkos kestää niin kauan että suodatinmassa pääsee kuivumaan, se taas on erittäin epätodennäköistä.

[Maisu]

Suodattimen malli ei nyt ole tässä pointtina vaan se mitä pönttösuodattimista ja sähkökatkoista on opittu. Jos suodattimessa majaileva bakteerikanta pääsee kuolemaan, on jokaiselle itsestäänselvää että kuollut bakteerimassa myrkyttäisi veden levitessään akvaarioon ja suodatin on huuhdottava. Miksi näin ei teorian mukaan kävisi myös silloin kun iso bakteerimassa kypsytyksen päätteeksi kuolee suoraan akvaarioon? Suodattimen kohdallahan puhutaan kuitenkin huomattavasti pienemmästä massasta, koska altaan muilla pinnoilla asustelevat bakteerit vielä todennäköisesti ovat elossa.

[jarvij]

Koska se sattuu olemaan kokonainen ekosysteemi.

[KtMan]

Toivoisin lisää kokemuksia omista kysyttelyistänne, kuinka korkealla nitriitti on käynyt ja minkälaiseen kalastoon kypsytyksenne on ollut sopiva ja ongelmaton.

Okei!
Tein ensimmäisen ammoniakkikypsytykseni Järven ohjeilla.
Vaan luin väärin! kun ammonium pitoisuus piti olla 5mg/L pidinkin sitä 0.5:ssä JBL:n testin mukaan.
Toin altaaseen Kiekkokala kutuparin 5 sterbaita, 4 leväbarbia, 15kardinaalitetraa ja nitriittiä ei ilmaantunut.

Siinä 'kevyttä luettavaa'

Edit: Oli kyllä vanha ulkosuodatin, uusi matto ja uusi sisäsuodatin.
Tuo vanha ulkopönttö taitaa kumota viestini antaman hyötyinfon

T:Krisse

[jarvij]

Markku taas Akvaristissa kypsytti kaupallisilla aineilla kalojen kanssa ja sai enimmillään 0,3 mg/l nitriittiä, jotta siinäkin kevyttä luettavaa.

[111na]

... kun ammonium pitoisuus piti olla 5mg/L pidinkin sitä 0.5:ssä JBL:n testin mukaan.
Toin altaaseen Kiekkokala kutuparin 5 sterbaita, 4 leväbarbia, 15kardinaalitetraa ja nitriittiä ei ilmaantunut.

Kiitos! Nitriittiä ei ilmaantunut eli ongelmaton aloitus siltä osin. Se vielä, mihin lukemaan nitriitti kalattomassa vaiheessa kohosi parhaimmillaan? Ja mikä oli altaan koko?

Oli kyllä vanha ulkosuodatin, uusi matto ja uusi sisäsuodatin.
Tuo vanha ulkopönttö taitaa kumota viestini antaman hyötyinfon

Ei kaikki uusi ole parempaa! Minä en ole mattopropagandisti, enkä näillä näkymin mattoa tarvitse, koska biologinen teho on muutenkin huolehdittu systeemissäni. Mattoja on lattialla.

*****

Tässä Tuijan lukemia, kiitos hänelle! Tarkemmat tiedot löytyvät täältä.

1-6. pv: no2 0 no3 0
7. pv: no2 0 no3 <10
8. pv: no2 0,1 no3 <10
9. pv: no2 0,2
10. pv: no2 0,3
11. pv: no2 1 no3 10
12. pv: no2 2 no3 20
13. pv: no2 5 no3 50
14. pv: no2 5 no3 50 (kotilomyrkyn vuoksi olin vaihtanut 1/3 vedestä)
15. pv: no2 10 no3 100
16. pv: no2 >10 no3 >100 (liuskan väristä hieman vaikea tulkita, ehkä 15 ja 150?)
17. pv: no2 10 no3 100
18. pv: no2 5 no3 50 (kasvit syövät nitraatin?)
19. pv: no2 <5 no3 <50
20. pv: no2 2 no3 30
21. pv: no2 <0,1 no3 < 10
22. pv: vedenvaihtoja, uudet ja vanhat kalat purkkiin

[Kala_]

Meillähän oli tämä "pieni" ropleema tuon nitriitin kanssa tässä kypsytellessä, en tie missä mahtoi parhaimmilaan huidella, kun en tajunnut silloin alkaa lantraamaan vettä testiin
Mutta ilmeisesti johtui tuo nitriitin korkea luku myös siitä, että lisäsin heti alkuun vedenparannusainetta. Ja tuo "neutralisoi kloorin", eli ilmeisesti muuttaa sitä mm. ammoniakiksi -> lisää nitriittiä. Aina vedenvaihtojen yhteydessähän tuo aina vaan nousi...

Nyt sitten ilmeisesti tuo vedenparannusaine on häipynyt vedestä, kun sain viimeinkin sen nitriitin laskettua sieltä päälle 30mg/litrasta.

[KtMan]

Ei kaikki uusi ole parempaa! Minä en ole mattopropagandisti, enkä näillä näkymin mattoa tarvitse, koska biologinen teho on muutenkin huolehdittu systeemissäni. Mattoja on lattialla.

Heh!
Taisit ymmärtää "vanhuuden" väärin, en tarkoittanut keksintönä vanhaa, vaan siis kypsää ulkosuodatinta, joka yksinäänkin riittäisi 225L:n suodattimeksi (hiekka ja lasipinnat olivat uudet vielä).
Voih! en muista nitriitin huippulukemaa, mutta tokihan sitä oli (karkea arvio 5mg/L (?)).
Sellainen detalji vielä, että nitriitin totaaliseen häviämiseen kului aikaa vain 1½vk.

Eli, altaani käy esimerkiksi "kevytkypsytys ympillä" otsakkeen alle

T:Krisse

[111na]

Taisit ymmärtää "vanhuuden" väärin, en tarkoittanut keksintönä vanhaa, vaan siis kypsää ulkosuodatinta, joka yksinäänkin riittäisi 225L:n suodattimeksi (hiekka ja lasipinnat olivat uudet vielä).

Minulle ei tullut näin ilmeinen asia mieleen, mikä ehkä johtuu kuitenkin vastaanottamastani propagandasta biologisen suodatuksen edellytyksistä. Heitin jotakin josta pääsisi eteenpäin, koska en ymmärtänyt mitä sanoit. ('Propaganda' sanan merkitys sitten puhtaasti asiasisältöisenä, kiitos, vailla siihen liitettyjä negatiivisia lisämerkityksiä. ~vaikuttamisyritys tiedonvälityksessä.)

Ajattelen sitä lähinnä hyvänä ymppinä kuitenkin, koska sitä 0,5mg/l ammoniakkilisää se ei pystynyt hoitelemaan yksistään vuorokaudessa. (Syntyykö NH3:sta NO2 yhden suhde yhteen... tietenkin, yksi N! Ei mutta painossa on kuitenkin pieni ero.)

Pystyykö toisaalta mattokaan tähän edelliseen, sehän riippuu bakteerimäärästäkin eli siitä kuormituksesta mistä suodatin koetilanteeseen siirretään. Joka tapauksessa bakteerit voivat tuplata lukumääränsä ja tehonsa 18 tunnissa jos ruokaa ja hyvää kotitilaa sopivine hapekkaine virtauksíneen riittää.

Voih! en muista nitriitin huippulukemaa, mutta tokihan sitä oli (karkea arvio 5mg/L (?)).
Sellainen detalji vielä, että nitriitin totaaliseen häviämiseen kului aikaa vain 1½vk.
Eli, altaani käy esimerkiksi "kevytkypsytys ympillä" otsakkeen alle
T:Krisse

Mainiosti sopiikin. Hyvä juttu, uudet tuulet alkavat puhaltaa. Miksi suotta myrkyttää altaansa kuukaudeksi, jos se on turhaa.

[jarvij]

Jeps!
Ostetaan akvaario tänään, ja lisätään sora, istutetaan siihen kasvit, ja täytetään allas vedellä.
Huomenna ostetaan pari kestävää kalaa ja aletaan ruokkia niitä. Viikon päästä ostetaan muutama lisää ja lisätään ruokintaan jne....
Todella kevyt kypsytys, ja noin sitä on maailmassa tehty jo satojatuhansia kertoja lähes vuosisadan ajan.
Jotta sitä rataa. Ei ole tarvinnut lisäillä edes kaupallisia valmisteita, kun niitä ei ole aina edes ollut.
Vettäkään ei tarvinnut vaihdella; joskus vain vähän lisäiltiin haihtuneen tilalle.

Päästään siihen, miksi orgaanisen kemian tohtori Chris Cow tammikuussa vuonna 1999 aloitti kirjoittaa akvaarion kalattomasta kypsytyksestä ja nyt voimme todeta sen turhaksi!
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycling.html
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycle2.html

[111na]

Päästään siihen, miksi orgaanisen kemian tohtori Chris Cow tammikuussa vuonna 1999 aloitti kirjoittaa akvaarion kalattomasta kypsytyksestä ja nyt voimme todeta sen turhaksi!

Todella oudon jutun kirjoitit, J.Järvi! Kalattomasta kypsytyksestä tässäkin on kyse. Todellisuus ei vieläkään ole 'digitaalinen', on ja off.

[jarvij]

Innoituksenani toimi tämä:
"Miksi suotta myrkyttää altaansa kuukaudeksi, jos se on turhaa."

Jätän keskustelun aiheesta osaltani tähän.

[111na]

Innoituksenani toimi tämä:
"Miksi suotta myrkyttää altaansa kuukaudeksi, jos se on turhaa."

Jätän keskustelun aiheesta osaltani tähän.

Kypsytyksen voi tehdä useinkin hyvin parissa viikossa. Esikuvien ja valmiitten ohjeitten noudattaminen pedanttisesti ei aina palvele hyvää lopputulosta. Tässä ei tehdä jokapaikan ohjetta, vaan kootaan tietoa niille jotka kypsytyksen perusteet haluavat ymmärtää ja haluavat itse ajatella.

Kärpästäkään ei ammuta tykillä, vaikka marsalkka olisikin kirjoittanut loistavan teorian tykinammuksen toimivuudesta. Pieteettinen suhtautuminen esikuviin ja 'kiveen kirjoitettuihin' ohjeisiin unohtaa helposti oleelliset oliot, varsinaiset päähenkilöt ja asiain tarkoitukset, tässä bakteerit, kalat ja akvaristin itsensä.

Tämän otsikon perusteet ja tarpeellisuus tulivat ensimmäisellä sivulla selviksi ja siksi vetäytymisesi on kunnioitettavaa nyt suhtautumisesi ilmauksen jälkeen.

[KtMan]

Innoituksenani toimi tämä:
"Miksi suotta myrkyttää altaansa kuukaudeksi, jos se on turhaa."

Jätän keskustelun aiheesta osaltani tähän.

Tätä mietin itsekkin kun tajusin pitäneeni "liian alhaista ammoniakkipitoisuutta" kypsytyksessä ja kuitenkin kävi, kuin kävi (hyvin siis)

Eikös ne bakteerit lisäänny rajattomasti niin kauan kun niille riittää 'tartuntapintaa' happea ja ravintoa?
Kuitenkin lisäsin ammoniakkia päivittäin (jopa paristi) pitäen sitä kokoajan arvossa ~0.5mg/l, ruokaa oli siis tarjolla jatkuvasti enemmän kuin ne pystyivät käyttämään (+lisätty kalanruoka).
JA! Jos ravintoa oli tarpeeksi nitriitiksi muuttaville bakteereille (en jaksa luntata nimeä ) ja ne toimivat nopeammin kuin 'nitraattihemmot', niin taatusti heillekkin oli tarpeeksi (?)

"Eihän asia tietenkään minulle kuulu, mutta minä vaan kysyn!" (pätkä)

T:Krisse

[111na]

Eikös ne bakteerit lisäänny rajattomasti niin kauan kun niille riittää 'tartuntapintaa' happea ja ravintoa?.

Jos verrataan siihen kun kalasto on saapunut altaaseen, ammoniakkia on kokoajan tarjolla. Tietty ravintomäärä kasvattaa tietynsuuruisen eliöstön

Kuitenkin lisäsin ammoniakkia päivittäin (jopa paristi) pitäen sitä kokoajan arvossa ~0.5mg/l, ruokaa oli siis tarjolla jatkuvasti enemmän kuin ne pystyivät käyttämään (+lisätty kalanruoka).
JA! Jos ravintoa oli tarpeeksi nitriitiksi muuttaville bakteereille (en jaksa luntata nimeä ) ja ne toimivat nopeammin kuin 'nitraattihemmot', niin taatusti heillekkin oli tarpeeksi (?

Nitrosomonas muuntaa ammoniumia nitriitiksi. Kyllä kummallekin bakteerityypille silloin riittää purtavaa, jos kerran nitraattiakin ilmestyy. Ei sitä nitraattia taivaasta tipu, bakteerit sitä tekevät.

Poikkeuksen ja huomioitavan tilanteen tekevät kasvit kypsytyksessä, jotka käyttävät kaikkia typpilähteitä suoraan ravinnokseen, ammoniumista alkaen. Jos nitraattipitoisuus ei ala nousta kypsytyksessä voi syynä olla kasvien toiminta (kasvu) ja silloin on lisättävä annostusta.

Kypsytyksessä on hyvä antaa enemmän ammoniumia kuin kaloista tulisi, jotta bakteereita varmasti ruokitaan vähintään saman verran kuin altaaseen tuleva kalasto ruokkisi. Jos annetaan vähemmän ammoniumia, käy niin kalojen saapuessa, että bakteerikanta alkaa silloin lisääntymään nopeimmillaan kaksinkertaiseksi 18 tunnissa. Tilanne ei ole toivottu, koska tänä aikana on vaarana nitriitin ilmestyminen veteen.

Kuitenkin, kun kalattomassa vaiheessa ruokitaan isommin, niin kalojen tulon jälkeen bakteerikanta alkaa pienentyä. Ylimenevä osa on varmuuden vuoksi ja useimmiten periaatteessa ja käytännössä turhaa. Siksi vertailulukujen saaminen kalojen erittämästä ammoniakista olisi hyödyksi mietittäessä mikä riittää.

Saattaa olla että se tunnettu ohjeistus pitää 5mg/l ammoniumpitoisuutta kypsytyksen alussa perustunee johonkin teoreettiseen havaintoon missä bakteerit lisääntyvät optimaalisesti. Lulltavasti ei kuiitenkaan., sillä alussa bakteereita on vähän ja niitä ei voi ruualla hoputtaa, koska ne tarvitsevat oman määrätyn aikansa jakautuakseen.

Siksi alkaisin hyvin pienellä annostelulla ja lisäisin sitä kun nitriittiä alkaa ilmestyä. Kuinka suureksi annostelu kannattaa kunkin nostaa, on siis hyvin olennaista. Griffin puhuu: 'Tank is cycled' , kun huolimatta ammoniumin päivittäisestä lisäyksestä nitriitti laskee nolliin. Tätä tapaa on syytä käyttää vaikka ei nostettaisi päivittäistä annostelua aivan niin ylös kuin hän neuvoo (2-3mg/l siinä loppuvaiheessa).

Kuitenkin alkuperäinen ohje toimii tarkasti kontrolloituna (ammoniummittaus!) hyvin sekin, mikäli vain altaassa on biologiselle suodatukselle hyvä pohja ('kotitilaa' bakuille). Sen vain voi tehdä lyhyemmänkin kaavan mukaan, mutta ilman tarkempaa tietoa kalojen erittämästä ammoniummäärästä mitään lukuja ei tässä voi antaa. Kokemukset puhukoon puolestaan.

[KtMan]

Nitrosomonas muuntaa ammoniumia nitriitiksi. Kyllä kummallekin bakteerityypille silloin riittää purtavaa, jos kerran nitraattiakin ilmestyy. Ei sitä nitraattia taivaasta tipu, bakteerit sitä tekevät.

Anteeksi jälleen epäselkoisuuteni! (minun pitää ihan oikeasti opetella kirjoittamaan) "Nitraattihemmoilla" en tarkoittanut nitraattia, vaan bakteereja jotka nitriitin hapettaa nitraatiksi

Samaa mieltä kirjoittamastasi.
Kuitenkin suuremmin tietämättä asian laidasta, ihmettelen mikä sillä ylimääräisellä ammoniumilla on virka, joka odottaa bakteerien 'ruokakomerossa'. Määrä vedessä siis pitää olla 5mg/L , jonkin syyn takia ja minä en tätä syytä ole käsittänyt/kuullut?
Oletukseni siis oli, että riittää kunhan sitä jokaiselle bakteerille vain on tarjolla (?). Ilmeisesti he ovat kaukaaviisaita ja lopettavat lisääntymisen katsoessaan ruokakomeroon:"Eihän tuo riitä kuin pariksi päiväksi meillekkään!"

T:Krisse

[111na]

"Nitraattihemmoilla" en tarkoittanut nitraattia, vaan bakteereja jotka nitriitin hapettaa nitraatiksi

En minäkään, enkä huomannut mitään epäselkoa, vaan olet nähdäkseni täysin asian ytimessä. (Anteeksi opettajamainen julistukseni.) Hemmotkin lisääntyvät kun on safkaa enemmän kuin vain hengenpitimiksi.

"
Ilmeisesti he ovat kaukaaviisaita ja lopettavat lisääntymisen katsoessaan ruokakomeroon:"Eihän tuo riitä kuin pariksi päiväksi meillekkään!" T:Krisse

No tätäkin minä pohdin tuossa, enkä löytänyt mitään muuta syytä kuin 'varmuuden vuoksi'. Taitaa se vain monilla mennä aikalailla varmasti varman varmimmalle puolelle. .

Toisaalta se ammonium muuttuu nitriitiksi, yleensä melko pian aloituksesta, jo useamman mg/l kokonaan päivässä. Eli Nitrosomonas- bakteerit ovat valmiita nopeammin ja sitten pitää enää odotella, että se toinen serkkuhemuli pääsee vauhtiin. Siksi luulisi ylläpitävän 1mg/l annostuksen riittävän päivittäin Nitrosomonoille, ja, jälleen, en sano: myös nitriitti->nitraatti -serkullekin. Jos nitriittiä on kertynyt useampi mg/l, silloin ainakin riittää (=piikki).

Mutta kasvaako todellisuudessa bakteerikanta isommaksi isommalla kuin päivittäisellä 1mg/l annostuksella ja jos kasvaa, onko siinä mitään mieltä? Tilanne kalojen kanssa on sitten se, että bakteereita kuolee joukottain.

Tässä on ihmeen pieni nitriitti- ja nitraattiarvo. Ilmeisesti juuri nuo kasvit sitä syövät.

Tosin minäkin kypsyttäisin ilman kasveja mieluummin (niin kuin tuolla sanot), niin voi pitää ilman valoja, eikä ainakaan vihreät levät pääse tekemään invaasiotaan.