Isot kasviakvaariot

[sera1]

Tuonnehan mahtuisi jo jokin isommaksikin kasvava kalalaji
Siivouspuuhat voisivat olla näkemisen arvoinen elämys.
Vedenvaihto ei suju ämpäreillä enään

[jartzu65]

Milläköhän ilveellä tuo Amanon setä on oikein tuon sisustanut? Joku pitänyt nilkoista kiinni kun tyyppi on sijoitellut kasveja paikalleen

Kyllähän se varmaan on niin mennyt että hra. Amano on istunut nahkatuolissa sake-lasi vieressä ja sikari suupielessä ja rengit on istutelleet kasveja ja pullikoineet altaassa karttakepin säestyksellä

[Elmeri]

Miksi tuo on vain kasviakvaario? Tuollahan on myös lehtikaloja (olen jossain törmännyt isompaan kuvaan altaasta) mutta erottuu ne jo tuostakin.

[rain-]

Miksi tuo on vain kasviakvaario? Tuollahan on myös lehtikaloja (olen jossain törmännyt isompaan kuvaan altaasta) mutta erottuu ne jo tuostakin.

Ovatko kala-akvaariot sitten sellaisia, joissa on vain kaloja eikä muuta? Entäpä vesiakvaario? Hiekka-akvaario?

Ei tainnut kukaan sanoa että siellä on vain kasveja. Jotenkin epäilen että olisi olemassa kovin monta kasviallasta joissa ei olisi kaloja tai muita ötökköjä kasvien kanssa.

Mutta voihan sitä sanoa kasvi-kala-vesi-hiekka-suodatin-lämmitin-valaisin-kanto-ötökkä -akvaarioksi.

[Heinäkenkä]

Sivulla:

http://www.naturacquario.net/amano/

On näytetty muutamalla kuvalla kuinka ko allas ja muutama muukin on tehty.

Iso allas on numero 5 mutta tuskimpa kukaan malttaa olla katsomatta muitakin

Hannu

p.s. on ihan kohdallaan se "kämppäkin" johon ko alla on sijoitettu...

[JJVi]

Aikas nättiä....Siinäpä ukko yllättyis kun sujauttaisi esimerkiksi 20 oskaria ko. altaaseen

[Tuukkis]

Upea allas,melkein kuin minun kiekkoaltaani. Mutta missä se mattosuodatin on!

[111na]

Suomalaisiin (ja aqua-webbiläisiin) ajatuksiin eniten ristiriidassa on tuo karkean soran ja hienon hiekan sekakäyttö. Tätä hän tuntuu käyttävän käytännössä kaikissa altaissaan. Perustelujakin löytyy mm. http://www.vectrapoint.com/main/manual/bm32.html

Käytännössä siis täysin päinvastaisia ajatuksia kuin mitä meillä täällä on: mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin ja sekakokoisesta materiaalista tehty pohja menee tukkoon!

Soraääneni! Minulla ei ole täysin päinvastaisia ajatuksia.
Sorassa on aina tilaa kyllä ja soran tukkeutuminen on harvinaista.

Sekakokoisessa hiekassa on ennemminkin ongelmia tukkoisuuden kanssa ja juuri hiekan varsinaisesti pitäisi olla tasajyväistä. (Ja niinhän täällä on saanut kuulla että monet kasvit pitävät hapettomuudesta juurissa. Perusteluja ja kokemuksia alla linkissä.)
Amano suosittelee linkissäsi myös mikroskoopin käyttöä hiekan teräväreunaisuuden toteamiseksi.

Siellä kerrotaan hänen 5-10 millin soran käytöstään, 5 millistä pinnalla (5mm granule sand). Hienon hiekan tai edes hiekan käyttämisestä en löytänyt mainintaakaan. (Paitsi siis perustelut miksei se olisi hyväksi.) Sand-blind?

Vai onko sinulla muualta tietoa että vaikka tämä tarkoittaisi hienoa hiekkaa: "For the middle layer, repeat the procedure minus the fertilizer and with slightly finer sand and Fuji sand (5-7mm)" Siis tuo 'slightly finer' (kasvin istuttamisen yhteydessä)?

Perusteluja, soraääniä ja totuuden tarkennusta: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=21514

[Archie]

Upea allas,melkein kuin minun kiekkoaltaani. Mutta missä se mattosuodatin on!

Tämähän on pelkkä arvaus,mutta olettaisin sen olevan kylpyhuoneen ammeessa kuivumassa,niin kuin meilläkin.

Aarni

[Tapio Martimo]

Soraääneni! Minulla ei ole täysin päinvastaisia ajatuksia. :)
Sorassa on aina tilaa kyllä ja soran tukkeutuminen on harvinaista.

Mukava, että tästä tuli keskustelua. Soraääniä sorakeskusteluun.

Sora ei todellakaan tukkoon mene. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta tätä en käsittääkseni yrittänyt sanoakaan. Mainitsin erikseen sanan "sekakäyttö", jonka puolesta viittaamani artikkeli puhuu. Ko. artikkelissa käytetään termejä combination: yhdistelmä, sekoite ja mix: sekoitus. Tämä on minusta aika merkillistä!

Merkillistä siinä on se, että jonkinmoinen kollektiivinen konsensus täällä päin maailmaa* tuntuu olevan siitä, että pohjamateriaalin olisi oltava hyvin tasalaatuista tavaraa. Jopa nk. karkea puhallushiekka (1,2 mm - 0,5 mm) ja nk. hieno puhallushiekka (0,6 mm - 0,1 mm) aiheuttaisivat yhdistelmänä tukkeutumista. Toisekseen kollektiivinen näkemys tuntuu olevan myös se, että erityisesti hieno hiekka (alle 1 mm) olisi pohjamateriaalina mitä parhainta. Näitä kahta "teesiä" kun vertaa Amanon malliin, niin ristiriita on jokseenkin ilmeinen.

*.) luen paria suomalaista, paria ruotsalaista ja paria saksalaista foorumia - tosin keskustelen vain täällä.

Minulla ei nyt hirveän pitkää kokemusta akvaarionpidosta ole. Vähän vajaasta kymmenestä vuodesta noin viitenä minulla on ollut sitä "perinteistä" 3mm - 5 mm pohja-ainetta, jota yleisimmin soraksi kutsutaan. Sittemmin olen siirtynyt hiekan (<1,2 mm) käyttöön lähinnä kalojeni vaatimuksista. Samalla olen ollut huomaavinani, että kasvit - erityisesti miekkakasvit viihtyisivät hiekassa soraa paremmin. Tämä on kuitenkin vain käsitykseni ja osaltaan se on ehkä myös selitettävissä taitojen karttumisella. Sekakokoisia pohjamateriaaleja en ole koskaan kokeillut, sillä harrastukseni kiinnostuksen kärki ei ulotu pohjamateriaalitestailuun. Altaideni pohjamateriaalia - on se sitten ollut mitä jyväkokoa tahansa - en tietääkseni tukkoon ole saanut.

Sekakokoisessa hiekassa on ennemminkin ongelmia tukkoisuuden kanssa.

Tässä ollaan nyt minun osaltani villakoiran ytimessä! Minä en ole koskaan oikein lopulta ymmärtänyt, että miksi näin on. Olen eräitäkin kilometrejä sukellellut koskissa* ja joissa muutenkin. Joen pohjasta voi varsin hyvin nähdä, että pohjan jyväkoko on useimmissa paikoissa hyvin vaihtelevaa. On hieno hiekka ja sora ja kivikko komeasti sekaisin! Toki esimerkiksi akanvirtoihin ajatuu likipitäen samankokoista hiekka-ainesta, mutta nivoissa ja muissa kosken miedommissa osissa pohjamateriaalin rakeisuus vaihtelee varsin suuresti. Nivan pohja ei kuitenkaan ole tukossa. Miksi ei? Onko syynä siellä pohjan eliöstö (vrt. kierteissarvikotilot) vai mikä siinä on? Veden virtaamakaan nivoissa ei niin ihmeellinen ole, että vesi ei pohjamateriaalia isommin pöllytä.

*) Koskisukellus oli hauska kesäinen harrastus nuorempana - vauhtia ja vaarallisia tilanteita + kunto pysyi hyvänä :-)

Hiekan varsinaisesti pitäisi olla tasajyväistä, kuten linkissäsi perustellaan, jos luit kauemmaksi. Hän suosittelee myös mikroskoopin käyttöä hiekan teräväreunaisuuden toteamiseksi.

Luin ja olen lukenut usein aiemminkin. Mikroskooppiviittauksen löysin, mutta kehotusta tasajyväisyyden puolesta en valitettavasti löytänyt: osoittanet minulle sen kohdan? Ehkä myöhäinen vuorokaudenaika sumentaa jo ajatuksen juoksua... Ennemminkin löysin nimenomaisesti mainintoja sekakokoisen pohjamateriaalin käytöstä:
- kolmas kappale: combination between 3 and 1Omm
- seitsemäs kappale: Substrates that contain several different types of sand will have a longer lifetime, and arranging them in layers improves permeability. For example, for the bottom layer mix 5-1Omm granule sand with 5-1Omm size Fuji sand.

Hienon hiekan tai edes hiekan käyttämisestä en löytänyt mainintaakaan. (Paitsi siis perustelut miksei se olisi hyväksi.)

Samoin samoin. En löytänyt minäkään. Mutta luepa esim omasta viittauksestasi aiempaan aw-keskusteluun (ja sieltä taaksepäin edelleen tekemiisi linkkeihin). En tehnyt sen kummempaa tilastollista tutkimusta, mutta arviolta ainakin 80% eli neljä viidestä oli hiekan puolestapuhujia. Ken kalojen, ken kasvien vuoksi. Tämä on siis täysin linjassa sen suhteen, mitä aluksi sanoin: "mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin"

Vai onko sinulla muualta tietoa että vaikka tämä tarkoittaisi hienoa hiekkaa: ...?

Valitettavasti ei ole.

Olisi varsin mielenkiintoista testata sekakokoista pohjamateriaalia käytännössä. Sekoitussuhteena voisi olla esim 25% 0,1 - 0,6 hiekka, 50% 0,5 - 1,2 hiekka ja 25% perinteistä soraa. Lisäksi pohjaan voisi laittaa kierteissarvikotiloita ja tietysti isojuurisia kasveja... Selvää on se, että pohja kerrostuu aikaa myöden niin, että pienin materiaali on alinna ja karkein päällä. Jännittävää olisi kuitenkin nähdä, mitä tälle pohjalle pitää tehdä, että sen saa tukkoon. Luulen, että se voi olla vaikeampaa, kuin yhtäkkiä voisi uskoa.

[KtMan]

Ihmettelen minäkin miksi sekakäyttö olisi pahasta?
Seuraavaan kasvitankkiini olen alustavasti suunnitellut saviturvetta alimmaiseksi, sitä sitomaan hieno hiekka ja päälimmäiseksi soraa ja isompia kiviä.
Mitä? Olenko tekemässä suurta virhettä?

T:Krisse

[111na]

0,1 - 0,6 ja 0,5 - 1,2 mm hiekat eivät kumpikaan sekoittamattakaan ole ollenkaan tasakokoista materiaalia, vaan ne asettuvat kuten jossain Järven linkittämässä saksalaisessa *uutta suodattimista' sivun kuvassa näki, hyvin tiiveiksi. (Uutta suodattimista oli tekniikan otsikko viime kuussa.)

Hiekan päälle voi laittaa elävöittämään maisemaa aivan hyvin soraa ja karkeaa soraa, siis pieniä kiviä. Isommat pysyvät hiekan pinnalla. Tasakokoisuuden vaatimus liittyy läheisiin jyväkokoihin, ei reilusti erikokoisiin. Siis jopa sama laitetaanko alle ja väliinkin isompaa. Toisaalta sitten soraa voi kaikenlaista jyväkokoa olla sekaisin, ilmavia rakoja riittää. (Siinä saksalaisessa kuvassa näki miten pienet jyvät täyttivät vähän isompien välit ja se oli ihan mikroskooppikuva. Siis mitä ilmeisemmin puhallushiekkaa tai sen kaltaista.)

Toisaalta sitten kasvin juurten sanotaan pitävänkin myös hapettomasta. Eli tuo Krissenkin järjestely varmasti toimisi. Eikö saviturve ole aika hapeton hienon hiekan alla?

Tuossa Amanon linkissä ei todellakaan esitetty tasakokoisuuden vaatimusta, sen huomasin ja aiemmin jo korjasin juttuuni. Muistin ensilukemalta väärin.

Hiekka vai sora -jutussa käy ilmi juuri varsinkin hienon hiekan hapettomuus jo muutamaa miiliä pinnan alta. Siellä myös esitettiin että tasakokoinen hiekka ei mene helposti§ tukkoon, jos siellä on kierteissarvia.

Hiekan puolestapuhujia tietysti riittää, koska se on hyvin yleistä. Varsinkin kierteissarvikotiloiden kanssa käytäntö osoittaa sen toimivuuden. Pointti tuossa hyvässä keskustelussa onkin siinä että se ei ole ainoa toimiva vaihtoehto.

Virrassahan ei hieno hiekka edes pysy ja kerääntyy sinne missä ei virtaa. Lisäksi talven jäät ja jäänlähdöt tulvineen vaikuttavat. Veden liike ja pieneliöt varmasti pitävät muuten pohjan hapekkaana luonnossa.

[Juska]

Ja niinhän täällä on saanut kuulla että monet kasvit pitävät hapettomuudesta juurissa

Olen seurannut vähän huonosti viime aikoina näitä Aqua-webin keskusteluja, mutta törmäsin tähän "anaerobinen pohja" -ajatteluun juteltuani viime viikolla Lemmikkikeskuksen Herra Valon kanssa. Hän oli erittäin vahvasti sitä mieltä, että hyvä kasviakvaario vaatii anaerobisen pohjan ja minä kehtasin olla vähän eri mieltä, tai en ainakaan heti ollut valmis nielemään tätä ideaa.

Asiaa selvittääkseni ryhdyin siis lukemaan Diana Walstadin kirjaa "Ecology of Planted Aqurium" tämän asian kannalta. Walstadin referoimien tieteellisten artikkelien perusteella kasvit pärjäävät anaerobisessa maassa nimenomaan sen perusteella, että ne kykenevät siirtämään juuriin fotosynteesissä syntynyttä happea, eli ilman happea juurien ravinnonotto ei onnistu. Tämän vuoksi esimerkiksi pohjalämmityskaapeleilla pyritään nostamaan vedenvirtausta pohjassa, jotta juuret saisivat enemmän happea.

No, miksi siis pohjan anaerobia vaikuttaa kuitenkin hyvältä idealta. Tämä johtuu eräiden hivenaineiden (Fe, Mn, Cu ja Zn) nopeasta saostumisesta hapen läsnäollessa. Anaerobia suojaa hivenaineita siis hapettumiselta ja lisäksi bakteerit, jotka hajottavat saostuneita hivenaineoksideja takaisin vapaiksi ioneiksi, joita kasvit voivat jälleen hyödyntää, toimivat vain anaerobisissa oloissa. Siksi paras mahdollinen pohja onkin sellainen, joka mahdollistaa aerobisen että anaerobisen toiminnan yhtäaikaa. Puhutaan ns. anaerobisista ja aerobisista taskuista. Tällainen pohja saadaan aikaiseksi käyttämällä sopivan rakeista (ei liian hienoa ) pohjamateriaalia, joka mahdollistaa aerobian, mutta ainesta kasataan riittävän paksuksi kerrokseksi, jotta sinne pääsee syntymään myös anaerobisia alueita. Siksi esim. Amano suosittelee varsin paksua pohjakerrosta (6 cm eteen ja 12 taakse). Kuinka paljon pohjan hapensaanti riippuu kasvien sinne siirtämästä hapesta ja kuinka paljon pohjamateriaalin raekoosta ja paksuudesta, sitä en osaa sanoa.

Herra Valo korosti vielä, että hän on katsonut näitä "anaerobisia" pohjia alta päin taskulampulla ja on nähnyt kuinka lasia vasten työntynyt voimakas juurikasvusto hivenen punertaa. Sellaiset terveiset voisin tässä lähettää, että tuo punerrus johtuu hapen vaikutuksesta saostuneista rautaoksideista, eli se siitä anaerobisesta pohjasta.

[111na]

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Sand-Misch-200.jpg

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Quarzsand.htm

http://www.ibdoerre.com/aqua/michael/bodengrund.htm

[iekku]

Upea allas,melkein kuin minun kiekkoaltaani. Mutta missä se mattosuodatin on!

Tämähän on pelkkä arvaus,mutta olettaisin sen olevan kylpyhuoneen ammeessa kuivumassa,niin kuin meilläkin.

Aarni

Heeh Meillä on kaksi p***aista mattoa vanhan kämpän kylppärissä patteriin nojailemassa. Pitäs pestä ne niin sais palotella sisäsuodattimen patruunoiksi hyötykäyttöön...

[Juska]

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Sand-Misch-200.jpg

http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Quarzsand.htm

http://www.ibdoerre.com/aqua/michael/bodengrund.htm

Kiitos mielenkiintoisista linkeistä. Näiden mukaan olisi siis mahdollista saada aikaan hapeton pohjavyöhyke käyttämällä alle 1 mm raekoon hiesua noin 5 cm kerroksena. Onko se parempi ratkaisu kuin yhtä paksu kerros vähän karkeampaa hiekkaa, jolloin muodostuu ehkä vain paikallisia hapettomia taskuja, en tiedä.

Oikeastaan se mitä halusin edellisellä viestilläni sanoa oli, että hapettomuus sinänsä ei ole hyvä asia, vaan sen epäsuorat seuraukset, eli hivenaineiden pysyminen kasvin ulottuvilla sekä anaerobinen mikrobiologinen toiminta, joka tuottaa kasville ravinteita.

Faktahan on kuitenkin se, että jos juuret eivät saa happea, ne joutuvat fermentoimaan ravinnonottoon tarvitsemansa energian. Ja fermentointihan ei tunnetusti ole energeettisesti kovin edullista. Tämän vuoksi kasvi erittää happea juuristaan ja siksi juuren lähiympäristö on aerobinen vaikka ympäröivä pohja olisikin hapeton. Jos siis pohjahiekan alla on kerros rautapitoista pohjalannoitetta, niin juurien erittämä happi sakkaa sen juurien läheltä ja siksi juuret näyttävät punertavilta. Kasvi tekee siis jatkuvia kompromisseja ravinteiden saatavuuden ja ravinteiden saannin tehokkuuden välillä.

[Tounimaan]

Tämän vuoksi kasvi erittää happea juuristaan

Ohimennen kysyn, että tästäkö siis johtuu tossa mun altaassa se että pohjahiekkaa tonkiessa sieltä tulee ilmakuplia?

Hiekka on todella hienoa, eli n. saharamalli - vähän karkeempi....

[Maisu]

Näiden mukaan olisi siis mahdollista saada aikaan hapeton pohjavyöhyke käyttämällä alle 1 mm raekoon hiesua noin 5 cm kerroksena. Onko se parempi ratkaisu kuin yhtä paksu kerros vähän karkeampaa hiekkaa, jolloin muodostuu ehkä vain paikallisia hapettomia taskuja, en tiedä.

Nostin juuri vinon pinon erilajisia miekkakasveja altaasta jossa on hyvin hieno hiekkapohja. Esim. Echinodorus cordifolius "Ovalis" oli kasvattanut permanentattuja juuria eli aivan säkkärää käkkärää. Kasvit itsessään (näitä siis on useampia) voivat kyllä suhteellisen hyvin joskin jo pari viikkoa 0,5 - 1,0 mm hiekassa toisessa akvaariossa näyttää kohentaneen kasvua silminnähtävästi. Nostin yhden taimen uudelleen ylös viikonloppuna varmistuakseni että uudet juuret ovat suoria ja kyllä ne ovat, joten kyse ei ole mistään mutaatiostakaan.

Olen muutenkin entistäkin vakuuttuneempi siitä ettei kaikkien hienoin hiekka ole hyvä kasvualusta kasveille tuon akvaarion kasvien siirtämisen jälkeen. Esim. pohjalannoitetabletit viimeisten puolen vuoden ajalta löytyivät sellaisenaan, kokonaisina. Ilmeisesti pohjassa ei enää kiertänyt mikään molekyyli edes kertomassa kasveille mistä päin ravinnetta olisi saatavilla. En voi rehellisesti suositella tällaista hyperhienoa hiekkaa kenellekään jos tarkoitus on kasvattaa kasvejakin, toisin kuin sitä 0,5 - 1,0 -millistä joka toimii kuin junan vessa.

[111na]

Tämän vuoksi kasvi erittää happea juuristaan

Ohimennen kysyn, että tästäkö siis johtuu tossa mun altaassa se että pohjahiekkaa tonkiessa sieltä tulee ilmakuplia?

Hiekka on todella hienoa, eli n. saharamalli - vähän karkeempi....

Pohjassasi käy denitrifikaatio. Nitraatti muuttuu joiksikin kaasuiksi. Pohja on siis ns. tukossa. Ilmaa kuplat eivät ole. Haista niitä kuplia kun ne tulevat pintaan, se voi olla valaiseva kokemus. Avotulen käyttö kielletty.

En ole ihan varma tuosta viimeisestä, enkä ensimmäisestäkään, mutta luulisin noin. Ei kai sitä happea sentään juurista kupliksi asti tule.

[KtMan]

Pohjassasi käy denitrifikaatio. Nitraatti muuttuu joiksikin kaasuiksi. Pohja on siis ns. tukossa. Ilmaa kuplat eivät ole. Haista niitä kuplia kun ne tulevat pintaan, se voi olla valaiseva kokemus. Avotulen käyttö kielletty.

En ole ihan varma tuosta viimeisestä, enkä ensimmäisestäkään, mutta luulisin noin. Ei kai sitä happea sentään juurista kupliksi asti tule.

Jokin kaasu on typpi, joka syntyy bakteerien 'syödessä' nitraatista kaiken hapen: NO3- > NO2- > NO > N2O > N2 (kaasu).

T:Krisse

[111na]

Krisse, miten denitrifikaatiokokeilut edistyvät?

Noista kaasuista mainitaan yhtenä usein ainakin metaani.

[VilleJ]

Huomatkaa tuossakin Amanolle tyypilliset elementit: karkean ja hienomman soran sekoitus, juurakoiden peittäminen jaavansammaleella ja vastaavilla ja kaloja varsin vähän - toki noin kaukaa otetussa kuvassa kalat jäävät vähän paitsioon, mutta ei niitä kovin lukuisasti sieltä löydy. Itse laskin vähän reilu toistakymmentä varmaa kalaa.

Suomalaisiin (ja aqua-webbiläisiin) ajatuksiin eniten ristiriidassa on tuo karkean soran ja hienon hiekan sekakäyttö.

Juurihan itse totesit, että Amanolle tyypillisesti kaloja on varsin vähän. Joten mistä sinne soran sekaan sitten lietettä syntyisi? Sehän tässä se jonkin asteinen nurja puoli onkin: yleensä akvaariossa on kalaa sen verran, että ruokaa ja kakkaa painuu pohjaan ja helposti tukkivat sen ajan kanssa.

Vapaana suomennoksena: jyväkoon pitäisi olla 3-10 milliä. Isommat kivenmöhkäleet haittaavat juurten kasvua ja hienompi "murskaa/tukahduttaa" juuriston.

No, me suomalaiset näytetään olevan monessa asiassa sitten poikkeuksellisen onnistuneita, kun kasvit kasvaa hyvin ja kasvattavat valtavan juuriston. Tulee vain miettineeksi missä se vika sitten on, jos kokee, että hiekkapohja estää kasvien kasvua.

mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin ja sekakokoisesta materiaalista tehty pohja menee tukkoon!

Ja mielestämme vettä tulee vaihtaa riittävästi, kun taas suuressa maailmassa ollaan toista mieltä.

[KtMan]

Krisse, miten denitrifikaatiokokeilut edistyvät?

Noista kaasuista mainitaan yhtenä usein ainakin metaani.

Pvc putken olen jo saanut hommattua, nyt ihmettelen mitähän liimaa siihen käyttäisi, jolla läpiviennit ja 'tulppaukset' saisi pitämään..
Suodatinmateriaaliakaan en oo valinnu, enkä putken mittaa päättänyt max120cm halkaisia ~18cm. Jos näkis jossain moisen, niin matkiminen olisi helpompaa Eli hitaasti edistyy!

T:Krisse

[111na]

Pvc putken olen jo saanut hommattua,
Eli hitaasti edistyy!

Saisiko siihen liekin palamaan päähän?

Ei sieltä niin paljoa huonoa ilmaa taida tulla. Vaikea keksiä synonyymejä metaanille! Suokaasu, maakaasu, pieru.
Sää ja sun pieruputkes!

Outoja nuo akvaristit. Tuodaan kalat huoneeseen ja kohta ei muuta ajatellakaan.

Hulluus koputtaa vasta sisällä. Sain vasta koottua uuden, jo kolmannen altaani, 47*80*20 cm:n 'kasvi-laajapohjasuodattimen'. Sinne hienoa soraa. Se tulee 233 litraisen laajennukseksi. Yritän vielä rakentaa niin, että jotkut kalatkin pääsevät toiseen altaaseen. Kolmas allas on 40 litrainen 50cm korkea ja siellä on jo kasveja ja kotiloita. Hui, onko se alkanut jo?

Muuten, pvc:n liimaus kestävästi tehdään erikoisliimalla tai hitsaamalla, muistelisin. Tuli tutuksi Eirin laboratoriokalusteiden kautta. Hitsaus olisi varmaan se paras ja ehkä ihan helppokin. Voisi mennä kuumailmapuhaltimella?

[Tapio Martimo]

Miksi tuo on vain kasviakvaario? Tuollahan on myös lehtikaloja (olen jossain törmännyt isompaan kuvaan altaasta) mutta erottuu ne jo tuostakin.

Ovatko kala-akvaariot sitten sellaisia, joissa on vain kaloja eikä muuta? Entäpä vesiakvaario? Hiekka-akvaario?

Mainittakoon tähän allasterminologia-asiaan sen verran, että saksassa on onnistuttu keksimään eri termit "tavalliselle" (hollantilaistyyppiselle) kasviakvaariolle (Pflanzenaquarium) ja "Amano-tyypiselle" akvaariolle (Naturaquarium). Pitäisikö meidänkin pyrkiä erottamaan kasviakvaariot ja kasviakvaariot toisistaan? Kelpaako "luontoakvaario" suorana käännöksenä kuvaamaan Amano-tyyliä? Tuskinpa vain...

esimerkkiviitteet:
http://www.naturaquarium.de/
http://www.show-pflanzenaquarium.de/

Hitsaus olisi varmaan se paras ja ehkä ihan helppokin. Voisi mennä kuumailmapuhaltimella?

Kertoisitko tästä hieman lisää? Mitä ainetta olisi hyvä käyttää PVC:n hitsaamisessa? PVC:tä?