Hiekka vaiko Sora?

[Toka]

TERE

Taas keskustellaan kiihkeästi vaihtoehdoista HIEKKA vai SORA

Soran hyvät puolet?

Hiekan hyvät puolet?

[PikkuPrinsessa]

Monniset tykkää hiekasta ja kasvit kasvaa siin paremmin Ainakin mulla.

[rain-]

Enpä tiedä jaksaako kukaan taas kerran vastata tuohon. Jos sinulla on jokin tarkka kysymys, niin kysy se, mutta jos ei, niin kirjoita tuonne hakuun "hiekka vai sora" ja ruksaat kohdan "Etsi kaikilla annetuilla ehdoilla" ja paina Haku-nappia. 26 osumaa. Sieltä vain lukemaan hiekan ja soran hyvistä ja huonoista puolista. Jos haluat enemmän osumia, niin kirjoita "hiekk* sora*", jolla löytyy 468 osumaa.

[janutzki]

Itse olen ainakin niin vakuuttunut hiekan paremmuudesta mm. kasvien kannalta ja vaivattomuudessaan, että soran vaihto hiekkaan on edessä

[Anza]

Jep. eli kyllä hieno hiekka on parempi useastakin syystä. Kasvit kasvavat paremmin, monniset ja imumonnit tykkäävät, ja (mielestäni) on paremman näköistäkin, kuten myös helppohoitoisempaa.
Etsi tosiaan haulla, niin löydät varmasti lisätietoa.

[111na]

Soran hyvä puoli on että vesi läpäisee sitä paremmin. Silloin pohjan biologinen suodatus on parempi, edellyttäen tietenkin veden virtausta.

Huono puoli on että soraa pitää imuroida vedenvaihtojen yhteydessä.
Toisaalta hiekkaakin pitää möyhentää, ellei sitten siellä elä litroittain kierteissarvia.

Itse valitsisin hienon tasakokoisen soran, jos kalalajit sen kelpuuttaisivat. Asia voisi olla toisin, jos altaassa olisi jokin muu tehokas biologinen suodatus.

[rain-]

Minulla on tuossa 60-litrainen kasviakvaario ilman suodatusta hiekkapohjalla. Asukkeina on tällä hetkellä melko herkkiä hunajarihmakaloja, jotka tuntuvat nauttivan olostaan aika reippaasti. Vesiarvot ovat yhtä hyvät kuin samassa altaassa suodatuksen kanssa joskus aiemmin. Allas kypsyi nopeasti ilman ongelmia.

En voi väittää hiekkavalintani vaikuttavan siihen. Kasveja siellä on semmoinen normaali kasviakvaariollinen. En kyllä ikinä uskaltaisi käyttää tuossa altaassa soraa pohjalla.

Mutta suodattamatonta allasta ei toki muutenkaan kannata pitää ellei tiedä mitä tekee. =)

[111na]

Millaisesta suodatuksesta tai sen puuttumisesta puhut? Ovatko kierteisarvet hiekassa?

Tuo osoittaa että hiekankin biologinen suodatus voi riittää. Onko vielä hienoakin hiekkaa siellä?

[rain-]

Millaisesta suodatuksesta tai sen puuttumisesta puhut? Ovatko kierteisarvet hiekassa?

Tuo osoittaa että hiekankin biologinen suodatus voi riittää. Onko vielä hienoakin hiekkaa siellä?

Kierteissarvikotiloita on pienehkö määrä hiekassa. Minkäänmoista suodatusta ei siis ole. Hiekka, lannoitteet, vesi, lämmitin, kasvit ja kalat. Hiekka on 0,1-1,2 -millistä, isompien raekokojen ollessa vähemmistönä.

[Ebes]

Huono puoli on että soraa pitää imuroida vedenvaihtojen yhteydessä.

Miten sen nyt ottaa. Omaa sorapohjaani lappoan noin 4 viikon välein niistä kohden missä ei ole mitään esteitä, kantojen, luolien yms alta (eli otan ne pois) lappoan noin 3 kertaa vuodessa. Ei se nyt mikään vaiva ole.

Millaisesta suodatuksesta tai sen puuttumisesta puhut?

Suodattamattomalla tarkoitettaneen "ei suodatinta". Sisä-, ulko-, matto- tai valutussellaista.

Tuo osoittaa että hiekankin biologinen suodatus voi riittää. Onko vielä hienoakin hiekkaa siellä?

Tietääkseni tästä ei ole koskaan ollut epäilystäkään. Ainakaan jos on J. Järven pakonoita uskonut. (Ja muidenkin harrastajien kokemuksen syvää rintaääntä.)

[111na]

Vesiarvot ovat yhtä hyvät kuin samassa altaassa suodatuksen kanssa joskus aiemmin.

Siis millainen suodatus siinä oli?

Tuo osoittaa että hiekankin biologinen suodatus voi riittää. Onko vielä hienoakin hiekkaa siellä?

Tietääkseni tästä ei ole koskaan ollut epäilystäkään.

Minä vain sanoin juuri edellä, että soralla on parempi biologinen suodatus, edellyttäen veden virtausta. Toisaalta sanoin että kierteissarvilla on suuri merkitys hiekassa - sitä ainakin tarkoitin.

[rain-]

Vesiarvot ovat yhtä hyvät kuin samassa altaassa suodatuksen kanssa joskus aiemmin.

Siis millainen suodatus siinä oli?

Ah, joo. Hmm, joku isohko sisäsuodatin. En muista enää kun myin sen pois.

[111na]

Ah, joo. Hmm, joku isohko sisäsuodatin. En muista enää kun myin sen pois.

Rihmat ei taida perustaa veden liikkeestäkään. Miten se on altaassasi?
Mutta niinhän se taitaa olla, että useimmat suodattimet ovat biologiselta suodatukseltaan turhia, kuten tämäkin kokemus osoittaa.

Tuo osoittaa että hiekankin biologinen suodatus voi riittää.

Tietääkseni tästä ei ole koskaan ollut epäilystäkään. Ainakaan jos on J. Järven pakonoita uskonut. (Ja muidenkin harrastajien kokemuksen syvää rintaääntä.)

On epäilyksiä ja toisia kokemuksia. On päivänselvää että vesi vaihtuu sorassa paremmin ja biologisen suodatuksen teoriaan tutustuneelle on johtopäätös biologisen suodatuksen toimivuudesta tehtävissä. Mitä hienompi hiekka, sitä pahemmin se on tukossa ihan luonnostaan. Vesi ei voi vaihtua siihen tahtiin kuin bakteerit tarvitsevat happea ilman jonkinlaista möyhimistä.

Viime viikolla saimme lukea nitriitin noususta, koska oli lietettä imuroitu hiekan pinnalta liian huolella. Sorassa niin tarkka puhdistus on mahdotonta.* Oliko se eilen, kun sain lukea kokemuksia, kuinka hiekasta nousee kaasukuplia ja että sitä pitää möyhiä. Noita samoja en löytänyt, mutta tässä muita mm. pohjan tukkeutuminen (ilman kierteissarvia - eihän tässä piruja maalailla vaan totuutta tarkennetaan).

Hiekan tukkiutuminen

Pohjan puhdistus

Kirjoahventen hiekka

*Miten on lietteen kanssa, eikö tärkeimmät bakteerit elä pinnoilla, eikä ne lapolla lähde?

[jarvij]

Taitaa olla aika kirjoittaa akvaarion pohjamateriaalista, kun näytää noita mihinkään tosiasiaan perustumattomia käsityksiä olla enemmän kuin perusteltuja.

Kyllä hiekka riittää aivan hyvin biologiseksi suodattimeksi kohtuullisesti kuormitetussa akvaariossa,
Tasarakeinen (pesty) hiekka ei mene kovin helposti tukkoon, jos siinä on kierteissarvikotiloita.

Sorapohja menee paljon helpommin tukkoon, koska siihen valuu karkeajakoista jätettä. Hiekkaan se ei mene. Sorapohjaa on siksi imuroitava ja huollettava.

Sorapohjaisessa akvaariossa mekaanisesta suodattimesta on hyötyä, jos se puhdistetaan vähintäin viikottain.

[Toka]

TERE

Olen seurannut keskusteluja "hiekka vaiko sora" joku tais kertoa, et hiekka tuhoaa ulkosuodattimen tai jotain.. onko totta et vois päästä hienojakoinen hiekka ainakin osittain suodatin koneistoon, ja levittää koko hoidon??

muuten ei ole syytä valita näköjään soraa...

[Ebes]

Viime viikolla saimme lukea nitriitin noususta, koska oli lietettä imuroitu hiekan pinnalta liian huolella. Sorassa niin tarkka puhdistus on mahdotonta.

Juuri nyt en niitä muistelemiani keskusteluja löydä ja alkaa olla kiire töihin, mutta olen lähes satavarma että kyse oli kyllä sorapohjan liiallisesta lappoamisesta.

Eihän hiekan pinnalla edes mitään lietettä lillu!? Ajatella miltä sekin näyttäisi!

[Tapio Martimo]

Olen seurannut keskusteluja "hiekka vaiko sora" joku tais kertoa, et hiekka tuhoaa ulkosuodattimen tai jotain.. onko totta et vois päästä hienojakoinen hiekka ainakin osittain suodatin koneistoon, ja levittää koko hoidon??

Eipä tämä taida olla kovinkaan helposti mahdollista - itse en moisia tapauksia tiedä. Jos jostakin syystä suodattimeen päätyy hiekkaa vaikkapa desin verran, niin eipä se sinne moottoriin asti pääsisi. Se pysähtyisi massoihin ja ylöspäin menevän virran myötä jäisi suodattimen pohjalle.

[111na]

Taitaa olla aika kirjoittaa akvaarion pohjamateriaalista, kun näytää noita mihinkään tosiasiaan perustumattomia käsityksiä olla enemmän kuin perusteltuja.

Itse ohitit tärkeimmän kysymyksen. Vai viittaatko linkkeihin?

Kyllä hiekka riittää aivan hyvin biologiseksi suodattimeksi kohtuullisesti kuormitetussa akvaariossa,
Tasarakeinen (pesty) hiekka ei mene kovin helposti tukkoon, jos siinä on kierteissarvikotiloita.

Aivan kuten sanoin! Naulan kantaan!

Sorapohja menee paljon helpommin tukkoon, koska siihen valuu karkeajakoista jätettä. Hiekkaan se ei mene. Sorapohjaa on siksi imuroitava ja huollettava.

Enemmän kuulee kokemuksia hiekan tukkeutumisesta. Tässä suhteessa eroa ei liene.
Sorapohjaa on imuroitava. Se on hyvä että bakteereilla on asuinsijaa.

Eikä kommettiakaan siitä missä bakteerit asustavat hiekkapohjassa ja miten niillä riittää happea?

Sorapohjaisessa akvaariossa mekaanisesta suodattimesta on hyötyä, jos se puhdistetaan vähintäin viikottain.

Ehkäpä onkin! Minä en ole varsinaisia suodattimia tarvinnut. Olen vain vedenvaihdon yhteydessä imuroinut tarpeen mukaan pohjasta.

Olen seurannut keskusteluja "hiekka vaiko sora" joku tais kertoa, et hiekka tuhoaa ulkosuodattimen tai jotain.. onko totta et vois päästä hienojakoinen hiekka ainakin osittain suodatin koneistoon, ja levittää koko hoidon??

Minäkin olen kuullut tällaisesta, mutta se on taitanut olla enemmänkin pelkoa kuin tapahtunutta. Toisaalta en laittaisi Eheim 1250 kiertovesipumppua pohjalle, missä on hienoa hiekkaa. Läpihän se hiekka menee siipipyöräkammiosta kuten vesikin. Mutta juuri siksi.

[jarvij]

Hiekkakerroksen pinta ja jokunen milli alaspäin on vielä varsin hapekasta. Pintaa bakteereille siinä on jo melkoista sorakerrosta vastaavasti. Kierteissarvet möyhivät tuolle hapekkaalle kerrokselle jatkuvasti lisää paksuutta. Hiekka siis liikkuu hitaasti koko ajan.

[111na]

Viime viikolla saimme lukea nitriitin noususta, koska oli lietettä imuroitu hiekan pinnalta liian huolella. Sorassa niin tarkka puhdistus on mahdotonta.

Juuri nyt en niitä muistelemiani keskusteluja löydä ja alkaa olla kiire töihin, mutta olen lähes satavarma että kyse oli kyllä sorapohjan liiallisesta lappoamisesta.

Eihän hiekan pinnalla edes mitään lietettä lillu!? Ajatella miltä sekin näyttäisi!

Tottakai siinä jotakin lilluu kun lilluu.

Kysyn vain missä on ns. aktiivilietteelle tilaa nykyisin niin yleisessä kombinaatiossa hieno hiekka ja sisäsuodatin? Tuossa liiallisessa imuroimisjutussa J.Järven epäilys ongelmien syyhyn oli juuri liaallinen lietteen siivous - imurointi pinnalta jos oikein muistan.

Nitrobakteerien sanotaan asustavan pinnoilla ja voivan hyvin vielä 2cm/min. läpivirtauksessa. Aktiivilietteen olen käsittänyt toisenlaiseksi - vai onko ero vain siitä että lietteellä ei ole kotia ja tai se on 'ylimääräistä' bakteeria, irronnut alustastaan?

Siellähän sitä lapottiin pohjaa, _arvaten_ sorapohjaa. Edelleen, jos lietettä voi imuroida liikaa pohjasta, silloinhan se liete on hyödyllistä, mutta missä on hiekkapohjan liete?

Vielä tähän imuroimisesimerkkiin, siinä täytyy olla jotakin muuta häikkää altaassa, sillä hirveästi saa imuroida ja syvältä, että soraa saisi häirittyä imuroimalla.

[a0200303]

Liina muistelee ihan oikein... se liiallinen pohjan siivoaja olin minä. Eli minulla on akvaariossa sorapohja. Ja innokkaana siivoajana noin yleensäkin sitten lappoilin akvaarioni pohjaa 1-2 kertaa viikossa, enkä mitenkään huolimattomasti vaan oikein kunnolla. Aloin sitten kummastella kun nitriitti ei pysy kurissa, ei sitten vaikka kuinka pohjaa puhdistan. Kerroin sitten murheestani, että nitriittiä on kokoajan hieman, ja J.Järvi ja Ktman minua sitten opastivat että olen liian innokas lappoamaan. Tässä linkki kohtaan jossa ihmettellin aihetta: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=21080.

[111na]

Hyvä, siis soraa. Sehän ei tarkkaan ottaen siellä tullut ilmi, vaan oli arvattava koska sanoit 'lappoavasi pohjaa'. Miten muuten nuo muut arvelevani häiriötekijät, kotilomyrkkyjäkö?

On totta että mitä pienempi on hiekanjyvä, sitä suurempi on tilavuuteen nähden jyvien pinta-ala. Muutaman millin alla kuitenkin happi jo vähenee.

Asia on vähän niin ja näin. Sekä sora että hiekka toimivat, käytäntö sen osoittaa. Älähdän aina kun väitetään soran tukkeutumisen olevan sen ongelma.

Mutta hyvät kysymykset ovat ilmassa edelleen.
Yksi uusi: Mistä saa tasarakeista hiekkaa? (Siis sitä joka ei mene kovin helposti tukkoon. ) (Hirnutaan nyt, kun on ihan pakko.. anteeksi!)

[m.n]

Haluan todeta tähän sen, että ei se sorakaan mikään huono vaihtoehto ole (siis sellainen jonka kivet ovat pyöristyneet). Itselläni on sama sora toiminut hyvin noin 10 vuotta ilman että on mitään tarvinnut tehdä. Lappoamaan en pysty koska kasvit vievät käytännössä koko pohjapinta-alan. Eli kyllä ne kasvit kasvaa ihan hyvin sorassakin. Mitään tukkeutumista ei ole koskaan tapahtunut. Akvaario on itse asiassa (ja valitettavasti) ylikansoitettu johtuen tilanpuutteen vuoksi luovutuista akvoista mutta haluttomuudesta luopua kaikista kaloista niissä akvaarioissa. Monnitkin ovat viihtyneet eikä mitään vaurioita ole viiksissä havaittavissa, samoin piikkisilmät oleskelevat suurimman osan ajastaan pohjaan kaivautuneena. Aloittaessani akvaarioharrastusta itselleni jäi vähän huonoja viboja hienosta hiekasta. Mutta täytyy todeta että todennäköisesti huonoon alkuun oli aivan muut syyt kuin hienon hiekan valinta. Hienon hiekan etuihin ainakin voisi lukea hinnan. Tarkoitus olisi seuraavaan akvaan käydä ostamassa rautakaupasta halpaa hiekkaa.
ps.jos poikasakvassa haluaa pitää hiekkaa pohjalla on valittava aina hieno hiekka, ei ole kiva katsoa kun poikaset juuttuvat soran sisään.

[a0200303]

Se kotilo ongelma minulla oli ihan alussa, siis heti ensimmäisellä viikolla. Siitä kuursita on nyt aikaa.... ööö 3kk?! Suunnitteen. Oikeastaan minulla ei ollut mitään syytä sitä pohjaa niin penteleesti lapota. Tein sen vain siksi että oikeanlaista tietoa ei ollut ja yritin hoitaa akvaariotani mahdollisimman tunnollisesti. Yritin sen vain pitää puhtaana ja hyvässä kunnossa, jotta kalani voisivat hyvin. Rakkaudesta vedessä eläviin lemmikkeihini. Ja kuten sanoin minulla on tämä siivoilu muutenkin... jo kotinikin kanssa melkoista. Mutta nyt olen ryhtynyt lurjukseksi enkä lappoa pohjaa viikottain enkä ainakaan useita kertoja viikossa.

[RaPe]

Moi

Kun ei ole ikinä ollut hiekkaa niin nyt uuteen avaarioon voisin koittaa sitä. Olen täältä lukenut että kasveille ja monnisille olisi ainakin hyvä toi hiekka. Mutta jossain sanottiin että kalat näyttää hienoimmat värit tummalla pohjalla. Onko se totta? Kun hunajarihmoja ainakin tulossa niin mietin että varmaan värittöminä ei ole kovin makeita? siis vaikuttaako se vaalea hiekka jotenkin siihen värii?