Isot kasviakvaariot

[rain-]

Kaikkihan me tiedämme, että isoja kasviakvaarioita on vain rikkailla. Pelkkään kasvien hankintaan menisi jo aivan uskomattomat määrät rahaa ja entäs sitten valaistus ja sähkökulut...

No, tässä on yksi ISO akvaario ja kaiken lisäksi Takashi Amanon sisustamana. Amano Extreme

[Merri]

Voi juutas mikä allas, tuollahan voisi järjestää sukelluskurssin Olispas hauska olla kärpäsenä katossa *siivouspäivänä*...

[Alex]

Vaaaauuuuu......!!!!

[JS]

Mieletön purkki! Miten ihmeessä kasveja karsitaan ja hoidetaan kyseisessä altaassa?

[Cory]

Huh! Tuossa sitä olisi kämpälle koristusta. Ei muuta kuin takaraivoon hautumaan, siltä varalta, että joku päivä sattuisi oman talon rakentamaan.

Mietin vaan, että vieläköhän tuommoisenkin jälkeen haluttaisi lisää altaita?

[Sade]

Haluaisimpa tietää miten nuo kasvit on istutettu/karsittu, eihän tuon korkuisessa käsi yllä mitenkään pohjaan! Meneekö mies seisomaan sinne ja sukeltaa vai mitä ?

Vaikka kyllä tuollainen lienee pienen vaivan arvoinen on... *huokaus*

[Tapio Martimo]

Huomatkaa tuossakin Amanolle tyypilliset elementit: karkean ja hienomman soran sekoitus, juurakoiden peittäminen jaavansammaleella ja vastaavilla ja kaloja varsin vähän - toki noin kaukaa otetussa kuvassa kalat jäävät vähän paitsioon, mutta ei niitä kovin lukuisasti sieltä löydy. Itse laskin vähän reilu toistakymmentä varmaa kalaa.

Suomalaisiin (ja aqua-webbiläisiin) ajatuksiin eniten ristiriidassa on tuo karkean soran ja hienon hiekan sekakäyttö. Tätä hän tuntuu käyttävän käytännössä kaikissa altaissaan. Perustelujakin löytyy mm. http://www.vectrapoint.com/main/manual/bm32.html (Kolmas kappale)

"The granule size should be a combination between 3 and 1Omm. Larger granules will hither root development, and sand made up of smaller ones will crush the roots."

Vapaana suomennoksena: jyväkoon pitäisi olla 3-10 milliä. Isommat kivenmöhkäleet haittaavat juurten kasvua ja hienompi "murskaa/tukahduttaa" juuriston.

Käytännössä siis täysin päinvastaisia ajatuksia kuin mitä meillä täällä on: mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin ja sekakokoisesta materiaalista tehty pohja menee tukkoon!

Kyllä tuommoinen vaan kelpaisi :-)

[venniA]

Ei taitaisi vedenvaihto luonnistua ämpäreiden kanssa ,
Kuinkakohan paksusta lasista tuo uima-allas on väkerretty?,
ei taida se 15mm ihan riittää.

[jesseM]

Aikamoinen komistus tuo kasviallas.
Sinne saisi aika kivan kalaston kun on tota litramäärää.
Tuota voisi jo ruveta kutsumaan akvaarioksi.

[caro]

Monenkohan litran allas toi oikein on? Todella kaunis..

[Mari Kurki]

Milläköhän ilveellä tuo Amanon setä on oikein tuon sisustanut? Joku pitänyt nilkoista kiinni kun tyyppi on sijoitellut kasveja paikalleen? Kyllähän huolto onnistuu kasvipihdeillä, mutta sisustuksessa tarvitsee kyllä käsiä avuksi.

[jartzu65]

Monenkohan litran allas toi oikein on?

Jos Amano on keskimittainen japanilaismies, niin veikkaisin altaan mitoiksi 100x100x500cm, eli 5000 litraa, tämä oli karkea arvio, mutta iso allas joka tapauksessa.

[Tuntematon]

On siinä altaalla kokoa..Alkaa todellakin tuntua pieneltä; todella pieneltä tuo meidän pikku 600 litraisemme.

Tuonne kun saisi kultakaloja.. Mutta voisi kyllä olla ihan hyvä siirtää nuo kasvit tuolta turvaan; ei välttämättä olisi niistäkään enää paljoa jäljellä,kun kultikset sinne olisivat päässeet mellastamaan.

Kultakalojen paratiisi.

[-heidi-]

Jaah. Tuollahan tavoin tämä kasvihörhöhän saisi kaksi lempipuuhaansa yhdistettyä! Oikeasti tosi mukavaa kun joku löytää näitä kuvia, niin pääsee suunnittelemaan ja/tai unelmoimaan.

Tosin, joutuisi tietenkin muokata tuota kokoa. Mutta ei huono idea, ei ollenkaan. Yksi asia lisää tulevaan jyrsijä-, lintu-, kasvi- ja akvaario-huoneeseeni. (sitten joskus tulevaisuudessa, kun on iiiiiso talo)

[suomijäbä]

Allas on tosi upea, mutta sisustan pistäisin uusiksi vaikka kelpais kyllä nuinkin, silti tykkään altaasta missä olisi paljon enemmän kasveja.

[sera1]

Tuonnehan mahtuisi jo jokin isommaksikin kasvava kalalaji
Siivouspuuhat voisivat olla näkemisen arvoinen elämys.
Vedenvaihto ei suju ämpäreillä enään

[jartzu65]

Milläköhän ilveellä tuo Amanon setä on oikein tuon sisustanut? Joku pitänyt nilkoista kiinni kun tyyppi on sijoitellut kasveja paikalleen

Kyllähän se varmaan on niin mennyt että hra. Amano on istunut nahkatuolissa sake-lasi vieressä ja sikari suupielessä ja rengit on istutelleet kasveja ja pullikoineet altaassa karttakepin säestyksellä

[Elmeri]

Miksi tuo on vain kasviakvaario? Tuollahan on myös lehtikaloja (olen jossain törmännyt isompaan kuvaan altaasta) mutta erottuu ne jo tuostakin.

[rain-]

Miksi tuo on vain kasviakvaario? Tuollahan on myös lehtikaloja (olen jossain törmännyt isompaan kuvaan altaasta) mutta erottuu ne jo tuostakin.

Ovatko kala-akvaariot sitten sellaisia, joissa on vain kaloja eikä muuta? Entäpä vesiakvaario? Hiekka-akvaario?

Ei tainnut kukaan sanoa että siellä on vain kasveja. Jotenkin epäilen että olisi olemassa kovin monta kasviallasta joissa ei olisi kaloja tai muita ötökköjä kasvien kanssa.

Mutta voihan sitä sanoa kasvi-kala-vesi-hiekka-suodatin-lämmitin-valaisin-kanto-ötökkä -akvaarioksi.

[Heinäkenkä]

Sivulla:

http://www.naturacquario.net/amano/

On näytetty muutamalla kuvalla kuinka ko allas ja muutama muukin on tehty.

Iso allas on numero 5 mutta tuskimpa kukaan malttaa olla katsomatta muitakin

Hannu

p.s. on ihan kohdallaan se "kämppäkin" johon ko alla on sijoitettu...

[JJVi]

Aikas nättiä....Siinäpä ukko yllättyis kun sujauttaisi esimerkiksi 20 oskaria ko. altaaseen

[Tuukkis]

Upea allas,melkein kuin minun kiekkoaltaani. Mutta missä se mattosuodatin on!

[111na]

Suomalaisiin (ja aqua-webbiläisiin) ajatuksiin eniten ristiriidassa on tuo karkean soran ja hienon hiekan sekakäyttö. Tätä hän tuntuu käyttävän käytännössä kaikissa altaissaan. Perustelujakin löytyy mm. http://www.vectrapoint.com/main/manual/bm32.html

Käytännössä siis täysin päinvastaisia ajatuksia kuin mitä meillä täällä on: mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin ja sekakokoisesta materiaalista tehty pohja menee tukkoon!

Soraääneni! Minulla ei ole täysin päinvastaisia ajatuksia.
Sorassa on aina tilaa kyllä ja soran tukkeutuminen on harvinaista.

Sekakokoisessa hiekassa on ennemminkin ongelmia tukkoisuuden kanssa ja juuri hiekan varsinaisesti pitäisi olla tasajyväistä. (Ja niinhän täällä on saanut kuulla että monet kasvit pitävät hapettomuudesta juurissa. Perusteluja ja kokemuksia alla linkissä.)
Amano suosittelee linkissäsi myös mikroskoopin käyttöä hiekan teräväreunaisuuden toteamiseksi.

Siellä kerrotaan hänen 5-10 millin soran käytöstään, 5 millistä pinnalla (5mm granule sand). Hienon hiekan tai edes hiekan käyttämisestä en löytänyt mainintaakaan. (Paitsi siis perustelut miksei se olisi hyväksi.) Sand-blind?

Vai onko sinulla muualta tietoa että vaikka tämä tarkoittaisi hienoa hiekkaa: "For the middle layer, repeat the procedure minus the fertilizer and with slightly finer sand and Fuji sand (5-7mm)" Siis tuo 'slightly finer' (kasvin istuttamisen yhteydessä)?

Perusteluja, soraääniä ja totuuden tarkennusta: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=21514

[Archie]

Upea allas,melkein kuin minun kiekkoaltaani. Mutta missä se mattosuodatin on!

Tämähän on pelkkä arvaus,mutta olettaisin sen olevan kylpyhuoneen ammeessa kuivumassa,niin kuin meilläkin.

Aarni

[Tapio Martimo]

Soraääneni! Minulla ei ole täysin päinvastaisia ajatuksia. :)
Sorassa on aina tilaa kyllä ja soran tukkeutuminen on harvinaista.

Mukava, että tästä tuli keskustelua. Soraääniä sorakeskusteluun.

Sora ei todellakaan tukkoon mene. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta tätä en käsittääkseni yrittänyt sanoakaan. Mainitsin erikseen sanan "sekakäyttö", jonka puolesta viittaamani artikkeli puhuu. Ko. artikkelissa käytetään termejä combination: yhdistelmä, sekoite ja mix: sekoitus. Tämä on minusta aika merkillistä!

Merkillistä siinä on se, että jonkinmoinen kollektiivinen konsensus täällä päin maailmaa* tuntuu olevan siitä, että pohjamateriaalin olisi oltava hyvin tasalaatuista tavaraa. Jopa nk. karkea puhallushiekka (1,2 mm - 0,5 mm) ja nk. hieno puhallushiekka (0,6 mm - 0,1 mm) aiheuttaisivat yhdistelmänä tukkeutumista. Toisekseen kollektiivinen näkemys tuntuu olevan myös se, että erityisesti hieno hiekka (alle 1 mm) olisi pohjamateriaalina mitä parhainta. Näitä kahta "teesiä" kun vertaa Amanon malliin, niin ristiriita on jokseenkin ilmeinen.

*.) luen paria suomalaista, paria ruotsalaista ja paria saksalaista foorumia - tosin keskustelen vain täällä.

Minulla ei nyt hirveän pitkää kokemusta akvaarionpidosta ole. Vähän vajaasta kymmenestä vuodesta noin viitenä minulla on ollut sitä "perinteistä" 3mm - 5 mm pohja-ainetta, jota yleisimmin soraksi kutsutaan. Sittemmin olen siirtynyt hiekan (<1,2 mm) käyttöön lähinnä kalojeni vaatimuksista. Samalla olen ollut huomaavinani, että kasvit - erityisesti miekkakasvit viihtyisivät hiekassa soraa paremmin. Tämä on kuitenkin vain käsitykseni ja osaltaan se on ehkä myös selitettävissä taitojen karttumisella. Sekakokoisia pohjamateriaaleja en ole koskaan kokeillut, sillä harrastukseni kiinnostuksen kärki ei ulotu pohjamateriaalitestailuun. Altaideni pohjamateriaalia - on se sitten ollut mitä jyväkokoa tahansa - en tietääkseni tukkoon ole saanut.

Sekakokoisessa hiekassa on ennemminkin ongelmia tukkoisuuden kanssa.

Tässä ollaan nyt minun osaltani villakoiran ytimessä! Minä en ole koskaan oikein lopulta ymmärtänyt, että miksi näin on. Olen eräitäkin kilometrejä sukellellut koskissa* ja joissa muutenkin. Joen pohjasta voi varsin hyvin nähdä, että pohjan jyväkoko on useimmissa paikoissa hyvin vaihtelevaa. On hieno hiekka ja sora ja kivikko komeasti sekaisin! Toki esimerkiksi akanvirtoihin ajatuu likipitäen samankokoista hiekka-ainesta, mutta nivoissa ja muissa kosken miedommissa osissa pohjamateriaalin rakeisuus vaihtelee varsin suuresti. Nivan pohja ei kuitenkaan ole tukossa. Miksi ei? Onko syynä siellä pohjan eliöstö (vrt. kierteissarvikotilot) vai mikä siinä on? Veden virtaamakaan nivoissa ei niin ihmeellinen ole, että vesi ei pohjamateriaalia isommin pöllytä.

*) Koskisukellus oli hauska kesäinen harrastus nuorempana - vauhtia ja vaarallisia tilanteita + kunto pysyi hyvänä :-)

Hiekan varsinaisesti pitäisi olla tasajyväistä, kuten linkissäsi perustellaan, jos luit kauemmaksi. Hän suosittelee myös mikroskoopin käyttöä hiekan teräväreunaisuuden toteamiseksi.

Luin ja olen lukenut usein aiemminkin. Mikroskooppiviittauksen löysin, mutta kehotusta tasajyväisyyden puolesta en valitettavasti löytänyt: osoittanet minulle sen kohdan? Ehkä myöhäinen vuorokaudenaika sumentaa jo ajatuksen juoksua... Ennemminkin löysin nimenomaisesti mainintoja sekakokoisen pohjamateriaalin käytöstä:
- kolmas kappale: combination between 3 and 1Omm
- seitsemäs kappale: Substrates that contain several different types of sand will have a longer lifetime, and arranging them in layers improves permeability. For example, for the bottom layer mix 5-1Omm granule sand with 5-1Omm size Fuji sand.

Hienon hiekan tai edes hiekan käyttämisestä en löytänyt mainintaakaan. (Paitsi siis perustelut miksei se olisi hyväksi.)

Samoin samoin. En löytänyt minäkään. Mutta luepa esim omasta viittauksestasi aiempaan aw-keskusteluun (ja sieltä taaksepäin edelleen tekemiisi linkkeihin). En tehnyt sen kummempaa tilastollista tutkimusta, mutta arviolta ainakin 80% eli neljä viidestä oli hiekan puolestapuhujia. Ken kalojen, ken kasvien vuoksi. Tämä on siis täysin linjassa sen suhteen, mitä aluksi sanoin: "mielestämme hienossa hiekassa kasvit voivat varsin hyvin"

Vai onko sinulla muualta tietoa että vaikka tämä tarkoittaisi hienoa hiekkaa: ...?

Valitettavasti ei ole.

Olisi varsin mielenkiintoista testata sekakokoista pohjamateriaalia käytännössä. Sekoitussuhteena voisi olla esim 25% 0,1 - 0,6 hiekka, 50% 0,5 - 1,2 hiekka ja 25% perinteistä soraa. Lisäksi pohjaan voisi laittaa kierteissarvikotiloita ja tietysti isojuurisia kasveja... Selvää on se, että pohja kerrostuu aikaa myöden niin, että pienin materiaali on alinna ja karkein päällä. Jännittävää olisi kuitenkin nähdä, mitä tälle pohjalle pitää tehdä, että sen saa tukkoon. Luulen, että se voi olla vaikeampaa, kuin yhtäkkiä voisi uskoa.