Akvaariossa uivia kissoja?

[Anii]

Kuinka monella täällä on kissa/akvaario kombinaatio? Tippuvatko teillä kissat akvaarioon, tai harrastavatko muuten kalojen bongailua?

Minulla ei ole akvassa vielä kalojakaan, kun aamulla vesiarvoja mittaillessani ensimmäinen sankari loiskahti puoliksi veteen. Juttu oli pikkuhepun mielestä ilmeisesti varsin hupaisa, ja sitä vettä olisi jääty räiskyttämään enemmänkin, mutta minä ilkeänä tipautin kissan alas lattialle ja pistin lasit paikoilleen. Toivottavasti tuosta ei ole tulossa mitään vesikissaa, vaan plutaus laskettaneen vielä pennun leikkisyyteen. (Yleensä ne vesileikit loppuvat ennen kuin kissa on kaksivuotias )

Kuinka usein teillä muilla kissat ottavat vesikosketusta, tai tutustuvat kalojen elämään sallittua lähemmin?

[Nakkestus]

Meillä nuorempi kissa on henkeen ja vereen akvaristi. Akvaariossa Ossi on nyt uinut kolme kertaa, kun tulee keikkumaan reunalle kun vesiä vaihdan tai muuten operoin. Illat ja päivät Ossi kuluttaa bongaillen kaloja akvan vieressä olevalta pöydältä, ja välillä yrittää napata lasin läpi herkullisen partamonnin

Äsken vaihdoin vettä ja kyllähän se kissa siinä mukana touhusi, suorastaan hysteerisenä vesiletkun kanssa. Hyvä että eläimillä on seuraa toisistaan

[Kaizu]

Meidän lapset eivät välitä akvaarioista tuon taivaallista. Altaasta loikannut sateenkaarikirjoahven tosin löytyi päättömänä, eli sen verran kiinnostaa vedenalainen elämä näitäkin kumppanuksia.

Myös letkuihin on ilmestynyt reikiä joista tihkuu vedenvaihtojen yhteydessä vettä lattialle, varmaankin tuo Väinö on kuminhimossaan maistellut letkuja. Kalapussien kumilenkit maistuvat myös jos unohtuvat saataville. Ja Kyösti taas on ainakin kerran käynyt akvaariotarvikkeita sisältävässä laatikossa suorittamassa tarpeensa.

Uimasille eivät nuo rasavillit ole keksineet ruveta, Väinö kuulemma joskus aiemmin pari kertaa valaisimen päällä lämmitellyt, mutta muuten ovat altaat saaneet olla rauhassa.

Väinö myös tarkkaavaisena tutkailee tyhjennysletkuista tulevaa vettä, odottaneeko sitten kaloja vai tutkiiko muuten vaan veden valumista viemäriin; se on Väiskin lempiharrastus viemärin ritilän aukomisen ja syömisen ohella.

Kotopuolessa taasen Joonas tykkäsi katsella kalojen elämää lasin läpi, välillä tassulla lasia huitoen. Pehmikkeenä olleesta styroksista huomasi, että akvaariota on katseltu hyvinkin paljon.

[-Alix-]

Meillä on 4x akvaharrastajaa neljällä jalalla. Nekjästä kissasta neljä on jossain vaiheessa mätkähtänyt altaaseen, märän puolipitkäkarvan jahtaaminen ympäri kämppää EI ole kivaa Vanhin kissa kyllä ahkerasti "kalastaa", eli sohii hassusti tassulla lasia. Pari kissaa käyttää altaita pääasiallisena vesikuppinaan ja yksi lipittelee vettä aina välillä kastamalla tassun altaaseen ja nuolemalla vettä tassusta. Mokomakin hienostelija!

Kalat ovat myös kiinnostuneita kissoilta. Pikkukalat kerjäävät ruokaa kissoiltakin ja suuremman möllykät harrastavat kilpatuijotusta (sekä kissat että ahvenet ovat tunnetusti hyviä kilpatujoittajia). Ahven välillä availee kiduskansia ja pyrähtää kohti lasia jolloin kissa perääntyy ja sitten kissa tulee vastaavasti lasiin kiinni ja kala perääntyy. Plekot ovat kuitenkin selkeästi paras saalistuskohde, niiden pyrähtelevä liikkumistapa selkeästi innostaa yli äyräiden.

Kun valot syttyvät hyppäävät kissat lähimmälle tarkkailualustalle ja joskus vanhin rouva istuu altaan edessä kaaaauan pää kenossa seuraamassa kalojen eloa Ei sitä raaski siirtää joskus altaan eteen joutunutta baarijakkaraa kun se kerran on niin ahkerassa käytössä...

[Anzku]

Meillä koira on innokas(?) akvaristi! Ainakin se on niin maan mustasukkainen kaloille, että aina kun joku istuskelee akvaa ihailemassa (/kauhistelemassa ), niin neidin on päästävä kunniapaikalle eli katselijan syliin. Ja monniset on pop. Ne kun tulevat etulasin lähelle, niin koira "haistelee" kalaa lasin läpi (->kauniita nenänjälkiä lasin alareunassa) ja kun kala lähtee liikkeelle, koiran nenä seuraa tarkasti (->lisää kauniita nenänjälkiä)...

Joillakin on kajahtanut kissa, meillä koira

[-minttu-]

Meille on muuttanut kissanpentu. Mökillä naapurissa on villiintynyt navettakissakanta ja olen käynyt tyttöjen kanssa syöttämässä niitä pari vuotta aina mökillä ollessamme. Pari viikkoa sitten syöttöpaikalta löytyi kämmenkokoinen pentu, silmät tulehtuneena, tärisevänä, pelokkaana pikkuraukkana. Oli ilmeisesti jäänyt emosta ja sisaruksista jälkeen, koska ei nähnyt mitään. Eihän sitä voinut siihen jättää.

Kiikutettiin Findus heti eläinlääkäriin ja painonsa mukaan se oletettiin 3 viikkoiseksi. Silmiä olen hoitanut antobiootilla 3 päivässä ja ruokkinut 4-6 vuorokaudessa tuttipullosta kissaemonmaidonkorvikkeella. Katti on melkein kolminkertaistanut kokonsa. Uskoakseni ikämääritys on pielessä, oli vain pahasti nälkiintynyt. Ehkä se ei olekaan kissa..

Nyt se on mitä vilkkain kissanpentu ja löytänyt jo akvaarion. Olohuoneen lasipöydän vieressä on 85l allas, jonka asukkaita se kävi jo tassuillaan lasin läpi pyydystämässä. Onneksi olen ollut täysi kämmi akvaariolasien kanssa ja hajottanut kaikki alta 6 mm kansilasit, joten kansilasien pitäisi olla kissankestäviä. Ovatko?

Olenpa muuten joskus sanonut, että meille ei kissaa eikä kania tule. Näin se sattuma taas elämää säätelee...

[Anii]

Menee vähän ohi aiheen, mutta paljonko Findus nyt painaa? Ja onko se tyttö vai poika? Tyttökissat kasvattavat painoa vähän hitaammin (sitten jatkossa) kuin kollit, meillä Nenu kasvoi hulppeimmillaan 200g/viikko, ja se on tosi paljon kun pennulla muuten oli kokoa vasta reilu kilo Tosin tuo kasvuvauhti oli siinä 12-16 viikon tienoilla. Yleensä puhutaan 100g/vko kasvuvauhdista varsinkin tyttöpennuilla.

Kokeile tarjota pikkuiselle hieman jauhelihaa, 4 viikon ikäisenä pennut alkavat maidon ohella hiljalleen opettelemaan kiinteänkin ruuan syömistä. Lisää hyviä neuvoja kissanpennun kanssa elämiseen löytyy vaikkapa täältä.

Itselläni on 5mm kansilasit, ja ainakin ne kestävät normaalipainoisen (3-5 kg) kissan. Täällä on tosin yksi läski, joka ei ole vielä yrittänyt tuonne hypätä, enkä osaa sanoa kestääkö 5mm lasi enää 7,5 kiloisen kissan painoa. 6mm lasit kyllä kestäisivät.

Onnittelut uudesta perheenjäsenestä!

[Chyental]

Nenuko teillä seikkaili altaassa?

Kun meillä oli vielä Pulla -niminen löytökissa, niin se kävi hyvin mielellään kaloja seurailemassa. Kun se oli luvan kanssa kaloja katsomassa, se meni aina 170 litrasen eteen köllimään (akvaariopöydällä oli kissan mentävä tila) ja hieroi tassuillaan lasia. Vaan auta armias jos se pääsi olkkariin omin luvin, niin johan se yllätettiin takajalat telkkarin päältä, toinen etujalka pikkuakvan (85-litraa) reunalla ja toisella onki kaloja.

Piki sitten...meille oli just tullu 3 kilpikonnaa, olivat vielä semmosia kolikon kokoisia. Niillä oli avonainen allas ja keskelle tehty kivestä lekottelutaso. No Pikipä hyppäsi kivelle ja yritti onkia kilpikonnia (punakorvia). Kolme kertaa iskä tuuppas Pikiä persuksiin niin että se pääsi polskimaan kunnes se oppi ettei sinne kannata mennä.

Lilli taas inhosi kylpyä. Mutta kaikkein ihaninta oli akvaarion siivouspäivät, jolloin likainen vesi laskettiin puutarhaletkulla terassilta maahan. Arvaatte varmaan että Lilli istuskeli "suihkun" alla leikkimässä....

Misu taas ei välitä tuon taivaallista kaloista.

[Anii]

Chyental, Nenupa se tietenkin siellä altaassa seikkaili . Pikkuherra on hyvin ehtiväinen

[Sillipurkki]

Meidän Vilma-kissalla on hyvin usein tapana viettää päiväunia lampun päällä (ainakin silloin, kun lattialämmitteisen kylpyhuoneen ovi on jäänyt kiinni). Siitä se sitten sohaisee tassullansa aina, kun joku tulee liian lähelle lasia. Hupaisaa oli kyllä kerran katsoa, kun kisu oli niin syvässä unessa, ettei huomannut häntäkarvojensa uivan altaassa ja kalojen maistelevan niitä

Pentuna se jaksoi hyppiä nenänsä lyttyyn aina kun kalat parveilivat etulasissa, jotta niin se kissa vaan laiskistuu.

Erikoisin Vilman akvaariohulluuden muoto paljastui noin vuosi sitten. Ainahan se oli ollut mukana kaloja ruokkimassa ja usein vielä jäänytkin siihen notkumaan vaikka oli laiskistunut jo, mutta syykin sitten selvisi, kun kaadoin vahingossa 1/4 purkkia tetran hiutaleita lattialle. Meidän miss Nirso -99 hyökkäsi kuin salama kasan kimppuun ja hiutaleet hävisivät hetkessä kehräävän kissan kitusiin. Leidi oli siihen mennessä suostunut syömään vain kalleinta kissanruokaa ja katkarapuja, mutta löysi näköjään vielä kalliimpaa lempievästä

[Mari Kurki]

Meillä vanhempi kissa Leevi yritti jossain vaiheessa pyydystellä hieman kaloja, mutta saatuani sen kiinni liejuryömijöiden jahtaamisesta dippasin herran pää edellä suolavedessä ja harrastus loppui siihen. Lasien läpi eivät kalat ole Leeviä koskaan jaksaneet kauheasti kiinnostaakaan.

Pikkuneiti Suhina-Lempi ei sekään ole kalakissoja. Pari kertaa on tassulla lasia nähteni läimäisty, mutta muuten tuntuvat muut asiat kiinnostavan enemmän. Eilen illalla pidäteltiin hymyjä, kun neiti leikki aluvalla vesihanalla ja tassu kastui. Neidin mielestä tassu meni siitä täysin käyttökelvottomaan kuntoon ja loukkaantunut pikkukissa poistui paikalta arvokkaasti ontuen.

Akvaristikin meidän eläinkunnasta löytyy. Reuhka... Supilla on bileet joka kerran kun vettä vaihdetaan, nimittäin lappoletkusta valuu silloin pesuhuoneen lattialle kivaa kivaa vettä. Ja ihania kasviroskiakin tulee aina välillä. Viimeksi vettä vaihtaessa ihmettelin pesuhuoneesta kuuluvaa armotonta mätkettä ja raivoisaa murinaa ja vilkaistessani ovelta meinasin kuolla nauruun. Litimärkä supi tappoi lappoletkun päätä niin tohkeissaan, ettei edes huomannut minua. Letkun pää hampaissa ja paiskoi sitä raivoisasti äristen ympäri pesuhuonetta. Välillä aina mieletön loikka jonkun kasviroskan perään ja sitten samanlainen takaisin letkun kimppuun. No, kiva kun on mukavaa..
Reuhka myös seurailee kaloja aika usein. Herra nousee nojalleen akvaarion lasia vasten ja lasi on täynnä pieniä supinnenän kuvia toimituksen jälkeen.

[Chyental]

Mulla on tilauksessa abessiinialaispoika. Ne kuulema tykkää leikkiä vedellä. Eli odotellaanpa täällä sitten mitä tapahtuu kun Julius tulee kotiin (se ei kyllä ole vielä syntynyt).

[-Alix-]

Meidän Aby-rouva kyllä inhoaa vettä yli kaiken. Somalipoika kuitenkin tykkäsi vedestä pienenä, enää painava märkä turkki ei innosta (etenkään kun on koko kissan pesun aika ). Abymme on kyllä Somalilinjasta, että ties vaikka puhtaat Abyt tykkäsisvät vedestä, minä en ole sellaista huomannut..?

Aby on kyllä innokkain kalastaja, se vetelee kahden metrin allasta pitkin ihan vauhkona isopurjeen perässä

[Chyental]

Juliuksen kasvattajan luona kissoilla on oma suihkulähde ja muistelen kyllä niiden pääsääntöisesti pitävän vedestä. Tosin eihän kaverin spanielikaan suostu varpaitaan kastelemaan.

[Blue]

Meillä ei ole vielä uitu, mutta innokkaana kissa vahtaa kaloja akvaariopöydällä. Vieressä on lavuaari, josta kissan saattoi joskus löytää nukkumasta

[tessa]

Meidän dynaaminen duo ei korviaan lopsauta kaloille, vaikka kuinka yritän saada ne kiinnostumaan Voisi sanoa että kalat enemmän kiinnostuneita kissoista.

Kalanruoka kyllä maistuu ja joskus jopa omatoimisesti ottaen

[Kiki]

Minun kissani kyllä seuraa taistelukalan ja katikultamonnin edesottamuksia ja joskus jopa käpälöi lasin läpi, mutta uimasille se ei ole yrittänyt kun peitinlasit ovat "kissankestävät". Toisaalta näytin jo alkuunsa,että jos tuonne menet niin kastut ja kasteltiin varmuudenvuoksi kimpassa yksi tassu veteen - ei ole kiinnostanut uimareissu varmaan em syistä. Vaikka kissat ovat uteliaita, niin ne ovat myös älykkäitä. Uintireissujen luulen johtuvan siitä kissan uteliaisuudesta: " Hei kato miten jännä kala, mitenkähän sen saa kiinni?"

[rico]

Tunnen pari kissan ja akvaarion omistajaa. Kissat eivät välitä kaloista mutta rakastaa niiden ruokaa. Misut tiputtavat ruokapurkin lattialle niin että kansi aukeaa ja ruokaa pääsee syömään.

[prboy]

Minulla ei ole koskaan ollut kissaa, eikä tule koskaan olemaan. Yksi syistä selviää tuoreesta Luonnon Tutkijasta 2/2003. Referoin siitä Korkeasaaren eläintarhan johtajan Seppo Turusen tutkimuskatsauksen tekstiä.

"Toxoplasma gondii on yleinen malarialoision sukuinen alkueläin. Se elää loisena nisäkkäissä ja on 30 - 60 %:lla maapallon ihmisistä. Se voi tartuttaa useita nisäkäslajeja, mutta pääsee lisääntymään vain kissaeläinten suolessa. Munat vapautuvat kissojen ulosteissa ja säilyvät tartuttavina kosteassa maaperässä 18 kuukautta. Jos vaikkapa jyrsijä saa tartunnan saastuneesta maasta ja kissa syö jyrsijän, kierto jatkuu.

Hiljattain todettiin, että Kalifornian rannikkoseudun kuolleissa merisaukoissa oli selvästi enemmän toxoplasmoosia kuin elävissä. Kissojen ulosteissa loision ookystat - sitkeät lepomuodot - pääsevät kissanhiekan ja viemärivesien kautta mereen ja päätyvät äärimmäisen uhanalaisiin merisaukkoihin.

Ihmisiä neuvotaan varomaan toksoplasmoosia lähinnä odotusaikana, sillä loinen pääsee istukan läpi sikiöön aiheuttaen mm. keskenmenon tai aivovaurioita. Ihminen saa toksoplasmoosin tavallisimmin raaasta lihasta tai puutteellisen hygienian kautta maaperästä. Loinen elää aluksi veressä. Seurauksena on korkeintaan päänsärkyä ja kurkkukipua, erittäin harvoin myös vakavia silmävaurioita. Lääkäri tunnistaa sen lähes aina virusinfektioksi. Alkutartunnan jälkeen loinen piiloutuu immuunipuolustukselta muodostamalla ookystoja lihaksiin ja hermokudokseen, mm. aivoihin. Loinen ei juuri milloinkaan aktivoidu uudelleen ellei immuunipuolustus heikkene vaikkapa AIDSin seurauksena. Muussa tapauksessa loinen säilyy latenttina loppuelämän ajan. Lääkkeitä sen parantamiseen ei ole.

Jyrsijöissä loinen aiheuttaa monenlaista muutakin. Väli-isäntinä toimivissa jyrsijöissä tartunta muuttaa eläimen käyttäytymistä: eläimet ovat "uhkarohkeampia", aktiivisempia ja pelottomampia. Reaktionopeus on heikentynyt. Ne ovat selvästi helpompia saaliita kissoille, juuri niin kuin on edullista loisen oman lisääntymiskierron kannalta. Yllättävämpää on, että toksoplasmoosia poteva rotta pitää kissan virtsan hajusta.

Voisiko toksoplasmoosi näkyä myös tartunnan saaneiden ihmisten käyttäytymisessä? Tiikerit ja leijonat käyttävät enää harvoin ihmisiä ravintonaan, joten ihmisen mahdolliset käyttäytymismuutokset auttaisivat vain satunnaisesti loisen elämänkiertoa. Tutkimuksessa todettiin toksoplasmoosia potevien ihmisten reaktioajan hidastuneen ja keskittymisajan lyhentyneen. Tartunnan saaneet ovat 2,7 kertaa useammin liikenneonnettomuuksissa.

Toksoplasmoosi saattaa olla tekemisissä myös skitsofrenian kanssa. Sitä sairastavissa on keskimääräistä enemmän kissan omistajia ja skitsofrenia lääkkeet vaikuttavat haitallisesti toksoplasmoosiloiseen ainakin koeputkessa.

Latentti toksoplasmoosi on suhteellisen harvinainen Suomessa, 20 % väestöstä on kantajia. Brasiliassa vastaava luku on 68 %, Ranskassa 63, Belgiassa 56 %.

Kissa on toksoplasmoosinäytelmän päätähtiä. Nykyisen lainsäädännön mukaan kotikissat voivat Suomessakin kuljeskella vapaana ja levittää loisiota ympäristöön."

Lyhentämisen takia olen joutunut hieman muutamaan tekstiä. Se on kuitenkin 99 prosenttisesti Seppo Turusen käsialaa.

Pitäkää siis kissanne neljän seinän sisällä ja nauttikaa itse omasta toksoplasmoosistanne! Minä tai Suomen luonto emme sitä halua.

[Blue]

Jep. Mites olisi salmonella? Tai muut taudit, joita on varmasti jokaisella eläimellä.

[Anii]

Pitäkää siis kissanne neljän seinän sisällä ja nauttikaa itse omasta toksoplasmoosistanne! Minä tai Suomen luonto emme sitä halua.

No ihan taatusti nautitaan toksoplasmoosista. Itse kulutan illat lähinnä kissan p*skaa pureskelemalla, enkä koskaan pese käsiän hiekkiksen tyhjentämisen jälkeen, joten minä ja todennäköisesti myös se toinen pääni sisällä asuva olemme sairastuneet skitsofreniaan.

Vähän sama kuin esittäisi että jäätelön syönti johtaa hukkumiseen, sillä samalla kun jäätelön kulutus kasvaa, lisääntyvät myös hukkumiskuolemat.

Tosi positiivinen asenne sinulla on kissoihin, ja vielä mukavampi että halusit jakaa sen nimenomaan meidän kissanomistajien kanssa.

[akvaario]

Meillä nuorimmainen (n.1½v. vanha) kissa Viiru litkii pienemmästä akvaariosta vähän väliä vettä, se tomppeli kun ei ajattele että muuallakin on vettä tarjolla...
Samoten 2 vuotias siskoni koira Ransu on kerran litkinyt vettä pienestä 63 litran akvaariosta...
Onneksi ei ollut kaloja !
Viiru ja Catsy (molemmat siis kissoja...) tuijottelevat välillä akvaariota siihen malliin, että kohta lähdetään kalaan..!
Onneksi on peitinlasi...

kolmas kissamme Uula, joka sekin on innokas akvaristi, vaikka ikää on kertynyt; 19 vuotta.
Se nuuskii kiinnostuneena ämpäriä kun vaihdetaan esim. vedet ja nuuhkaiseepa vielä karsittuja kasvejakin!
On siinä papparainen..!
Ja kaiken kukkuraksi se maleksii ympäri taloa ja menee aina sisälle saapuessaan ensimmäisenä WC:hen tarkastamaan onko kukaan käynyt suihkussa, ja että onko vettä jäänyt kuivumaan lattialle!
Jos on erehdyksissä jäänyt, niin ei kun sitä litkimään!
Eipä ole ainakaan liian korkea astia ..!

ja kerran sattui sellainen kommellus, että Viiru (alias Virve) tippui vessanpönttöön .
Ei sen koommin ole tasapainoillut vessan pöntöllä..!

On ne kissatkin aika veijareita.
Ollaan kaloista ja akvaariosta kiinnostuneita, mutta jos kylpyyn ollaan menossa, niin ei kauan kissoja näy; häntäkarvan ehtii ehkä juuri ja juuri nähdä vilaukselta...

Muuten, ainakin Van-kissoilla on aika hinku veteen...
Mutta nämä meidän kissamme tosin ovat ihan tavallisia maatiaisia.
Jokin siinä vedessä kissoja kiehtoo ja samalla myös kauhistuttaa...

[Sillipurkki]

Taisi Seppo Turuselta unohtua, että toksoplasmoosin voi saada myös huonosti kypsennetystä lihasta tai vihanneksiin jääneestä multahipusta.

Tai entäs se vakavaa maksasairautta aiheuttava ekinokokki (?) joka voi tulla susien ja kettujen ulosteen kautta marjojen välityksellä? Taidanpa esittää kaikkien susien lahtausta. Ja kettujen ,tottakai.

Provo provona, mutta tuo oli kyllä jo aika koomista.
Ja tottakai kissaa pidetään sisällä.

[prboy]

Provo ja provo, kyllä minä kirjoitin sen ihan vakavissani.

Taisi Seppo Turuselta unohtua, että toksoplasmoosin voi saada myös huonosti kypsennetystä lihasta tai vihanneksiin jääneestä multahipusta.

Jos olisin ilkeä, kysyisin, miten on huomiokyvyn laita? Onko sinulla kissoja? Mutta enhän minä ole ilkeä. Kyllä se sanotaan jopa tuossa minun lyhentämässä sitaatissakin. Sen on nimenomaan tie, jota pitkin toksoplasmoosi siirtyy ihmiseen. Esim. lihakarja saa sen kissoilta. Taitaapi joka navetassa olla kissa.

Tai entäs se vakavaa maksasairautta aiheuttava ekinokokki (?) joka voi tulla susien ja kettujen ulosteen kautta marjojen välityksellä?

Onneksi ei ole tavattu vielä Suomesta. Meillä loppuisi luonnonmarjojen syönti! Keskieurooppalaiset eivät millään usko, että meillä ei ole ekinokokkia, eivätkä uskalla syödä täällä raakoja marjoja. Muuten salmonelloja tulee ja menee. Ne ovat lasten leikkiä toksoplasmoosiin verrattuna. Niistä ei jää yleensä mitään pysyvää jälkeä. Toksoplasmoosin tutkiminen on vasta alussa. Vakavasti puhuen: en kyllä halua mitään ylimääräistä koteloituneena aivoihini. Jokainen tekee kuitenkin itse omat ratkaisunsa.

[CrystalCat]

Meillä 3 kissaa, vanha-rouva ja hänen poikansa eivät ole kiinnostuneita akvaariosta (fiinejä?), mutta oi tuo Norjalainen Mäyräkissa.... (sillä on suhteessa lyhyenlännät jalat) Mardu. Mardua kiinnostaa toistenkin puolesta! Piikkisilmät on sen ehdottomia lemppareita. No kyllä ne partiksetkin menee jos ei piikkiksiä näy...
Se kynsii akvaariota välillä niin innolla , että putoaa usein sohvan käsinojalta... puhumattakaan siitä, että monesti koko jengi on pelästynyt kansilasien räminää, kun hän on lampunpäällä nukkuessaan kääntänyt kylkeä ja tipahtanut... ja sitten tuijotellaan silmät seljällään syyttävästi, että mitä sä mulle teit ?!
Ai niin, ja paras on kun se hapuilee tassullaan akvaarion kulmassa liikkuvaa piikkistä, niinsanotusti "väärältä puolelta ohi" eli kulman takaa tyhjää. Ei oo raukalla oikein perspektiivintajua...
Ja isompi akvaariohan on häntä varten laitettu juoma-astia, tietty. (pienempi on paremmin suojattu, ei pääse)
Ja akvaarion siivouksesta, että enhän minä saa muutakaan täällä tehdä yksin ja rauhassa, miksi tämä siis olisi poikkeus? Se on kiva kuljettaa täysiä vesiämpäreitä molemmissa käsissä, kun kissat juuri silloin tietysti haluavat juoksennella jalkojen välistä ristireittiä... On se elämää, kissan elämää!
Uimassa ne eivät ole käyneet, mutta johan tämä yksi kävi uudet hiekat koeistumassa (onneksi ei koeponnistamassa... ) kun uutta vadillista olin pesemässä.

P.S. On se kova tyttö jahtaamaan kaloja, mutta eipäs kelvannutkaan tuore silakka äsken kun tarjosin... nirppanokka!