Eri puulajit akvassa

[Lellu]

Mitähän kaikkia puulajeja olette altaissanne kokeilleet?
Onko kenelläkään kokemusta pajusta?
Pajusta saisi nimittäin rakenneltua kaikenlaista vänkää rakennelmaa altaaseen.

[Merenneito]

Ei ole kokemusta pajusta akvaariossa, mutta tuli mieleeni, ettei kaloilla varmaankaan olisi päänsärkyä, jos ne pajujen seassa uisivat. Salix -> salisyli -> aspiriini.

Mutta jos oikein ajatellaan, niin pajuthan kasvavat usein vesien äärellä, ja niissä vesissä on joskus kalojakin... joten siinä mielessä se voisi onnistua.

Pajutkin varmaan pitäisi kuoria ja liottaa ennen akvaan laittoa.
Ehkäpä joku on tätä jo kokeillutkin.

[Lellu]

Hieman pengoin asiaa...ainakin ennen pajun kuoriaosaa on käytetty helpottamaan mm. päänsärkyä.
Ajatuksena olikin kuoria paju ja liotella sitä jonkin aikaa ennen akvaan upottamista.
Mutta onkos tosiaan kukaan muu kokeilut ettei tarttis kantapään kautta opetella?!?
Onko kokemusta koivusta tms ei pihka puusta???

[Jyrki]

Kaadoin pihaltani omenapuun ja ajattelin kokeilla sitä akvaarioon. Kuorin oksan suurella vaivalla puhtaaksi ja sen jälkeen kuivatin sitä muutaman päivän auringossa jonka jälkeen laitoin vielä noin viikoksi likoomaan veteen.
Mutta ongelmat alkoivat sitten kun laitoin oksan veteen, oksaan alkoi kasvaa valkoista höytyvää koko rungon alueelle. "Höytyvä" oli limaisen tuntuista ja lähti helposti hankaamalla mutta jo seuraavana päivänä alkoi kasvaa uudelleen. Otin rungon pois ja nyt se on kellarissa odottamassa, josko joskus kokeilisi uudelleen. Varmaan tein jotain väärin, mutta onneksi akvaariolle ja kaloille ei sattunut mitään.

[saurama]

Suurin osa suomalaisista lehtipuista mätänee vedessä erittäin nopeasti. Koivu, leppä, haapa ym. ovat siksi huonoja niin akvaarion somisteeksi kuin myös esimerkiksi puuveneen materiaaliksi. Mänty ja kuusi, etenkin sydänpuu ja juurakko-osa kestävät oikein hyvin koska niissä on pihkaa eli luonnon omaa hartsia laholta suojaavana kyllästeenä. Kataja myös, mutta sitä ei tietystä syistä johtuen ole käytetty yleisesti puuveneissä...

[mjalava]

Lahoaako nuo lehtipuut tosiaan nopeasti vaikka ovat kokonaan kunnolla vedenpinnan alla? Veneessä, laiturissa tms. ongelmana on se, että puu ei ole kokonaan upoksissa.

Ylläoleva ei ollut väite, en minä tiedä. Vedestä löytyneistä puista on vaikea sanoa mitä lajia ne joskus olivat.

Mika

[saurama]

Lahoaako nuo lehtipuut tosiaan nopeasti vaikka ovat kokonaan kunnolla vedenpinnan alla? Veneessä, laiturissa tms. ongelmana on se, että puu ei ole kokonaan upoksissa.

Hapettomassa tilassa puu ei lahoa, lahobakteerit kun tarvitevat hengitettävää. Vaan vedessä on happea kuitenkin ajonkin verran, päin vastoin kuin jossain ikivanhassa suonsilmäkkeen pohjassa - josta saattaa löytyä hyvinkin vanha ja erinomaisessa kunnossa säilynyt kanto.

Se, että puu on osittain ilmassa ja osittain vedessä on kyllä varmasti kaikkein pahin tilanne. Vesi huuhtoo pintaa pitäen sen märkänä ja happea on kuitenkin koko ajan paljon tarjolla, siis "Liplap 2229 märkä/kuivalahotin" Sama akvaariossa olevilla kannoilla. Kokonaan upoksissa olevat pysyvät yleensä aika hyvässä kunnossa, mutta jos osa puusta on pinnan yläpuolella, saattaa siihen tulla esim. hometta. Veden allakin mätäneminen etenee, mutta hitaasti koska happea on melko vähän. Suomalaisilla lehtipuilla ei vain kovinkaan monella ole mitään suojaa lahoamista vastaan ja ne eivät kestä upoksissa sen takia kauaa. Omppupuu on niin kovaa, siis tiheää, että se reagoi jotain umpihötöä leppää hitaammin. Sitä en kyllä tiedä, olisiko siinä jotain luontaisia suoja-aineitakin.

Ulkomaankielisiä vettä kestäviä lehtipuitahan on vaikka kuinka, ja niistä suurin osa onkin puuveneteollisuuden raakamateriaalia.

[Tiitu]

Järven mudasta tai varsinkin suosta nostetut puut ovat kestävimpiä, joten runkoja ja oksia kannattaa käydä tähystelemässä vaikka turvesuon reunamilla, jonne niitä koneellisesti nostetaan kasoittain. Tuoreista puulajeista lienee lehtikuusi on parhaiten lahonkestävä vedessä ja maalla. Myös tammi on erittäin lahonkestävää, mutta myrkyllistä!

[Jyrkiboy]

Katsellut olen puuvajassa olevia tervaksia "sillä silmällä" että uskaltaiskohan.. Suunnittelin että jos hiekkapuhaltais pinnasta harmaantuneen (kelottuneen) nuuhan pois ja tämän jälkeen keittäis esim. saunan padassa, tuloksena olisi muuten Euroopan komeimmat kannot

Sääli olisi komeita puita takkaankaan heittää...

[Kaizu]

Myös tammi on erittäin lahonkestävää, mutta myrkyllistä!

Mimimi? Tammi ei sinällään ole kovin houkuttelevan muotoinen, mutta mikä siitä tekee myrkyllisen? Jotkuthan käyttävät tammenlehtiuutetta turveuutteen sijaan, mutta onko tuo myrkyllisyys sitten vain puuaineksessa ja mistä se johtuu?

[ReimaR]

Tällä hetkellä altaista löytyy seuraavia puulajeja: Unkarinsyreeni (4 v altaassa, vielä kovaa puuta), kuusta, kelohonkaa, ja pajua. Ei mitään ongelmia yhdestäkään puusta. Tämän perusteella uskallan väittää että kuorittuna akvaarioon käy lähes mikä tahansa maamme luonnonvaraisista puulajeista.

[Lellu]

Muutama paju "tikku" on koe mielessä sankossa likoomassa, ans ny kattoa millasiksi ne menevät.
Nykysin on altaassa omenapuuta ja se on kyllä pysynyt hyvässä kunnossa.
Turvesuollakin tuli tässä taannoin rymyttyä ja sieltä löytyikin kaksi mukavan oloista kantoa, jotka pitäisi vain siistiä ja liotella ennen akvaan laittoa.

[Jallu]

Mulla on altaassa ollut kilon painoinen pajunjuurakko jo muutaman kuukauden. Kalastona on puoli ämpärillistä seeprakirjoahvenia ja pari partamonnia.
Kaivoin vastakaadetun pajun juurakon maasta, ja kuorin sen. Yritin keitelläkin muutaman tunnin ajan kattilassa johon se ei kokonaan mahtunut. Sen jälkeen liotin vedessä kuukauden päivät niin, että parin päivän välein putsasin kannon pintaan muodostuvan liman (sekä kannosta että liotuspytystä) ja irtoavat nilanjämät pois, sekä vaihdoin uuden veden pyttyyn.
Alkuun kanto oli vaalea, mutta nyt sen on muuttunut tumman raidalliseksi. Kalat näkyy viihtyvän hyvin kannon ympärillä.
Kanto värjäsi liotusvettä vaalean kellertäväksi, mutta en usko siitä olevan mitään ongelmaa normaaleilla vedenvaihtosykleillä. (itse joudun vaihtamaan vettä runsaan kalaston takia kolmasti viikossa).
Ainakin mulla näyttäisi paju toimivan ihan hyvin akvaariossa.

[Tiitu]

Tammihan on tunnetusti hyvin lahonkestävää ilman käsittelyä, koska puuaines sisältää myrkyllisiä aineita, jotka tappavat lahottajasienet tai aineita, jotka muuten ehkäisevät niiden kasvua: http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/ARBOR ... /tammi.htm

[Kaizu]

Tammihan on tunnetusti hyvin lahonkestävää ilman käsittelyä, koska puuaines sisältää myrkyllisiä aineita, jotka tappavat lahottajasienet: http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/ARBOR ... /tammi.htm

En nyt vieläkään ymmärrä Parkkihappoako tuolla myrkyllisillä aineilla tarkoitat, vai jotain ihan muuta?

[sani]

Tammihan on tunnetusti hyvin lahonkestävää ilman käsittelyä, koska puuaines sisältää myrkyllisiä aineita, jotka tappavat lahottajasienet: http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/ARBOR ... /tammi.htm

Tarkoitatko siis myrkkyaineella tuota tammen sisältämää parkkihappoa jota on monessa muussakin puussa?...ja löytyyhän sitä viinistä ja teestäkin!

Tammella elää epäilyttävä määrä niitä lahottajasieniä vaikka olisi kuinka "myrkyllinen" Ja parkkihappojahan moni akvaarioonsa juuri haluaa!

[Tiitu]

Liika on aina liikaa - viininkin suhteen. Eikä siitä päästä mihinkään että tammella ja lehtikuusella on useimpia muita puulajejamme parempi lahonkestävyys ilmeisesti luonnostaan sisältämiensä myrkyllisten aineiden vuoksi. Siksi tammea on käytetty mm. laivanrakennuksessa ja veden kanssa tekemisiin joutuvissa satamarakenteissa. Koivu on varmaan huonoimpia puulajejamme tässä suhteessa, eikä sovellu kosteisiin tiloihin.

Halvempaa painekyllästettyä puuta on tyhmyyttään käytetty paljon jopa piharakenteissa, joilla lapset tepastelevat paljain jaloin. Onneksi sitä ei enää jatkossa saa käyttää mihin lystää, mutta myöskään tammea ei käsittelemättömänä kannattane käyttää sisällä eikä ulkona. Lehtikuusi lienee turvallisempi valinta sekä ihmisten että muun luonnon kannalta. Akvaariokalojen tilanne on ahtaan tilan vuoksi erityisen herkkä, joten en ainakaan itse kokeilisi tammilankkua akvaariossa, vaikka sitä sattuisikin olemaan parikymmentä kuutiota suulissa. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että sisällä ei ensimmäisinä vuosina juuri ollut oleskelemista. Senverran pistävä ja hapokas katku paljaista lankuista lähti, että pääskyt lopettivat pesintänsä koko isossa rakennuksessa.

[Kaizu]

Eikä siitä päästä mihinkään että tammella ja lehtikuusella on useimpia muita puulajejamme parempi lahonkestävyys sisältämiensä myrkyllisten aineiden vuoksi.

Niin se myrkyllinen aine on? Jos se on tuo parkkihappo eli tanniini, niin tietysti runsain määrin on paha-aine, kuten melkein kaikki muutkin. Mutta jopa vedenparannusaineissa tuota käytetään ja pH:n laskemisessa, eli itse en jaksaisi tästä huolestua ja sanoa tammea myrkylliseksi tai käyttökelvottomaksi akvaariosisustuksessa.

[Tiitu]

... Tammen sydänpuu on hyvin lahonkestävää (Miksi lahottajasienet eivät voi siinä elää?). Pintapuu poistetaankin yleensä ennen loppukäyttöä. (Fagerstedt ym. 1996). Koska monet sienet viihtyvät tammen pinnalla, ei liene parkkihappo ole niille haitallinen aine. Tanniiniahan esiintyy eniten juuri tammen kuoressa.

Nahan parkitsemisen ohella tanniinia käytetään tulehduslääkkeenä:
http://www.braintan.com/barktan/2tannins.htm
Liiallisesti käytettynä tanniini voi pahentaa ärsytystä, aiheuttaa mahavaivoja ja pitkäaikaisessa käytössä munuaisvaurioita - mitä tosin ei ole todetty nimenomaisesti tammenkuoren käytön yhteydessä:

"It's important not to take an oak bark bath or place large amounts of the preparation on skin that's severely burned or wounded, or on weeping eczema because this could further irritate the area.

Oak bark contains a relatively large concentration of tannin (8 to 10%). Any plant that has more than 10% tannin can cause gastrointestinal disturbances in sensitive individuals. Used over a long period of time, and at high doses, plants containing tannin can cause kidney damage."

http://www.wholehealthmd.com/refshelf/s ... 08,00.html

... Puuaineessa on tuoreena hapahko haju. Rakenne vaihtelee kasvupaikan ja iän mukaan; se voi olla suora- tai kierresyistä ja kapea- tai leveälustoista. Puuaine on painavaa, lujaa, kovaa ja sitkeää. Kuivatuoretiheys on keskimäärin 600 kg/m3. (Fagerstedt ym. 1996, Saimovaara 1996)

... Tammipuussa ei saa käyttää teräsnauloja tai ruuveja, vaan mieluummin messinkiä, koska parkkihappopitoinen puuaines syövyttää rautaa värjäännyttäen puun tummansiniseksi tai mustaksi (Saimovaara 1996).

Tammen sydänpuu on tiivistä, joka sinällään estänee lahoamista, mutta kysymys kuuluu, että onko parkkihapolla (jota sydänpuussa on vähemmän kuin helposti lahoavassa pintapuussa!) lainkaan osuutta sydänpuun lahonkestoon? Minusta vaikuttaa siltä, että kyseessä on jotkut muut aineet, jotka tekevät tammesta lahonkestoltaan painekyllästettyyn puuhun verrattavaa.

[sani]

No mutta koska monet tunkevat akvaarioon tammenlehtiuutetta
(keskusteluja mm. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... men+lehdet )
ja koska tanniinia käytetään vedenparannusaineissa (http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php),
en usko tammen olevan akvaariossa haitallista. Akvaarion vedestä kuitenkin vaihdetaan niin iso osa usein, että "myrkkyä" tuskin ehtii kertyä liikaa. Mutta testaanpa asiaa: viikonloppuna käyn sahan kanssa kiinni erääseen tammeen ja kokeilen sitä akvaariossa

[kaki8]

Myös tammi on erittäin lahonkestävää, mutta myrkyllistä!

Viime talvena kyselin täältä, voiko tammea laittaa akvaarioon ja sain useita "kyllä voi" vastauksia. Niistä rohkaistuneena laitoimme ison tammen oksan tankkiin ja siellä se on vieläkin. Mitään ongelmia ei ole ollut, mutta miten lie tulevaisuudessa ?

[Berdie]

Mitens koivun kanssa?