Miksei mattosuodattimesi toimi?

[saurama]

Minä olen ollut oikein tyytyväinen mattosuodattimen toimintaan karkealla matolla alussa harjoittelua lukuunottamatta. Tyytyväisiä käyttäjiä on muitakin. Jotenkin silti pitäisi saada selville, mitkä tekijät ovat saaneet aikaan sen, että muutamilla akvaristeilla matto ei olekaan toiminut. Jengin pitäisi oikeasti ottaa vähän objektiivisempi kanta aiheeseen kuin "matto on ainoa biologisesti tehokas suodatintyyppi" tai "mattosuodatin on ihan peräosasta enkä aio ikinä laittaa sellaista altaaseeni". Ongelmia on ollut, sitä on turha kenenkään kiistää, mutta miksi ne ovat syntyneet ja miten niitä voisi välttää.

-Ainakin yksi tukkeutuminen on käynyt, mutta liekö se erikoistapaus puuplekojen takia - vai oliko syy tukkeutumiseen jossain muualla...

-Onko jollain käynyt niin, että suodatin ei ole toiminut biologisesti oikein eli onko vedessä nitriittiä useamman kuukauden vanhan maton kanssa? Nitraattia matto ei hajota eikä juuri mikään muukaan suodatintyyppi, se menee joko kasveille tai vedenvaihdossa viemäriin.

-Useampi ihminen tuntuu valittavan, että vedessä lilluu kaikenlaista hitulaa. Näin minullakin oli alussa, mutta kun solukoissa alkaa olla oikeasti lietettä, jää hitula sinne. Pitäisikö mattoon saada heti alussa mahdollisimman paljon pehmeää biologisesti nopeasti hajoavaa mössöä, joka kertyisi solukkoon. Ellei nyt ihan hierota banaania siihen maton pintaan niin olisiko esimerkiksi sillä merkitystä, ruokkiiko runsaalla kädellä pakaste-eväitä vai varovasti vähän kuivaruokaa.

-Onko vielä muita selviä ongelmia ollut?

Nyt voin varmaan tehdä tässä samalla julkisen ilmoituksen ammattiavun tarpeesta, mutta... Lähettäkää minulle yksityisviestinä kertomus omasta toimimattomasta matostanne. Kertokaa ainakin:

maton koko
maton karkeus
pumpun teho
maton sijoitus
imun sijoitus
puhalluksen sijoitus
altaan koko ja muoto
kalakanta ja arvio kuormituksesta
kuinka pitkään kypsynyt
ruokinta ja muut hoitorutiinit
havaittu ongelma ja sen syntyhetki
akvaarion tai hoitorutiinien muutokset maton laiton yhteydessä tai sen jälkeen
jotain muuta vielä?

Koitan niputtaa noista sitten jonkinlaisen koosteen, jonka pohjalta voisi yrittää keskustella lisää siitä, mitkä piirteet ovat yhtenäisiä eri ongelmamatoille ja miettiä, miksi joissain tapauksissa matto ei toimikaan.

Voin käsitellä jutut anonyymina eli viestin lähettäjistä ei puhuta mitään. Kenenkään ei siis tarvitse murehtia, että nauraako joku kun on tehnyt vahingossa jonkun väärin tms. Vaikka emmehän me kukaan virheitä koskaan tee (inhimillisyys on erehtymistä), emmehän Huuhaa-viestit heitän suoraan jorpakkoon eli kirjoita asiallisesti, ymmärrettävästi ja pyri kirjoittamaan kerralla perusteellisesti. Jos kertomuksia tulee kamalan monta niin en välttämättä jaksa kysellä jokaiselta erikseen tarkennuksia tarkennuksen perään.

Tuleeko mieleen vielä muita asioita, joita pitäisi kerätä perustiedoiksi?

Post Skraapum. Koitetaan pitää tämä ketju oikeasti puhtaana molempien puolien huonosta huumorista niin saisi ehkä jotain oikeaa tietoa aikaiseksi . Minun puolestani ylläpito voi suoraan lapioida typerimmät vitsit suoraan roskikseen, jos niitä kertyy.

[Kris]

Erinomainen idea tämä kartoitus! Täytyy tunnustaa, että sama ehdotus kävi minunkin mielessäni, mutta ehdit aloittaa ketjun

Tuota aikataulua kannattaisi mielestäni tarkentaa vielä kun tietoa kerätään. Toisin sanoen olisi aika hyvä tietää siitä, millä tavalla ongelmat alkoivat. Tapahtuiko esim. niin, että matto yhtäkkiä jämähti tukkoon kuuden kuukauden käytön jälkeen vai ilmaantuivatko ongelmat hitaasti esim. muutaman viikon aikana?

Toinen asia, joka on käynyt mielessä liittyy tuohon veden keräämiseen kirkasvesitilasta. Nythän vettä siellä imee yksi tai useampi pumppu. En usko, että tuon pumpun sijoitus on yhdentekevä asia, sillä veden virtaus matossa on varmaan huomattavasti nopeampi lähellä pumpun veden sisäänottoa kuin siitä kaukana sijaitsevilla alueilla. Olisi siis hyvä saada tietoa myös siitä, miten pumpun imu on järjestetty. Yksinkertaisimmillaan voisi kysyä, imeytyykö vesi pumppuun yhdestä kohdasta (siis siitä pumpun alkuperäisestä vedenottoreiästä) vai onko virtausta tasoitettu esim. jonkinlaisen reiällisen putken avulla (jolloin virtauksen luulisi olevan varmempi maton kaikissa osissa).

[saurama]

Tuota aikataulua kannattaisi mielestäni tarkentaa vielä kun tietoa kerätään. Toisin sanoen olisi aika hyvä tietää siitä, millä tavalla ongelmat alkoivat. Tapahtuiko esim. niin, että matto yhtäkkiä jämähti tukkoon kuuden kuukauden käytön jälkeen vai ilmaantuivatko ongelmat hitaasti esim. muutaman viikon aikana?

Hyvä pointti. Tosin pidän epätodennäköisenä, että kenenkään matto olisi paukkunut tukkoon salamannopeasti - joskaan en mahdottomana.

En usko, että tuon pumpun sijoitus on yhdentekevä asia, sillä veden virtaus matossa on varmaan huomattavasti nopeampi lähellä pumpun veden sisäänottoa kuin siitä kaukana sijaitsevilla alueilla. Olisi siis hyvä saada tietoa myös siitä, miten pumpun imu on järjestetty.

Tässä minä taas olen eri mieltä. Jos kirkasvesitilaa on parikin senttiä, virtaa vesi siellä erittäin vapaasti verrattuna maton solukoihin. Ehkä pumpun käynnistyessä vettä lähtee liikkeelle ensin imuaukon läheisyydestä, mutta hyvin nopeasti virtaus tasoittuu kunhan maton takana ei ole mitään liian isoja selviä esteitä. Eri asia, jos kirkasvesitila on hyvin kapea (sentti tai alle), jolloin pienikin maton notkahdus saattaa yhtäkkiä hävittää tai ainakin heikentää virtausta joltain alueelta.

Kirkasvestitilassahan on jatkuva virta kohti imuaukkoa. Massan hitaus pitää huolen siitä, että virta pysyy tasaisena. Jos imu tulisi sykäyksinä, tilanne olisi toisenlainen. Vrt. esim auton pakoputkisto, jossa jo putkistoon päätynyt kovaa kyytiä paineleva kaasu myös vetää mukanaan perässään tulevaa tavaraa aina pakoventtiilin avautuessa seuraavasta sylinteristä.

Vaan otetaan vain tuokin huomioon eikä suljeta tässä vaiheessa mitään mahdollisuuksia pois

Ai niin, sellainen asiakin on tietysti hyvä mainita, jos maton laiton yhteydessä on tehnyt jotain muita selkeitä muutoksia akvaarioon tai sen hoitoon.

[jarvij]

No, mutta itse olin aikeissa äänestyttää tuon tapaisesti joskus helmikuussa, kun mattoja on ollut jo noin vuoden käytössä.

Toki aion tuolloin äänestyttääkin, ellei tilanne nyt tässä kyselyssä merkittävästi muutu.

Jos tästä kovin pessimistinen ketju syntyy, niin pitäisikö kysellä myös onnistujien perään tasapuolisuuden vuoksi?

[saurama]

Vähän tuntuu, että sinulta Jukka meni pointti ohi. Minulla ei ole tarkoitus tehdä äänestystä, jossa valitaan maailman paras suodatin. Sinä saat tehdä sen ihan rauhassa, jos kaipaat lisää suitsutusta tms.

Matoista on saanut kuulla, että ne ovat upeita, ihania ja käsittämättömän loistavia. Niistä on myös saanut kuulla, että ne ovat ihan perseestä, täysiä susia ja monessa suhteessa käsittämättömän huonoja. Haluaisin selvittää, missä tilanteissa mattosuodattimien käyttäjillä on ongelmia. Sen perusteella kun voisi löytää mattojen heikkoja puolia ja sitä kautta ehkä ratkoa ne - ja saada matosta entistä käyttökelpoisemman ja yleispätevämmän suodatinvaihtoehdon.

En minä ole mattosuodatinta vastaan, kolmesta akvaariostani kolmessa on vain mattosuodatin - ei mitään muuta suodatintyyppiä. Neljäs allas on kohta pystytettävänä ja sen kanssa täsmälleen sama tilanne. En silti pidä HMF:ää taivaanlahjana vaan vain yhtenä vaihtoehtona, toki poikkeuksellisen hyvänä sellaisena, mutta en kuitenkaan täydellisenä.

Tämän takia siis haluaisin tietää, millaisissa tilanteissa homma on kussut reisille tai pahimmillaan suoraan saappaanvarresta sisään. Ehkä käyttäjä on tehnyt jonkun virheen. Ehkä suodatinsysteemi ei toimi joissain tapauksissa. Joka tapauksessa saataisiin lisää infoa siitä, mitä pitää ottaa huomioon kun valitaan sopivaa suodatinta omaan altaaseen.

[jarvij]

Ja eikun odottelemaan!

[Jokeri]

Lisäisin listaan vielä
* akvaarion koko ja muoto
* asukkien määrä
* asukkien lajit

Osa asukeista kun on aikamoisia kakkageneraattoreita ja toiset eivät.

[Kati]

Jollakin oli lisäksi sinileväongelma. En muista enää edes kenellä, mutta jospa hän ilmoittautuu?

Kati

[Tuire]

Heips!

Minulla on jo pidempään ollut altaassani jonkin sorttinen sinileväongelma, ei mitenkään kauhea, kun olen sitä jaksanut jo vuoden katsella. Alkaa jo kyllä tympäisemään tuo levän imuroiminen kasveista, mutta en ole vielä levämyrkkyihin sun muihin lähtenyt. Mattosuodatinta sen sijaan päätin kokeilla, kun jjärvi esitelmässään vihjaisi, ettei sinilevä välttämättä mattoaltaassa viihtyisi. Kyllä viihtyy, parhaiten jopa maton pinnalla. Mutta tuskin ongelmasta mattoa voi syyttää, oli nimittäin jo reilusti ennen mattoa. Matto on nyt ollut käytössä muutaman kuukauden, enkä ole akvaariossa muutosta positiiviseen, enkä kyllä negatiiviseenkaan huomannut.

Tuire

[saurama]

Lisäisin listaan vielä
* akvaarion koko ja muoto
* asukkien määrä
* asukkien lajit

Joo, tankin koko ja muoto ovat merkityksellisiä, yhdessä mattojen koon ja sijoituksen kanssa. Kalakantaa en silti kaipaa kovinkaan spesifiesti. Jos alan saamaan listaa fisulis abstraktus 3kpl, perseväs heilutus 20kpl parvi ym. niin en kyllä jaksa alkaa miettiä, paljonko se tarkoittaa. Minun kalatuntemukseni on kuitenkin niin huono, että joutuisin etsimään tosi monta lajia netistä ja penkomaan niiden käyttäytymistä ym.

Kertokaa siis ennemmin niin, että kaiveleva ja ahmatti 30cm pleko, 30kpl 4cm parvikalaa jne.

Tuosta Tuiren (ja muutaman muunkin) sinileväongelmasta voisi ajatella sitä, että se matto kuitenkin kerää ravinteita melkoisen määrän pintaansa. Mikäs silloin sen parempi paikka levälle kuin ravinnerikkaan maton pinta. Minulla viileävesialtaan matossa kasvaa aivan mieletön määrä kaikenlaista töhnää koska siellä kuormitus nousi satojen kardinaalikalapoikasten takia todella korkeaksi vaikka vettä tuli vaihdettua kohtalaisen tiheään (50% noin pari kertaa viikossa). Allas siis kuitenkin vain 175ltr ja sakeanaan ahmatteja tenavia.

[Jokeri]

Olisihan se silti hauskaa, jos minäkin luetteloisin kalojani tyyliin plekolus kakkageneratus, a 30 cm, 2 kpl Mutta asiallisesti ottaen, varmasti tuo sinun ehdotuksesi on järkevämpi, vaikkakin tylsempi.

[Rääkky]

Tästä kohdin alkoi sellainen rönsyily levän puolelle että loppuosa löytyy
täältä

Kyse oli siis kyselystä. Ongelmia tässä keskustelussa ratkota eikä kommentoida.

[juhani]

Toinen asia, joka on käynyt mielessä liittyy tuohon veden keräämiseen kirkasvesitilasta. Nythän vettä siellä imee yksi tai useampi pumppu. En usko, että tuon pumpun sijoitus on yhdentekevä asia, sillä veden virtaus matossa on varmaan huomattavasti nopeampi lähellä pumpun veden sisäänottoa kuin siitä kaukana sijaitsevilla alueilla. Olisi siis hyvä saada tietoa myös siitä, miten pumpun imu on järjestetty.

Minusta tätä pointtia pumpun sijoituksesta voisi muuttaa ehkä siten, että millä korkeudella pumpun imupää on, koska jos pumppu imee pohjalta, imee se kirkasvesitilan lietteet mukaansa. Ehkä joku on voinut tehdä sen myös niin.

[mjalava]

Pohjalta ei sentään imetä, mutta kuten taisin joskus kirjoitella muualla, olen senkin töppäyksen tehnyt että olen pöllyttänyt pumpulla kaikki lietteet altaaseen. Kun en saanut vedenvaihdossa tulovesiletkua kiinni mihinkään, tökkäsin pään maton taakse. Olin näkevinäni hyvin hämmentyneen ja kiukkuisen ilmeen rengaspallojen naamalla kun ne tuijottelivat lasin läpi vedestä, joka oli niin sameaa ettei juuri lasin vieressä olevan kalan pyrstöä nähnyt...

Mika

[saurama]

Nostellaanpas vähän. En ole saanut kuin muutaman kertomuksen mattosuodattimien ongelmista. Tempaisenkin syyttävän sormen vyökotelosta (lännen nopein vet... aistnasainvekinsormeen) ja osoitan epäkohteliaasti suoraan silmien väliin jokaista, joka on täällä tai muualla manannut ja kironnut jotain pientä tai isoa murhetta mattosuodattimien kanssa.

Ottakaa näppis limaskaisiinne käsiinne ja kertokaa, mikä mätti ja millaisissa olosuhteissa. Mieluummin yv:nä niin minunkin on sitten helpompi kerätä niitä päänraapimisia talteen.

[silli]

Suurensuuret pahoitteluni, että tämä vain liippaa aihetta, mutta epäilen edelleen, että imu matossa ei ole tasainen, vaan pumpun kohtaa voimakkaampi. Ajatellaanpa vaikka imuria, jolla imetään läheltä mattoa (siis ihan lattiaversiota). Kyllä pöly lähtee vilkkaammin liikkeelle läheltä kuin kaukaa. Esittelin asiaa fyysikolle, ja hän totesi, että teoreettinen ero on taatusti olemassa, mutta onko tällä käytännön merkitystä, jäänee vastausta vaille.

Vielä tarkennuslysymys: Onko siis niin, että pumppua ei kannata laittaa alas lietteen vuoksi? Ajattelin nimittäin, että alhaalla se säästyisi vedenvaihdon aikaisesta sammutuksesta ja pumpun voisi pitää koko ajan päällä. Ja mikä sitten on liian alhaalla?

[Tiitu]

Fysiikan koe: Ota injektioruisku ja vedä se täyteen ilmaa, sulje sormella pää ja purista, niin huomaat kuinka paljon ilma antaa periksi. Tee sama vedellä. Et onnistu puristamaan sitä juuri lainkaan kasaan. Vesi ei anna periksi eikä painu kasaan kuten ilma. Veden alla paine-ero jakautuu tasaisesti koko maton pinnalle, mutta virtaus puhdasvesitilassa on tietenkin nopeinta siellä minne se keskitetään eli lähellä pumpun imua. (Tilanne on sama kuin ohenevassa letkussa: paksussa päässa vesi virtaa hitaasti ja kapeassa päässä nopeasti. Kuitenkin molemmista päistä virtaa vettä yhtä paljon aikayksiössä (litraa/min tms.).) Jos matto on tasapaksu ja tasa-aineinen, niin myös vesi virtaa sen läpi tasaisesti täysin riippumatta pumpun sijoituksesta.

Kun matto on akvaarion korkuinen, ei pumpun sisäänottoa joudu sijoittamaan liian alas. Jos se on akvaarion puolenvälin alapuolella, niin 50%:n vedenvaihdot onnistuvat pumppua sammuttamatta.

[mjalava]

Vielä tarkennuslysymys: Onko siis niin, että pumppua ei kannata laittaa alas lietteen vuoksi? Ajattelin nimittäin, että alhaalla se säästyisi vedenvaihdon aikaisesta sammutuksesta ja pumpun voisi pitää koko ajan päällä. Ja mikä sitten on liian alhaalla?

Siis on niin. Ehdottomasti. Tänään tarkistin vielä erikseen asian miten on, ja tonninen pumppuni hieman puolenvälin alapuolella murtovesialtaan maton takana on hiukan liian alhaalla. Laitan siihen seuraavan siivouksen yhteydessä vaikka pleksipalan tms. imuaukon alle jotta virtaus ohjautuu paremmin, mutta nyt tilanne on se että vaikkei liete nouse pohjalta imuun, se estää hieman liian tehokkaasti hiukkasia laskeutumasta kirkasvesitilan pohjalle. Seuraava rakennusprojekti onnistui hieman paremmin kun tajuttiin laittaa pumppu hiukan ylemmäs ja poikittain, imu sivulle eika alas. Thänks apuri

Mika

[silli]

Seuraava rakennusprojekti onnistui hieman paremmin kun tajuttiin laittaa pumppu hiukan ylemmäs ja poikittain, imu sivulle eika alas.

Eli kuinka korkealle pohjasta (senteissä) pumpun uskaltaa laittaa? Riittääkö vaikka 10-15 cm?

[Tiitu]

Luulisi riittävän, kun käytät mjalavan kikkaa. Vaihtoehtoisesti voi imuputkeen laittaa kaupallisen Eheim-ritilän, joka jakaa imun sivusuuntaan alhaalta imun sijaan.

[jartzu65]

Edelliseen: Jos miljoonalatikossa pyörii ylimääräisenä jokin passeli
putkenpätkä, niin putken toinen pää tukkoon ja sivut täyteen reikiä, niin siinäpä "ei kaupallinen" ritilä

[saurama]

Ja kun raapii päätään, että paljonko niitä reikiä pitäisi olla niin pikkureikien pinta-alana vähän enemmän kuin itse putken pinta-ala on sopiva. Vähän enemmän siksi, että virtaussuunnan kääntyminen on vastus sekin ja pyöristämättömillä reijillä turbulenssia tulee paljon.

Jos siis vaikka imuputken halkaisija on 12mm niin sen pinta-ala on noin 110mm2 (6x6x3,14). Takataskusta löytyneellä 4mm poranterällä saa noin 12mm2 (2x2x3,14) eli yhdeksän reikää vastaisi ison hormin alaa. Muutaman ylimääräisen kun tekee niin voi olla turvallisin mielin, ettei kotitekoinen imusiivilä tuota pahasti turhaa virtausvastusta.

[cW]

Ja kun raapii päätään, että paljonko niitä reikiä pitäisi olla niin pikkureikien pinta-alana vähän enemmän kuin itse putken pinta-ala on sopiva. Vähän enemmän siksi, että virtaussuunnan kääntyminen on vastus sekin ja pyöristämättömillä reijillä turbulenssia tulee paljon.

Ja huomionarvoista on se, että mitä pienempiä reikiä poraa sitä enemmän ylimääräistä reikäpinta-alaa tarvitaan jotta virtaus ei kuristuisi. Hihavakiona ja nyrkkisääntönä voisi heittää että jos tuplaa pinta-alan, ei ole pahasti metsässä.