Akvaariokasvien kasvatusta. Mitä tarvitsen?

[Teemu Salonen]

Ihan nyt täysin en usko tuota, purkista kuitenkin puutuu vaadittavat varoitusmerkit: http://www.ttl.fi/ova/glutaraldehydi.html

[Mari Kurki]

Mikään määrä kaloja ei riitä tuottamaan kasvien tarpeisiin riittävää määrää hiilidioksidia, jos kasveja on oikeasti tarkoitus kasvatella. Tuollaiseen satalitraiseen kiljusysteemi Easycarbolla vahvistettuna riittää kuitenkin hiilen lähteeksi kasveille hyvinkin. Sisson juttuja kasvien kasvatuksesta kannattaa lukea ajatuksella, se tyttö tietää mitä puhuu!
Kerran viikossa nestelannoitus ei oikein riitä jos kasvien haluaa oikeasti kasvavan hyvin. Itse laittaisin valaistukseksi tuohon 2x 24W T5-putket, ja lannoitteen annostelisin joka päivä samalla kuin sen carbonkin. Joka päivä annosteltuna saat kasveille raudan tasaisemmin, sillä valaistussa akvaariossa rauta häviää kahdessa vuorokaudessa olemattomiin, jolloin kerran viikossa kasviravinnetta tarjoillen kasvit ovat suurimman osan viikkoa ilman rautaa. Toinen vaihtoehto on käyttää hidasliukoisia rautatabletteja raudan lisälähteenä. Itse käytän JBL:n Ferrotabseja, joita annostellaan 1 tabletti / 25 litraa joka toinen viikko.
Kasviakvaariossa kannattaa myös huomioida että ravinteiden suhteen välttämättä ei riitä ollenkaan se annostus mikä pullon kyljessä lukee, jos valoa ja hiiltä on riittämiin. Itse lannoittelen omia altaitani 3 - 5 kertaisilla annoksilla.
Kalattomassa akvaariossa tulee myös kiinnittää huomiota makroravinteisiin, sillä niitä ei tule mistään sinne akvaarioon itsekseen ja kasvit tarvitsevat niitäkin. Kalallisessa akvaariossa makroista yleensä fosfaatti ja typpi hoituvat itsekseen, eikä akvaristin tarvitse lisätä kuin kaliumia, mutta kalattomassa akvaariossa näistä kaikista tulee pitää huoli.
Kannattaa tutustua Sisson kirjoituksista etenkin niihin jotka käsittelevät EI-lannoitussysteemiä, sekä levien ja kasvien kasvun keskinäisiä suhteita.

[Sisso]

Vähän solmussa tuntuu homma olevan ja siksi on nyt menossa turhan monimutkaiseksi. Jos nyt ihan ekaksi mietit ne kasvilajit mitä haluat kasvattaa ja sitten pohditaan mitä kaikkea niitä varten pitää hankkia. On lajeja, jotka kasvaa vaikka sängyn alla ja tällöin ravinteeksi riittää kalankakka ja kalojen tuotama hiilari ja on lajeja, jotka vaativat menestyäkseen rajoittamattoman määrän ravinteita ja hiilaria sekä paljon valoa (joka tosin lähinnä vaikuttaa kasvunopeuteen (->ravinnetarve) ja väreihin). Iso osa lajeista jää näiden väliin. Meinaan että jos joku sanoo haluavansa kasvattaa jaavansammalta ja -saniaista vähällä vaivalla, on se ihan eri tilanne jo lähteissään kuin haluta kasvattaa Hemianthus callitrichoides-matto Eriocaulon setaceumim säestyksellä....Myös akvan vesiarvot vaikuttavat siihen mitä sinne pitää tai kannattaa lisätä ja mitä ei. Jos KH ja pH on korkeat jo hanasta, joutuu hiilaria lisäämään selvästi enemmän kuin alhaisissa lukemissa ja silloin satsaus lajeihin jotka osaa käyttää hyvin (bi)karbonaatteja hiilen lähteenään helpottaa hommaa.

Nestehiili ei ole vain levämyrkky. Se todellakin hajoaa vedessä hiilidioksidiksi ja sellaisena kasvit sitä myös käyttävät. Ne siis vastaavat siihen samanlaisilla fysiologisilla muutoksilla kuin kaasumaiseen hiilariin eli niiltä katoaa rubisco-niminen entsyymi jota kehittyy kun kasveilla ei ole riittävästi hiilaria käytössään vaan ne alkavat käyttämään hiilen lähteenä (bi)karbonaatteja. Mun puolesta siitä saa sanoa ihan mitä hyvänsä jos ei pysty paremmin perustelemaan. Toki kauppiaalle on kannattavampaa myydä CO2-settejä jos sikseen tulee, etenkin kun kansaan uppoaa mikä hyvänsä myrkky-tuuba kuin kuuma veitsi voihin. Tupla-tripla-annoksina se kyllä muuttuu myös algesidiksi mutta akvaariossa sen ensisijainen tavoite yleensä on pieninä annoksina parantaa kasvien kasvua tarjoamalla niille hiilen lähteen ja sitä kautta pitää levät loitolla. Ja kun nyt joku taaaaaas muistaa mainita sen myrkyllisyyden, kannattaa muistaa että aine on akvakäytössä 1,5% -liuos eli hyvin, hyvin mietoa. Aika moni muukin käyttämämme aine muuttuuu myrkylliseksi tai haitalliseksi kun pitoisuus kasvaa... En silti suosittele sen imppausta tai suun kautta nauttimista. pHta kyllä halutaan akvoissa alas (vieläpä yleensä ihan turhaan), mutta kukaan ei silloin muista, että monien aineiden kuten raudan liukoisuus alkaa muuttumaan eikä tarvitse mennä hirveän alas pHssa, kun rauta alkaa myrkyttämään kaloja. Kaikenlaista muutakin alkaa tapahtumaan vesiarvojen noustessa tai laskiessa vaan who cares kun vaikutukset ei näy heti? Kaasumaisella hiilarilla on taatusti tapettu enemmän kaloja kuin nestemäisellä! 130+ sivua Glutradehydestä http://www.nicnas.gov.au/publications/c ... rt_pdf.pdf

Se, että nestehiilipurkista puuttuu varoitusmerkit johtuu yllätysyllätys eu-kiemuroista ja joku akvaristilakimies Espanjasta uhosi viedä asian eteenpäin jokunen vuosi sitten (-09?), mutta eipä ole vieläkään varoitusmerkkejä näkynyt, joskaan tarinakaan ei kerro mihin homma loppujen lopuksi kaatui. Ehkäpä tuo alhainen pitoisuus ei niitä edellytä? Sairaaloissahan tuota käytettään desinfisiointiin monikymmenkertaisina pitoisuuksina mutta tämä edellyttänee sopivaa suojausta. Miksei ketään huoleta kaasumaisen CO2n vaikutukset ilmastoon? Kas kun osa siitäkin kaasusta pääsee aina akvasta karkuun.

[are84]

Huh! Kiitos tosi paljon Sisso tuosta viestistä! Tunnut todellakin tietävän mistä puhut! Nyt juuri töissä olen kahvitauolla ja nopeasti tuon vain lukaisin mutta näkyy saavan vastauksia moniin moniin asioihin. Illalla luen tuon vielä uusiksi ihan ajan kanssa ja kirjoitelen asioita paperillekkin ylös. Sitä että millaisia kasveja laitan en ole tosiaan vielä yhtään ajatellut mutta lähinnä jotai näitä ihan "perus" kasveja mitä myydään joka akvaarioliikkeessä jotka juurikin kasvaa hyvin melkein vaikka pakasterasiassa sängyn alla


Ainakin siis näin aluksi näillä aloittelisin.. toki kiinnostaisi jotkut harvinaisemmat ja herkemmätkin kasvit mutta toisaalta kun tarkoituksena olisi että joskus näitä kasveja sitten siirtelisin aina sitä mukaa kun kasvavat noihin kala akvaarioihin niin kun niissä ei kuitenkaan ole noita erikoiskasvien vaativia olosuhteita ja valoja niin tuskin niitä alan kasvattelemaan..

Mutta nyt tosiaan takasin töihin ja palailen tänne illalla lueskelemaan viestit oikein ajan kanssa!

[Sisso]

Yritän tässä selvitellä tuota nestehiilen hajoamista hiilidioksidiksi koska saatan nyt sekoittaa sen vetyperoksidin hajoamiseen vedeksi ja hapeksi. Oli miten oli, nestehiili tarjoaa joka tapauksessa kasveille hiilen lähteen (koska se muodostuu lyhyistä hiiliketjuista), jota ne suosivat enemmin kuin (bi)karbonaateista saatuja. (Bi)karbonaattien käyttäminen hiilen lähteenä ei onnistu kaikilta kasveilta hyvin, jolloin seurauksena on kasvin huono kunto->levääntyminen/kuolema.

Jos ajatuksenasi on kasvatella ihan peruskauraa, voisi kustannustehokas valaistusvaihtoehto olla T8 tuplaputkinen valaisin x 2 jos putket on vain 18w. Hommaa helpottaa aina jos valaisimia on useampia tai ainakin putkia voi ohjata eri-aikaisesti jolloin valomäärää voi ohjata sopivasti esim. kellokytkimillä. Tarvittsessa valoa on helppo rajoittaa ja muokata, kuten yleensä silloin kun kasvit ei vielä kasva kunnolla tai trimaamisen jälkeen, jolloin levät on herkästi apajilla. Meillä oli 250-litrasessa 2x30w T8 + 2x11w e-14kantainen ESL ja tällä valomäärällä kaikki kokeillut peruskasvit kasvoi ECn kanssa kohisten ja kauniisti, nivelvälit pysyi suht lyhyinä mikä kertoo hiilarin riittäneen edes johonkin. Mitään vaativampia en edes kokeillut, mutta punalehtinen miekka pohjalla piti hyvin punaisen värinsä. Jos vaativampia lajeja mielit, Marin ehdotus T5-valaismesta esim 2x24w on kannatettava, mutta silloin ehdotan kattoripustusta jotta voit tarvittaessa nostaa valaisinta valomäärän hallitsemiseksi. Silloin myös astutaan alueelle jolloin nestehiili ei välttämättä enää riitä, mutta kiljun kanssa harrastaminen on halpaa huvia jos ei paineellista tahdo. Olen linkittänyt tän jo monta kertaa, mutta linkin taulukko 2 antaa hyvin osviittaa valomääristä ja siitä, miten valaismen korkeudella voi kikkailla http://www.plantedtank.net/forums/showt ... p?t=105774. Karkeasti voi heittää että T8lla medium sujuu vielä nestehiilellä, T5 low-taso pitäisi mennä mutta medium on jo selkästi riskirajalla. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei hiilari ole ainoa kriittinen tekijä vaan sopivasti kun järjestää asiat ja valoa on sopivasti, voi niitä vähään valoon tyytyviä kasvatella täysin ilman hiilariakin http://www.barrreport.com/showthread.ph ... O2-methods. Voi kyllä todeta kasvifoorumeita kahlatessa että hiilari on selvästi nousemassa, ja noussutkin jo, vihdoin!, ihan yhtä luontevaksi kasvien tarvitsemaksi ravinteeksi kuin vaikkapa rauta. Mitä hyvänsä low-tech-palstaa kun selaa, isossa osassa pyttyjä on käytössä nestemäinen hiilari jos kasveja ravintaan mitenkään muutekin. Ehkä me vihdoin ymmärrettään, että siinä missä kasvit tarvitsevat nitraattia tai fosfaattia hyvään kasvuun, ne tarvitsevat ihan yhtä lailla hiilidioksidia.

[Maisu]

Enemmän kuin moninkertaisia lannoitemääriä tai hiilidioksidilisäyksiä, kiinnittäisin huomiota kasvien kunnollisen perushoidon opetteluun. Eli ihan sitä perusjuttua että ei päästetä köynnöskasveja reuhottamaan ja blokkaamaan valoa muilta vaan lyhennetään kunnolla ja istutetaan vain hyvät latvat uudestaan, ei anneta yhdenkään levättyneen lehden olla altaassa vaan poistetaan sellaiset heti kun ne huomataan, yhtä ainoatakaan lehtiroskaa ei päästetä vaeltamaan vesitilavuuteen ja suodattimiin, kaikki huonon näköiset lehdet poistetaan heti ja juuret lyhennetään istuttaessa kunnolla jotteivät ne mätäne pohjaan. Ja myös opetellaan sietämään "liian kynityn näköistä" akvaariota koska tiedetään että karsiminen palkitsee pitemmällä aikavälillä. Eikä varsinkaan katsota sitä lannoituksen tarvetta kasvien aamuväristä.

[pleko_88]

Nestehiili ei ole vain levämyrkky. Se todellakin hajoaa vedessä hiilidioksidiksi ja sellaisena kasvit sitä myös käyttävät. Ne siis vastaavat siihen samanlaisilla fysiologisilla muutoksilla kuin kaasumaiseen hiilariin eli niiltä katoaa rubisco-niminen entsyymi jota kehittyy kun kasveilla ei ole riittävästi hiilaria käytössään vaan ne alkavat käyttämään hiilen lähteenä (bi)karbonaatteja. Mun puolesta siitä saa sanoa ihan mitä hyvänsä jos ei pysty paremmin perustelemaan.

Onko sinulla Sisso antaa tästä meille sitä faktaa, koska sitä itsekin kovasti kaipailen. Itse vuonna 2009 Saksan reissullani tapasin useamman isomman kasvilannoitevalmistajan tuotekehityksestä vastaavat professorit, kuten Dennerlen ja Tropican. Varsinkin Dennerlen tuotteiden päävastaava professori oli mielellään aiheesta paasaamaan ja oli hyvin kiihtynyt ja harmissaan tästä tilanteesta, että joku oli päästänyt markkikoille tuotteen, joka myy aivan h****tin hyvin tuolla loistavalla kauppanimellään. Heti kättelyssä sain tietää faktat, aineen olevan 1,5% Glutardehydeä ja että se on äärimmäisen tehokasta torjumaan levää. Isona yhtiönä olivat kuitenkin selvittäneet mitä tuon aineen myynti vaatii ja byrokratia (lait) esti aineen kauppaamisen. Iso yhtiö ei voinut lähteä myymään tuotetta salaa, ilman vaadittavia varoitus merkintöjä. Toisekseen häntä huoletti aineen käyttö pitkässä juoksussa elävien kalojen & rapujen kanssa.

Näiden yhtiöiden mukaan toiminta perustuu vain ja ainoastaan siihen, että aine tappaa leväsolut kasvisolujen pinnalta ja näinoleen kasvit pääsevät yhteyttämään täysin vapaasti, joka saattaa aiheuttaa jopa näkyvän yhteyttämisen kuplina kasvejen pinnalla, aivan kuten hiilidioksidia lisättäessä.

Jo maalaisjärjellä ajateltuna: Jos Glutardehydi on 1,5% liuos, jossa on 1,5% Glutardehydeä ja loput VETTÄ, niin miksei se reagoi pullossa veden kanssa muuttuen hiilidioksidiksi, vaan vasta akvaarioon lisättäessä? Mä en kemiasta kovin paljon ymmärrä, mutta kyllähän tämä yhtälö oudolta vaikuttaa. Tai miksei aine laske pH:ta samalla lailla kuin hiilioksidi tekee..

Yritän tässä selvitellä tuota nestehiilen hajoamista hiilidioksidiksi koska saatan nyt sekoittaa sen vetyperoksidin hajoamiseen vedeksi ja hapeksi. Oli miten oli, nestehiili tarjoaa joka tapauksessa kasveille hiilen lähteen (koska se muodostuu lyhyistä hiiliketjuista), jota ne suosivat enemmin kuin (bi)karbonaateista saatuja. (Bi)karbonaattien käyttäminen hiilen lähteenä ei onnistu kaikilta kasveilta hyvin, jolloin seurauksena on kasvin huono kunto->levääntyminen/kuolema.

Menee vissiin nyt innon yhteydessä asiat, sivut, lähteiden tarjoamat informaatiot sekaisin. Aika paha sekoitus jo nyt, mutta tähän jälkimmäiseen haluaisin tietää sen lähteen mistä tieto peräisin on. Jos osaat perustella hyvin, hyvästä lähteestä saatan jopa uskoa. Niin kauan kun en saa faktaa tästä aineesta en suosittele sitä käyttämään välttämättä jatkuvasti, vaan ongelmatilanteissa (levän kanssa) yhdessä Co2-järjestelmän kanssa. Kunnollinen Co2 järjestelmä pelkin eduin on jokatapauksessa järkevämpi hankinta kuin kasa myrkkypulloja, joista on "EHKÄ vain vähän haittaa"

PS. Enemmän se kauppias tienaisi myymällä jatkuvasti niitä Easycarbo-pulloja, kuin Co2 laitteistoja. Siitä ei ole tässä kysymys. Taitaa olla ohimenevä buumi kuitenkin tuo "nestehiili". Tai no siis sehän on mennyt oikeastaan jo ohi. Ainakin meillä asiakkaat satsaavat mielummin ravinteisiin ja hiilioksidiin, kuin levänestoaineisiin.

[Sisso]

Kuten itsekin totesin, yritin löytää varmistusta sille, etten nyt sekoita hommaa vetyperoksidin hajoamiseen vedeksi ja hapeksi. Jos tahdot oikeaa faktaa aineesta, lue toi 130+-sivuinen linkki. Ja kuten myös totesin, joka tapauksessa nestehiili (ei -hiilari) tarjoaa kasveille hiilen lähteen koska se koostuu hydraateista, jotka pilkkoutuvat kasvin käyttöön. Hiilidioksidiksi se ei kuitenkaan hajoa, mikä toisaalta tarjoaa tiettyjä etuja, kuten esimerkiksi sen, että sen kanssa voi käyttää voimakasta ilmastusta tai pintavirtausta, mitä ei suositella kaasumuotoisen kanssa. Tai että siihen ei vaikuta vesiarvot, kuten kaasumuotoisen kanssa voi käydä (viittaan korkeaan pH- tai KH-arvoon). Joillekin myös pHn pysyminen haluttuna tasaisesti ilman kikkailua KHn kanssa voi olla tavoite. Ja kyllä, se on myös levämyrkky, mutta ohjeannostuksella sillä ei vielä ole suoranaisia vaikutuksia leviin, kaksin-kolmikertaisina kyllä. Tämän voi todeta omassa akvassaan, ohjeannos ei vielä riitä tappamaan tupsuleviä, isompi kyllä ajan kanssa, täsmäkäsittely välittömästi. Sama kaava toistuu tuhansisissa akvoissa. Jos haluat keskustella asiasta lisää, suosittelen ottamaan yhteyttä suoraan Tom Barriin, joka on ollut mukana hommassa silloin kun glutardehyden käyttöä akvoihin tutkittiin. Mua ei ihan hirveäasti kiinnosta se, mitä valmistajat tai myyjät tuotteistaan kertovat (niin kauan kun ainetta ei selkeästi luokitella vaaralliseksi), enemmin se mitä voin nähdä ja lukea tapahtuneen sadoissa akvoissa, ehkä jopa omissani. Vuosien ajan. Olen aiemmin linkittänyt useammankin monta sivua käsittävät pitkät keskustelut joissa mm. Barr valottaa glut-asiaa ja joissa tuota varoitusmerkkien puuttumista käsitellään. Mikä muuten on "pitkä juoksu"? Nuo keskustelut, joihin osa linkeistä vei, on käyty alkaen 2008 (eli ei-ihan-yllättäen osuu juuri tuolle Saksan reisullesi jolloin keskustelu oli ehkä kuumimmillaan) ja melskaus maailmalla oli tuolloin samaa luokkaa kuin täällä nyt ("tappaa kaiken talossa ja puutarhassa"). Sen jälkeen aineen myynti eri kauppanimillä on räjähtänyt, mutta ainakaan neljässä-viidessä vuodessa sen ohjeiden mukaisella käytöllä ei ole todettu haittaa kaloille tai ravuille. Barr itse on käyttänyt sitä since day 1 eli tässä sulle kaveri joka on käyttänyt sitä akvoissa pidempään kuin kukaan muu, osannee kertoa käyttökokemuksia jo melko hyvin? Tänä päivänä siitä ei kukaan jaksa enää melskata vaan siihen suhtaudutaan kuin rautaan ja se on vain yksi vaihtoehto. Barrin mukaan n 50% akvaariokasveista kykenee käyttämään (bi)karbonatteeja hiilen lähteenään hyvin, pieni osa hyvin huonosti, loput siltä väliltä. Kannattaa pitää mielessä, että herra ei ole vain pitkän linjan harrastaja vaan on myös työkseen tutkinut leviä ja vesikasveja ja hänellä on ollut pääsy laitteisiin, joihin harvalla on joten todennäköisesti pystyy seisomaan sanojensa takana (eikä edes myy mitään!). Toisaalta en ymmärrä, mitä väliä sillä on mitä kautta nestehiili toimii, kun se toimii kasvien eduksi joka tapauksessa eikä oikein ja varovaisuutta noudattaen käytettynä ole toistaiseksi vaaralliseksi todettu kenellekkään. Jotta sen haitallisuudesta voitaisiin tehdä oikeita päätelmiä, pitäisi perustaa vertailuakvoja, joissa minkään muun haitallisuus tai vaikutukset kalojen terveyteen olisi voit sulkea pois ja tarkkailla näitä tankkeja jopa kaksikymmnentä vuotta jotta pitkäikäisimmätkin kalat ehtisi vanhentua luonnollisesti sekä tehdä kaloille samalla tarkkoja tutkimuksia eri näyttein. Melko mahdoton tehtävä ja siksipä meidän on tässä kohtaa tyydyttävä siihen, että ravut on pysyneet elossa sen kanssa vuosia, niitä kun pidetään melko herkkinä. Samoin kalat. Voi hyvinkin olla, että tulee vielä päivä, jolloin nestehiilen vaarallisuus todetaan riittävällä tarkkuudella ja kiistatta, jolloin sen käyttö lopetetaan. Miksei ketään huoleta "myrkyn" käyttämisen sijaan se, että osallistuu ilmastonmuutokseen syytämällä ilmakehään kaasumaista hiilidioksidia koska yksikään pytty ei sido kaikkea lisättyä kaasua 100%sesti vaan osa pääsee aina karkuun akvasta? Mätänevät ja pois heitetyt kasvit laskevat kaasun ilmakehään. Miksei ketään mietitytä hiilarin luonnottomuus? Missään ei ole luonnon vesistöä, jossa hiilaripitoisuus ylittäisi 10mg/l, yleensä määrät on kyllä likempänä nollaa kuin kymppiä. Tilastojen valossa kaasumainen on ollut kaloille paljon tuhoisampi kuin nestehiili. Mikä hiton ero on sillä kumpaan kalat kuolee jos sikseen tulee? Miksi hiilarilla tappaminen (äkillisesti) on mukamas parempi vaihtoehto kuin nestehiilellä (pitkän ajan kuluessa)? Tiedän yksittäisiä kaloja kuolleen mahdolliseen nestehiilimyrkytykseen, mutta monta tankillista raatoja kaasulla. Penään suhteellisuutta ja järkeä näihin molempiin suhtautumiseen, kaikkien ravinteiden ja muiden käytettyjen aineiden kanssa vedenparannusaineita myöten tuntuu välillä lähtevän homma lapasesta kun ei tiedetä mitä ne oikeasti ovat. Liioitellan suuntaan jos toiseenkin. Tai kuvitellaan että 100x kalliimpi kalium sievässä purkissa on parempaa kuin se, mitä pelloille levitetään. Maksakoon ken tahtoo, mutta toivottavasti jokainen voisi tehdä päätöksensä edes riittävän ymmärryksen ja tiedon valossa.

Jos suomessa nestehiilibuumi on ohi, on se seurausta siitä, että kaasuhiilari selvästi tehokkaampana tuotteena on lyönyt itsensä vihdoin läpi sen lisäksi että markkinoille on tullut erilaisia CO2-settejä tarjolle jo varsin kohtuulliseen hintaan, ei siksi että nestehiilessä olisi mitään vikaa. Akvojen koot kasvavat ja kasvava valomäärä on nouseva trendi eikä tällöin nestehiili ole aina enää järkevä vaihtoehto (riippuu täysin valosta ja osin kasvistosta onko vai eikö ole), mutta ei se siitä "myrkkyä" tee. Sitä käytetään maailmalla varmasti yhä edelleen enemmän kuin kaasumaista hiilaria monestakin syystä. Koko hiilarilannoitus, tavalla tai toisella, on lyömässä itseään läpi koska se ei ole enää mikään omituinen hifistelyjuttu vaas asia, jota kasvit tarvitsevat kuten mitä hyvänsä muutakin ravinnetta. BTW, pari lähikaupungin isompaa kauppiasta on antanut kiitosta että sen jälkeen kun olen alkanut AWlla jankuttamaan kasvien hiilari- ja ravinnetarpeista, on ravinteiden ja erimuotoisten hiilenjakelupisteiden myynti kasvanut huimasti.

Mitä tulee kannattavuuteen...Siitä päätellen paljonko meillä kului kaasumaista hiilaria, kauppias ei ole yhtään onnellinen siirryttyäni nestehiileen. Otan esimerkiksi meidän 65-litrasen, jossa valo on edelleen sama kuin kaasuaikoina joten sen vaikutus voidaan sulkea pois. CO2-laitteisto n 100e, SodaSream-pullo, joka riitti tasan kuukauden 10e (panttimaksua en edes huomioi tässä), vuodessa siis 120e pelkkään kaasuun. Olen käyttänyt viime toukokuussa ostettua 5l pänikkää EasyCarboa, joka kustansi n 60e (ilman postareita) pyttyihin, joiden vesimäärä on yhteensä toistatuhatta litraa. 65-litraseen menee EC 3ml/vrk. Jos olisin käyttänyt SS-pullon sijasta jotain akvaariokäyttöönn tarkoitettua vaihtopulloa, se olisi maksanut huomattavasti enemmän kuin 10e/kk. Ton laskutoimituksen mukaan olisi ainakin meikäläisen kauppiaalle huomattavasti kannattavampaa myydä esim Hydor NRG-kaasua kuin nestehiiltä.

Yksi kasvibiologiaan liittyvä ristiriita kaiken "levämyrkky"-asian kanssa paistaa kirjoituksestasi. Se liittyy yhteyttämiseen. En ole koskaan lukenut tai nähnyt, että kasvit kuplisi nestehiilen kanssa! Ei vaikka luen päivttäin läpi noin viittä eri foorumia/blogia ja olen kahlannut kirjoituksia taaksepäin vuositolkulla. Aina joskus vedenvaihdon yhteydessä tapahtuva happikuplien kertyminen pinnoille kyllä sekoitetaan "oikeaan" kuplimiseen. Sikäli tosiaan mielenkiintoista, koska yhteyttäminen vaatii hiilidioksidia, siis hiiltä. Tämä tapahtuma on seurausta valosta ja riittävästä hiilidioksidista. Kasvi voi yhteyttää niin paljon kuin sillä on hiilidioksidia käytössään. Koska nyt kuitenkin tiedetään, että kasvit ei kupli ilman Co2-lisää, miten on mahdollista että nestehiilen, joka ei käsityksesi mukaan tarjoa kasville yhtään mitään, ei edes hiiltä, kanssa kasvit voikin kuplia eli yhteyttää niin voimakkaasti että happea alkaa jäämään yli nähdyin seurauksin? Näen tässä ristiriidan. Jos uskot kuplimiseen nestehiilellä, se vie koko myrkkyhommalta pohjan. Kertauksena mitä yhteyttämisessä tapahtuikaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteytt%C3%A4minen. Mistä kasvit sen hapen ottavat kuplimiseen koska hiilarilisällä kuplinta on ylijäämää dioksidista. Alkaako kalojen henki olemaan vaarassa jos kasvit ottavatkin nestehiilen kanssa kuplintaan riittävän hapen vedestä? Vai uhkaako kasveja hapenpuutteeseen kuolema kun luovuttavat kaiken yhteyttämisessä vapautuvan hapen pois kuplintana, ne kun ei yhteyttäessään ota happea. Ehkä ne sitten korjaa sen yöllä...? Kiirettä pitää! Yhteyttämisen määrä on aina seurausta valosta, ei mistään muusta ja kun valoa on niin paljon ja yhteyttäminen niin rajua, että happea alkaa kuplimaan "yli", ei nestehiili riitä enää pitämään leviä loitolla! Täällä Awlakin on monta reipasvaloista tankkia, joissa kasvit ei edes kupli, mutta nestehiili ei riitä sille valomäärälle mitenkään (tästä kielii tupsulevät). Se, että nestehiili auttaisi kasveja vain pitämällä niiden lehdiltä pois levät, on ihan BS. Miksi kasvit kasvaa niin hyvin vaikka kaasulisätyissä akvoissa lehtien pinnoilla kasvaa aina levää? Miksei levä haittaa niitä? Miksi nestehiililisätyssä akvassa kasvaa enemmän tai vähemmän levää ihan yhtä lailla joka paikassa? Kasvit pidetään puhtaana ryönästä hyvällä vedenkierrolla, leviä niistä ei saa pois koskaan kokonaan. Eikä tarviikkaan saada. Lopuksi vielä yksi kysymys joka pistää miettimään "vain levämyrkky" -ideologian mielekyyttä: minkä takia nestehiilen kanssa voi kasvattaa myös sellaisia kasvilajeja jotka eivät menestyisi ko pytyssä ilman lisää? Tiedetään, että ns vaativammat lajit ovat nimenomaan hiilidioksidin perään (ei valon, toisin kuin kuvitellaan), joten miten ne hyötyvät "levänpoistosta" lehdiltään verrattuna kasveihin, jotka eivät ole niin hiilarin perään ja menestyvät ei-lisällä?

[pleko_88]

Olemme aikaansaaneet selkeästi hyvän ja toivottavasti muille antoisan keskustelun! Tuli niin paljon kysymyksiä, joihin et varmasti oletakaan saavan vastausta, niin tartun tässä päällimmäisiin! Selkeästi olet tietoa ammentanut ja ilmeisin paljon Tom Barrilta tulevaa sellaista. Yritin selata herran sivuja, mutta ainakaan nopeasti en valitettavasti löytänyt sellaista sivua, missä herra Barr tarkasti selittäisi sen, miten Glutardehydi hajoaa ja miten kasvit siitä hiilen käyttävät. Jos suoraan sellaisen ketjun osaat etsiä, olisin hyvin kiitollinen!

Mua ei ihan hirveäasti kiinnosta se, mitä valmistajat tai myyjät tuotteistaan kertovat (niin kauan kun ainetta ei selkeästi luokitella vaaralliseksi), enemmin se mitä voin nähdä ja lukea tapahtuneen sadoissa akvoissa, ehkä jopa omissani. Vuosien ajan. Olen aiemmin linkittänyt useammankin monta sivua käsittävät pitkät keskustelut joissa mm. Barr valottaa glut-asiaa ja joissa tuota varoitusmerkkien puuttumista käsitellään. Mikä muuten on "pitkä juoksu"?

Itse olen asiasta enemmän huolissani siksi, että koska joudun useita asiakkaita neuvomaan mitä heidän kannattaisi käyttää altaissaan. Ei ole kiva myydä tuotetta, josta on saatavilla vain ristiriitaista informaatiota, eikä suoraan luettavissa olevaa faktaa. Jos myyn asiakkaalle sukarapulaan nestehiilidioksidin hiilen lähteeksi ja koituu siitä ongelmia, ei varmasti asiakas, enkä minä itsekään ole kovin tyytyväinen. Se että monilla se toimii moitteitta ei riitä minulle. Sen pitäisi toimia kaikilla. Ei saisi olla niitä yhteenvetoja, että sen lisäyksen jälkeen esim. sukarapujen tuotanto väheni radikaalisti.

Mitä tulee kannattavuuteen...Siitä päätellen paljonko meillä kului kaasumaista hiilaria, kauppias ei ole yhtään onnellinen siirryttyäni nestehiileen. Otan esimerkiksi meidän 65-litrasen, jossa valo on edelleen sama kuin kaasuaikoina joten sen vaikutus voidaan sulkea pois. CO2-laitteisto n 100e, SodaSream-pullo, joka riitti tasan kuukauden 10e (panttimaksua en edes huomioi tässä), vuodessa siis 120e pelkkään kaasuun. Olen käyttänyt viime toukokuussa ostettua 5l pänikkää EasyCarboa, joka kustansi n 60e (ilman postareita) pyttyihin, joiden vesimäärä on yhteensä toistatuhatta litraa. 65-litraseen menee EC 3ml/vrk. Jos olisin käyttänyt SS-pullon sijasta jotain akvaariokäyttöönn tarkoitettua vaihtopulloa, se olisi maksanut huomattavasti enemmän kuin 10e/kk. Ton laskutoimituksen mukaan olisi ainakin meikäläisen kauppiaalle huomattavasti kannattavampaa myydä esim Hydor NRG-kaasua kuin nestehiiltä.

Suurin osa järjestelmistä, ainakin niistä järkevimmistä on uudelleen täytettäviä. Esim. meillä myydyin järjestelmä on 2-kg järjestelmä, jonka täyttäminen maksaa paikallisessa 17,00euroa. Pienen tutkinnan jälkeen selvisi, että sodastream pulloissa on ilmeisesti n. 400g Co2:sta. Eli esim. tuo 2kg järjestelmä kestäisi käytössäsi n. 5kk. Eli 17euroa, 5kk välein, eikä tarvisisi laitteistoon koskea, kuin silloin 5kk välein. Tietysti alkulaitteisto maksaa sen 250,00euroa (puoliautomaattinen 2kg), mutta ei se sen jälkeen mielestäni kovin pahan hintaista käyttökustannksiltaan ole. Tuo määrä kuulostaa vielä kyllä tuon kokoiseen todella reilulta, koska normaalisti pienessä altaassa parikiloisen pitäisi kestää yli vuoden. Hintasuhde ei varmasti pärjää tuon EC:n kanssa, jos 5 litraisena ostaa, mutta kasvutulos on silminnähden aivan eri luokkaa. Se on tietysti mihin tähtää. Mä tähtään usein siihen, että allas olisi aina illansuussa "Shamppanjaa".

Yksi kasvibiologiaan liittyvä ristiriita kaiken "levämyrkky"-asian kanssa paistaa kirjoituksestasi. Se liittyy yhteyttämiseen. En ole koskaan lukenut tai nähnyt, että kasvit kuplisi nestehiilen kanssa! Ei vaikka luen päivttäin läpi noin viittä eri foorumia/blogia ja olen kahlannut kirjoituksia taaksepäin vuositolkulla. Aina joskus vedenvaihdon yhteydessä tapahtuva happikuplien kertyminen pinnoille kyllä sekoitetaan "oikeaan" kuplimiseen. Sikäli tosiaan mielenkiintoista, koska yhteyttäminen vaatii hiilidioksidia, siis hiiltä. Tämä tapahtuma on seurausta valosta ja riittävästä hiilidioksidista. Kasvi voi yhteyttää niin paljon kuin sillä on hiilidioksidia käytössään. Koska nyt kuitenkin tiedetään, että kasvit ei kupli ilman Co2-lisää, miten on mahdollista että nestehiilen, joka ei käsityksesi mukaan tarjoa kasville yhtään mitään, ei edes hiiltä, kanssa kasvit voikin kuplia eli yhteyttää niin voimakkaasti että happea alkaa jäämään yli nähdyin seurauksin? Näen tässä ristiriidan. Jos uskot kuplimiseen nestehiilellä, se vie koko myrkkyhommalta pohjan.

Olen aikaisemmin perustellut tämän itselleni täysin sillä, että kasvi pääsee yhteyttämään vapaammin, käyttäen paremmin jo altaassa olevan hiilidioksidin (esim kaloista tulleen) ja saa siksi aikaan tämän yhtälön. Ilmiön olen havainnut leväisissä altaissa käyttämällä runsasta EC:n määrää levän tappamiseen.

Itse en ole väittänyt, että minulla olisi tutkimuksellista tietoa siitä, että pystyykö kasvit käyttämään glutan hiilirakenteen oikeasti vaan olen vaatinut että saisin jostain sen lähteen missä asia on oikeasti tutkittu, jotta voisin olla asiasta täysin varma ja siten voisin myös itse turvallisesti luottaa siihen. Itselläni ei ole antaa minkäänlaista tutkimustulosta mm. Dennerlen kasvilannoitevastaavalta professorilta, joten en ole koskaan luottanutkaan 100% hänen mielipiteeseen asiasta, koska kyseessä on kaupallinen taho, mutta olen pitänyt sitä melko luotettavana, niin kauan, kunnes saan tätä teoria vastustavaa faktaa (Esim. kyseiseltä Tom Barr:lta) jonkun tutkimuksesta Glutan hiilen vaikutuksista kasveihin.

Jos on niin selkeää, että miten Glutardehydi oikeasti toimii, luulisi, että siitä nyt jossain olisi tarkkaa informaatiota. Miten voi olla, että edelleenkin se on niiiiiin kiisteltyä? Lopetan epäilykseni heti, kun saan sen tutkimuksen käteeni, missä toiminta selkeästi selitetään.

[pleko_88]

3 Vaikutukset ympäristöön

Ilmaan joutunut glutaraldehydi hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Samankaltaisten aldehydien perusteella puoliintumisajaksi on arvioitu muutamia tunteja. Hyvin vesiliukoisena glutaraldehydi voi tulla sateen mukana maahan.

Maahan joutunut glutaraldehydi on kohtalaisen kulkeutuvaa, joten pohjaveteen joutuminen on mahdollista. Glutaraldehydi on maaperässä biologisesti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa.

Glutaraldehydi liukenee täysin veteen. Vesiliukoisuutensa takia sen haihtuminen vedestä on epätodennäköistä. Glutaraldehydi on biologisesti nopeasti hajoavaa (DOC 90 – 100 %/28 vrk) aerobisissa olosuhteissa. Glutaraldehydi on hydrolyyttisesti stabiili yhdiste happamissa (pH 5) ja neutraaleissa (pH 7) olosuhteissa, mutta emäksisissä olosuhteissa (pH 9) se voi hajota jossain määrin myös hydrolyyttisesti. Tutkimusten perusteella glutaraldehydi on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sen akuuteiksi LC50-arvoiksi kalalle on saatu 10 – 39 mg/l (96 h) ja akuuteiksi EC50-arvoiksi vesikirpulle on saatu 14 – 16 mg/l (48 h) sekä levälle 0,3 – 0,6 mg/l (72 h).

Glutaraldehydin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.

Voimassa olevien kriteerienperusteella glutaraldehydi on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden perusteella.

Nythän vasta huomasin tuolta Teemu Salosen linkittämältä sivulta löytyvän informaation, joissa on ainakin näitä myrkyllisyyspitoisuuksia.. Eli ei ainakaan kannata yliannostella hirveästi.. Edelleen valitsisin sen Co2:sen mielummin ja suosisin sitä kyllä turvallisempana vaihtoehtona.

[tommikala]

Ilkan mainioiden huomioiden lisäksi glutaraldehydin mahdollisia toimintatapoja voidaan pohtia myös ihan lukiomatematiikan pohjalta tarkastelemalla käytettyjä annostuksia ja yllä annettuja olettamia esim Easycarbon koostumuksesta.

Hypoteesi I: glutaraldehydi-pohjaiset tuotteet tehoavat leviä tappamalla.

• Oletetaan yllä olevan keskustelun perusteella, että EasyCarbo on 1.5% vahvuuksista glutaraldehydiä.
• Tällöin 1ml EasyCarboa sisältää 0,015ml glutaraldehydiä.
• Glutaraldehydin tiheys on 1,06g/ml (lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Glutaraldehyde)
• Täten 1ml EasyCarboa sisältää 0,015ml*1,06g/ml=0,0159g=15,9mg glutaraldehydiä.
• EasyCarbon annosteluohjeiden (lähde: http://www.easylife.nl/en/freshwater-pr ... /easycarbo) mukaan
  kevyen kasviston akvaarioon laitetaan siis EasyCarboa päivittäin 1ml per 100l. Tällöin akvaarioveden glutaraldehydi-pitoisuudeksi tulee 15,9mg/100l=0,159mg/l.
• Jos akvaariossa on runsas kasvisto, laitetaan sinne EasyCarboa ohjeiden mukaan 1ml per 25l. Tällöin akvaarioveden glutaraldehydi-pitoisuudeksi tulee 15,9mg/25l=0,636mg/l.

Nämä pitoisuudet ovat aika tarkalleen tuossa "tappaa leviä"-haarukassa siinä Teemun+Ilkan esille tuomassa Työterveyslaitoksen OVA-ohjeessa.
Hypoteesin oikeellisuus annettujen tietojen valossa on täten mahdollista/todennäköistä.


Hypoteesi II: glutaraldehydi toimii hiilen lähteenä kasveille.
Ensinnäkään, vaikutusmekanismia sille, miten glutaraldehydi muuntuu kasvien käytettävissä olevaan muotoon akvaariossa, ei tunneta ainakaan yllä olevan keskustelun perusteella eikä Ilkan kaipaamaa linkkiä mihinkään tieteelliseen tutkimukseen asiasta ole esille tuotu.

Oletetaan nyt kuitenkin, että olisi jokin mekanismi, jota emme vielä tunne, joka saisi KAIKEN tuoteen sisältämän glutaraldehydin muuttumaan kasvien tehokkaasti käyttämäksi hiilen lähteeksi (vaikkapa hiilidioksidiksi, vaikka tämä on epätodennäköistä Ilkan yllä esittämien havaintojen pohjalta).

Otetaan 200 litran akvaario ja suurin EasyCarbon suosittelema annostelu eli laitetaan akvaarioon 8ml Easycarboa per päivä. Tämä 8ml EasyCarboa sisältää siis 8*15,9mg=127,2mg=0,1272g glutaraldehydiä. Olettamamme tuntematon mekanismi muuttaa tämän kaiken hiilidioksidiksi kasvien käyttöön. Annamme siis kasveille 0,1272g hiilidioksidia per päivä.

Jos sama päivittäinen annostelu suoritettaisiin 500g:n kaasupullosta, kestäisi tuo pullo siis noin 500g/0,1272g/pv ~ 3930 päivää eli 10,7 vuotta! Vaikka laitettaisiin tupla-annostus pullosta (sanotaan, että levittimemme hukkaa puolet kaasusta), niin silti samainen pullo kestäisi yli 5 vuotta kun käytettäisiin tuota efektiivistä päiväannostelua.

Yllä olevan perusteella hypoteesi siitä, että glutaraldehydi toimii hiilen lähteenä, ei todennäköisesti pidä paikkaansa.

Lopuksi
Mielestäni termiä "nestemäinen hiili" ei tulisi ihan kielellisestikään käyttää, alkuaineen nimeltä hiili saaminen nestemäiseen muotoon (eli nestemäiseksi hiileksi) on nimittäin kohtuullisen haastavaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon, http://www-als.lbl.gov/index.php/holdin ... arbon.html).

Yllä olevan perusteella oikeampaa olisikin ehkä puhua "levien tappamisesta glutaraldehydillä" vaikka se onkin vaikeampaa.

[Anniquu_]

tommikala, oivallista pohdintaa, kiitos siitä

Otetaan 200 litran akvaario ja suurin EasyCarbon suosittelema annostelu eli laitetaan akvaarioon 8ml Easycarboa per päivä. Tämä 8ml EasyCarboa sisältää siis 8*15,9mg=127,2mg=0,1272g glutaraldehydiä. Olettamamme tuntematon mekanismi muuttaa tämän kaiken hiilidioksidiksi kasvien käyttöön. Annamme siis kasveille 0,1272g hiilidioksidia per päivä.

Tämä pisti tavallaaan silmään, vaikka omasta lukiokemiasta alkaa olla jo 13 vuotta, eli aika lailla kaikki unohtunut....
Mutta siis, eikös tuo kannattaisi laskea vain tuon hiilen osuudella teoreettinen CO2 saanto, eli muuttaa pelkkä glutardehydin hiiliosa hiilidioksidiksi, eli siis jättää huomiotta yhdisteen vety ja happi. Voi olla, että ajatuskulkuni menee ihan metsään, mutta eikös siitä silloin tulisi pienempi CO2-määrä?

Jos sen EC:n toiminta perustuu siihen, että se "tappaa talossa ja puutarhassa", niin pitkässä juoksussa siitäkin kyllä tulee hiiltä, kun kuolleeet leväsolut hajoavat. Ja jos bakteerit, jotka sitä hajotustoimintaa tekevät ovat aerobisia, niin siitä kyllä tulee myös -ainakin marginalisia määriä- hiilidioksidia. Teoriassa ainakin tuo voisi johtaa siihen tulokseen, että kun kaloja ja muita eläviä on kuollut yht'äkkisesti EC:n lisäämisen jälkeen, niin se voisi johtua hapenpuutteesta kun hajottajabakteerit ovatkin vieneet hapen... Mutta mene ja tiedä, muuttujia on miljoona ja akvaarioasukeilla on tavallaan "henki koetuksella" koko ajan, vesieläiminä kun ovat herkkiä otuksia, niin tavallaan mikä tahansa muutos -jota tarkinkaan hoitaja ei välttämättä voi mitenkään havaita- voi sitten olla kohtalokas. Kökkö esimerkki: vesilaitos on tehnyt jotain huoltotöitä ja veteen on joutunut jotain kaloille haitallista siinä yhteydessä. Tehdään vedenvaihto ja sen jälkeen lisätään EC:tä, ja kalat kuolevat. Johtopäätös -> kalat kuolivat EC:hen mutta oikea syy onkin veden laadun ongelma.

Käytän EC:tä silloin tällöin, mutta suhtaudun aineeseen nykypäivänä kyllä yhä varovaisemmin, kun tiedostan, että se oikeasti on vesieliöille myrkyllistä desinfiointiainetta. Kaloilla ei ole ollut mitään ongelmia sen kanssa, mutta olen aina lisännyt aineen aamulla ja akvaariossa on ollut hyvä pintavedenkierto, jotta muutenkaan ei tulisi mitään hapenvähyysongelmia.

[tommikala]

Otetaan 200 litran akvaario ja suurin EasyCarbon suosittelema annostelu eli laitetaan akvaarioon 8ml Easycarboa per päivä. Tämä 8ml EasyCarboa sisältää siis 8*15,9mg=127,2mg=0,1272g glutaraldehydiä. Olettamamme tuntematon mekanismi muuttaa tämän kaiken hiilidioksidiksi kasvien käyttöön. Annamme siis kasveille 0,1272g hiilidioksidia per päivä.

Tämä pisti tavallaaan silmään, vaikka omasta lukiokemiasta alkaa olla jo 13 vuotta, eli aika lailla kaikki unohtunut....
Mutta siis, eikös tuo kannattaisi laskea vain tuon hiilen osuudella teoreettinen CO2 saanto, eli muuttaa pelkkä glutardehydin hiiliosa hiilidioksidiksi, eli siis jättää huomiotta yhdisteen vety ja happi. Voi olla, että ajatuskulkuni menee ihan metsään, mutta eikös siitä silloin tulisi pienempi CO2-määrä?

Todella hyvä huomio!
Tuolla mallillasi saataisiin kyllä pienempi grammamäärä per päivä ja siten tuo vertauksellinen 500g hiilidioksidipullo kestäisi vielä pidempään.
Mutta jos sallit, poiketaan hieman ajatuksestasi ja yritetään tehdä asia "glutaraldehydi toimii hiilen lähteenä"-hypoteesin kannalta mahdollisimman suotuisaksi. Eli oletetaan, että yhdisteen vety haihtuu taivaan tuuliin ja sitten yhdisteen hiiliosa jotenkin mystisesti ryöstää lisää happea vedestä niin että yhdisteen hiilestä ja tästä ryöstetystä hapesta tulee hiilidioksidia. Arvioidaan, että glutaraldehydi muuttuu massaltaan vaikka vähän yli 3 kertaa suuremmaksi määräksi hiilidioksidia siten että 8ml Easycarboa tuottaa 0,4g hiilidioksia. Tällä päiväannostelulla tuo vertauskuvallinen 500g kaasupurkki kestäisi 3,4 vuotta. Joten hypoteesi ei kuulosta kovin uskottavalta vieläkään.

Siihen, josko glutaraldehydillä on jokin suora tai epäsuora vaikutus, jolla se saa esim akvaariossa olevien kuolleiden kasvinosien sisältämän hiilen muuttumaan hiididioksidiksi jotenkin vaudikkaammin kuin normaalin hajoamisen kautta, en osaa kyllä valitettavasti sanoa mitään.

[Maisu]

Entäs sitten jos otetaan huomioon tuo hajoavuus 100%/28 vrk?

[Teemu Salonen]

Miksi se tässä yhteydessä pitäisi ottaa huomioon?

Ainettahan lisätään altaaseen päivittäin, jolloin annos pysyy tasaisena koko ajan.

Tuo hajoaminenhan liittyy siihen, jos aineen käyttö lopetetaan. Kestää siis 28vrk ennenkuin viimeisetkin hituset aineesta on altaasta hävinnyt.

Korjatkaa ihmeessä jos ymmärsin jotain väärin.

[Maisu]

Niin, en ole kemisti mutta voisin kuvitella sen liittyvän siihen mikä aineen todellinen pitoisuus ja sitä myötä toksisuus vedessä on minäkin päivänä, jos sitä päivittäin lisätään ja hajoamisaika kuitenkin lähenee kuukautta. Mutta paremmin ymmärtävät varmaan selittävät tämän.

[Aqualung]

On totta että käytön lopettamisen jälkeen kestää 28 päivää kunnes aine on poistunut vedestä (vedenvaihdot toki auttavat laimentamaan, mutta eivät poista kaikkea).
Ja annostusta kun miettii niin kannattaa muistaa että pitoisuus myös kasvaa sen ensimmäiset 28 päivää.