Vedenvaihtojen merkitys?

[Milsku]

Jännästi puhuu ppm:stä vaikka tarkoittaa varmaankin µS, amerikkalaiset ei oo turhan tarkkoja yksikköjen suhteen kun niillä yksiköt on muutenkin jotain nupia aarille tai heittomottia halkoliiterissä.

Voitko selventää näiden yksiköiden eron? Törmäsin juuri näihin netissä ja oon ihan pihalla.

[RPekka]

Jännästi puhuu ppm:stä vaikka tarkoittaa varmaankin µS

Voitko selventää näiden yksiköiden eron? Törmäsin juuri näihin netissä ja oon ihan pihalla.

Siemens eli S on sähkönjohtavuuden yksikkö. Mikrosiemens on sen miljoonasosa. Ppm on lyhenne parts per millionista eli tarkoittaa miljoonasosaa, yleisesti ihan minkä tahansa miljoonasosaa. Sitä en tiedä tarkoittaako tuo ppm-asteikko jonkin tietyn yhdisteen pitoisuutta vesiliuoksessa vai siemensin miljoonasosia mutta muutostahan tässä haluttiinkin tarkkailla.

[Alexander]

Osmoottinen paine on myös oikea syy siihen että ihmiset suosittelevat ottaa vettä akvaariosta kalapussiin, jne. eikä joku pH yadayada kuten tuossa "The effect is called "osmotic shock," and is the probable cause of about 90% of "pH shock" mythology. Ammonia handles the other 10%." sanottiin.

Mun mielestä Osmoottinen paine, TDS ja ORP eli Oxidation-Reduction Potential ovat melkein tärkeimmät kuin esim.pH. Kun ja jos on TDS ja ORP kohdalla niin silloin on niiin paljon helpompaa hoitaa ne muut arvot, kuten juuri pH. Seuraava mitä tulee mun akvaariohin on parempi ORP controlleri (eikä mikään Weipro) ja Merlin käänteisosmoosilaite, josta tulee pävässä yli 1200 litraa puhdistettu vettä eikä ne hikiset 200l päivässä mikä saan nykyisestä laitesta..

[Kiksu]

Vielä tuli mieleen, että jos vettä kovetetaan kaloille (sellaisille siis, jotka sitä vaativat), ja vaihtoveden GH säädetään sopivaksi ennen lisäystä, nitraatin vähenemisestä aiheutuva sähkönjohtavuuden muutos on minun logiikkani mukaan suhteellisesti pienempi kuin pehmeässä vedessä, jonka ioneista isompi osuus johtuu nitraateista. Näin ollen pehmeän veden akvaariossa saavutetaan suurempi hyöty tiheämmistä vedenvaihdoista kuin kovan veden akvaariossa, jos oletetaan, että molemmissa esimerkkiemme akvaarioissa nitraattia kertyy samaa tahtia ja vettä vaihdetaan sama litramäärä viikossa.

[kerttu]

Vielä tuli mieleen, että jos vettä kovetetaan kaloille (sellaisille siis, jotka sitä vaativat), ja vaihtoveden GH säädetään sopivaksi ennen lisäystä, nitraatin vähenemisestä aiheutuva sähkönjohtavuuden muutos on minun logiikkani mukaan suhteellisesti pienempi kuin pehmeässä vedessä, jonka ioneista isompi osuus johtuu nitraateista. Näin ollen pehmeän veden akvaariossa saavutetaan suurempi hyöty tiheämmistä vedenvaihdoista kuin kovan veden akvaariossa, jos oletetaan, että molemmissa esimerkkiemme akvaarioissa nitraattia kertyy samaa tahtia ja vettä vaihdetaan sama litramäärä viikossa.

Tätä ketjua lueskellessa aloin itse varovaisesti pohtia samaa. Ja nyt tyhmä kysymys: Jos GH ja pH ja nitraatti pysyvät vakaina, voidaanko olettaa sähkönjohtavuuden kuitenkin kasvavan?

[Milsku]

Koko aamun googleteltuani aloin pohtia eroja EC mittauksen ja TDS mittauksen välillä.

Käsittääkseni EC (sähkönjohtavuus?) mittaa vedestä vain suolot, mutta TDS mittaisi kaikki veden epäpuhtaudet?
Varmaan makealla puolella on tärkeämpää tietää veden kokonaispuhtaus kuin tiettyjen suolojen määrä?
Löysin netistä halvan TDS mittarin http://www.dealextreme.com/p/kl-139-tds ... 2032-58462
Onkohan mistään kotoisin? Tuntuu jotenkin turhalta ostaa EC mittari joka ehkä? kuitenkaan ei anna todenmukaista lukemaa veden puhtaudesta?

EC arvo ei käsittääkseni nouse ajan kanssa akvaariossa ellei suoloja lisätä (malawit, merivesi), toisin kuin TDC arvo joka siis mittaisi oikeasti sen veden epäpuhtauden? Jos tämä väittämä pitää paikkaansa miksi EC arvoa pidetään vedenvaihdon tarpeellisuuden määrittämisessä?

Korjatkaa jos olen väärässä tää on ihan vaan mun ekat mietiskelyt aiheesta ja luultavasti olenkin jotain ymmärtänyt väärin!

[Alexander]

TDS=PPM
EC=u/S

Muuten sama juttu. u/S on mun mielestä helpompi.

"A TDS meter is really just an electrical conductivity (EC) meter that has a built-in conversion factor that displays the output in parts per million (ppm) of total dissolved solids (TDS)"

Eri valmistajat käyttävät erilaisia konvertointilaskelmia, joten kaksi erilaisia TDS mittaria voivat näyttää ihan eri tuloksia. Molemmat käytävät kuitenkin sama EC arvo.

[Milsku]

Mua niin naurattaa kun googlettelen ja se yrittää koko ajan tukea mua jonnekin hamppu foorumeille

Mites sitten nouseeko se EC-arvo sitä mukaa kun vesi vanhenee/likastuu akvaariossa ajan myötä?

[Sisso]

EC arvo ei käsittääkseni nouse ajan kanssa akvaariossa ellei suoloja lisätä (malawit, merivesi), toisin kuin TDC arvo joka siis mittaisi oikeasti sen veden epäpuhtauden? Jos tämä väittämä pitää paikkaansa miksi EC arvoa pidetään vedenvaihdon tarpeellisuuden määrittämisessä?

Korjatkaa jos olen väärässä tää on ihan vaan mun ekat mietiskelyt aiheesta ja luultavasti olenkin jotain ymmärtänyt väärin!

Mites, kun itse lisään suoloja (siis pehmeävetisiin), jotka nostavat GHta ja KHta,vaikuttaako niiden lisääminen sitten arvon muuttumiseen? En ole ko laitetta nyt hommaamassa, mutta mielenkiinnolla olen seurannut keskustelua ja tämä osui silmääni. Aika monella kuitenkin on melko alhainen GH/KH hanavedessä (esim meillä) ja lisäksi reipas kasvisto syö suoloja niistä, joilloin suoloja joudutaan lisäämään purkista. Vääristääkö lisä tulosta ja jos, niin miten ja miksi?

[Alexander]

Periaatteessa kaikki mitä laitat akvaarioon nostaa EC/TDS.

[Sisso]

ookkei... No ainakin joiltain osin meillä kalat kait sitten säästyy heittelyiltä, koska vedenvaihtojen (40-50%) yhteydessä muokkaan veden (lasken hiukan pHta hiilarin hoitaesaa lopun), lisään suolat ja ravinteet (makrot ja mikrot) niin että ne nostetaan heti ylläpitoannokseen ja ne pidetään siellä koko viikon. Vai...? Ei...? Joo...? Ilmeisesti johtavuutta muuttavat muutkin asiat, mutta noita pystyn itse kontrolloimaan, siis tasaamaan. Täähän käy aina vaan jännittävämmäksi.

[Milsku]

Mä päädyin tilaamaan tollasen TDS testerin.
Googlettelin paljon lontooksi ja aika paljon löysin juttua TDS:tä joskin EC tuntui olevan harvinaisempi käsite.
Tässä ehkä paras löytämäni linkki kiinnostuneille (lontooksi) http://aquaripure.com/waterquality.htm
Ja TDS asiaa löytyy alimmaisen otsikon alta.

Eli jos ruokinta yms kaikki nostaa sitä arvoa niin saattaapi olla että mun altaan lukema on shokki.
Millasissa arvoissa Alexanderin kiekot viihtyy? Mulla ei onneksi villejä ole niin ei ihan niin tarkkaa, mutta kuitenkin.

[Alexander]

Yritän pitää kaikille kaloille siinä 100-200u/S, eli 50-100 PPM tai 70-140 PPM(.50 factor scale tai .70 factor scale). Se on sopivasti viljellyille sekä ok villeille kiekoille. Näin mun ei tarvii tehdä monta eri satseja kerrallaan. Sitten kun saan mun Merlin RO/DI yksikkö niin se on eri asia(1200l osmoosivettä päivässä), silloin voisin ottaa osmoosilaitteestä vettä suoraan akvaarioon ilman ettää pitää odottaa ikuisuuksia, mikä en voi tehdä tällä hetkellä(no-brand 200l päivässä). Ruotsissa villeille kiekoille suositellaan 25-75 PPM, mutta eläähän ne hanavedessä myös..

[Milsku]

Mä luin jostain myös että jos se vesi on "liian" puhdasta niin voi olla haittaa varsinkin nuorille kaloille?
Liittyi jotenkin mangnesiumiin yms tärkeisiin aineisiin. Onko kellään tästä jotain tietoa?
Tyyliin että kalat ottaisi siitä vedestä ihonläpi niitä hyödyllisiä aineita jopa talteen?

[Alexander]

Jo, mutta silloin puhutaan varmasti puhdasta RO/DI vedestä. Riippuu varmaan lajista myös, esim. joku mutalätäkössä elävä kala tarttee varmaan ennemmän mineraaleja/whatever kun esimerkiksi mustavedessä eläviä kaloja.

[Milsku]

Meinaan nyt ostaa sen osmoosi laitteen. Sellainen kysymys kuitenkin heräsi kun kaupassa kehotettiin lisäämään siihen veteen Jbl Aquadur plus suolaa. Hanan kH on 0-1 ja gH joku 8. Olen ennen kH:ta nostanut ruokasoodalla. Onkohan ihan pätevä aine kiekoille? kH on pakko olla 3 tienoilla hiilidioksidin lisäyksen vuoksi.

[Kiksu]

Aquadur plus olisi hyvä jos käyttää käänteisosmoosivettä tai vesi on hyvin pehmeää. Nostaa sekä KH:ta että GH:ta. Sulla on kuitenkin GH 8, jota ei ole syytä nostaa. Turvallisinta olisi varmaan jatkaa pelkällä ruokasoodalla.

[Deicide]

Sähkönjohtavuutta olen mittaillut jo vuosia. TDS, en ole edes pahemmin tutustunut. Tuo kait mittasi enemmän suoloja vedestä. Kalojen viihtyvyys vesissäkin ilmoitetaan sähkönjohtavuuksilla.

Tuo ehkä paras? Ei halvin. http://www.hannainst.com/usa/prods2.cfm ... HI%2098129

Mittaa pH:n, johtavuuden, TDS:n ja lämpötilan.

[Alexander]

Sähkönjohtavuutta olen mittaillut jo vuosia. TDS, en ole edes pahemmin tutustunut. Tuo kait mittasi enemmän suoloja vedestä. Kalojen viihtyvyys vesissäkin ilmoitetaan sähkönjohtavuuksilla.

Tuo ehkä paras? Ei halvin. http://www.hannainst.com/usa/prods2.cfm ... HI%2098129

Mittaa pH:n, johtavuuden, TDS:n ja lämpötilan.

"A TDS meter is really just an electrical conductivity (EC) meter that has a built-in conversion factor that displays the output in parts per million (ppm) of total dissolved solids (TDS)"

Ihan sama juttu.

[Milsku]

Nonni. Sain viimein laitteni kotiin yli 2kk odottelun jälkeen. (Kiitos Kiina)
Hana 124
RO vesi 7
Allas 342

No ei tässä vielä mitään, mutta kun laitan tuota Jbl Aquadur plussaa siihen RO veteen nostamaan kH 3 jolloin gH asettuu 7, niin TDS onkin jo 223!! Milläköhän sen TDS saa alle 150 jos pelkkä kH ja gH nostaa yli 200;taan?

[RPekka]

No ei tässä vielä mitään, mutta kun laitan tuota Jbl Aquadur plussaa siihen RO veteen nostamaan kH 3 jolloin gH asettuu 7, niin TDS onkin jo 223!! Milläköhän sen TDS saa alle 150 jos pelkkä kH ja gH nostaa yli 200;taan?

Et millään, ellei sitten Aquadurissa ole muutakin kuin magnesium- tai kalsiumkarbonaattia.

[Sisso]

Mikä on se lukema johon pyritään? Tai minkä alle siis pitää jäädä? Lajikohtaisia eroja? Mistä ne saa tietää kun Jaakkokin tuolla aiemmin kirjoitti että viihtymiset ilmoitetaan sähkönjohtavuutena mutta en ole vielä sellaisiin lukuihin törmännyt missään. Mielenkiinnosta kyselen koska joskus malawiaikoina sähkönjohtavuus nostettiin esille, mutta kun siitä kyseli tarkemmin, ei kukaan sitten osannutkaan vastata oikein mitään konkreettista ja maailmalla sille tunnuttiin viitattavan malawipiireissä kintaalla. Jäi homma sitten vähän auki kun pyttykin vaihtui lennossa puolivahingossa.

Osaisiko joku kertoa, millä tapaa veden "likaantuminen" (jos tarkastellaan vain sähkönjohtavuutta) korreloi pytyn sisällön kanssa eli mikä akvaan laitettava (so ruoka ja mahdolliset lannoitteet) vaikuttaa mihinkin arvossa? Yritän kaiketi kysellä mitkä asiat nostavat lukemaa ja miksi. Avata vähän koko käsitettä?

[RPekka]

Osaisiko joku kertoa, millä tapaa veden "likaantuminen" (jos tarkastellaan vain sähkönjohtavuutta) korreloi pytyn sisällön kanssa eli mikä akvaan laitettava (so ruoka ja mahdolliset lannoitteet) vaikuttaa mihinkin arvossa? Yritän kaiketi kysellä mitkä asiat nostavat lukemaa ja miksi. Avata vähän koko käsitettä?

Käsittääkseni kaikki paitsi rasva nostaa sähkönjohtavuutta.