Apua 750-litraisen akvaarion kalaston suunnitteluun?

[zerofive]

Eli:

Reilun kokoiseen purkkiin kalastoa koetan suunnitella. Suurinpiirtein "peruskaloja" olen ajatellut, mm.seuraavat lajit kiinnostavat:

Kirjoahvenet:
- punatimanttiahven
- seeprakirjoahven

Särkikalat:
- keltabarbi
- loistobarbi
- seeprakala

Tetrat:
- kolumbiantetra
- kardinaalitetra
- keisaritetra
- rubiinitetra


Kirjoahvenia kannattaa ilmeisesti ottaa vain 2 kumpaakin lajia? Allas on aika iso, joten kaipaisin mielipiteitä ja kokemuksia siitä, kuinka useita lajeja isohkoja (10-20 kalaa) parvia tuonne mahtuisi niin, ettei näytä kuitenkaan ihan kalasopalta?

Alustavasti edellisistä olen itse mietiskellyt seuraavia:
- punatimanttiahven 2kpl
- seeprakirjoahven 2kpl
- keltabarbi ? kpl
- loistobarbi ? kpl
- seeprakala ? kpl
- kolumbiantetra ? kpl

Monneja en vielä tässä vaiheessa ole enempää miettinyt. Joku sateenkaarikalalajikin kiinnostaisi, niistä vain löysin huonosti tietoa, ja (onko) saatavuus myös huono?

Kasveja laariin tulee reilusti.

[J.A]

Jos haluat seeprakirjoahvenia, kasveja tuskinkannatta hankkia, muita kuin jotain kestäviä lajeja. Kirjoahvenet yleensä syövät kasvit tai kaivavat pohjaa, poikkeuksiakin on.

[wantukka]

Aina kun lähdetään suunnittelemaan kalastoa niin:
1. Altaan koolla on väliä, ei riitä vain että se on aika iso. Itse pidän aika isoa allasta mitaltaan 400-500 litraa.
2. Vesiarvot on myös hyvä tietää. Jos haluaa kaloillensa hyvät olot ja pitkän elämän on niille tarjottava niiden tarvitsemat vesiolosuhteet.

[marinum]

Aina kun lähdetään suunnittelemaan kalastoa niin:
1. Altaan koolla on väliä, ei riitä vain että se on aika iso. Itse pidän aika isoa allasta mitaltaan 400-500 litraa.
2. Vesiarvot on myös hyvä tietää. Jos haluaa kaloillensa hyvät olot ja pitkän elämän on niille tarjottava niiden tarvitsemat vesiolosuhteet.

1. Lukihan tuolla otsikossa nuo litrat eli 750, mitat tosin olisi vielä hyvä tietää.
2. Vesiarvot hanasta mitattuna eivät välttämättä enää vastaa samoja arvoja altaassa ollessaan, pH yleensä laskee ym.

Ps. Kolumbiantetrasta käytetään nykyään nimeä Safiiritetra :
http://www.akvaariokeskus.com/ab2005/ka ... itetra.htm

[marDH]

Seeprakirjoja en suosittele minäkään, söivät multakin kaikki kasvit aikanaan... luovutin ja möin kalat ahven harrastajalle...
Myös loistobarbit saattavat syödä kasvillisuutta.
Vaikka akvasi on isohko, en lähtisi kikkailemaan useilla lajeilla väliveteen vaan koittaisin suositella sulle paria parvea ton ahven pariskunnan ympärille, less is more, Roger Moore.
Akvan pituus mitta olisi nyt tärkeä tietää...

- punatimanttiahven 2kpl
- keltabarbi 10... kpl
- kolumbiantetra ?15-20 kpl

[zerofive]

Kiitoksia jo tulleista vastauksista. =) Akvaarion mitat on 220 x 53 x 65.

Seeprakirjot kannattaa sitten ilmeisesti unohtaa, kun toiveissa tosiaan olisi runsaskasvinen akvaario.

Olen tosiaan vuosien tauon jälkeen tähän hommaan taas alkamassa, joten vähän hakusessa hommat. Varastosta löytyy tyhjänä myös 200l, 100l ja 60l akvaariot, jotka olisi myös kiva laittaa käyttöön taas. Jos joku jaksaa ehdotella niihinkin kalastoa, niin olisi hieno juttu! Ekassa viestissä olinkin laittanut osan kaloista jotka kiinnostaisi, niitähän voisi sitten ripotella eri akvaarioihin.

Ja nuo sateenkaarikalat tosiaan kiinnostavat myös, jos joku osaa niistä kertoa, niin hienoa!

[wantukka]

1. Lukihan tuolla otsikossa nuo litrat eli 750, mitat tosin olisi vielä hyvä tietää.

No enhän minä enään otsikkoa muista lukiessani aloittajan tekstiä . Muistini on katsos havaittu hyväksi mutta aivan liian lyhyeksi.

[_tipi_]

Vaikka sanoit, että et ole vielä mahdollisia pohjakaloja miettinyt...

Vinkkinä voisin sanoa, että joku pleko näyttäisi aika kivalta kasvialtaan ihmetyksenä. Tietenkin pitää ottaa huomioon vesiolosuhteet, jotka eivät välttämättä sovi noiden aikaisemmin ajattelemiese kalojen kanssa (riippuu tietenkin lajista). Ja huomioon kannattaa ottaa myös, että aika monille plekoille maistuu kasvit hyvällä ruokahalulla, mikä voi koitua kasviakvaarion loiston tuhoksi... Mutta esim. appelsiinipleko (Peckoltia Sabaji, L - 124) on aika suosittu kasvialtaiden koristuksena, kasveihin kun ei koske, kasvaa n. kakskyt senttiseksi ja on aika näyttävä pleko...

[jippo]

Ja lisäksi pohjalle ripsimonneja, esim. koruripsimonni, rengasripsimonni, sulkaripsimonni tai muutama tummaripsimonni.

Sateenkaarikaloista neonsateenkaarikalat menee ns. "normaaliin" veteen, niistä löytyy haulla paljon keskustelua.

Kirjoahvenista punatimantit saavat kyllä minulta äänen, tosi sympaattisia kaloja isossa altaassa.
Seeprakirjot möyhensi meilläkin kasveja melkoisesti, ei suuhunsa mutta pohjasta ylös kaivaessaan kuoppia.

[Kalanruoka]

Minulla ei ole Seeprakirjoista kuin hyvää sanottavaa. 720-litraisessani 2kpl niitä ja tällä parilla on yksi tietty kohta, jossa harrastavat kaivuutöitä: Heillä on pesänään kookospähkinäluola, jonka alta kaivavat vain hiekkaa pois niin että kookospähkinä menee syvemmälle hiekkaan Kasveja altaassa on paljon, eikä ole seeprat koskeneet yhteenkään kasviin vielä.

Mutta kuten edellä joku jo sanoikin, poikkeuksia löytyy, eli minulla taitaa olla nämä sitten semmoisia "poikkeustapauksia"

[lasagne]

Hyviä vaihtoehtoja suurempaan altaaseen ovat mustaveitsikala, tiikerinuoliainen, puikkokalat, lattamonnit, sampimonnit, velhomonnit, ja keskikokoiset ja suuremmatkin plekot, kuten tulivampyyripleko ja monet piikkiplekot.

Kirjoahvenista timanttitonkija on ylväs ja hieno laji, kasvaa 15-20 cm pitkäksi. Niitähän voisi vaikka olla siellä joku 4. Kirjoahven vaihtoehtoja olisi myös valjaskirjoahven ja pikku-ja lippulehtikalat.

Näistä äsken luetelluista lajeista monet eivät tosin ole sitä peruskamaa, mutta eivät ole kuitenkaan erityisen vaikeitakaan lajeja.

[pleco]

Puolustan tässä vähän iki-ihania loistobarbeja. Minulla eivät syö kasveja ,jos muistan suht säännöllisesti antaa hernettä ja kesäkurpitsaa
Asustavat 200 l (p.119 x k.49 x l.42...ulkomitat) 7 kappaletta ja tuntuvat olevan jokapuolella koko ajan
Erittäin hauskoja veitikoita.

[affenainen80]

Ehdottaisin sinne 200-litraiseen seeprakirjoahventa. Esim 1 komea koiras, niin ei tarvitse tuskailla ainaisten kutupuuhien kanssa. Kutupuuhissahan ne kasvit eniten tuppaa siipeensä saamaan, kun kuoppia kaivetaan ja tiellä olevia kasveja revitään.

Seeprakoiraan kanssa sopisi hienosti musta-hopea-valkoinen kalasto.

Tetroista esim. mustatetra sopii hienosti värityksensä ja pystyraitojensa ansiosta. On myös kookkaampi ja korkeaprofiilinen, joten ei päädy seepran suuhun.

Ja pohjalle isoseeprapleko tai kaksi, sekä tietysti partis. Niistäkin jos onnistuisi saamaan tähti- tai helmipartiksen, niin kahta parempi.
Tai jos monnisia haluaa, niin venezuelan black (tai mikä lie) tai albiinomonniset voisi olla kova sana.



750-litraiseen ottaisin isompia ahvenia. Pariskunta punatimantteja on loistava idea, mutta niiden lisäksi altaaseen sopisi pieni porukka tonkijoita tai pariskunta/yksittäisiä muita ahvenia.

Itselläni oli aikoinaan helmikirjoahvenpariskunta ja punatimanttipariskunta samassa altaassa, ja hyvin tulivat toimeen! Lisäksi oli lehtikaloja, haarniskamonneja ja isopurjepleko.

Tuohon 750-litraiseen suosittelisin vaikka seuraavanlaista kullankeltaista kalastoa:

2 vannekirjoahventa (pariskunta)
2 punatimanttikirjoahventa (pariskunta)
2 lehtikalaa (yksivärisiä, esim. gold, ghost tai musta, jotta punatimantti saa kirjavuudellaan olla se kaunein koru)
Jotain ripsimonneja muutama (kannattaa vilkaista uudestaan, mitä jippo ehdotteli)
5 Albiinopartista pitämään huolta levistä
1 Kultajuovapleko

[jippo]

Nuo loistobarbit on kyllä mainioita velikultia, aina sähläämässä joka paikassa, ne saa ainakin äänen minulta. Eivät vain osaa uida parvessa viittä sekuntia kauempaa, tiedä sitten jos niitä olisi 20kpl?

Isossa altaassa tiikeribarbit ovat myös hieno vaihtoehto, niitä 25-30kpl, silloin eivät nypi muita kaloja ja osaavat uida nätissä parvessa ympäri allasta, eivät sählää ihan yhtä paljon kuin loistobarbit. Ja nyppijätikrut voi aina "uudelleenkouluttaa"

Tuo mustaveitsikala on myös hieno ja mielenkiintoinen kala, se tahtoo vaan paljon piilopaikkoja altaaseen niin viihtyy paremmin.

[zerofive]

Kiitokset taas tulleista kommenteista! =)

Mielenkiintoisia vaihtoehtoja, nuppi on ihan pyörällä, huh!

Mitenkäs on, tuhoaako kaikki isommat kirjoahvenet kasveja? Entä tuo timanttitonkija?

Tiikerinuoliainen on kyllä mielessä myös käynyt, minkähän kokoinen parvi niitä tähän mahtuisi? Eivät (kai) pistele suuhunsa pieniä kaloja, jos semmoisia hommaan?

[justiina8]

Puolustan myös seeprakirjoahvenia. Missään nimessä ei kannata laittaa pariskuntaa. Meillä oli parhaillaan 10 seerpaa samassa altaassa. Yhtään kasvia eivät repineet. Nyt altaassa on enää kolme ja kaikki koiraita. Eivät tappele edes keskenään.
Punatimanttikirjoahven on nätti ja sopuisa.

Edelleenkään en suosittele mitään kirjoahventa pariskuntana. Samaa sukupuolta kylläkin. Onhan se kiva, että kutevat, mutta joka toinen viikko alkaa oleen liikaa.

Tonkijat ovat käsittääkseni nimensä veroisia. Tonkivat pohjaa lajista riippuen enemmän toiset vähemmän.

Tiikerinuoliainen on ihana kala. Vähintään kuuden parvi, niin uskaltavat olla näkösälläkin. Ei liikaa piiloja. Eivät syö pienempiäkään kaloja. Ainakaan meillä ei oo sattunu moista.

[marDH]

Timanttitonkija ei tuhoa kasvillisuutta mutta sen tapa etsiä ruokaa saa taatusti kasvit kellumaan pinnalla, muista antaa sille ruokaa monta kertaa päivässä niin se saattaa jättää pohjaa hieman rauhaan.

Tiikerinuoliainen taas olisi tyytyväinen ainakin neljään lajikumppaniin. Nuorina niitä saa olla tuplasti enemmänkin mutta vanhempina erakoituvat. Saattaa näykkiä kaloilta silmiä.

[affenainen80]

Tuo tikrun näykkiminen on varmaan pääasiassa oire liian ahtaasta tilasta, vähäisestä ruokinnasta, ylikansoituksesta tai vääränlaisesta kalaseurasta... Minä en sillä ensimmäisenä pelottelisi, kun allas on noinkin suuri.

Tonkijat eivät tahdo soveltua kasvialtaaseen. Kaipaavat hienon hiekkapohjan, jota voivat tonkia ruokaa hakiessaan. Dyynit vaihtavat paikkaa ahkerasti, ja kasveja saa istutella takaisin pohjaan jokaisen vedenvaihdon yhteydessä.


Minä uskaltaisin väittää, etteivät isot ahvenet kasveja tuhoa. Riippuu toki monestakin jutusta:

1) kasveja ei saa olla liikaa. Ahvena saattaa päättää karsia niitä kasveja, jotka ovat pahasti sen tiellä.

2) kasvit eivät saa olla liian hentoisia, sillä silloin ne katkeilevat ja roskastavat helposti. Suositeltavimpia ovat vahvavartiset ja -lehtiset kasvit, jotka kasvattavat myös isohkon juurakon.

3) Ahven tarvitsee myös kasvipitoista ruokaa. Jos sitä ei tarjota, saattaa massuun päätyä akvaariokasveja.

4) Ja viimeisenä pointtina se kuteminen. Kutukuopan tieltä helposti kiskotaan kasveja irti. Jos ahvenet on samaa sukupuolta, ei kutumellakointia välttämättä tapahdu. Kaksi naarastakin saattaa kyllä intoutua kutemaan, vaikkei jälkikasvua siitä synnykään.


Kannatan edelleen isoon ääneen isoja ahvenia.

[aurora00]

Sateenkaaret vaativat kovaa vettä, pehmeässä vedessä mököttävät altaan pohjalla apaattisina. Joku sanoi neonejen menevän "normaaliin" veteen, mutta tilanne on sama, kun sanotaan miljoonakalojen viljelymuotojen soveltuvan pehmeään veteen. Eli molemmat kovan veden kaloja. Sateenkaarikalat ovat erittäin vilkkaita, joten niiden kanssa ei tulisi asuttaa rauhallisia kaloja, kuten rihmoja jne.. Lisäksi vedenvaihto 30% viikottain välttämätöntä, sillä ovat erittäin herkkiä veden epäpuhtauksille. Seura-akvaarioon en sattareita laittaisi, niiden vaativuuden kannalta, biotooppiin tai suurena parvena jonkun muun lajin, kuten esim.tiikeribarbin kanssa menee.

Noin suureen akvaarioon valitsisin yhden melko suurikokoisen valtalajin, ja muutaman lajin jotain pienenpiä kaloja. Suosittelen sateenkaaria, sillä ne ovat kauniin värisiä, mutta kuitenkin helppohoitoisempia, kuin esim.kiekot. sattareita voi ottaa suuren parven ja sekoitella lajeja, kuten purppura, neon, sinisateenkaari jne. Ainoa riski on, että lajit risteytyvät keskenään, mutta eri lajien poikaset voivat olla mitä mahtavamman värisiä. Osta esim 20 suurempaa sattaria 20 pientä ja parvi jotain pieniä kovan veden kaloja. ja on hieno!

[marDH]

Hyviä kokemuksia, neonsateenkaarikala (M. praecox) sekä kultapyrstösateenkaarikalasta (M. boesemani), viihtyivät hyvin omassa akvassani ja kutivat ahkerasti, sinisateenkaaret (M. lacustris) taasen oireili selvästi pehmeässä vedessä.