Kypsytyksestä ja kalastosta
Valvoja: Moderaattorit
Kypsytyksestä ja kalastosta
Hei, aloittelija täällä suunnittelee tulevaa akvaariotaan ja kaipaa mielipiteitä. Elikkäs, tulossa on (todelliselta vesitilavuudeltaan) 112-litrainen allas viikon päästä ja sitten alkaakin kypsyttely, jota varten olen käynyt ostamassa ammoniakkiliuosta.
Haluan varmistaa, että olen ymmärtänyt tämän kypsytyksen oikein: Laitan akvaarioon ympiksi kukkamultaa vaikka sukkahousuissa ja perään lorautan reilu 2ml 25% ammoniakkia (tällöinhän pitoisuus on noin 5mg/l?) ja joitain hippusia kalanruokaa. Sitten odottelen, että nitriittiä ilmaantuu. Tämän jälkeen laitan ammoniakkia aina 0,2ml kerrallaan? Kuinka usein? Ja allas on kypsä kun tuollainen ammoniakkilisäys muuttuu nitriitin kautta kuinka nopeasti nitraatiksi? Ammoniakkitestiä minulla ei ole; olen tilannut nitriitti-, nitraatti- ja pH-testit, ne riittänevät? (Veden kokonaiskovuus selvisi jo kaupungin nettisivuilta.)
Minulla on lokakuun lopussa pari viikkoa vapaata, jolloin olen mahdollisesti lähdössä reissuun. Meneeköhän tämä kypsytys silloin mönkään vai voinko tehdä niin, että jätän suodattimen pörisemään ja ammoniakkia oikein runsain mitoin (kuinkahan paljon se olisi?) bakteereille evääksi? Onko tämmöinen suunnitelma ihan tuhoon tuomittu?
Vaikka kalojen hankkimiseen onkin vielä useita viikkoja, niin tietysti kalastosuunnitelmat pyörivät jo tiuhaan mielessä. Miltäs tämmöinen kuulostaisi?
15-20 kardinaalitetraa
perhoskirjoahvenpariskunta
partamonni
(ja ehkäpä joku noitamonni tai muutama nuolimonni jos lämpötila passaa).
Mietityttää tosin vähän, että onko kalasto liian "räikeä" jos siellä olisi sekä kardinaalitetroja että perhoskirjoahvenia. Vesiarvojen puolesta ne ymmärtääkseni kävisivät hyvin yksiin (ja ovat kyllä molemmat upean näköisiä). Perhoskirjoahvenista olen lukenut, että ne olisivat jotenkin erityisen herkkiä kaloja, eivätkä oikein soveltuisi uuteen akvaarioon. Onko tämä ihan aiheellinen huoli, jos akvaario on kypsytetty kunnolla ja vettä vaihdetaan tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein? Nuolimonneista olen lukenut samansuuntaista, etteivät sopisi ihan uuteen akvaarioon. Kuitenkin joidenkin ohjeiden mukaan hyvin kypsytettyyn akvaarioon kannattaisi tuoda koko kalasto kerralla.
Mielipiteitänne ja ehdotuksianne otan mielellään vastaan.
Haluan varmistaa, että olen ymmärtänyt tämän kypsytyksen oikein: Laitan akvaarioon ympiksi kukkamultaa vaikka sukkahousuissa ja perään lorautan reilu 2ml 25% ammoniakkia (tällöinhän pitoisuus on noin 5mg/l?) ja joitain hippusia kalanruokaa. Sitten odottelen, että nitriittiä ilmaantuu. Tämän jälkeen laitan ammoniakkia aina 0,2ml kerrallaan? Kuinka usein? Ja allas on kypsä kun tuollainen ammoniakkilisäys muuttuu nitriitin kautta kuinka nopeasti nitraatiksi? Ammoniakkitestiä minulla ei ole; olen tilannut nitriitti-, nitraatti- ja pH-testit, ne riittänevät? (Veden kokonaiskovuus selvisi jo kaupungin nettisivuilta.)
Minulla on lokakuun lopussa pari viikkoa vapaata, jolloin olen mahdollisesti lähdössä reissuun. Meneeköhän tämä kypsytys silloin mönkään vai voinko tehdä niin, että jätän suodattimen pörisemään ja ammoniakkia oikein runsain mitoin (kuinkahan paljon se olisi?) bakteereille evääksi? Onko tämmöinen suunnitelma ihan tuhoon tuomittu?
Vaikka kalojen hankkimiseen onkin vielä useita viikkoja, niin tietysti kalastosuunnitelmat pyörivät jo tiuhaan mielessä. Miltäs tämmöinen kuulostaisi?
15-20 kardinaalitetraa
perhoskirjoahvenpariskunta
partamonni
(ja ehkäpä joku noitamonni tai muutama nuolimonni jos lämpötila passaa).
Mietityttää tosin vähän, että onko kalasto liian "räikeä" jos siellä olisi sekä kardinaalitetroja että perhoskirjoahvenia. Vesiarvojen puolesta ne ymmärtääkseni kävisivät hyvin yksiin (ja ovat kyllä molemmat upean näköisiä). Perhoskirjoahvenista olen lukenut, että ne olisivat jotenkin erityisen herkkiä kaloja, eivätkä oikein soveltuisi uuteen akvaarioon. Onko tämä ihan aiheellinen huoli, jos akvaario on kypsytetty kunnolla ja vettä vaihdetaan tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein? Nuolimonneista olen lukenut samansuuntaista, etteivät sopisi ihan uuteen akvaarioon. Kuitenkin joidenkin ohjeiden mukaan hyvin kypsytettyyn akvaarioon kannattaisi tuoda koko kalasto kerralla.
Mielipiteitänne ja ehdotuksianne otan mielellään vastaan.
Varmaankin seurailet juttuja vaikket vastauksia vielä ole saanutkaan. Laita juu se 5mg/l ja sitten myöhemmin vaikka se 0,5-1mg/l päivää kohden. Jos nitriitti menee kovin korkealle, jätä annoksia väliin.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=83870
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 6&start=75
Jos todella on poissa kotoa viikon tai kaksikin, ei mitään ylenmääräistä ammoniumkuormaa kuitenkaan kannattane laittaa. Kuitenkin jokin alle 10mg/l voisi ehkä kokeilla. Ruokinta-automaatti annostelemaan kalanruokaa olisi hyvä tai muutama katkaravun pyrstö tms. tai molemmat.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=20597
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=24900
"Possible sources for the ammonia are easily decomposed materials such as frozen brine shrimp."
http://www.caudata.org/cc/articles/cyclingEDK.shtml
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=83870
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 6&start=75
Jos todella on poissa kotoa viikon tai kaksikin, ei mitään ylenmääräistä ammoniumkuormaa kuitenkaan kannattane laittaa. Kuitenkin jokin alle 10mg/l voisi ehkä kokeilla. Ruokinta-automaatti annostelemaan kalanruokaa olisi hyvä tai muutama katkaravun pyrstö tms. tai molemmat.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=20597
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=24900
"Possible sources for the ammonia are easily decomposed materials such as frozen brine shrimp."
http://www.caudata.org/cc/articles/cyclingEDK.shtml
Laita Tetran SafeStartia ja 10mg/l ammoniakkia kun lähdet, niin kypsä akvaario odottaa palattuasi.Minulla on lokakuun lopussa pari viikkoa vapaata, jolloin olen mahdollisesti lähdössä reissuun.
Periaatteessa joo, mutta mitähän kaikkia bakteereja tuossa ravunpyrstössä alkaa kasvamaan typpibakteerien lisäksi...tai muutama katkaravun pyrstö tms.
Antti
Tähän biologi varmasti osaisi sanoa mitä kaikkia, mutta itse luontoa maallikkona nähden sanoisin kaiken elävän olevan aina ympäröitynä erittäin laajalla bakteerilajitelmalla ja ilman niitä ei toimeen tultaisikaan. Kun vain happea riittää, riittää tunnelmaa.-Antti- kirjoitti:Periaatteessa joo, mutta mitähän kaikkia bakteereja tuossa ravunpyrstössä alkaa kasvamaan typpibakteerien lisäksi...
Antti
Mehevää multaa missä on lieroja ja ammoniumia tavalla tai toisella. Eipä siinä muuta tarvitakaan jos laittaa lierot mukaan, niin siinäpä koko juttu! Tämä on tietenkin vain yksi tapa...
Bakteereja pelättiin kun suuri yleisö tehtiin niistä tietoisiksi joskus 1900 luvulla. On se voimissaan vieläkin. Ravunpyrstöt myydään vieläpä kypsennettyinä ja yleensä ihmisravinnoksi. (Olisiko Amazonin maahantuomat jotenkin parempia? Ei, väärä kommentti irrallaan yhteydestä. Oikea:) Miten estää minkäkinmoisten bakteerien kasvu akvaariossa? Vastaus: antaa akvaarion tehdä se.)
Vaikka mitä, niin kuin 111na tuossa sanoikin. Eihän ole tarkoitus pelkkiä typpibakteereita kasvattaa, vaan ihan kaikkia, joita luonnossakin tähän ihmeelliseen (en edes yritäkään ymmärtää sitä ihan täysin) kiertokulkuun osallistuu. Eihän akvaario ole steriili suljettu tila, vaan on kosketuksissa ympäröivän maailman kanssa (arvaapa paljonko bakteereita siinä ilmassakin leijuu mitä juuri hengität, alkaako ahistaa... ) ja saa varmasti bakteereja, vaikkei niitä sinne erikseen yritettäisi istuttaakaan. Ajan kanssa akvaariossakin löytyy tasapaino hyödyllisten ja ei-niin-hyödyllisten bakteerien (ja kaikenlaisten pieneliöiden) välillä ja siitä tulee ihan toimiva, joskaan ei mitenkään verrattavissa siihen, miten hommat luonnossa hoituvat...-Antti- kirjoitti:Periaatteessa joo, mutta mitähän kaikkia bakteereja tuossa ravunpyrstössä alkaa kasvamaan typpibakteerien lisäksi...tai muutama katkaravun pyrstö tms.
Omg no ei ole tarkoitus kasvattaa kaikkia mahdollisia bakteereja, joita mätänevän lihan ihmeelliseen kiertokulkuun osallistuu... Luonnolliset hommat pitää lopettaa siinä kohdin kun menevät hölmöilyksi. Laita useampi katkarapu kypsyvään altaaseen ja syö ne muutaman päivän kuluttua. Tarkemman analyysin saat sitten terveyskeskuksessa siitä, mitä "hyödyllisiä hajottajabakteereja" rapuihin on kasvanut. Ruoantähteet, ulosteet tai edes luonnollisesti kuollut kala eivät ole vaarallisia nyt tai viikon päästä akvaariossa. Ainoastaan niihin kasvavat bakteerit voivat olla. Eli alimäärä hajottajabakteereja on parempi kuin toisinpäin.Eihän ole tarkoitus pelkkiä typpibakteereita kasvattaa, vaan ihan kaikkia, joita luonnossakin tähän ihmeelliseen (en edes yritäkään ymmärtää sitä ihan täysin) kiertokulkuun osallistuu.
Antti
Ruokinta-automaattia en vielä omista, pakastekatkarapua kokeilen siis jos lähden reissuun. Kissakin tykkää kun saa loput katkaravut. Myös antamastasi koiranruokalinkistä sain idean, että kissan raksut voisivat toimia tässä tarkoituksessa, niissä on proteiinia ja hajoavat varmaan hitaammin kuin kalanruoka. Millainenhan soppa tästä syntyykään... Kokeileminenhan ei tässä vaiheessa haittaa kun kaloja ei ole tulossa lähimainkaan vielä.111na kirjoitti: Jos todella on poissa kotoa viikon tai kaksikin, ei mitään ylenmääräistä ammoniumkuormaa kuitenkaan kannattane laittaa. Kuitenkin jokin alle 10mg/l voisi ehkä kokeilla. Ruokinta-automaatti annostelemaan kalanruokaa olisi hyvä tai muutama katkaravun pyrstö tms. tai molemmat.
Asiasta toiseen, aikomuksenani olisi laittaa akvaariooni ainoastaan eteläamerikkalaisia kaloja ja kasveja, ja kysynkin nyt teiltä kokeneemmat kanssa-akvaristit, mitä nopeasti kasvavia kasveja suosittelisitte? Akvaarioon tulee siis sisäsuodatin ja lämmitin, jotka haluaisin mahdollisimman hyvin (ja nopeasti) piiloon.
Yllättävää sieltä päin kuultuna, täytyy todella sanoa. Et kai sentään terveyshaittoihin ja todelliseen vaaraan ihmiselle viitannut. Hapettomassa mätäneminen on eri asia. Kesällä oli uutisia että vakuumiin pakatusta kalasta oli jouduttu sairaalaan, vai oliko peräti hautausmaalle.-Antti- kirjoitti:Omg no ei ole tarkoitus kasvattaa kaikkia mahdollisia bakteereja, joita mätänevän lihan ihmeelliseen kiertokulkuun osallistuu... Luonnolliset hommat pitää lopettaa siinä kohdin kun menevät hölmöilyksi. Laita useampi katkarapu kypsyvään altaaseen ja syö ne muutaman päivän kuluttua. Tarkemman analyysin saat sitten terveyskeskuksessa siitä, mitä "hyödyllisiä hajottajabakteereja" rapuihin on kasvanut. Ruoantähteet, ulosteet tai edes luonnollisesti kuollut kala eivät ole vaarallisia nyt tai viikon päästä akvaariossa. Ainoastaan niihin kasvavat bakteerit voivat olla. Eli alimäärä hajottajabakteereja on parempi kuin toisinpäin.Eihän ole tarkoitus pelkkiä typpibakteereita kasvattaa, vaan ihan kaikkia, joita luonnossakin tähän ihmeelliseen (en edes yritäkään ymmärtää sitä ihan täysin) kiertokulkuun osallistuu.
Antti
Hajottajien toiminta akvaariossa on taas mieluummin verrattavissa kompostin toimintaan. Bakteeristo on myös itsesäätelevää ja kun hajotettava vähenee, vähenee hajottajajienkin määrä. Näitä prosesseja ei voi välttää mitenkään eikä akvaario pysyisi elossa ilman hajottajia. Vaarallisuudesta kun puhut, ihmettelen sitä suuresti. Kyseessä on kaiken lisäksi kalaton kypsyminen.
(Edit. Ei kun joo, käsket syömään ne ravut. Juttuhan meni ihan hupiksi. Ällistynyt olen.)
Joo muutama pyrstö sadassa litrassa vettä on vielä mieto lataus, mutta aikaansaa vähäistä pitempiaikaista ammoniumin syntyä verraten ammoniakin laittamiseen, mikä on kerralla heti vedessä.illusia kirjoitti:Ruokinta-automaattia en vielä omista, pakastekatkarapua kokeilen siis jos lähden reissuun. Kissakin tykkää kun saa loput katkaravut.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kyllä hajottajia kuitenkin on kypsytysvaiheessa syytä kasvattaa varsinkin jos typen lähteeksi ja ravinnoksi tarjotaan kalanruokaa typpibakteereille. Jotenkinhan valkuainen on hajotettava ensin aminihapoiksi ja sittern ammoniun tasolle. Typpibakteerit tarvitsevat toki muitakin ravinteita kuin ammoniumia. Niistä voi tulla puute, kun pyritään typpibakteerien mahdollisimman ripeään kasvuun.
Kaikilla kun on kiire saamaan akvaario mahdollisimman nopeasti kypsäksi.
Kaikilla kun on kiire saamaan akvaario mahdollisimman nopeasti kypsäksi.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Ammoniakkikypsytyksessä voisi varmaan miettiä ainakin riittävää hiilen määrää. Kun ajatellaan näitä ravinteita, syntyykö kalanruuasta niitä? Ne lienevät samankaltaisia kuin kasveilla ja eläimillä, sillä solun elämä on maailman elämää.jarvij kirjoitti: Typpibakteerit tarvitsevat toki muitakin ravinteita kuin ammoniumia. Niistä voi tulla puute, kun pyritään typpibakteerien mahdollisimman ripeään kasvuun.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Bakteerit hajottavat ja hapettavat (hapellisissa oloissa) kalaruokaa aluksi yksinkertaisemmiksi orgaanisiksi yhdisteiksi ja sitten lopuksi kasveille kelpaaviksi epäorgaanisiksi ravinteiksi. Eri välivaiheita kayttävät eri bakteerit ravinnokseen eli hajottavat edelleen.
Vaikka monien hajottavien bakteerien kasvunopeus onkin suuri (jopa noin kolme kertaa tunnissa), niin ruokaa niille pitää olla riittävästi.
Eri typpibakteerien kasvunopeus on jossain 12-36 tunnin välissä. Siihen vaikuttaa sekä bakteerijaji, virtaus, happi, lämpötila että käytettävissä olevan ravinnon määrä. Virtaus ei saa olla liian suurta eikä liian pientä. Typpibakteerit ovat kiinni pinnoilla ja saavat hapen ja ravinnon ohi virtaavasta vedestä. Jos virtaus on liian suuri, typpibakteerit vaihtavat paikkaa sinne missä virtaus on sopiva.
Vaikka monien hajottavien bakteerien kasvunopeus onkin suuri (jopa noin kolme kertaa tunnissa), niin ruokaa niille pitää olla riittävästi.
Eri typpibakteerien kasvunopeus on jossain 12-36 tunnin välissä. Siihen vaikuttaa sekä bakteerijaji, virtaus, happi, lämpötila että käytettävissä olevan ravinnon määrä. Virtaus ei saa olla liian suurta eikä liian pientä. Typpibakteerit ovat kiinni pinnoilla ja saavat hapen ja ravinnon ohi virtaavasta vedestä. Jos virtaus on liian suuri, typpibakteerit vaihtavat paikkaa sinne missä virtaus on sopiva.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Hajottajabakteeriston kasvatus on kumminkin sillä hoidettu että yleensä laitetaan sitä hajotettavaa. Ruoan laitto riittää, ikäänkuin syy ja seuraus samassa.
Antille vielä kommentti. Kirjoitin tänään seuraavasti koska olen nähnyt Antin esittelevän ko. tuotetta ansiokkaasti nitraattia mittaillen: "Tetran uusi Safestart ilmeisesti on hyvää ymppiä." http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=83870
Antille vielä kommentti. Kirjoitin tänään seuraavasti koska olen nähnyt Antin esittelevän ko. tuotetta ansiokkaasti nitraattia mittaillen: "Tetran uusi Safestart ilmeisesti on hyvää ymppiä." http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=83870
Enpä uskoisi. Alkeet ja aloittelevat akvaristit. Huomautuksen aiheena oli vain osoittaa, että tarpeeksi perusteltuja uusia juttuja omaksun mielelläni. Uutuuden testaamisesta esittämäsi vakuutti minut tuohon lauseeseen. Aivan varmahan ei ikinä voi olla kuin testatusta pullosta. Testisi oli erinomainen käytännöllisyydessään sillä se toi tietoa siitä, miten aine voi auttaa akvaristia. Toisin oli V. Kivisalmen testissä joka esiteltiin Aponogetonissa, koska se kertoi vain onko tutkituissa pulloissa nitrifikaatioon pystyviä bakteereita.-Antti- kirjoitti:Kaikkihan tuon tietää.Kirjoitin tänään seuraavasti koska olen nähnyt Antin esittelevän ko. tuotetta ansiokkaasti nitraattia mittaillen: "Tetran uusi Safestart ilmeisesti on hyvää ymppiä."
Antti
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Typpibakteeriston kasvatus on kumminkin sillä hoidettu että yleensä laitetaan sitä hapetettavaa. Ammoniumin ja ruoan laitto riittää, ikäänkuin syy ja seuraus samassa.111na kirjoitti:Hajottajabakteeriston kasvatus on kumminkin sillä hoidettu että yleensä laitetaan sitä hajotettavaa. Ruoan laitto riittää, ikäänkuin syy ja seuraus samassa.
Voi tosin kestää kauankin ilman kunnollista ymppiä.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Tuo "testi" oli aika hupaisa vedätys. Onhan nitrifikaatiobakteereja kaikkialla. Vesijohtovettä vaan kypsymään, kolmessa viikossa siitä saa kasvatettua paljon N-pöpöjä. Aikaisempi osa sarjassa, jossa niitä pöpöjä etsittiin mikroskoopilla eikä löydetty, oli paljon parempi.Toisin oli V. Kivisalmen testissä joka esiteltiin Aponogetonissa, koska se kertoi vain onko tutkituissa pulloissa nitrifikaatioon pystyviä bakteereita.
Antti