Pieni muotoinen kysely:
Elikkäs kiinnostas tietää et mitä välskäreitä teillä uiskentelee altaassanne?
Onko kalat tuotu altaaseen samaan aikaan vai eri aikaan?
Onko alussa ollut tappeluita?
Mitä välskäreitä altaassanne ui?
Valvoja: Moderaattorit
2 kelta välskäri, 1 keltasilmä ja 1 muu jonka nimeä en muista.
keltavälsyt tulivat samaan aikaa, noi muut tulivat jälkikäteen ja eri aikaan.
eipä ole ollut pahempia kahnauksia.
keltavälsyt tulivat samaan aikaa, noi muut tulivat jälkikäteen ja eri aikaan.
eipä ole ollut pahempia kahnauksia.
******************************************
Kaikki saa ja kaikilta saa mutta kaikki ei saa kaikilta !
******************************************
Kaikki saa ja kaikilta saa mutta kaikki ei saa kaikilta !
******************************************
Acanthurus Japonicus ainoastaan tällä hetkellä. Aiemmin oli myös Acanthurus Leucosternon, mutta se heitti henkensä (en tiedä miksi, kalassa ei ollut mielestäni mitään vikaa, ihan ylläri oli). Leucosternon tuli ensin ja vähän myöhemmin japonicus. Ei juurikaan nahistelleet, kun pääsivät yhteen. Jonkin aikaa katselivat toisiaan läpinäkyvän seinän läpi ja pullistelivat toisilleen, mutta siinä se. Yhteiselo sujui mallikkaasti, kun molemmille oli omat kolot ja tilaa tarpeeksi.
Nasosta on, mutta sohalista ei. Nämä on se kaliiberin kaloja, että harvalla on tarpeeksi isoa allasta. Molemmista tulee sellaisia ~40cm:n kokoisia, eli kyllä se allas saa sellainen lähemmäs kolmemetrinen olla, että mahtuu kunnolla pulikoimaan.
Muutamia nasoja tiedän kuolleen altaassa täysin mystisesti, eli ei mikään kaikista helpoin välskäri. Omat havainnot kertoo, että Nasolla olisi erittäin tärkeää olla levää ruokavaliossa, tai muuten tulee suolisto/ruoansulatus tms. ongelmia, eli esim nori-levää kannattaa antaa, kuten tietysti kaikille levänsyöjille.
Voidaan varmaan tässä samalla kysyä mielipiteitä sopivista allaskoista (hmm kaiko kokoista? tai ko'oista?
) välsystä mistä on kokemusta. Itse ole aikuisina nähnyt muutamia lajeja ja tällainen 'perstuntuma' on tullut:
-pienet (20-25 cm) Zebrasomat, kuten keltavälsy (flavenscens), scopas, purppuravälsy (xanthurum) mahtuu sellaiseen n. 400-500l altaaseen
-isommat Zebrasomat kuten purjevälsyt (veliferum ja desjardinii) jotka kasvavat sinne 40cm hujakoille ja ovat mielettömän korkeita tarvitsevat n. 1000l. tilaa pystyäkseen elelemään järkevästi
-Acanthuruksista pienemmät 20-25 senttiset, kuten achilles, coeruleus, leucosternon ja japonicus mahtuvat puikkelehtimaan n. 600l. altaassa
- isommat Acanthurukset kuten olivaceus josta tulee yli 30 cm vaatii jos sellaiset 800-1000l. sillä Acanthurusten tapaan se on säpäkkä uimari. Ja sitten tietysti se sohal, jolle ei taida 1000l riittää sillä altaalla saa olla jo reilusti pituutta.
-Paracanthurus hepatus, eli palettivälsy on minusta yksi väärimmin kohdelluista välsyistä, sillä siitä tulee oikeasti ISO kirjatiedon mukaan n. 30cm (ja minä olen ihan oikeasti nähnyt livenä yksilön joka oli n. 25 senttinen). Ei kuitenkaan ole umatavoiltaan mikään torpedo, joten mielenrauhani säilyisi jos näkisin hepatuksen n. 700l. altaassa
-keltasilmävälsy, eli Ctenochaetus strigosus josta jää reippaasti alle 20 senttinen on oikeastaan ainut välsy joka tulee mieleen, minkä voisi kuvitella laittavan n. 300l altaaseen, se ei ole niin kova uimari, kuten esim Acanthurukset.
Paljon tietysti riippuu altaan muodostakin ja noille nopeille uimareille riittävä pituus on tietysti oleellisinta.
Ja ihan noin yleisesti sivuhuomautuksena, että kahden Acanthuruksen lykkääminen samaan purkkkiin ei välttämättä ole hyvä idea. Saattavat toki tulla toimeen, mutta riski, että turpaan tulee ja hitosti, on olemassa.
Myöskin kahden Zebrasoman laitto samaan altaaseen on huno idea. Tiedän kyllä tapauksi missä useampi keltavälsy (tyyliin >5kpl) tulee toimeen samassa altaassa, mutta tässä lienee kyse (Kimiä lainaten) 'kauhun tasapainosta'.
Ja vielä ihan todella yleisesti: on mahdollista että edes kaksi erilajista välskäriä eivät tule toimeen. Useimmiten taitaa kuitenkin alkukahinoiden jälkeen olla niin että kulkevat 'kimpassa'. Myös välskärien kotiuttamisjärjestyksellä on merkitystä. Arimmat ensin ja häijyimmät viimeisenä. Hepatus taitaa olla kilteimmästä päästä ja sohal sieltä ilkeimmästä. Kokemusta on myös Z. scopasista joka veti uutta (puolet isompaa) A. leucosternonia turpaan niin armottomasti että oli pakko kaivaa lokku esille, vaikka yleensä kai tuota leucosternonia pidetään melko aggressiivisena.
Tulipaha sepustus
Muutamia nasoja tiedän kuolleen altaassa täysin mystisesti, eli ei mikään kaikista helpoin välskäri. Omat havainnot kertoo, että Nasolla olisi erittäin tärkeää olla levää ruokavaliossa, tai muuten tulee suolisto/ruoansulatus tms. ongelmia, eli esim nori-levää kannattaa antaa, kuten tietysti kaikille levänsyöjille.
Voidaan varmaan tässä samalla kysyä mielipiteitä sopivista allaskoista (hmm kaiko kokoista? tai ko'oista?
) välsystä mistä on kokemusta. Itse ole aikuisina nähnyt muutamia lajeja ja tällainen 'perstuntuma' on tullut:-pienet (20-25 cm) Zebrasomat, kuten keltavälsy (flavenscens), scopas, purppuravälsy (xanthurum) mahtuu sellaiseen n. 400-500l altaaseen
-isommat Zebrasomat kuten purjevälsyt (veliferum ja desjardinii) jotka kasvavat sinne 40cm hujakoille ja ovat mielettömän korkeita tarvitsevat n. 1000l. tilaa pystyäkseen elelemään järkevästi
-Acanthuruksista pienemmät 20-25 senttiset, kuten achilles, coeruleus, leucosternon ja japonicus mahtuvat puikkelehtimaan n. 600l. altaassa
- isommat Acanthurukset kuten olivaceus josta tulee yli 30 cm vaatii jos sellaiset 800-1000l. sillä Acanthurusten tapaan se on säpäkkä uimari. Ja sitten tietysti se sohal, jolle ei taida 1000l riittää sillä altaalla saa olla jo reilusti pituutta.
-Paracanthurus hepatus, eli palettivälsy on minusta yksi väärimmin kohdelluista välsyistä, sillä siitä tulee oikeasti ISO kirjatiedon mukaan n. 30cm (ja minä olen ihan oikeasti nähnyt livenä yksilön joka oli n. 25 senttinen). Ei kuitenkaan ole umatavoiltaan mikään torpedo, joten mielenrauhani säilyisi jos näkisin hepatuksen n. 700l. altaassa
-keltasilmävälsy, eli Ctenochaetus strigosus josta jää reippaasti alle 20 senttinen on oikeastaan ainut välsy joka tulee mieleen, minkä voisi kuvitella laittavan n. 300l altaaseen, se ei ole niin kova uimari, kuten esim Acanthurukset.
Paljon tietysti riippuu altaan muodostakin ja noille nopeille uimareille riittävä pituus on tietysti oleellisinta.
Ja ihan noin yleisesti sivuhuomautuksena, että kahden Acanthuruksen lykkääminen samaan purkkkiin ei välttämättä ole hyvä idea. Saattavat toki tulla toimeen, mutta riski, että turpaan tulee ja hitosti, on olemassa.
Myöskin kahden Zebrasoman laitto samaan altaaseen on huno idea. Tiedän kyllä tapauksi missä useampi keltavälsy (tyyliin >5kpl) tulee toimeen samassa altaassa, mutta tässä lienee kyse (Kimiä lainaten) 'kauhun tasapainosta'.
Ja vielä ihan todella yleisesti: on mahdollista että edes kaksi erilajista välskäriä eivät tule toimeen. Useimmiten taitaa kuitenkin alkukahinoiden jälkeen olla niin että kulkevat 'kimpassa'. Myös välskärien kotiuttamisjärjestyksellä on merkitystä. Arimmat ensin ja häijyimmät viimeisenä. Hepatus taitaa olla kilteimmästä päästä ja sohal sieltä ilkeimmästä. Kokemusta on myös Z. scopasista joka veti uutta (puolet isompaa) A. leucosternonia turpaan niin armottomasti että oli pakko kaivaa lokku esille, vaikka yleensä kai tuota leucosternonia pidetään melko aggressiivisena.
Tulipaha sepustus
Noi keltavälskärit tai yleensä välskärit on sen verran veikeen näkösiä et on tosi harmi tommonen nahistelu... perhanan äpärät ku pitää tapella!!!
Tuli vaan tosta uimatilasta mieleen et voisko tollasta fisua huijata silleen et tekis semmosen altaan missä se voi uida hyvin ympyrää. Idea lähti oikeestaan tosta berliinin zydeemistä. Et jos teettäis semmosen sylinterin muotosen altaan niinku pienoiskoossa... keskelle olohuonetta. Fisut vois rauhas uida vaan ympyrää eikö niitä rupeis ahistaa se tila ku ei tuu pääty vastaan vaikka miten melois!!
Niin ja sitten tietysti pankkitili huutaa leipää kun tämmöstä edes kehtaa ajatella...
Tuli vaan tosta uimatilasta mieleen et voisko tollasta fisua huijata silleen et tekis semmosen altaan missä se voi uida hyvin ympyrää. Idea lähti oikeestaan tosta berliinin zydeemistä. Et jos teettäis semmosen sylinterin muotosen altaan niinku pienoiskoossa... keskelle olohuonetta. Fisut vois rauhas uida vaan ympyrää eikö niitä rupeis ahistaa se tila ku ei tuu pääty vastaan vaikka miten melois!!
Niin ja sitten tietysti pankkitili huutaa leipää kun tämmöstä edes kehtaa ajatella...
"When you do things right,
people won't be sure you've done anything at all."
people won't be sure you've done anything at all."
-
K.S
- Kim Söderberg
- Viestit: 1128
- Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
- Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
- Sukupuoli: Mies
- Viesti:
Se että samanlajinen kala reagoi erilailla muita kohtaan kun joku toinen johtuu varmaan sukupuolieroista, niitähän et ihan suoraan näe.
Jos haluaa niin voi laittaa monta eri lajia altaaseen kunhan sen tekee kerralla ja että allas on tarpeeksi iso.
Kiltti laji voi olla erittäin häijy jos se on ominut altaan reviirikseen
Kauhun tasapaino , sehän vallitsee luonnossakin, miksei akvaariossakin.
Yleensä riidat tulee jos altaassa vähän kalaa, niitä pidetään nälässä tai että niillä on liian pieni allas.
Sisustuskin vaikuttaa asiaan.
Onneksi löytyy hyvin paljon muita mielenkiintoisia pieniä lajeja mitkä ei tarvii + 500 litran allasta
Jos haluaa niin voi laittaa monta eri lajia altaaseen kunhan sen tekee kerralla ja että allas on tarpeeksi iso.
Kiltti laji voi olla erittäin häijy jos se on ominut altaan reviirikseen
Kauhun tasapaino
, sehän vallitsee luonnossakin, miksei akvaariossakin.Yleensä riidat tulee jos altaassa vähän kalaa, niitä pidetään nälässä tai että niillä on liian pieni allas.
Sisustuskin vaikuttaa asiaan.
Onneksi löytyy hyvin paljon muita mielenkiintoisia pieniä lajeja mitkä ei tarvii + 500 litran allasta
-
TommiS
- Junior Member
- Viestit: 92
- Liittynyt: 20:13, 19.05.2003
- Akvaarioseurat: SAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Eno
- Viesti:
Lattialla nököttää 250*60*60 pytty ja kalaston suhteen suunnitelmia tehdään vaikka ei oo ees vettä vielä altaassaKatjaN kirjoitti:Nasosta on, mutta sohalista ei. Nämä on se kaliiberin kaloja, että harvalla on tarpeeksi isoa allasta. Molemmista tulee sellaisia ~40cm:n kokoisia, eli kyllä se allas saa sellainen lähemmäs kolmemetrinen olla, että mahtuu kunnolla pulikoimaan.
Muutamia nasoja tiedän kuolleen altaassa täysin mystisesti, eli ei mikään kaikista helpoin välskäri. Omat havainnot kertoo, että Nasolla olisi erittäin tärkeää olla levää ruokavaliossa, tai muuten tulee suolisto/ruoansulatus tms. ongelmia, eli esim nori-levää kannattaa antaa, kuten tietysti kaikille levänsyöjille.
Luin Nasoista reefkeepingin artikkelin ja siinä kerrottiin just tosta levä ravinnon tärkeydestä varsinkin nuorilla kaloilla.
Artikkeli löytyy täältä: http://reefkeeping.com/issues/2005-07/hcs3/index.php
Hyvä KatjaN! Tämmösiä "sepustuksia" pitääkin tulla.
Jos kävi Siniriutan loppuunmyynnissä ekana päivänä ni saattoi nähdä myyntialtaassa reilun kokoisen oliko nyt veliferum vai desjardinii en muista kumpi. Mut sitä muikkua en menis tunkemaan mihinkään 500l altaaseen. Monesti varsinkin jenkkilän kauppojen antamat allassuositukset tuntuvat olevan hiukka ala kanttiin ku Nasolle suositeltu minimi on 500-600L. Itelläkin tuo 900L rupeaa tuntumaan liian pieneltä ku rupeaa mittanauhan kans kattelemaan et kuin isoks kala oikeesti kasvaa.