317L ja kalasto
Valvoja: Moderaattorit
317L ja kalasto
Elikkä kyseinen allas tulee uudestaan käyttöön. Kalaston olen ajatellut pistää uusiksi ja tarvitsisin apua näiden lajien osalta.
* Ahvenpariskunta (mitä ahvenia, näyttäviä)
* Lehtikalakutupari(?)
* 2 x tetra/barbi parvi
* Pleko (tummalevä, salamanteri yms)
* monneja, monnisia
* leväbarbeja? muita levää syöviä
Pohjamateriaali tulee olemaan hiekkapuhallushiekkaa 1-2mm raekoolta.
* Ahvenpariskunta (mitä ahvenia, näyttäviä)
* Lehtikalakutupari(?)
* 2 x tetra/barbi parvi
* Pleko (tummalevä, salamanteri yms)
* monneja, monnisia
* leväbarbeja? muita levää syöviä
Pohjamateriaali tulee olemaan hiekkapuhallushiekkaa 1-2mm raekoolta.
Mitkä ovat altaan mitat? Helpompi suositella lajeja kun tietää esim. pohjapinta-alan.
Lehtikala on ahven, ja näyttävä. Minä en laittaisi toista ahvenlajia lehtisten kanssa. Sen sijaan niiden tilalta voi - jos haluaa - ajatella jotain muutakin ahvenlajia. Oma suosikkini on avainkirjoahven, mutta en tiedä sopiiko siihen termi "näyttävä".
Tetra- ja barbilajit kannattaa valita sitten, kun altaan pääkala (ahven) on valittu.
Plekot ja monniset ovat kaikki monneja.
Tummaleväpleko kasvaa aivan liian isoksi 317l altaaseen. Salamanteri sopii kokonsa puolesta hyvin, tärkeää on että olosuhdevaatimukset menevät muun kalaston kanssa yksiin. Virtauksen järjestämistä kannattaa miettiä - ettei häiritse lehtikaloja ja että sitä virtaa kuitenkin on salamantereille (/muille plekoille).
Kalavalinnoissa ei välttämättä kannata lähteä liikkeelle siitä, että haluaa levää syöviä lajeja, vaan pyrkiä sellaiseen akvaarionhoitoon ettei sitä levää tule haitaksi saakka.
Hiekkapohja on oikein hyvä ajatus monnisia ajatellen.
Lehtikala on ahven, ja näyttävä. Minä en laittaisi toista ahvenlajia lehtisten kanssa. Sen sijaan niiden tilalta voi - jos haluaa - ajatella jotain muutakin ahvenlajia. Oma suosikkini on avainkirjoahven, mutta en tiedä sopiiko siihen termi "näyttävä".
Tetra- ja barbilajit kannattaa valita sitten, kun altaan pääkala (ahven) on valittu.
Plekot ja monniset ovat kaikki monneja.
Tummaleväpleko kasvaa aivan liian isoksi 317l altaaseen. Salamanteri sopii kokonsa puolesta hyvin, tärkeää on että olosuhdevaatimukset menevät muun kalaston kanssa yksiin. Virtauksen järjestämistä kannattaa miettiä - ettei häiritse lehtikaloja ja että sitä virtaa kuitenkin on salamantereille (/muille plekoille).
Kalavalinnoissa ei välttämättä kannata lähteä liikkeelle siitä, että haluaa levää syöviä lajeja, vaan pyrkiä sellaiseen akvaarionhoitoon ettei sitä levää tule haitaksi saakka.
Hiekkapohja on oikein hyvä ajatus monnisia ajatellen.
Altaan mitat ovat P: 130cm K: 53cm S: 46cm
Minä ja mieheni suunnittelemme yhdessä kalastoa, jotenka hän haluaa ison monnin ja minä ahvenen. Nämä kaksi kun saa päätettyä niin voisi alkaa kokoamaan kalastoa siihen ympärille.
Avainkirjoahven olisi hyvä, vaikka ei kuvassa näyttänyt kauhean värikkäältä, onko näitä kuinka saatavilla?
pleko päättämättä
Tetra Keisaritetra, tiikeribarbi parvet 15kpl (kuinka tulevat toimeen muiden kanssa?
Monninen päättämättä (varmaankin se mihin kaupassa "ihastun")
2kpl partamonneja
Altaaseen tulee Fluval 204 ja mahdollisesti eheim 2252 ja "kuplakone"
Minä ja mieheni suunnittelemme yhdessä kalastoa, jotenka hän haluaa ison monnin ja minä ahvenen. Nämä kaksi kun saa päätettyä niin voisi alkaa kokoamaan kalastoa siihen ympärille.
Avainkirjoahven olisi hyvä, vaikka ei kuvassa näyttänyt kauhean värikkäältä, onko näitä kuinka saatavilla?
pleko päättämättä
Tetra Keisaritetra, tiikeribarbi parvet 15kpl (kuinka tulevat toimeen muiden kanssa?
Monninen päättämättä (varmaankin se mihin kaupassa "ihastun")
2kpl partamonneja
Altaaseen tulee Fluval 204 ja mahdollisesti eheim 2252 ja "kuplakone"
Yleensä ottaen avainkirjoahvenia on hyvin saatavilla. Väriltään eivät tosiaan ole kovin näyttäviä, mutta ainakin minusta muuten oikein viehättävän näköisiä.Flame kirjoitti: Avainkirjoahven olisi hyvä, vaikka ei kuvassa näyttänyt kauhean värikkäältä, onko näitä kuinka saatavilla?
Ei näy olevan (päättämättä) - partamonnit on plekoja. Yksi vaihtoehto on, että ottaisitte vaikka porukan jotain erikoisempaa partamonnilajia ja unohtaisitte muut plekot. Esimerkiksi tähtipartamonnit, helmipartamonnit tai sokkelopartamonnit kävisivät hyvin. Jos tavallisia maatiaispartamonneja hankitte, niin muistattehan ottaa samaa sukupuolta. Tavalliset partikset lisääntyy vikkelämpää kuin kanit, eikä niitä poikasia ole helppo saada lahjoitettua pois (ylitarjontaa). Nuo vähemmän tavalliset partislajit eivät lisäänny niin paljon ja jos lisääntyvät, poikaset saa varmasti myytyä.Flame kirjoitti:
pleko päättämättä
2kpl partamonneja
Tiikeribarbit ovat usein kovasti ärhäköitä, niiden sijaan voisi harkita melko saman näköistä mutta kiltimpää kuusiraitabarbia (viisiraitabarbia).Flame kirjoitti: Tetra Keisaritetra, tiikeribarbi parvet 15kpl (kuinka tulevat toimeen muiden kanssa?
Saattaisi kuitenkin olla ihan hyvä ajatus miettiä lajivaihtoehtoja etukäteen ja varmistaa että kyseinen laji/-lajit sopivat yhteen muun kalaston kanssa. Katsele vaihtoehtoja vaikka täältä: http://www.kolumbus.fi/sarakontu/kalat/ ... .html#coryFlame kirjoitti: Monninen päättämättä (varmaankin se mihin kaupassa "ihastun")
Heh, nuo monnit ja plekot ovat minulle olleet aina "eri lajeja". Noh tulipahan viisastuttua matkalla.
Partamonneja on kyllä todella erikoisiakin, kuten tuo tähtipartamonni, on yksi suosikeistani.
Monnisista sen verran että minulla on ollut verkko ja kupari monnisia. Verkkomonnisia oli todella vaikea löytää kun parvi rupesi pienenemään, kupari monniset ovat hauskoja ja olivat altaassani paljon vilkkaampia kuin verkko monniset. Jotenka näitä kupari monnisia ainakin.
Kyllähän lajit kannattaa miettiä valmiiksi enne kauppaan menoa, yleensä olenkin luottanut myyjän puheisiin että mitkä lajit käyvät toistensa kanssa.
Viisiraitabarbi on todellakin melkein tiikeribarbin näköinen.
Altaassa ei ole vielä edes vettä. Että kypsytys vaihe alkanee viikonloppuna, joten parisen viikkoa aikaa vielä pyöritellä kalalajeja.
Partamonneja on kyllä todella erikoisiakin, kuten tuo tähtipartamonni, on yksi suosikeistani.
Monnisista sen verran että minulla on ollut verkko ja kupari monnisia. Verkkomonnisia oli todella vaikea löytää kun parvi rupesi pienenemään, kupari monniset ovat hauskoja ja olivat altaassani paljon vilkkaampia kuin verkko monniset. Jotenka näitä kupari monnisia ainakin.
Kyllähän lajit kannattaa miettiä valmiiksi enne kauppaan menoa, yleensä olenkin luottanut myyjän puheisiin että mitkä lajit käyvät toistensa kanssa.
Viisiraitabarbi on todellakin melkein tiikeribarbin näköinen.
Altaassa ei ole vielä edes vettä. Että kypsytys vaihe alkanee viikonloppuna, joten parisen viikkoa aikaa vielä pyöritellä kalalajeja.
Itseltä löytyy täysin alkuperäisen kysyjän altaan kokoinen ja mallinen allas, jossa asustaa seuraava populaatio:
- ruutukirjoahven pariskunta (nättejä ja suht sävyisiä pikkuahvenia)
- punapää- ja sinineontetroja pari reilua parvea (kummassakin noin 20 yksilöä)
- jaguaari- ja leopardimonnisia (yhteensä noin 10 kpl)
- appelsiinipleko (aplarille altaan koko aika rajoilla, mieluiten isompaan)
-sukarapuja vajaa 10 kpl
Tuon kokoiseen altaaseen kahden eri kirjoahven pariskunnan ottaminen on aina hieman riskijuttu, suosittelenkin vain yhtä lajia. Itse pidän tuosta oman altaan kalastosta kovasti, lajit sopivat yhteen hyvin. Tuon kokoiseen sopisi enemmänkin kalaa, mutta en pidä täyteen ahdetuista kaiken kirjavista kalastoista. Silmää miellyttää enempi rauhallinen ja tasapainoinen kalasto. Ja kannattaa muistaa, että harvapäisemmän altaan vesiarvojen tasapainon ylläpito on selvästi helpompaa kuin runsaskalaisen altaan.
Tuo miettimänne avainkirjoahven on muuten aivan ihana otus, suosittelen. Mutta mihin lajeihin päädyttekin, muistakaa huomioida lajien luonteet ja ominaisuudet. Esim. avaimet ovat rauhallisia ja hieman arkoja, joten niiden seuraan ei kannata missään nimessä laittaa vilkkaita ja röyhkeitä lajeja, kuten esim. tiikeribarbeja. Eli altaaseen tulevien lajien luonteiden ja käytöstapojen tulisi matsata jotakuinkin yhteen.
- ruutukirjoahven pariskunta (nättejä ja suht sävyisiä pikkuahvenia)
- punapää- ja sinineontetroja pari reilua parvea (kummassakin noin 20 yksilöä)
- jaguaari- ja leopardimonnisia (yhteensä noin 10 kpl)
- appelsiinipleko (aplarille altaan koko aika rajoilla, mieluiten isompaan)
-sukarapuja vajaa 10 kpl
Tuon kokoiseen altaaseen kahden eri kirjoahven pariskunnan ottaminen on aina hieman riskijuttu, suosittelenkin vain yhtä lajia. Itse pidän tuosta oman altaan kalastosta kovasti, lajit sopivat yhteen hyvin. Tuon kokoiseen sopisi enemmänkin kalaa, mutta en pidä täyteen ahdetuista kaiken kirjavista kalastoista. Silmää miellyttää enempi rauhallinen ja tasapainoinen kalasto. Ja kannattaa muistaa, että harvapäisemmän altaan vesiarvojen tasapainon ylläpito on selvästi helpompaa kuin runsaskalaisen altaan.
Tuo miettimänne avainkirjoahven on muuten aivan ihana otus, suosittelen. Mutta mihin lajeihin päädyttekin, muistakaa huomioida lajien luonteet ja ominaisuudet. Esim. avaimet ovat rauhallisia ja hieman arkoja, joten niiden seuraan ei kannata missään nimessä laittaa vilkkaita ja röyhkeitä lajeja, kuten esim. tiikeribarbeja. Eli altaaseen tulevien lajien luonteiden ja käytöstapojen tulisi matsata jotakuinkin yhteen.
OT:ksi menee, mutta Kendaulle pari kysymystä... Mistä olet löytänyt noita ruutukirjoahvenia? Ja parveilevatko jaguaarit leopardien kanssa?
Olen noista ruuduista haaveillut kauan, mutta ovat kuulemma melko harvinaisia (täältä periferiasta en edes haaveile löytäväni, mutta josko vaikka saisi tilattua jostain). Ja mulla on jo 6 toivottoman ujoa jaguaaria akvaariossa ja haluaisin parvikokoa isommaksi, jos vaikka rohkaistuisivat. Mutta, mutta... Silloin harvoin, kun jossain on ollut jaguaareja myynnissä, ovat ne osoittautuneet mielestäni leopardeiksi. Helpottaisi parven täydentämistä, jos nuo viihtyisivät hyvin keskenään & parveutuisivat kunnolla.
Olen noista ruuduista haaveillut kauan, mutta ovat kuulemma melko harvinaisia (täältä periferiasta en edes haaveile löytäväni, mutta josko vaikka saisi tilattua jostain). Ja mulla on jo 6 toivottoman ujoa jaguaaria akvaariossa ja haluaisin parvikokoa isommaksi, jos vaikka rohkaistuisivat. Mutta, mutta... Silloin harvoin, kun jossain on ollut jaguaareja myynnissä, ovat ne osoittautuneet mielestäni leopardeiksi. Helpottaisi parven täydentämistä, jos nuo viihtyisivät hyvin keskenään & parveutuisivat kunnolla.
Be merrier with a terrier!
Jaguaari- ja leopardimonniset parveilevat hyvin keskenään ja ovat käyttäytymiseltään melko samankaltaisia, leopardit saattavat olla hieman rohkeampia. Ruutukirjoahvenia on täällä päin säännöllisesti myynnissä Hyvinkään Akvaariokulmassa. Ovat nättejä pikkuahvenia.Kaiku kirjoitti:OT:ksi menee, mutta Kendaulle pari kysymystä... Mistä olet löytänyt noita ruutukirjoahvenia? Ja parveilevatko jaguaarit leopardien kanssa?
Jep, eihän se mitään vaikka alussa menisikin vähän nimet sekaisin. Täällähän sinä olet tietoa hakemassa, hyvä niin. Minusta on aina hienoa että ihmiset viitsivät miettiä ja selvittää asioita etukäteen, ennen kalaostoksia. Ei tule sitten tehtyä harhaostoksia eikä epäsopivia hankintoja, ja kun on jotain tietoa pohjalla, kalojen hoitokin onnistuu paremmin.Flame kirjoitti:Heh, nuo monnit ja plekot ovat minulle olleet aina "eri lajeja". Noh tulipahan viisastuttua matkalla.
Jos kerran tähtipartiksista tykkäät, ehdotan että pidät ko. lajin mielessä yhtenä vaihtoehtona. Ne kun ovat helppohoitoisia ja kilttejä, eli sopivat monenlaisiin kokoonpanoihin mukaan.Flame kirjoitti: Partamonneja on kyllä todella erikoisiakin, kuten tuo tähtipartamonni, on yksi suosikeistani.
Kuparimonniset ovat minusta oikein hyvä valinta! Voit laittaa vaikkapa niitä ja jotain toista monnislajia parvet. Esimerkiksi helmimonniset ovat oikein mukavia touhottajia, mutta muitakin vaihtoehtoja toki on.Flame kirjoitti: Monnisista sen verran että minulla on ollut verkko ja kupari monnisia. Verkkomonnisia oli todella vaikea löytää kun parvi rupesi pienenemään, kupari monniset ovat hauskoja ja olivat altaassani paljon vilkkaampia kuin verkko monniset. Jotenka näitä kupari monnisia ainakin.
Kyllähän lajit kannattaa miettiä valmiiksi enne kauppaan menoa, yleensä olenkin luottanut myyjän puheisiin että mitkä lajit käyvät toistensa kanssa.
Meilläpäin useissa akvaarioliikkeissä on myyjien tietämys yhteensopivista kalalajeista varsin ala-arvoisella tasolla: myisivät varmaan vaikka marsun ja kultakalan 10 litran maljaan, jos kävisi kysymässä, että "kävisikö nämä keskenään, voisinko laittaa"? Näin kuuluu asia olevan monissa muissakin liikkeissä muilla paikkakunnilla, ei kuitenkaan aivan kaikissa. Silti kehotan suhtautumaan terveellä skeptisyydellä myyjien neuvoihin ja miettimään asioita vielä itse, ja/tai tarkistelemalla myyjän tietoja vaikka täällä a-w:ssa.
Kypsytys saattaa viedä kyllä viikon-kaksi pidempäänkin, mutta sitä enemmänhän sinulla on aikaa suunnitella kalastoa. Kaikkia kaloja ei sitten kannata hommata samalla kertaa, vaan hankkia akvaarioon asukit vähitellen, vaikkapa laji kerrallaan.Flame kirjoitti: Altaassa ei ole vielä edes vettä. Että kypsytys vaihe alkanee viikonloppuna, joten parisen viikkoa aikaa vielä pyöritellä kalalajeja.
-
- Senior Member
- Viestit: 521
- Liittynyt: 18:33, 28.12.2005
- Paikkakunta: Uusikaupunki
- Viesti: