Totta. Käyttömukavuus ja helppous maksaa tietty aina ekstraa. Ja toki markkinoilla on paljon "rahat pois tietämättömiltä"-humpuukituotteitakin. Jos tuo litku kerran toimii, se varmasti puolustaa paikkaansa esimerkiksi aloittelijoiden keskuudessa. -Ja juuri hehän ostavat myös kalliita mutta toimimattomia tuotteita, kun kauppias vain keksii niitä myydä.-Antti- kirjoitti:Kannattaako toimivasta maksaa on jokaisen itse päätettävä, mutta toimimattomasta ei kannata kenenkään maksaa.
Kypsytys
Valvoja: Moderaattorit
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Nimenomaan niitä kaloja säästyy täällä, sillä aloittelija ei välttämättä tarkista vesiarvoja, huomaa ajoissa kalojen huonokuntoisuutta jne., luottaa vaan tuotteeseen, joka lupaa mutta ei pidä. Yritän tutkia ja selvittää mahdollisimman tarkkaan mitä tämä SafeStart tekee ja ei tee, niin olisi edes yksi tuote, josta olisi tarkkaa tietoa.Jos tuo litku kerran toimii, se varmasti puolustaa paikkaansa esimerkiksi aloittelijoiden keskuudessa.
Antti
Tietysti näinkin, mutta kirjoja on kirjoitettu runsaasti myös muissa maissa kuin Suomessa Käännöskirjallisuudessa annetaan samoja ohjeita ja alkuperäiskielilläkin. Aika harvasta akvaariokirjasta löytyy merkintä, että ohjeita olisi jotenkin muokattu paremmin Suomen olosuhteisiin sopiviksi. Paha tosin mennä sanomaan onko tuollaisia merkintöjä harrastettu kattavasti jo silloin, mutta ainakin koira- ja erityisesti hevoskirjoista löytyy usein maininta kys. muokkauksesta. Tietääkö joku? Lammikkokirjallisuudessa varmaan harrastetaan muokkauksia, kun täytyy ottaa huomioon ilmasto-olosuhteet. Ei kai akvaariokirjoissa sentään? Joko muuten alkaa löytyä akvakirjoja joissa neuvotaan kypsytys kemikaalien avulla? Sellainen kirja olisi hyvä olla olemassa.memma kirjoitti:Täytyy kuitenkin huomioida, että vuonna miekka ja kivi Suomen akvaariomarkkinoilla pyöri enemmän viljeltyä kotikantaa, ja niiden täytyi olla aikas kestäviä lajeja kestääkseen silloiset olot Nykyisin enenevissä määrin luonnosta tuotetut trooppiset lajit eivät kestä esimerkiksi nitriittiä lainkaan yhtä hyvin kuin nuo "kestävät" kalat, joita ensiksi altaaseen useimmiten kehoitettiin laittamaan.
Mitä kokeeseen tulee, niin se oli tarkoitettu ihan kuriositeetiksi. Itsestäni se oli aika hauska muisto, erityisesti se ajatus kymmenvuotiaasta itsestäni huolellisesti teippaamassa värikarttoja vihkon kanteen. Olin silloin niin paljon tarkempi kuin nykyään Hanavedestä tehtyjä mittauksia vihkossa on myös pilvinpimein, mutta mahdollisia laadunvaihteluita ei tietenkään voi sulkea pois. Osuva sattuma kylläkin jos se ainoa vaihteleva erä on sitten osunut juuri tuohon kohtaan, mutta se siitä. Itsestä alkaa kokeileva pikkukemisti olla jo kadonnut, mutta voisihan tuon ehkä joskus huvikseen toistaa. Tai katsotaan jos saisin herätettyä pikkukemistin tuossa omassa jälkikasvussa. Taitavat kyllä olla vielä vähän nuoria moiseen.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Ennemminkin miettisin sitä, miten korpea Suomi onkaan mahtanut akvaarioiden suhteen ennen vanhaan olla verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan tai vaikka Amerikkaan. -Eiköhän tiettynä aikakautena hyvin samantyyppiset kultakalat ja miekkapyrstöt ole lilluneet vähän joka mantereen altaissa samanaikaisesti.Kivi kirjoitti:Tietysti näinkin, mutta kirjoja on kirjoitettu runsaasti myös muissa maissa kuin Suomessa Käännöskirjallisuudessa annetaan samoja ohjeita ja alkuperäiskielilläkin. Aika harvasta akvaariokirjasta löytyy merkintä, että ohjeita olisi jotenkin muokattu paremmin Suomen olosuhteisiin sopiviksi.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
On pitkälti edelleen Suojaa se tietysti hieman joiltain lieveilmiöiltä, mutta näyttävät nuo rantautuvan meille kuitenkin.memma kirjoitti:Ennemminkin miettisin sitä, miten korpea Suomi onkaan mahtanut akvaarioiden suhteen ennen vanhaan olla verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan tai vaikka Amerikkaan.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Tähän lienee kuitenkin vaikuttanut suhteellisen tiukat (moneen muuhun maahan verrattuna) eläinsuojelulait ja toivottavasti myös ihmisten asenteet, eikä suinkaan se että olisimme jotenkin kauppasaarrossa.Kivi kirjoitti:Suojaa se tietysti hieman joiltain lieveilmiöiltä, mutta näyttävät nuo rantautuvan meille kuitenkin.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
- Member
- Viestit: 414
- Liittynyt: 17:37, 26.02.2006
- Paikkakunta: Espoo
Nitraattia on vesijohtovedessä valmiina. Ja se voi muuttua takaisin nitriitiksi. En ole edes kotikemisti, mutta tämän verran olen onnistunut ihan googlella selvittämään.Kivi kirjoitti:Vesi oli kotoa vesihanasta otettua ja pakattu elintarvikekelpoisiin, tiskikoneessa pestyihin astioihin. Pöntöt oli suljettu hyvin ja niitä ei oltu avattu. Testaamani vesi oli lojunut kellarissa todennäköisesti koko kesän, sillä elettiin jo elokuun loppua. Tapoja joilla -iittit ja-aatit voivat olla tuonne joutuneet on monia, mutta taatusti niitä joutuu jotenkin myös uuteen akvaarioon.
Termi on denitrifikaatio. Esim. http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstr ... heikki.htm
112L
-
- Advanced Member
- Viestit: 1417
- Liittynyt: 21:36, 21.02.2006
- Akvaarioseurat: SMAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Mukavaa jos on tällainen aine olemassa. Säästyy monen kalan henki. Meillä on parasta-aikaa 900L allas kypsymässä ihan perinteisin keinoin. En tiedä, onko ihan järkevää maksaa yli 100€ (15€X8=120€ )että saa altaansa kypsäksi kun sen voi tehdä "ilmaiseksi". Tosin, on tilanteita jossa tämä aine puolustaa paikkaansa.
"Hiljaa hyvä tulee..."
"Hiljaa hyvä tulee..."
Kalaton vaihe ja kalallinen vaihe, kypsymistä kummassakin. Näin nimesin yksinkertaiset ohjeet kalanruualla kypsyttämiseenkin nyt: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=80014 Onhan se tuhat kertaa parempi tilanne kuin ihan raakaan heti tuoda.memma kirjoitti:Esimerkiksi Suuri akvaariokirjasta (Bailey&Sandford, suomentaja Varjo, painettu 2003) saa lukea: -"Akvaarion olisi annettava toimia 10-14 vrk ennen kalojen lisäämistä. Sinä aikana suodattimeen kehittyy suodatukseen välttämätön bakteeristo. Tietyssä vaiheessa tänä aikana nitriittipitoisuus nousee hyvin korkeaksi. Kun nitriittipitoisuus on pudonnut nollaan tämän piikin jälkeen, on turvallista tuoda ensimmäiset kalat akvaarioon." Aikas kummastunut olin Kuitenkin, kappaleen lopussa mainitaankin, että: -"Bakteerit tarvitsevat jotain ravinnokseen, muuten ne eivät pysty lisääntymään vedessä. Tähän on erilaisia mahdollisuuksia. Pieni määrä jauhelihaa tai hyppysellinen hiutaleruokaa päivittäin veteen mätänemään auttaa". -Käytännössä kyse siis lienee kuitenkin kalattomasta kypsytyksestä pienelle kalamäärälle, tai jonkinlaisesta kalallisen ja kalattoman kypsyttämisen yhdistelmästä?
Pieniä määriä ammoniumia ja nitriittiä on usein vesijohtovedessä ja kyllähän tämäkin jo tuo typpibakteereille mahdollisuuden hieman kehittyä. Suomalaiset vedet ovat suurempiin maihin verraten talousvesiksi hyvin puhtaita, mutta kyllä jo esimerkiksi kloramiinista hieman ammoniumia tulee.Kivi kirjoitti:En jaksanut alkaa suorittaa kovin laajaotantaista tarkistusta, mutta kävin läpi omasta kirjahyllystäni löytyvät akvaariokirjat (vanhoja ja hyvin vanhoja). Käytännössä joka ainoassa kehotettiin antamaan akvaarion "kypsyä" viikko tai kaksi ennen kalojen hankkimista. Yhdessäkään ei myöskään yksiselitteisesti käsketty lisätä akvaarioon kalanruokaa, jauhelihaa, kalaa. tms. Osassa uudemmista kyllä mainitiin tämän nopeuttavan/tehostavan kypsymistä. Tästä voinee joka tapauksessa vetää sen johtopäätöksen, että jotain siellä kalattomassa ja kemikaalittomassa akvaariossakin tapahtuu Muutoin ko. ohjeet olisivat täysin järjettömiä ja on vaikea uskoa kauan akvaarioita harrastaneen ihmisen kirjoittavan kirjan, jossa antaa täysin päättömiä ohjeita uusille harrastajille.
Ja eiköhän vain kirjoissasi perustamiseen kuulu myös kasvien istutus, jolloin myös typpibakteeriymppiä saadaan. Muuten voi olla aika hidas alku, kun pitää sattumabakuja odotella. (Kyllä niitä aina jostain joskus ilmestyy.)
-
- Elite Member
- Viestit: 5538
- Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
- Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Antti varmaankin kertoo sitten tässä oikein nimeltä ne tuotteet jotka eivät tee sitä mitä lupaavat vaan ovat puhtaita humpuukituotteita, kuten joku tässä sanoi. Toivottavasti myös perustelut ovat asialliset.
Olisi hyvä, että kaikki muutkin harrastajat näkisivät tämän "mustanlistan" ja itsekin tietäisin olla myymättä näitä tuotteita.
Listaa odotellessa.
Olisi hyvä, että kaikki muutkin harrastajat näkisivät tämän "mustanlistan" ja itsekin tietäisin olla myymättä näitä tuotteita.
Listaa odotellessa.
En ole sanonut että joku tuote ei tekisi mitä se lupaa ja humpuukituote ei ole myöskään minun sanomaa. Mutta asiaan:Antti varmaankin kertoo sitten tässä oikein nimeltä ne tuotteet jotka eivät tee sitä mitä lupaavat vaan ovat puhtaita humpuukituotteita, kuten joku tässä sanoi. Toivottavasti myös perustelut ovat asialliset.
Suosittelen testaamaan tuotteita itse, niin ei tarvitse uskoa toisten sanomisiin, testeihin tai etiketteihin. Testaus on helppoa, ei sitä tarvitse tehdä isoissa akvaarioissa: laita vaikkapa uusiin tai desinfioituihin muovisiin geoboxeihin uutta Substraattia reilusti pohjalle, tuoretta vettä ja ilmastus. Ammoniakkia altaaseen kohtuu, mutta helposti mitattavia N-määriä tuottavana, esim pari mg/l.
Toiseen altaaseen SafeStartia ja toiseen jotain muuta. Voit vaikka laittaa kolmannen altaan johon laitat ylenmäärin verrattavaa tuotetta tai voit laittaa useampia muita tuotteita.
Uskon että vielä kiintoisamman testin saat siten että lisäät jostain kypsyvästä akvaariosta nitriittipitoista vettä (siis altaasta jossa on nitriittipiikki, mutta ei enää ammoniakkia) testialtaisiin. Otat vain testiveden varovasti ettet sotke pohjaa tai suodatinta pölläyttämään pöpöjä testiveteen. Koejärjestely muuten samanlainen.
Ottamalla mukaan kontrolliakvaarion johon et laita mitään tuotetta saat kuvaa siitä kuinka paljon hyötyä tuotteesta on vs. ilman mitään.
Nämä testit eivät kerro kaikkea todellisesta hyödystä ja käyttäytymisestä akvaariossa, varsinkin paljon luonnollista suurempien N-määrien takia. Mutta ovat ne hyvin pitkälle suuntaa antavia siitä sisältääkö tuote ammoniakkia ja/tai nitriittiä hajottavia bakteereja. Etenkin jos käytetään kontrolliallasta. Ja nämä ovat varsin helppoja tehdä.
Antti
Näitähän riittää.Teemu Salonen kirjoitti:Olisi hyvä, että kaikki muutkin harrastajat näkisivät tämän "mustanlistan" ja itsekin tietäisin olla myymättä näitä tuotteita.
Listaa odotellessa.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=81129
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=58005
Jos halutaan toimia kuten kauppiaat useasti neuvovat laittaen kalat heti mukaan, on tottakai asutettava hyvin maltillisesti kuormitusta lisäillen ja saatava mukaan eläviä typpibakteereita esim. kasvien mukana. Jos taas akvaariokirjallisuutta hieman seurataan, kypsytetään kalattomasti alkuun.
Sotkenpa minäkin lusikkani soppaan, vaikka ei pitänyt... Eli tuossa kalallisessa kypsytyksessä on todellakin paljon kiinni ihmisen kärsivällisyydestä, akvaarion tilavuudesta, kasvien & kalojen määrästä jne...
Huom! Seuraavat määrät on sitten ihan hatusta vedettyjä "sinnepäin" esimerkkejä! Eli jos vaikkapa 100 litran akvaariossa on ollut 2 vk suht runsas kasvillisuus (näiden mukana niitä bakuja väkisin vähän tulee) ja sekaan lisätään esim. yksi partis (niitä usein mainittuja kestäviä aloituskaloja) niin on erittäin paljon mahdollista, että yhden kalan aiheuttama väistämätön nitriittipiikki on kuitenkin niin pieni, ettei sitä noilla perusmallin tippatesteillä saa mitattua => ei luultavasti myöskään tee kalalle haittaa noin pienet pitoisuudet. Sitten joskus esim. kuukauden päästä muutama parvikala => uusi nitriittipiikki, joka sekin voi hyvin olla niin pieni, ettei tippatestit reagoi jne.... Ja kun vielä koko ajan ruokitaan kaloja maltillisesti & vaihdellaan vesiä jne. niin mielestäni onnistumisen edellytykset on ihan hyvätkin.
Kokemattomalle kalaton kypsyttäminen on mielestäni kuitenkin paljon yksiselitteisempi toteuttaa: x määrä ammoniakkia, odotellaan ja mittaillaan kunnes nitriitti näyttää nollaa, uudet lisäykset määrällä x ja lisää testailua jne... Tuo kalallinen versio vaatii paljon enemmän ns. näppituntumaa ja malttia.
Itse olen aikoinani ensimmäisen akvaarion perustanut juuri noin kalallisesti Markku Varjon kirjan (olisiko ollut Elävä akvaario tms.) mukaan ja ilman uhreja selvittiin. Lopulliseksi kalastoksi tuli muistaakseni muutaman kuukauden aikana 128 litraiseen partis, piikkisilmiä, parvi inkkareita ja kääpiörihmapari. Tuon episodin jälkeen on sitten aina ollut isot ympit edellisestä altaasta ja perustamiset & muutot on sujunu ilman kypsyttelyjä.
Eli eipä sitä yhtä totuutta taida tässäkään asiassa löytyä Tuo eläviä bakuja sisältävä kaupallinen litku (mikä sen nimi nyt olikaan) olisi kyllä tervetullut tuote juuri aloitteijoita varten. Harva sitä sitten kuitenkaan aloittaa kuution altaalla, joten kulutkin varmasti useimmilla pysyy hyvin kurissa. Puhumattakaan siitä, että kaloja säästyy ko. aineen ansiosta!
Huom! Seuraavat määrät on sitten ihan hatusta vedettyjä "sinnepäin" esimerkkejä! Eli jos vaikkapa 100 litran akvaariossa on ollut 2 vk suht runsas kasvillisuus (näiden mukana niitä bakuja väkisin vähän tulee) ja sekaan lisätään esim. yksi partis (niitä usein mainittuja kestäviä aloituskaloja) niin on erittäin paljon mahdollista, että yhden kalan aiheuttama väistämätön nitriittipiikki on kuitenkin niin pieni, ettei sitä noilla perusmallin tippatesteillä saa mitattua => ei luultavasti myöskään tee kalalle haittaa noin pienet pitoisuudet. Sitten joskus esim. kuukauden päästä muutama parvikala => uusi nitriittipiikki, joka sekin voi hyvin olla niin pieni, ettei tippatestit reagoi jne.... Ja kun vielä koko ajan ruokitaan kaloja maltillisesti & vaihdellaan vesiä jne. niin mielestäni onnistumisen edellytykset on ihan hyvätkin.
Kokemattomalle kalaton kypsyttäminen on mielestäni kuitenkin paljon yksiselitteisempi toteuttaa: x määrä ammoniakkia, odotellaan ja mittaillaan kunnes nitriitti näyttää nollaa, uudet lisäykset määrällä x ja lisää testailua jne... Tuo kalallinen versio vaatii paljon enemmän ns. näppituntumaa ja malttia.
Itse olen aikoinani ensimmäisen akvaarion perustanut juuri noin kalallisesti Markku Varjon kirjan (olisiko ollut Elävä akvaario tms.) mukaan ja ilman uhreja selvittiin. Lopulliseksi kalastoksi tuli muistaakseni muutaman kuukauden aikana 128 litraiseen partis, piikkisilmiä, parvi inkkareita ja kääpiörihmapari. Tuon episodin jälkeen on sitten aina ollut isot ympit edellisestä altaasta ja perustamiset & muutot on sujunu ilman kypsyttelyjä.
Eli eipä sitä yhtä totuutta taida tässäkään asiassa löytyä Tuo eläviä bakuja sisältävä kaupallinen litku (mikä sen nimi nyt olikaan) olisi kyllä tervetullut tuote juuri aloitteijoita varten. Harva sitä sitten kuitenkaan aloittaa kuution altaalla, joten kulutkin varmasti useimmilla pysyy hyvin kurissa. Puhumattakaan siitä, että kaloja säästyy ko. aineen ansiosta!
Be merrier with a terrier!