Paras taistelukalan värimuunnos?

[maketzu]

Mikä on mielestänne paras taistelukalavärimuunnos?
Omasta mielestäni punainen tai sinivioletti.

[pehis]

Parhaaseen en ota kantaa, mutta jossain väitettiin, että punaiset taistelukalat on muita selvästi agressiivisempia... Onko kellään tuosta mitään kokemuksia vai liekö ihan potaskaa?

__________________
Luuletko tietäväsi vai tiedätkö luulevasi

[delfiini]

Itselläni on kokemusta yhdestä punaisesta ja yhdestä siniliilasta ja omalla ´koohdallani ainakin tuo punainen tuntui olevan paljon agressiivisempi, kuin tämä nykyinen sininen, mutta kun kokemusta vaan kahdesta, niin ei kai voi vedellä mitään johtopäätöksiä...
Siniset ovat musta kauniimpia.

[millia]

Miedän pinkki leidi on mun mielestä ehdottomasti paras.
Meillä punaiset on kaikkein rauhallisimpia, olen kans kuullut että ne olis vihaisimpia, mutta meillä ne vaan makoilee lungisti lehtien päällä...no vähän välillä pörhistelee. Kaikkein vihaisin oli jo edesmennyt Boris herra, väriltään turkoosi (tuhosi vihan puuskassaan kerran yhden karvalehden + raivosi ylipäänsä kaikelle). Samaten nykyisistä kaloistani turkoosi rouva kaikkein äkäisin.

[skare]

Mä tykkään tietysti eniten omastani, eli sähkönsinisestä, jolla on punainen vatsaevä. Naaras on kokonaan sininen. Kutuaikana pariskunta muuttuu aivan tummansiniseksi.

Aggressiivisuudesta vielä. Mulla ei ole kokemusta muun väristen taistojen aggressiivisuudesta, mutta ainakin tämä sininen on niin ärhäkkä, että joudun pitämään sitä yksinään 55l akvaariossa (naaras laitetaan sinne vain kudun ajaksi). Muut kalat saavat kyllä kyytiä: isopyrstöisiltä kaloilta syödään pyrstö, ja monniset ajetaan kuoliaaksi jos niitä laittaa samaan altaaseen. Voin kyllä hyvin uskoa, että kaksi taistisurosta tappaa toisensa jos niitä pitää samassa akvaariossa...

[millia]

skare! Kuulostaa tosi paljon toi sun sinises käyttäytyminen samalta kuin mun edesmenneen turkoosin toilailut. Mä en kyllä kokeillut laittaa sen kanssa muuta kuin millinpenskoja ja piikkisilmiä, kumpikaan ei ollut hyvä idea. Millejä jahdattiin ja sitten suututtiin kun niitä ei saatu hengiltä ja piikkisilmät pidettiin visusti luolissaan. Äijällä oli yks kerta pesää vartioidessaan pää mennyt ihan ruvelle, ihmetteli ja tarkkailin tilannetta, pöljä teki itsemurhahyökkäyksiä piikkisilmien kivikkoon ja haki varmaan vielä lisää raivoa siitä kun päähän sattui kun osui kivikkoon.

[skare]

Heh juu... joillakin taistoilla on tuo taisteleminen niin verissä, että itsesuojeluvaisto ei oikein pelaa Tuo mun kalani kävi itseään huomattavasti suurempien lehtikalojen kimppuun silloin kun ne vielä olivat samassa isossa akvaariossa.

Mutta nykyään Juusolla on tuo oma 'poikamiesboksinsa', ja elo on rauhallista... paitsi sitten tietysti, kun tyttö laitetaan samaan altaaseen. Toistaiseksi kutuhommat ovat kyllä onnistuneet ilman suurempia tappeluita (mitä nyt tytöltä puuttui viime kerran jälkeen puolet vatsaevästä ).

Ihan kiva kuulla, että toisillakin on samankaltaisia kokemuksia... koita joskus laittaa peili akvaarioon niin tapahtuu kummia!


t.Sanna

[millia]

joo, kyllä noi peilisysteemit tiedetään. Ei vaan kannata liikaa näytellä peilillä ettei mene pojalle herne nenään.
Niin, tämä nykyinen äijä on saanut vähän itsetunnonkohotusharjoituksia peilin avulla. Se on ihme nössö, ei yhtään hyökkäle rouvien kimppuun (ihan hyvä vaan). Mutta ei kai tuollaista nyt taistelukalaksi voi sanoa! Olenkin toiminut siten, että kun herra suvaitsee huomata peilin ja ehkä vähän uhitella siellä olevalle kilpilijalle, poistetaan peili välittömästi, josta taistoäijälle seuraa voittoisa tunne "hahaa, olempas minä nyt uhkaava ja jumpen kova jätkä muutenkin". Muutama toisto vielä niin se käyttäytyy pari päivää kuten taistelukalakoiraan kuuluukin, vartioi kuplapesää, rähisee rouville ja muuten vaan kukkoilee.

[maketzu]

No niin takaisin aiheeseen.

Vaikka onhan se kiva että samalla tuo muitakin kokemuksia taistelukaloista.

[millia]

Kuuluttekos muuten kukaan täällä yahoon taistoklubiin?
http://clubs.yahoo.com/clubs/bettasplendens

noilla amerikkalaisilla löytyy ainakin värejä mistä valita!

Yllättävää kyllä, ajoittain siellä on myös kohtuullisen järkevää juttua.

[Tiitu]

Minulla on sellainen mielikuva, että punaiset olisivat herkimpiä sairastelemaan. Pitääköhän paikkansa, vai "oiskoseolluemmiemuistatoisinpäin"?

[millia]

vois ollakin noin

mulla on 2 punaista ja molemmilla on vähän jotain onkkelmia.
toisella on silmissä jonkin sortin lude, en nyt muista mikä se oli, jostain luin ettei voi parantaa, eikä tartu. Tytteliä se ei näytä haittaavan. Veden vaihdon tai suodattimen puhdistuksen jälkeen sen silmät on pari päivää aika kirkkaat, sitten alkavat taas samentua.
?????

toinen punainen on taas ylettömän lungi, kerroinkin jo aiemmin siitä ton peilijutun. Pari kuukautta sitten sain piikkisilmän mukana kaupanpäällisinä pilkkutaudin (ei näköjään tarttunut siihen) ja just toi punainen otti taudista eniten oireita.

Muun väriset taistot eivät näytä häiryyntyvän mistään ja ovat ensimmäisinä kerjäämässä ruokaa, mukaan lukien pinkki tai amerikkalaisittain Lavender.

[tilpu]

Minusta paras väri on tummansininen.
Minulla on ollut kaksi tummansinistä, vaaleansininen ja nykyään punainen (nimeltään Schumi). Muut ovat olleet rauhallisia, mutta tämä punainen pörhistelee ja ajaa takaa kääpiörimakala koirasta.
Minulla oli yli vuoden kaksi taistis koirasta samassa altaassa. Tuli näet hankittua uusi kun luulin vanhan kuolleen kun sitä ei ollut näkynyt pariin viikkoon. Sitten sekin vain ilmaantui jostain. Ei syntynyt mitään tappeluita, toinen eleli pintakerroksissa ja toinen vähän alenpana.

[rain-]

Siniset on parhaita
Mulla on kolmatta sukupolvea sinisiä. Ja nyt sitten poju ja MustasilmäSusanna tekivät poikasia, odotan innolla millaisen geenistön niillä saa aikaan. Poju on siis sininen punaisin vatsaevin, MustasilmäSusanna on melkein väritön, vaaleanpunainen, mustin, isoin silmin.

Satalitraisessa uiskentelee tällä hetkellä melkein vuoden ikäisiä sinisiä poikia kolme tai neljä kappaletta, kivasti ne siellä pärjäävät, evät on välillä vähän repaleisia, mutta kun ovat samaa poikuetta ja aina eläneet yhdessä niin kyllä ne menee. Voisihan noista parista luopuakin kun vain isoveljeä Pojua käytän jalostamiseen.

Ostin tuossa jokin aika sitten tukusta hienon crowntail-tyyppisen sinisen pojan jolla oli leopardipilkkuja evissään, kuoli ressu ennenkuin sain sen geenit talteen, säikytteli tytön kutuhaluttomaksi. Nuo mun pojat kun on tosi kilttejä ja tytöt on tottuneet helliin otteisiin, niin tollanen kova kundi ei sytyttänyt

[satunnainen]

Jaa-a

Eiköhän tuo punaisen ja aggessiivisuuden yhdistäminen ole ihan vaan ihmisten mielleyhtymistä kiinni. Psykolookinen vaikutus, meinaan.
Punainen kun koetaan muutenkin "kiihkeäksi" tai "levottomaksi" oli se sitten taistelukalassa tai jossain muualla se väri.

Ja katsokaa tuota vihaista naamavärkkiä!
Sehän on... punainen!!! --->



Muokattu - satunnainen on 19/12/2001 13:47:43

[Holstedt]

Eiköhän tuo punaisen ja aggessiivisuuden yhdistäminen ole ihan vaan ihmisten mielleyhtymistä kiinni. Psykolookinen vaikutus, meinaan.
Punainen kun koetaan muutenkin "kiihkeäksi" tai "levottomaksi" oli se sitten taistelukalassa tai jossain muualla se väri.

Minulle taasen ovat pilkut tuottaneet tuollaisia mielleyhtymiä.

Jokos muuten ovat onnistuneet kehittämään lisääntymiskelpoisen mustan taistelukalapolven kuten jossain 80-luvun alun akvaariolehdessä haaveilivat?

-Holzig-

[raisa]

Kuinka yleisiä ovat vaalean ruskean ja vihreän välillä olevat muunnokset, vai onko lähellä luonnonmuotoa ?

[millia]

Jokos muuten ovat onnistuneet kehittämään lisääntymiskelpoisen mustan taistelukalapolven kuten jossain 80-luvun alun akvaariolehdessä haaveilivat?

-Holzig-

Ei vielä, ongelmana ovat steriilit naaraat.

[Holstedt]

Ei vielä, ongelmana ovat steriilit naaraat.

Joo, niinhän se oli silloinkin.

Vaikka steriilit naaraat ovat ihmisistä puhuttaessa oikeastaan varsin paljon käytännöllisempiä niin kalanjalostuksessa tuo saattaa olla pieni ongelma.

-Holzig-

[bettaboy85]

Lempi muotoni on ehdottomasti
super red plakat tai blue mustart plakat
Ensimmäinen on lyhyteväinen punainen jolla on mustat evän reunat
Toisen värikuviointia en osaa kyvailla mutta se on syvän sininen


Toi koko musta muoto on olemassa. Vaan äärimmäisen harvinainen eikä väri niin musta kun mustamollilla. Tietääkseni lisääntymis ongelmia, mutta semmonen siis on.

Edit: liitetty kaksi viestiä : Rääkky

[Behemot]

Tämänhetkinen taistikseni on vihertävän sininen, todella loistavan kaunis otus. Sitten joskus kun seuraava hankitaan, haaveilen "kamputsealaisesta", eli sellaisesta jolla on ihan vaalea keskiruumis ja värikkäät evät. Kesällä sellaisia näkyi Järvenpään Faunattaressa, todellisia komistuksia (kun uroskaloista on puhe ). BTW: oletteko, hyvät taistelukalojen ystävät, huomanneet että taistelukalan naamassa on jotakin aika koiramaista ?

[Lisa]

Pidin keltaisesta ukkelitaistosta kovin, mutta se vaikutti samanaikaisesti myös jotenkin hentoiselta, joten pelkäsin rikkovani kalan
Valkoiset taistot on upeita, samoin samettisen tummansiniset. Eniten kuitenkin pidän näistä tummaa violettia - vaaleahkoja raitoja - tummaa punaista - hiukan turkoosia kantavista naaraista. Yllättävää?

[marius]

Mun Lady Domina on tummanpunainen, jolla on sinertavat evien reunat ja siniset silmät. Se ainakin sorti kahta muuta naarasta siihen malliin että ne heitti veivinsä. Ei se paljoa kumartele uutta koirastakaan, joka on muuten jännän värinen. Se on raidallinen. Pää on vaalean sininen, seuraavana on vaalea raita ja sitten väri muuttuu tumman violetiksi.

Nyt ne on kahesti kutenu ja huomasin että poikaset on kuoriutunutkin. Eivät kuitenkaan taida jäähä henkiin kun ei oo mitään ruokaa niille. Pitää joskus oikeen tosissaan koittaa kudettaa niitä jos vaikka onnistuiskin. Poikasista vois tulla villin värisiä.

[Didi]

Kaikki värithän ne on ihan kauniita mutta eniten silmiä miellyttää violetti.

[villimilli]

Itelläni on ollut valkea taistis violetein evänreunuksin ja oli muuten komea! Eikä varmasti agressiivinen, hirmuinen nössö. Mutta, kaunis kumminkin.