Voiko Substralia käyttää kasviakvaariossa?

[-markus-]

Löysin kaapistani kasviravinnetta Substralia.
Juolahti mieleen voisinko käyttää sitä kasviakvaariossani?
-Kuulostaa aika vahvalta aineelta-
(Voisiko sitä edes käyttää väliaikaisena ravinteena, kun ei ole tullut tehtyä savikiekkoja.) "luulempa että vastaus on ei"

-kopion tuon pullosta-

Tuoteselostus:
NPK-lannoite, liuos: hivenravinteet kalaattina EDTA, raudassa myös EDDHA.
fosforia (P) 1,3%, vesiliuk. kaliumia (K) 5,0%, vesiliuk. booria (B) 0,01% vesiliuk. kuparia (Cu) 0,005%, vesiliuk. rautaa (Fe) 0,03%, vesiliuk. mangaania (Mn) 0,01%, vesiliuk. molybdeenia (Mo) 0,001%, vesiliuk. sinkkiä (Zn) 0,002%.

-Kiitoskia etukäteen-

[arasila]

Varmaankin saa levät kasvamaan aika iloisesti.

[jarvij]

En ole kokeillut, joten en ota kantaa. Kuitenkin saattaa olla kokeilun arvoista; mutta mahdollinen leväinvaasio on toki riskinä, muutoin mikä ettei.

[VilleJ]

Kasviakvaariossa (lue: kalattomassa) ainakin toimisi fosforin lähteenä. Jossain määrin ehkä voisi kokeilla tuon käyttöä. Aluksi hyvin pienellä määrällä esimerkiksi normaalin akvaariorehulannoitteen kanssa ja pikku hiljaa vähentää akvaariorehulannoitteen määrää ja kasvattaa Substralin osuutta.

Jos levää alkaa näkymään, keskeyttää lannoituksen tai siirtyy takaisin pienempään määrään. Mikähän tuossa mahtaa olla typen määrä?

Kalaisaan akvaarioon en laittaisi - kasviakvassa voi toimia.

[-markus-]

Voinhan minä kokeilla, pieninä annoksina. Kerron sitten kokemuksistani.

Kasviakvaarioni mitat: 80x40cm ei kovin iso mutta kelpaa kasvien kasvatukseen.

[unikko]

hmmm... Mulle taas tällä palstalla nimenomaan suositeltiin kasvipaludaariooni (ei eläimiä) lannoitteeksi tavallista kukkalannoitetta, kun ilman elukoita esim. nitraatti ei ilmeisesti pysy tarvittavan korkealla kasvien hyvinvoinnille (jos asian olen oikein ymmärtänyt). Lorautin tuonne purkkiin juuri hieman kaapista löytynyttä tavallista kasviravinnetta, tosin paljon suosituksia vähemmän, katotaan mitä käy.

[korudonna]

Olin itse kysyä samaa, kun yrityksistäni huolimatta en ole PMDD:tä saanut mistään. Kokeilin sitten Substralia ensin 140 l altaaseen ja kun mitään hälyttävää ei ilmennyt, myös isompaan ja täytyy sanoa, että en vielä ole harmeja havainnut... Eli jatkan varovaisesti kokeiluja.

[111na]

Tottakai pitää saada typpeä ja fosforia kasveille. Niitä ei akvaariokasvilannoitteissa ole. (Mutta tietysti taas kalanruuasta niitäkin saadaan.)

Missä lannoitteessa sitten on sopivasti fosforia suhteessa typpeen ja muuhun, onkin jo toinen juttu. Typpeä niissä on hyvinkin vaihtelevissa koostumuksissa, joissain mainitaan ammoniumtyppi esikseen, hyvin yleisesti ureaa ja vain osittain nitraattia.

[korudonna]

Nyt en huomannut, että kyse oli nimenomaan KASVIakvaarioista. Omissani on siis tietysti myös kaloja.. Silti tuntuisi, että Substralissa oleva nitraattimäärä ei liene merkittävä lisäämään akvaarion nitraatteja. Mutta miten lienee sitten sen turvallisuus kaloja ajatellen.

[unikko]

Mitä kannattaisi siis tuoteselosteesta etsiä, jos ja kun suuntaan kauppaan ostamaan oman lannoitepurkin akvalleni?? Typpi, fosfori ja missä suhteessa ja muodossa?? Tuo mitä käytin oli nimittäin niin hurjan väristä (kirkkaan vihreää), että tuntui vähän oudolta lorautella sitä tuonne lasilaatikkoon.

Tämä nyt käyttämäni sanoo esim. sisältävänsä seuraavaa:
7% N - 3% ureanitrogen, 2%ammoniumnitrogen, 2% nitrate nitrogen (typpeä siis eri muodoissa)
3% P2O5 - phoshporic acid hydride (fosforihappoa?)
6% K2O - potassium oxide (kaliumoksidia)

Merkki Plant 'Eau (R) suomennokset omia.

[111na]

En tiedä, mutta pari huomiota. Täyslannoitteista puhuttaessa huomioitava makroravinteiden suhteet ja myös suhde pääravinteisiin (NPK). Toinen kohta (kysymys) on kelaattimuoto joillekin ravinteille (rauta?) - en tiedä onko se yleistä että kelaattina on ravinteita, mutta esim. pmdd:ssä ainakin on. Sillä on merkitystä, että jotkin ravinteet täytyy olla akvaariossa vähemmän hapettuneessa muodossa toimiakseen hyvin.

[Juska]

Silloin kun käytetään tavallista kasviravinnetta akvaariossa olennaisinta on tarkistaa lannoitteen ammoniumpitoisuus. Tähän on kaksi syytä: 1) kalojen ja erityisesti katkarapujen herkkyys ammoniakille; 2) ammonium on, erityisesti amerikkalaisilla keskustelupalstoilla, nimetty pääsyylliseksi levien kasvuun.

Seuraavassa vähän kommentteja yllä mainituista kohdista 1 ja 2:

1) On yleisesti tunnettua, että ammonium muuttuu osittain myrkylliseksi ammoniakiksi erityisesti korkeassa pH:ssa (yli 7,5). On kuitenkin niin, että amano- eli leväkatkaravut siirtyvät ajasta ikuisuuteen helposti jo ammoniumkonsentraatiossa 0,5 mg/l, vaikka pH olisi 7,0:n tuntumassa. Kalat ovat yleensä selvästi kestävämpiä.

2) Amerikkalaisilla keskustelupalstoilla on esitetty näyttöä siitä, että ammonium (eikä esimerkiksi fosfaatti tai nitraatti) stimuloi leväitiöitä lisääntymään. Siten hetkellisestikin korkea ammonimpitoisuus voi laukaista leväinvaasion akvaariossa. Koska käytännössä kaikki tavallisille kasveille valmistetut lannoitteet sisältävät varsin runsaasti ammoniumia, tämä selittäisi hyvin tavallisten kasvilannoitteiden huonon maineen akvaristien parissa. Lisäksi on huomattava, että tavallisissa lannoitteissa ei ole joko ollenkaan hivenaineita tai sitten ne ovat muodossa, joka ei ole vesiympäristössä tehokasta. Jos siis hivenaineita ei lisätä erikseen, johtaa tavallisen kasvilannoitteen käyttö usein väistämättä leväinvaasioon, koska kasvit kärsivät hivenainepuutteesta, mikä antaa kasvuedun yksinkertaisemmille leville.

Näin ollen suosittelisin käyttämään tavallisia kasvilannoitteita seuraavasti:

Laske ammoniumin määrä siten, että akvaarioveden konsentraatioksi tulee korkeintaan 0,1 mg ammoniumia per litra. Jos pullon kyljessä lukee esim. 2 % ammoniumtyppi, niin tällöin lannoite sisältää 20 mg ammoniumia per millilitra ja sopiva annostus on 1 ml lannoitetta per 200 litraa vettä. Tällä annostuksella ei myöskään tarvitse huolehtia nitraatin tai fosfaatin tarpeettomasta nousemisesta, vaikka lannoite molempia sisältäisikin. Lisäksi tulee käyttää akvaariolannoitetta normaaliannos hivenaineiden antamiseksi. Sopivan annostusvälin voi hakea esim. nitraattitestiä käyttäen (suosittelen JBL:n testiä) tai käyttää ainetta vain vedenvaihdon yhteydessä.

[VilleJ]

2) Amerikkalaisilla keskustelupalstoilla on esitetty näyttöä siitä, että ammonium (eikä esimerkiksi fosfaatti tai nitraatti) stimuloi leväitiöitä lisääntymään.

Minäkin haluaisin noi tutkimukset nähdä. Linkki?

Edit. Siis täsmentääkseni vielä, että ihan tutkittuun tietoon, ei mutuun. Mutu ei kiinnosta pätkääkään.

[Juska]

Uusimmassa The Aquatic Gardener lehdessä on Tom Barr nimisen hepun kirjoitus typen kierrosta akvaariossa. Tässä yhteydessä (kuten jo monesti aiemmin nettikeskusteluissa) Barr tuo esiin omien kokeittensa tulokset, joiden perusteella hän katsoo ammoniumin olevan todennäköisesti merkittävin ravinne levien kasvun aktivoinnissa. Barrin tekemät kokeet eivät ole tieteellisiä sanan tarkassa merkityksessä, mutta miehellä on kyllä akateeminen ja luonnontieteellinen tausta, joten jotain hänen tuloksensa saattavat indikoida.

http://www.aquatic-gardeners.org/tag.html

Toisaalta tämä asia saattaa tieteellisesti olla jo niin vanhaa perua, ettei kukaan enää liitä viitettä puhuessaan asiasta, kuten alla olevassa linkissä

http://www.mwra.state.ma.us/harbor/html/20010927bh.htm

Siellä esitetään, että "Ammonium is the main form of nitrogen in secondary treated wastewater, and is the form of nitrogen that most stimulates excessive growth of algae."

Todettakoon kuitenkin vielä, että kun tuossa kirjoituksessani sanoin asiasta esitetyn näyttöä, niin olin ehkä liian rohkea ilmaisussani.

[RPekka]

Minulle tulisi mieleen lisätä ammoniumia sisältävät lannoitteet hitaasti, tasaisena annoksena niin että lannoite joutuisi melko suoraan bioreaktoriin joita myös suodattimiksi kutsutaan. En tiedä sitten minkälaisia suodattimia ihmisillä on kasviakvaarioissaan mutta ulkosuodattimen kanssa tämä olisi erittäin helppo toteuttaa viemällä tippaletkun pää suodattimen imuputkeen.

[111na]

Minulle tulisi mieleen lisätä ammoniumia sisältävät lannoitteet hitaasti, tasaisena annoksena niin että lannoite joutuisi melko suoraan bioreaktoriin joita myös suodattimiksi kutsutaan. En tiedä sitten minkälaisia suodattimia ihmisillä on kasviakvaarioissaan mutta ulkosuodattimen kanssa tämä olisi erittäin helppo toteuttaa viemällä tippaletkun pää suodattimen imuputkeen.

Varmasti hyväksi ja tuolla tavalla kierretään mahdolliset haitat. Riittänee että jakaa annostelua riittävästi vaikka jopa tippa-annostelijan käyttöön asti.

Erilaisissa kasvilannoitteissa pitää huomioida myös sen typpisisällön jakaantuminen nopeaan vesiliukoiseen osaan ja hidasliukoiseen. Voisiko myös ilmoitettu ammoniumtyppi jakaantua noin? (Substral lienee nopeata. Liuostakin vielä.)

Olen käyttänyt akvaariossa Kekkilän Kukkasipuliravinnetta ajoittain nitraatin vähyyden takia. Siinä on vain typpeä ja enimmäkseen hitaasti liukenevassa muodossa, metyyliureana. Siitä vapautuu ammoniumia hyvinkin hitaasti ja tasaisesti. Sen huomaa siitäkin että viikonkin näkee vielä niitä rakeita akvaariossa. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 5&start=30

Siellä esitetään, että "Ammonium is the main form of nitrogen in secondary treated wastewater, and is the form of nitrogen that most stimulates excessive growth of algae."

Todettakoon kuitenkin vielä, että kun tuossa kirjoituksessani sanoin asiasta esitetyn näyttöä, niin olin ehkä liian rohkea ilmaisussani.

En kylläkään lukenut tuota alkuperäistä esitystä, mutta eikö tuohon lauseeseen sopisi mainiosti viimeisen sanan tilalle myös 'plants'? Se ei varmastikaan tuota havaintoa tai teoriaa mitenkään muuta, kunhan ajatellaan levien nopeaa kykyä reagoida sopiviin ravinteisiin.

On hyvä että toivotaan täsmällisyyttä, esitetyn lähteitä ja todisteita harrastajien keskustelussa. Ja niitä saatiinkin. Loppu on sitten vastaanottajasta kiinni, kelpaako edes keskustelun pohjaksi. (Yhtälailla tieteessä mennään helposti metsään. Tiedon lähde ei tietoa oikeaksi tai vääräksi tee - sen määrää tiedon suhde todellisuuteen.)

Akvaarion tutkimukset taitavat olla aikalailla harrastuksen varassa nekin ja tiukan tieteelliset lähestymistavat painottuvat aiheissaan usein hieman ohi akvaarion. Jostain kirjolohesta kyllä löytyy! Eli antaa mennä vain, muutenhan ei olisi sitäkään. nm. mutu on tärkeä kala alalla

[D-Hans]

Muutama vuosi sitten hermostuin todella 200 litraisessa akvaariossa kitukasvuisena vaappuviin miekkakasveihini, jotka eivät kasvaneet Tetran Initial Stickseillä ja nestemäisellä lannoitteella.

Noh, jätin molemmat pois ja kokeilin(muistaakseni Biolanin) kukkaruukkuun tökättäviä ravinnepuikkoja. Kolmen viikon jälkeen alkoi näkymään kukkavarsia ja parin kuukauden päästä mulla oli kohtuullinen kasvi-invaasio

Painelin 3-4 n.2 sentin pätkää jokaisen kasvin juurelle ja kyllä tykkäsivät.