Marmoriravun poikasten pelastus
Valvoja: Moderaattorit
Marmoriravun poikasten pelastus
Tervehdys,
yksi marmoriravuistani kuljetteli tuossa taannoin munia pyrstönsä alla ja kadonneet ovat. Eli taisi olla synttärit ihan lähipäivinä. Akvaariossa näkyi _yksi_ poikanen, muniahan tietenkin oli valtavat ryppäät. Oletukseni on että muut altaan ravut ovat popsineet poikaset parempiin tai ainakin isompiin suihin.
Onko rapufarmareilla jotain konsteja poikasten pelastamiseksi vai onko ainoa mahdollisuus poistaa emoa lukuunottamatta kaikki muut altaasta ja poikasten kuoriuduttua vielä emokin?
Mika
yksi marmoriravuistani kuljetteli tuossa taannoin munia pyrstönsä alla ja kadonneet ovat. Eli taisi olla synttärit ihan lähipäivinä. Akvaariossa näkyi _yksi_ poikanen, muniahan tietenkin oli valtavat ryppäät. Oletukseni on että muut altaan ravut ovat popsineet poikaset parempiin tai ainakin isompiin suihin.
Onko rapufarmareilla jotain konsteja poikasten pelastamiseksi vai onko ainoa mahdollisuus poistaa emoa lukuunottamatta kaikki muut altaasta ja poikasten kuoriuduttua vielä emokin?
Mika
Täällä yksi farmari vastoin tahtoaan...Minulla on ollut marmorirapuja toista vuotta ja ainostaan kerran on populaatio räjähtänyt käsiin ja jouduin itse toteuttamaan luonnollisen poistuman. Muissa tapauksissa muut ravut ja kalat (joita sinulla ei ilmeisesti altaassa ole) ovat pistäneet poikaset poskeensa. Populaation räjähdys tapahtui, kun altaasta puuttuivat kalat.
Emorapuhan suojelee poikasia muutaman vuorokauden niiden syntymän jälkeen. Poikaset saattavat liikkua altaassa, mutta ne palaavat tai emo kerää ne päivän päättyessä pyrstönsä alle tai sitten ne piilottelevat valoisan ajan. Poikaset ovat syntyessään hurjan pieniä (2mm?) ja väritykseltään maastoutuvat todella hyvin hiekkaa vasten. Niitä on vaikea havaita, jos allas on iso tai siellä on paljon kasvillisuutta/somisteita.
Kerran olen kasvattanut rapuja ja silloin siirsin hautovan emon omaan altaaseensa. Emo pitää siirtää poikasaltaasta melko piakkoin kuoriutumisen jälkeen pois, sillä sekin alkaa syömään poikasia, kunhan äidinvaistot hailenevat. Eli minä suosittelelisin hautoma-altaan käyttöönottoa.
Emorapuhan suojelee poikasia muutaman vuorokauden niiden syntymän jälkeen. Poikaset saattavat liikkua altaassa, mutta ne palaavat tai emo kerää ne päivän päättyessä pyrstönsä alle tai sitten ne piilottelevat valoisan ajan. Poikaset ovat syntyessään hurjan pieniä (2mm?) ja väritykseltään maastoutuvat todella hyvin hiekkaa vasten. Niitä on vaikea havaita, jos allas on iso tai siellä on paljon kasvillisuutta/somisteita.
Kerran olen kasvattanut rapuja ja silloin siirsin hautovan emon omaan altaaseensa. Emo pitää siirtää poikasaltaasta melko piakkoin kuoriutumisen jälkeen pois, sillä sekin alkaa syömään poikasia, kunhan äidinvaistot hailenevat. Eli minä suosittelelisin hautoma-altaan käyttöönottoa.
"A-haa" sanoi Nasu, eikä vieläkään ymmärtänyt yhtään mitään.
Asiasta aivan hieman sivuun kyselen, että kauanko teidän rapunne ovat muniaan kantaneet ennen niiden kuoriutumista? Omallani kun on jo yli kaksi viikkoa ollut munia pyrstön alla ja nyt ne ovat käyneet vaaleammiksi. Emo on virkeä ja hyvin suojelevainen, mutta hiljalleen alkaa huolestuttamaan, kun tuo ei ole koko aikana syönyt mitään.
Meillä menee ilmeisesti sujuvammin rapujen yhteiselo, sillä vasta ympäri allasta levinneet poikaset roikkuvat myös muiden kuin emorapunsa helmoissa.
Poikasten katoamissyy voi olla paitsi isommat ravut tai kalat (ja varsinkin niiden puuttuessa) se, että voimakkaammat poikaset pistelee heikommat poskeensa ja kasvavat sitten huomattavasti sisaruksiaan nopeammin. Poikasmäärä voi täten jopa puolittua viikottain.
Mysli: Herra Rapu heiluttelee muniaan 2-4 viikkoa ja sen jälkeen saattaa vielä pysytellä piilossa 1-2 viikkoa ennen kuin lähtee liikkeelle tiputellen poikasia ympäriinsä ja sitten keräten ne taas mukaansa. Yleensä emorapu ei syö mitään tuona aikana. Ihan normaalia. Joskus joku ihan nenän eteen työnnetty herkkupala voi sopia massuun, jos sen työntää niin että yhdellä saksenojennuksella saa kahmaistua suuhunsa.
Poikasten katoamissyy voi olla paitsi isommat ravut tai kalat (ja varsinkin niiden puuttuessa) se, että voimakkaammat poikaset pistelee heikommat poskeensa ja kasvavat sitten huomattavasti sisaruksiaan nopeammin. Poikasmäärä voi täten jopa puolittua viikottain.
Mysli: Herra Rapu heiluttelee muniaan 2-4 viikkoa ja sen jälkeen saattaa vielä pysytellä piilossa 1-2 viikkoa ennen kuin lähtee liikkeelle tiputellen poikasia ympäriinsä ja sitten keräten ne taas mukaansa. Yleensä emorapu ei syö mitään tuona aikana. Ihan normaalia. Joskus joku ihan nenän eteen työnnetty herkkupala voi sopia massuun, jos sen työntää niin että yhdellä saksenojennuksella saa kahmaistua suuhunsa.
No niin, ravut eivät kadonneet mihinkään vaan en tajunnut ollenkaan miten pieniä ne oikeasti ovat. Kyllä niitä viipottaa pitkin puunkarahkan pintaa varmaan kymmenittäin ellei sadoittain, koko vaan on kuin pölyhiukkasen, 0,1-0,6-millinen hiekkakin on niille isoja lohkareita. Muutama on kasvanut jo sen kokoiseksi että ravun muodon jo tunnistaa.
Mika
Mika
Kiitos Majqua, pitäähän sitä jokun huolehtia, kun Herra itse suhtautuu jälkikasvuunsa niin rennon oloisesti. (Miten rento rapu nyt voi edes olla?)
Ilmeisesti tuo munien vaaleneminenkin kuuluu asiaan?
Jotenkin minä olen alkanut ihan oikeasti pitää tuosta isosta saksiniekasta, oikein pitää muistuttaa itselleen, ettei niitä kaikkia pikkurapuja voi kasvattaa isoiksi.
Ilmeisesti tuo munien vaaleneminenkin kuuluu asiaan?
Jotenkin minä olen alkanut ihan oikeasti pitää tuosta isosta saksiniekasta, oikein pitää muistuttaa itselleen, ettei niitä kaikkia pikkurapuja voi kasvattaa isoiksi.
Dixi et animam levavi.
Ensimmäiset poikaset huomasin juuri. Yksinään liikuskelevat pitkin allasta, kun emo hautoo yhä piilossaan loppuja sisaruksia maailmalle. Sulassa sovussa uudet minikokoiset ravut ja vanhemmat ppoikaset söivät mielummin surviaista kuin toisiaan. Eli ilmeisesti mikäli muutakin ruokaa on tarjolla, niin lajitoverit saavat jäädä rauhaan.
Kunhan ihan vähän kasvavat, niin pääsevät rapujuhlien kunniavieraiksi.
Kunhan ihan vähän kasvavat, niin pääsevät rapujuhlien kunniavieraiksi.
Dixi et animam levavi.
-
- Member
- Viestit: 431
- Liittynyt: 18:33, 19.10.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kangasala
- Viesti:
Täälläkin ilmestyi marmoriravuille "perheen"lisäystä jokunen päivä sitten...
Kyllä siinä viikko-pari vierähti ennen kuin munista rapuvauvoja kuoriutui, eli aikamoisen hitaampaa tahtia kuin kaloilla. Välillä emo oli piilossa eikä tullut esiin kuin hädintuskin ruoka-aikana.
En ole huomannut yhdenkään joutuneen parempiin suihin, mutta altaassani ei olekaan kuin kaksi aikuista rapua ja muutama kala näiden lisäksi.
Kyllä siinä viikko-pari vierähti ennen kuin munista rapuvauvoja kuoriutui, eli aikamoisen hitaampaa tahtia kuin kaloilla. Välillä emo oli piilossa eikä tullut esiin kuin hädintuskin ruoka-aikana.
En ole huomannut yhdenkään joutuneen parempiin suihin, mutta altaassani ei olekaan kuin kaksi aikuista rapua ja muutama kala näiden lisäksi.
Jos haluat poikaset säästää, niin ensi kerralla kun emorapu on heilutellut pari viikkoa kutuaan, niin vati altaaseen, emorapu vatiin, ja vati ylös vedestä ja vaikkapa karanteenialtaaseen tai poikasakvaarioon. Heti kuoriutumisen jälkeen, kun poikaset lähtevät liikkeelle, emorapu takaisin rapualtaaseen. Sitten vaan poikasaltaaseen paljon noita simpukankuoria ja kasveja esim karvalehteä ja reilusti ruokintaa. Kasvavat silmissä!
-
- Senior Member
- Viestit: 537
- Liittynyt: 15:19, 21.08.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula
Minulla altaassa on todella paljon liuskekiviä ja niiden rakoihin pienet ravut pääsevät piiloon, jos niitä piiloilu kiinnostaa. Yleensä ne kuitenkin hengailevat vallisnerian lehdillä, sisäsuodattimen pinnalla tai männyn oksilla. Altaassa on rapuja ihan pienestä aikuiseen saakka ja määrä vain kasvaa. En juurikaan ole huomannut poikasmäärässä hävikkiä.
Taitaa olla luonteesta kiinni tämäkin homma. Minun ravunpoikaset ovat syntyneet ilmeisesti onnellisista munista ja eivät maistele sisariaan, kun taas nämä terroristiyksilöt...
-Jaani-
Taitaa olla luonteesta kiinni tämäkin homma. Minun ravunpoikaset ovat syntyneet ilmeisesti onnellisista munista ja eivät maistele sisariaan, kun taas nämä terroristiyksilöt...
-Jaani-