Onko merivesiakvaarion perustaminen vaikeaa?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Kim Söderberg
- Viestit: 1128
- Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
- Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
- Sukupuoli: Mies
- Viesti:
Onko merivesiakvaarion perustaminen vaikeaa?
Jos on, niin missä mättää? Mitkä asiat ihmetyttävät, mitkä tuntuvat vaikeimmilta. (Raha-asiat ovat asia erikseen) Kommentteja.
Kimi
Kimi
Ei ole vaikeata, informaatiota kuitenkin saa helposti tänäpäivänä, esim nyt tämän palstan kautta.
Hankalimmaksi asiaksi sanoisin eriävät mielipiteet harrastajien keskuudessa, joskus vaikea tietää ketä/mitä uskoisi kun on täysin ristiriitaista "varmaa tietoa" lähes asiasta kuin asiasta.
Hankalimmaksi asiaksi sanoisin eriävät mielipiteet harrastajien keskuudessa, joskus vaikea tietää ketä/mitä uskoisi kun on täysin ristiriitaista "varmaa tietoa" lähes asiasta kuin asiasta.
Beati pauperes spiritu
Kyllä itselläni oli paljonkin epäselviä asioita kun aloittelin rakentelemaan järjestelmää. Listaaan lyhyesti niitä tähän.
1. Altaan muoto ja koko.
2. Ala-allas ja refugium.
3. DSB
4. Tekniset ongelmat ylivuotojen, putkitusten yms. asioiden kanssa. Lopulta oli esim. itse ' keksittävä' ylivuototapa.
5. Miltä riutta näyttää luonnossa ja miten se pitäisi rakentaa altaaseen.
6. Mitä eläimistöä pitäisi hommata ja mitä tulisi välttää.
7. Mitä testejä tulisi ostaa.
8. Miten suhtauduttava eri levävaiheisiin. Miltä eri levät näyttävät.
9. Mitkä ostokset mahdolllisesti voi jättää myöhempään vaiheeseen (kalkkivesireaktorit, kalkkireaktorit, RO/DI, yms) ja mitä ei tarvita lainkaan.
Tuossa noin aluksi. Itselläni kun ei ollut kiire niin ehdin selvittää monia asioita tuon 7 kuukauden tiedonkeruun aikana mutta silti kun tavarat oli lopulta tilattu, paljon oli aukkokohtia tiedoissa.
Kirjan verran olisi aiheesta asiaa.
1. Altaan muoto ja koko.
2. Ala-allas ja refugium.
3. DSB
4. Tekniset ongelmat ylivuotojen, putkitusten yms. asioiden kanssa. Lopulta oli esim. itse ' keksittävä' ylivuototapa.
5. Miltä riutta näyttää luonnossa ja miten se pitäisi rakentaa altaaseen.
6. Mitä eläimistöä pitäisi hommata ja mitä tulisi välttää.
7. Mitä testejä tulisi ostaa.
8. Miten suhtauduttava eri levävaiheisiin. Miltä eri levät näyttävät.
9. Mitkä ostokset mahdolllisesti voi jättää myöhempään vaiheeseen (kalkkivesireaktorit, kalkkireaktorit, RO/DI, yms) ja mitä ei tarvita lainkaan.
Tuossa noin aluksi. Itselläni kun ei ollut kiire niin ehdin selvittää monia asioita tuon 7 kuukauden tiedonkeruun aikana mutta silti kun tavarat oli lopulta tilattu, paljon oli aukkokohtia tiedoissa.
Kirjan verran olisi aiheesta asiaa.
No tuntuu siltä että yleisimmät "kiistat" ovat todellakin tekniikasta, edelleen allekirjoittaneen omasta kokemuksesta, esim. nyt skimmerit joista mielipiteitä löytyy melkein yhtä monta kuin on käyttäjää mutta varsinaista tieteellistä perustetta ei mielipiteelle tunnu olevan.K.S kirjoitti:Ovatko ne lähinnä teknisiä keskusteluja esim: se ja se on parempi kun toi ja noi.
Mihin on hävinnyt keskustelu siitä että miten saadaan akvaario luonnonmukaiseksi?
Jos ajatellaan vasta-alkajaa joka saa ristiriitaista infoa altaan koosta, muodosta, valaistuksesta, kierrosta, skimmeristä, dsb:stä, kiven määrästä, yhteensopivista lajeista, jne, niin voi aika hankalaa olla löytää se "totuus" (subjektiivinen käsite) siitä seasta.
Beati pauperes spiritu
-
- Advanced Member
- Viestit: 1700
- Liittynyt: 00:31, 02.07.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Vedenvaihtoa unohtamatta... Omasta mielestäni merivesiakvaarion perustamisen ymmärtämiseen olisi hyvä olla suomenkielinen vaikka hyvinkin tiivistetty tietopaketti perusasioista, niin että ne löytäisi kaikki kerralla. Itse en näistä keskusteluista ole saanut mitään kokonaiskuvaa perustamisesta, ainakaan Akvaristi- lehden juttuun verrattuna. Ilmeisesti olette kokoamassa sinne nettisivuille samanlaista opasta mutta ainakaan tähänastinen teksti ei ole samantasoista kuin jo mainitun lehden ensimmäinen osa juttusarjasta oli.
Itse kaipailen tällähetkellä lisää ymmärtämystä vesikemiasta.
Itse kaipailen tällähetkellä lisää ymmärtämystä vesikemiasta.
P.A.L.L.O.K.A.L.A
Patalaiska Ahmatti, Lempeän Lattajalkainen Oliivinpoimija ja Kengurunkesyttäjä sekä Arvaamattoman Levoton Auringonpalvoja
Patalaiska Ahmatti, Lempeän Lattajalkainen Oliivinpoimija ja Kengurunkesyttäjä sekä Arvaamattoman Levoton Auringonpalvoja
Samaa mieltä, olen nähnyt pieniä/pienehköjä altaita uskomattoman "surkealla" tekniikalla jotka ovat "väärin" perustettuja mutta toimivat kuin ...K.S kirjoitti:Niin, tarvitaanko perusmeriakvaarioon missä on pari korallia ja pieniä kaloja:
Refugiumia ,dsb, ala-allasta ja hiilidioksiidillä toimiva kalkkireaktori yms.
Minun mielestä ei.
Toki ne ovat paikallaan täydellisessä riuttaakvaariossa.
Beati pauperes spiritu
-
- Kim Söderberg
- Viestit: 1128
- Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
- Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
- Sukupuoli: Mies
- Viesti:
Tekniikan ei pidä olla surkea ja väärä.
Mutta ei tarvitse mennä ylilyönteihinkään.
1. Tarpeeksi elävää kiveä
2. Tarpeeksi oikeata valoa
3. Tarpeeksi vedenkiertoa
4. Riittävä valkuaisainevaahdotin
Ja nämä kaikki merivesiakvaariotyypin mukaan.
Riuttaakvaario SPS kivikoralleille ei ole ainoa vaihtoehto mutta kylläkin
haasteellisin ja kallein.
Mutta ei tarvitse mennä ylilyönteihinkään.
1. Tarpeeksi elävää kiveä
2. Tarpeeksi oikeata valoa
3. Tarpeeksi vedenkiertoa
4. Riittävä valkuaisainevaahdotin
Ja nämä kaikki merivesiakvaariotyypin mukaan.
Riuttaakvaario SPS kivikoralleille ei ole ainoa vaihtoehto mutta kylläkin
haasteellisin ja kallein.
Moi,
Lyhyesti vastattuna alkuperäiseen kysymykseen: Ei, kunhan otat "iisisti"
Toi mikaelin lista varmaan sai sukat pyörimään jaloissa..
Mutta totuus on se, että yksinkertaisen purkin saa erittäin helposti pystyyn, kunhan pikkasen selvittelee asioita, eikä hätiköi sen kanssa. Ja varmaan alussa aika monelle on kompastus kivenä se, että kun se eka purkki on pystyssä niin se dumpataan heti täyteen mitä hienoimman näköisiä koralleja ja kaloja, jotka eivät sinne sovi (eli ota selvää lajeista!)
Itselläni on nyt menossa kolmas (riutta)purkki, alaa olen harrastanut about 6v. Erittäin yksinkertainen systeemi, joka toimii oikein loistavasti, asukkeina sekä kivi- että pehmeitäkoralleja, kaloja ja selkärangattomia.
Aikaisemmissa purkeissa mulla on ollut ala-allas, joka on varsin kätevä, nyt en laittanut kahdesta syystä: lotina + pelko siitä että joku letku/putki/sauma alkaa vuotamaan (ei välttämättä niin suurta riskiä). Ja ton kulma purkin alusta on kanssa pikkasen ongelmallinen sen kanssa...
Sen mä voin ainakin vakuuttaa, että kun olet saanut purkin pystyyn ja venannut vuoden, olet sitä mieltä että nyt tekisit monta asiaa erilailla
Lyhyesti vastattuna alkuperäiseen kysymykseen: Ei, kunhan otat "iisisti"
Toi mikaelin lista varmaan sai sukat pyörimään jaloissa..
Mutta totuus on se, että yksinkertaisen purkin saa erittäin helposti pystyyn, kunhan pikkasen selvittelee asioita, eikä hätiköi sen kanssa. Ja varmaan alussa aika monelle on kompastus kivenä se, että kun se eka purkki on pystyssä niin se dumpataan heti täyteen mitä hienoimman näköisiä koralleja ja kaloja, jotka eivät sinne sovi (eli ota selvää lajeista!)
Itselläni on nyt menossa kolmas (riutta)purkki, alaa olen harrastanut about 6v. Erittäin yksinkertainen systeemi, joka toimii oikein loistavasti, asukkeina sekä kivi- että pehmeitäkoralleja, kaloja ja selkärangattomia.
Ei missään nimessä. Mulla ei ole mitään näistä, eikä kyseessä ole edes mikään "perusmeriakvaario", ainakaan lajien suhteen.Niin, tarvitaanko perusmeriakvaarioon missä on pari korallia ja pieniä kaloja:
Refugiumia ,dsb, ala-allasta ja hiilidioksiidillä toimiva kalkkireaktori yms.
Aikaisemmissa purkeissa mulla on ollut ala-allas, joka on varsin kätevä, nyt en laittanut kahdesta syystä: lotina + pelko siitä että joku letku/putki/sauma alkaa vuotamaan (ei välttämättä niin suurta riskiä). Ja ton kulma purkin alusta on kanssa pikkasen ongelmallinen sen kanssa...
Sen mä voin ainakin vakuuttaa, että kun olet saanut purkin pystyyn ja venannut vuoden, olet sitä mieltä että nyt tekisit monta asiaa erilailla
Juu, mutta esim. noista vaahdotin taisteluista, tähän mennessä ainakin mun kaikki vaahdottimet ovat toimineet ihan ok.K.S kirjoitti:Tekniikan ei pidä olla surkea ja väärä.
Mutta ei tarvitse mennä ylilyönteihinkään.
Jep. Tässä kaikkein olennaisin. Ja noitakin voi vaihtaa myöhemmin. Esim. jos tahtoo laittaa vaikka loisteputket aluksi, ja hankkia paremman valaisimen myöhemmin. Tai lisätä/muuttaa vedenkiertoaK.S kirjoitti: 1. Tarpeeksi elävää kiveä
2. Tarpeeksi oikeata valoa
3. Tarpeeksi vedenkiertoa
4. Riittävä valkuaisainevaahdotin
Samoin minuakin kiinnostaa koska itsellänikin on kulmapurkki.rambi kirjoitti:Silakka: onko kuvia altaasta, kerro millaista tekniikkaa käytät, merkit ym.. ,ihan mielenkiinnosta kyselen.
Tarkoitukseni oli listata vain mitä minä pidin ongelmina - ei peloitella.Silakka kirjoitti: Toi mikaelin lista varmaan sai sukat pyörimään jaloissa..
Tottakai voidaan ja ehkä kannattaakin aloittaa pienestä ja myös tähän suuntaan Nilsen & Fosså toivovat harrastuksen menevän uudessa kirjassaan. Ennen ajateltiin, että mitä isompi niin sitä parempi mutta pieni voi myös olla kaunista.
Oma ajatukseni on, että aloittelijalle täytyisi olla opus tai tietolähde jossa käsitellään asiaa miniversiosta niihin kuution pyttyihin. Tällöin tulisi yleiskäsitys harrastuksesta ja tietäisi mihin on ryhtymässä.
Eikös se eAlexin konjakkilasi-nanoriutta ole hyvä esimerkki siitä halvimmasta ratkaisusta?
Moi,rambi kirjoitti:Silakka: onko kuvia altaasta, kerro millaista tekniikkaa käytät, merkit ym.. ,ihan mielenkiinnosta kyselen.
Mulla on nyt vaan joitain tosi vanhoja ja huonoja.. pitäis ottaa uusia nyt ihan joku päivä.
Purkki on niitä mitä-lie-puolalaisia kulmapurkkeja, joissa on se pyöreä etulasi (joka on muuten helvetillinen puhdistaa... ). Niitä näkyy noissa kaupoissa aika paljon. Jossain lukee 325L, jossain 350L, en ole itse jaksanut laskea paljon siihen loppujen lopuksi menee.
Tekniikka on yksinkertaisuudessaan:
- valaisin giesemann 230 plus (150W + 2 x 9W)
- vaahdotin aquamedic turboflotor 750, joka toimii oikein hyvin, mitä nyt aluksi päästi purkkiin ilmakuplia (pistin eheimin hanan kiinni tonne imupuolelle, ja rajoitin pikkasen, se auttoi)
- pumppuina joku 10v vanha tunze, josta merkit on kuluneet se tais vetää joku.. 2200L / h ? Sitten lisäksi, olikohan JBL:n toi pienempi pumppu, about 1200L / h jossa vuorokausi ajastin (pitää välillä 15min taukoa, ja yöllä pois päältä). Joku varmaan laskeskelee että vois enemmänkin olla virtauksia, mutta noi saa ihan hyvännäköisen meiningin päälle, kun toi purkki on ton muotoinen, ja ne on tuolla takakulmassa.
- ja sitten joku lämmitin, talvella meidän kämppä on niin kylmä.
Näillä pelittää ihan hyvin Tää purkki on ollut mulla nyt pikkasen päälle vuoden, vanhassa kämpässä oli 450L riutta (jossa ala-allas) ja sitten vielä pari pienempää purkkia jossa kasvatin noita helmiäiskardinaaleja, ja sitten vielä yksi, jossa asusti nykyinen merimaailman asukki siilikala "saara" Siis aluksi se oli tossa riutassa, ennen kuin siitä tuli niin iso. Kaikki oli samassa kierrossa, jossa oli Turboflotor 5000 Shorty vaahdottimena. Eli lotina 56m2 kämpässä oli aikamoinen
että sellaista.. Tsekkasin tota sun saittia, onko sulla ollut toi goniopora pitkäänkin?
-
- Imperaattori
- Viestit: 2535
- Liittynyt: 05:37, 17.06.2001
- Akvaarioseurat: HAF, HAS, TAS, TAY
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Tai Hillyn nano-projekti (96l), sekin "projekti" on aika minimibudjetilla toteutettu kuitenkin niin ettei pahemmin ole tinkimistä harrastettu. Siitä löytyy lisää tietoa -> www.aqua-web.org/users/hillyMikael kirjoitti:Eikös se eAlexin konjakkilasi-nanoriutta ole hyvä esimerkki siitä halvimmasta ratkaisusta?
Guess what?! I got a fever, and the only prescription... is more cowbell!
Joo, tokiMikael kirjoitti:Tarkoitukseni oli listata vain mitä minä pidin ongelmina - ei peloitella.Silakka kirjoitti: Toi mikaelin lista varmaan sai sukat pyörimään jaloissa..
Joo.. no, se sinne meriakvaarioseuran sivuille sitten, kun sellaiset saadaan Mun mielestä aloittelijalle oli ihan ok juttu se mikä oli joskus vuonna yks ja kaks meriakvaarioseuran lehdessä.. sitä olen lainaillut joillekin tutuille kun ne on laittaneet pyttyä pystyyn.Mikael kirjoitti: Oma ajatukseni on, että aloittelijalle täytyisi olla opus tai tietolähde jossa käsitellään asiaa miniversiosta niihin kuution pyttyihin. Tällöin tulisi yleiskäsitys harrastuksesta ja tietäisi mihin on ryhtymässä.
HAHAHA.. Joo, tai sellaiset 70-luvun discokengät joissa on koroissa akvaarioMikael kirjoitti: Eikös se eAlexin konjakkilasi-nanoriutta ole hyvä esimerkki siitä halvimmasta ratkaisusta?
Nano jutuista vielä, kun mun kaudernit alkoivat ekaksi poikimaan, niin kasvatin niitä sellaisessa vanhassa ala-altaassa, mitäs nyt olis ollut.. 40 cm x 40 cm x 30 cm. Paksu kerros hiekkaa pohjalla, yks kivi keskellä, piccolo vaahdotin, hohkapuu keskellä purkkia vettä kierrättämässä.
Ekasta pesueesta mulla on vielä 2 jäljellä tän hetkisessä purkissa Muut myin muuton yhteydessä.
Ok, se näyttää kyllä hienolta Toivottavasti kestää. Mä olen nähnyt/kuullut samanlaisista tapauksista, että vuokkokalat peuhaa ne hajalle.rambi kirjoitti:Goniopora on ollut viime kesästä asti eli kohtuullisen pitkään ja voinut erittäin hyvin mun altaassa (paitsi silloin kun laitoin pari vuokkokalaa ja ne asusteli sen sisällä).Silakka kirjoitti: Tsekkasin tota sun saittia, onko sulla ollut toi goniopora pitkäänkin?
Aloittelija kauhistuu usein mielettömään tekniikan määrään merialtaassa, CO2 pulloja, letkuja, metritolkulla pvc putkia, erilaisia planktonin viljelmiä.
Mutta kaikkea sitä ei välttämättä tarvi että allas olisi toimiva, paljon pienemmälläkin pärjää, minulla ei ole mitään "hienouksia" käytössä ja allas toimii erittäin hyvin. Esim. ala-altaat, refugiumit, dsb ovat semmoisia mitä ei tarvi välttämättä vaikka itse kyllä semmoiset tulevaan projektiin laitan.
Pienemmän merialtaan saa suhteellisen halvalla pystyyn ja tiedysti jatkossa voi laittaa lisää tekniikkaa jos näin haluaa.
Ei tämä harrastus ole näin vaikea kun usein uskotaan, rohkeasti vaan mukaan hienon harrastuksen pariin.
Mutta kaikkea sitä ei välttämättä tarvi että allas olisi toimiva, paljon pienemmälläkin pärjää, minulla ei ole mitään "hienouksia" käytössä ja allas toimii erittäin hyvin. Esim. ala-altaat, refugiumit, dsb ovat semmoisia mitä ei tarvi välttämättä vaikka itse kyllä semmoiset tulevaan projektiin laitan.
Pienemmän merialtaan saa suhteellisen halvalla pystyyn ja tiedysti jatkossa voi laittaa lisää tekniikkaa jos näin haluaa.
Ei tämä harrastus ole näin vaikea kun usein uskotaan, rohkeasti vaan mukaan hienon harrastuksen pariin.
Minulla ainakin alussa vaivasi suunnaton epätietoisuus siitä mitä riutta-akvaarion hoitorutiineihin kuuluu ja miten sitä oikein käytännössä hoidetaan. Lisää sitä lisää tätä jne... Jälkikäteen kyllä altaan ollessa olohuoneessa selvisi ettei oikeastaan vaadittu mitään muuta kuin kärsivällisyyttä ja viikottaiset rutiinitkin oli työmäärältään vähäisempiä kuin makean veden pytyssä.
Onhan se helppo, kunhan tekee oikein, ei voi kun ihmetellä miten on ollut vaikea saada riutta-akvaario toimimaan vielä 80-luvulla, ainoa selitys mitä keksin - silloin tehtiin asiat väärin.
Minun nano-projektintarkoitus olikin esittää kuinka helposti riutta-akvaario saa pystyyn. "Konjakkilasi" toimii edelleen moitteettomasti ja siinä olevat korallit kasvavat ja voivat hyvin.
Tärkeintä on mielestäni ymmärtää että akvaarion pitäisi toimia luonnollisella tavalla, silloin se toimii automaattisesti, mitään makeavesityyppisiä suodattimia ei tarvita. Tekniikan tarkoitus on avustaa luonnonmukaisia prosesseja, ei korvata niitä.
Itse pidän paksuhiekkakerros (DeepSandBed) erittäin tärkeänä riutta-akvaarion helpossa perustamisessa, tietenkin sen saa toimimaan myös ilman DSB:ta, mutta mielestäni ei yhtä helposti.
Oikeastaan ainoa mitä täytyy lisätä meriakvaarioon on makeavesi haihtuneen tilalle sekä kalsium ja alkaliniteetti, molemmat hoituvat helposti muutamalla erilaisella tavalla.
Pienestä akvaariosta olisi ehkä "turvallisempi" aloittaa, saa mm. tuntuman akvaarion sisustamisesta, ym., mutta aloittaminen pienellä budjetilla ja isolla akvaariolla ei ole mielestäni mahdoton. Silloin akvaarioon laitetaan paksu hiekkakerros pikkunen kasa elävää kiveä vaikka keskelle, yksi lamppu kasan päälle ja muutama korallipala kasvamaan sekä 1-2 pikkukala. Myöhemmin voidaan helposti lisätä lisää lamppuja ja rakentaa pikkuhiljaa uusia kivikasoja viereen.
Minun nano-projektintarkoitus olikin esittää kuinka helposti riutta-akvaario saa pystyyn. "Konjakkilasi" toimii edelleen moitteettomasti ja siinä olevat korallit kasvavat ja voivat hyvin.
Tärkeintä on mielestäni ymmärtää että akvaarion pitäisi toimia luonnollisella tavalla, silloin se toimii automaattisesti, mitään makeavesityyppisiä suodattimia ei tarvita. Tekniikan tarkoitus on avustaa luonnonmukaisia prosesseja, ei korvata niitä.
Itse pidän paksuhiekkakerros (DeepSandBed) erittäin tärkeänä riutta-akvaarion helpossa perustamisessa, tietenkin sen saa toimimaan myös ilman DSB:ta, mutta mielestäni ei yhtä helposti.
Oikeastaan ainoa mitä täytyy lisätä meriakvaarioon on makeavesi haihtuneen tilalle sekä kalsium ja alkaliniteetti, molemmat hoituvat helposti muutamalla erilaisella tavalla.
Pienestä akvaariosta olisi ehkä "turvallisempi" aloittaa, saa mm. tuntuman akvaarion sisustamisesta, ym., mutta aloittaminen pienellä budjetilla ja isolla akvaariolla ei ole mielestäni mahdoton. Silloin akvaarioon laitetaan paksu hiekkakerros pikkunen kasa elävää kiveä vaikka keskelle, yksi lamppu kasan päälle ja muutama korallipala kasvamaan sekä 1-2 pikkukala. Myöhemmin voidaan helposti lisätä lisää lamppuja ja rakentaa pikkuhiljaa uusia kivikasoja viereen.
Kyllähän vois sanoa,että meripytyn perustamisessa yleensä aloittelija(kin) onnistuu. No, sitten kun ei onnistu, syy on yleensä se että kuulutaan siihen "sunnuntai"-akvaristien joukkoon. Näitähän löytyy tuolta makeavesipuolelta pilvinpimein. Pitää saada se hieno meriakvaario, jonka kaupassa näki ja jota tuli ihasteltua tuntitolkulla... Eikä edes perusasioita tiedetä/saati kuunnella/tai olla edes kiinnostunut niistä, kun kaupan täti/setä niistä koittaa valistaa. Sitten ollaan kyselemässä jokaisesta pikkuasiasta, jotka olisi selvinnyt lukemalla alan kirjallisuutta. No, minkäs teet. Asiaa auttanee, kun eka suomenkielinen tiiliskivi aiheesta joskus saadaan(toivottavasti).
Niin, merivesiakvaarion perustaminen ei ole vaikeaa!
Kunhan asiat tehdään harkitusti, ennenkaikkea tiedät mitä olet tekemässä, eikä mennä asioiden edelle. Mitä kauemmin allas saa kypsyä, sen parempi on mahdollisuus onnistua riuttansa kanssa.
Eikä niitä putkihässäköitä ym. tekniikan määrää kannata säikähtää.
Suurin osa niistä ei todellakaan ole edes välttämättömiä (ylivuodot, kalkkireaktorit, refugiumit jne.).
Valo, virtaus, suodatus
Selvitä nämä asiat itsellesi ensin, ennen kuin alat perustamaan merivesiakvaariota.
---------------------------
-Tico-
Niin, merivesiakvaarion perustaminen ei ole vaikeaa!
Kunhan asiat tehdään harkitusti, ennenkaikkea tiedät mitä olet tekemässä, eikä mennä asioiden edelle. Mitä kauemmin allas saa kypsyä, sen parempi on mahdollisuus onnistua riuttansa kanssa.
Eikä niitä putkihässäköitä ym. tekniikan määrää kannata säikähtää.
Suurin osa niistä ei todellakaan ole edes välttämättömiä (ylivuodot, kalkkireaktorit, refugiumit jne.).
Valo, virtaus, suodatus
Selvitä nämä asiat itsellesi ensin, ennen kuin alat perustamaan merivesiakvaariota.
---------------------------
Henkilökohtaisesti kaikkein "vaikein" asia tässä harrastuksessa on merielikoiden saatavuus! Johtuu asuinpaikastani. Kun lähin merijuttuja myyvä akvaarioliike 150km päässä ja koralleja/kaloja ei löydy yleensä kun Kimiltä, matkaa n. 500km. Rakenna siinä sitten kaunista riuttaa, kun ei ole suurinpiirtein koskaan mahdollisuutta olla paikanpäällä viemässä parhaita päältä...K.S kirjoitti:Jos on, niin missä mättää ?
Mitkä asiat ihmetyttävät, mitkä tuntuvat vaikeimmilta.
( Rahaasiat ovat asia erikseen )
Kommentteja...
Kimi
-Tico-
Re: Onko merivesiakvaarion perustaminen vaikeaa ?
VaikeusjärjestyksessäK.S kirjoitti:Jos on, niin missä mättää ?
Mitkä asiat ihmetyttävät, mitkä tuntuvat vaikeimmilta.
1. Kieli ja käsitteet. Kun jo suomenkielisten juttujen ymmärtäminen vaatii monen omituisen termin selvittämistä, on englannista saman tekeminen vielä vaikeampaa. Jonkinlainen merivesiakvaarion sanaston ja käsitteiden kattava lista auttaisi aloittelijaa alkuun. Kun vaikkapa viesteissä puhutaan sumpusta, ala-altaasta ja refugiumista täytyy ymmärtääkseen ensin selvittää mitä, missä ja miksi nämä ovat.
2. Esimerkin puute. Olen (kuvia lukuunottamatta) nähnyt tasan kolme riuttaa, näistä yhtä ehtinyt oikein kunnolla katsellakin. Suolattomia akvaarioita on kaikkialla, kotonanikin on koko ikäni ollut sellainen. Minun on niistä helppo todeta, jos vaikka miekkalehdellä on valon tai ravinnon puute, tai mikäli suodatin ei liikuta pintaa tarpeeksi. Molemmat ongelmat osaan myös ratkaista. Riutan puolestaan täytyisi olla todella huonossa kunnossa, jotta voisin nähdä siinä olevan jotain vikaa.
Miten arvoida sopivaa virtausta riutassa tai huomata mikä levä tms. kasvusto on haitallinen? Kokemuksen kautta toki, mutta kun kyse on elävistä, herkistä ja varsin arvokkaista otuksista, niin mielellään ei vain testailisi. Jonkinlaista käsitystä toki saa kuviakin tuijottelemalla, mutta eihän se toki sama asia ole.
3. Käytännön ongelmat. Oikean tekniikan valitseminen ja hankkiminen. Mielipiteitä on monia, oma ymmärrys ja innostus teknisiä asioita kohtaan vähäinen ja hankintapaikat kaukana. Samaan sarjaan kuuluu omien tarpeiden määrittely. Mitä kaikkea tarvitsen saadakseni sellaisen kokonaisuuden jonka haluan ja jonka hoito on riittävän yksinkertaista.
4. Ennakkokäsitykset. Kun on ikänsä elänyt akvaarion kanssa ja omansakin lopulta saanut hankittua niin niiden perustoiminta on jo selkärankaan uppoutunut itsestäänselvyys. Sitten kun koittaa väkisin ymmärtää kaiken riuttoihin liittyvän nimenomaan makeanveden altaiden kautta, niin asiat menevät vain vaikeammiksi. On varmasti seikkoja, jotka toimivat molemmissa samoin, mutta jotenkin tuntuu, että olisi ollut helpompi aloittaa suoraan suolavedestä, kuin nyt yrittää aivoissaan rinnastaa vaahdottajaa suodattimeen. Toisaalta näiden akvaariotyyppien välinen ero on pelottavuuden lisäksi mielenkiintoinen, enkä kaikista makeanveden altaistanikaan luovu, vaikka joskus riutan saisinkin.
Eli alkuperäiseen kysymykseen: Kyllä merivesiakvaarion perustaminen on vaikeaa. Ainakin teoriassa. Riittävällä pohjatiedolla toivon käytännön pystyttämisen sujuvan helpommin sitten joskus. Samoin uskon tämän lopulta olevan vaivan arvoista.
Dixi et animam levavi.
Re: Onko merivesiakvaarion perustaminen vaikeaa ?
Oho, onpas hassua lukea näin vanhoja ketjuja..
Käsittääkseni jonkun sortin aloittelijan opas on työn alla, toivottavasti siihen tehdään joku sanasto.
Tosin, näitä perustermejä ei nyt loppujen lopuksi ole -ihan kauheasti-, mutta helpostihan sitä voi tulla paniikki heti kättelyssä.
--------------------
.. tähän piti vielä lisätä sen verran, että ne vanhat perusjutut eli eläväkivi / vaahdotin / vedenkierto / valo pitää ihan hyvin vielä paikkansa, ja siitä on sitten hyvä kehittää homma eteenpäin
Jep, aivan totta. Ja tähän olisi helppo väsätä apua.mysli kirjoitti: 1. Kieli ja käsitteet.
....
Jonkinlainen merivesiakvaarion sanaston ja käsitteiden kattava lista auttaisi aloittelijaa alkuun.
Käsittääkseni jonkun sortin aloittelijan opas on työn alla, toivottavasti siihen tehdään joku sanasto.
Tosin, näitä perustermejä ei nyt loppujen lopuksi ole -ihan kauheasti-, mutta helpostihan sitä voi tulla paniikki heti kättelyssä.
Näin on. Jos joku aloittelijanopas joskus näkee päivän valon, mun mielestä siihen olis fiksua koota jotain erimerkkejä erilaisista konfiguraatioista. Valokuvina, piirroksina, tai molempina. Siis miten sijoittaa vaahdottimen ym tekniikan jne.mysli kirjoitti: 2. Esimerkin puute. Olen (kuvia lukuunottamatta) nähnyt tasan kolme riuttaa, näistä yhtä ehtinyt oikein kunnolla katsellakin.
--------------------
.. tähän piti vielä lisätä sen verran, että ne vanhat perusjutut eli eläväkivi / vaahdotin / vedenkierto / valo pitää ihan hyvin vielä paikkansa, ja siitä on sitten hyvä kehittää homma eteenpäin
Quidquid latine dictum sit, altum sonatur.
-
- Senior Member
- Viestit: 757
- Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
- Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
- Viesti:
Ei ole perustaminen ollenkaan vaikeaa tänä päivänä. Ao Kimin kommentti pitää hyvin paikkansa ja jos altaan perustaa tän ohjeen mukaisesti ja noudattaa sen hoidossa tiettyjä perussääntöjä, on takuuvarmaa että homma pelaa:
Riutta-akvaarion hoitorutiineissa on muistettava:
1. älä kuormita sitä liikaa liialla kalamäärällä tai ruokinnalla ja anna altaan olla rauhassa esim. siirtelemättä kiviä tai sotkematta pohjaa
2. kalkin ja karbonaattien ylläpito (esim. valmiilla tasapainoitetuilla litkuilla)
3. vedenvaihdot tasaisin väliajoin, riittävän usein
Jos nämä asiat on kunnossa niin akvaario toimii varmasti.
Siihen mikä on tarpeeksi ja riittävää löytyy nyrkkisääntöjä.1. Tarpeeksi elävää kiveä
2. Tarpeeksi oikeata valoa
3. Tarpeeksi vedenkiertoa
4. Riittävä valkuaisainevaahdotin
Riutta-akvaarion hoitorutiineissa on muistettava:
1. älä kuormita sitä liikaa liialla kalamäärällä tai ruokinnalla ja anna altaan olla rauhassa esim. siirtelemättä kiviä tai sotkematta pohjaa
2. kalkin ja karbonaattien ylläpito (esim. valmiilla tasapainoitetuilla litkuilla)
3. vedenvaihdot tasaisin väliajoin, riittävän usein
Jos nämä asiat on kunnossa niin akvaario toimii varmasti.