Hei! Onkos se totta ettei ulkolammikkoon tarvitse suodatinta talveksi, kun kalat eivät kylmän takia syö (-->ei tuota kuona aineita)? Näin lukkeepi Akvaariomaailma lehdes numerossa 3/2002. Entä kumpi parempi: kalat viettävät talven altaassa vai erillisessä altaassa? Ulkoallas tulisi olemaan ainakin 60 cm syvimmillään.
Ajatuksena olisi pystyttää 1000-1500 L ulkoallas ja neljä karppia sinne uimaan. Suodattimen (leijupeti/valutus) rakenna itse ja sijoitan sen pieneen kopperoon, jonka rakennan suojattimen näkösuojaksi. Netistä olen löytänyt paljon tietoa, mm. Tero Tuomiston tekemiltä sivuilta, mutta nuo pari kysymystä vielä askarruttavat.
Karppien talvehtiminen
Valvoja: Moderaattorit
Jos syvimmässä kohdassa on edes jonkin verran uimatilaa niin pitäisi onnistua talvehtiminen lammikossa. Minulla ei ole kokemusta, mutta näin lammikkoja harrastaneiden suvuilta olen lukenut. Ilmeisesti styroxin avulla jäätä pidetään auki, että saadaan veteen happea ja kaasut pois. Talvellakin lampea tervitsee siis hoitaa. Umpijäätä tietysti pitää varoa. Kylminä talvina siis ehkä tarvitaan jotain erityistoimenpiteitä. viisaammat kertokoon mitä. Mielestäni Tero Tuomiston sivuja kannattaa uskoa, kuulostaa pätevältä. Kun saamme joskus oman pihan on lampi ensimmäisenä suunnitelmissa myös meillä.
(linkit eivät suureksi avuksi, mutta kuitenkin...)
http://teroaronen.tripod.com/ulkoallas/id2.html
http://www.kolumbus.fi/kimmo.sulkanen/Koikarpit.htm
(linkit eivät suureksi avuksi, mutta kuitenkin...)
http://teroaronen.tripod.com/ulkoallas/id2.html
http://www.kolumbus.fi/kimmo.sulkanen/Koikarpit.htm
Missähän päin suomea Maikov asustelet?
Tuo 60cm altaan syvyys voi mennä vielä kehä-3.n sisäpuolella sijaitsevalla
altaalla,"normaalitalvena".Rakenna mielummin yksi syvänne joka on metrin syvä.
Mutta Tuomiston Terollahan kävi ikävä takaisku kuluneena talvena jouluntienoolla, kun jonkin teknisen häiriön johdosta altaaseen pääsi muodostumaan yhtenäinen jääkansi, ja kaikki hänen kalansa kuolivat
Eli, joka tapauksessa jos pihan tila ja muoto vaan sallivat, niin tee tuosta
altaasta samantien tuplasti isompi( 2000-3000l), voin kokemuksesta kertoa, että "nälkä kasvaa syödessä"![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
Oma reilu 2000l lätäkkö kokee suurenemisen jahka lumet sulavat ja
yöpakkaset ovat ohi.
Isoon lammikkoon pätee sama tosiasia niinkuin isoon akvaarioonkin=
mitä isompi, sen helppohoitoisempi.
Millaisia karppeja muuten suunnittelit ottavasi?
Tuo 60cm altaan syvyys voi mennä vielä kehä-3.n sisäpuolella sijaitsevalla
altaalla,"normaalitalvena".Rakenna mielummin yksi syvänne joka on metrin syvä.
Mutta Tuomiston Terollahan kävi ikävä takaisku kuluneena talvena jouluntienoolla, kun jonkin teknisen häiriön johdosta altaaseen pääsi muodostumaan yhtenäinen jääkansi, ja kaikki hänen kalansa kuolivat
Eli, joka tapauksessa jos pihan tila ja muoto vaan sallivat, niin tee tuosta
altaasta samantien tuplasti isompi( 2000-3000l), voin kokemuksesta kertoa, että "nälkä kasvaa syödessä"
Oma reilu 2000l lätäkkö kokee suurenemisen jahka lumet sulavat ja
yöpakkaset ovat ohi.
Isoon lammikkoon pätee sama tosiasia niinkuin isoon akvaarioonkin=
mitä isompi, sen helppohoitoisempi.
Millaisia karppeja muuten suunnittelit ottavasi?
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Itäisessä-Savossa, Savonlinnassa asustelen, siis olen kotoisin ja kuukauden päästä muutan takaisin Mikkelistä. Kumpi olisi kannattavampaa, tehdä altaasta syvempi ja pinta-alaltaan normaali vai päinvastoin? Jos Siirrän karpit talvehtimaan omaan altaaseen talveksi viileään tilaan, niin minkäkokoinen allas olisi minimi? Entä kannattaako tehdä lammikko allasmuovista vai valmiista altaasta?
En ole vielä päättänyt karpeista, mitä tulen hankkimaan, taitaa olla paremminkin hankittavissa mitä on tarjolla
En kuitenkaan aio hankkia mitään tuhansien eurojen kappalehintaisia fisuja, minusta kun tavallisen oloisetkin koikarpit ovat hyvännäköisiä (mun oma mielipide). Mitäs muotoja näistä karpeista on?
Kiitoksia vastauksista joita olen saanut ja tulen saamaan
En ole vielä päättänyt karpeista, mitä tulen hankkimaan, taitaa olla paremminkin hankittavissa mitä on tarjolla
En kuitenkaan aio hankkia mitään tuhansien eurojen kappalehintaisia fisuja, minusta kun tavallisen oloisetkin koikarpit ovat hyvännäköisiä (mun oma mielipide). Mitäs muotoja näistä karpeista on?Kiitoksia vastauksista joita olen saanut ja tulen saamaan
En itse ole mikään väri/muotoasiantuntija karpeista..
Meillä on kaksi yksiväristä oranssia karppia kooltaan 20cm..ja nämä
kolme pientä kirjavaa "koi-karppia" ainakin itse olen ymmärtänyt että koi-karppi
tarkoittaa karpin värikästä muotoa, korjatkoon joku jos olen väärässä.
Jos aiot niitä neljää karppia talvehdittaa sisällä talvella niin ihannehan olisi iso allas jossakin viileässä autotallissa tai varastossa..se miten iso allas neljälle karpille tarvitaan riippuu tietysti kalan koosta.(mielestäni 20cm kalalle Vähintään 100l/kala ja hyvällä suodatuksella ja reiluilla vedenvaihdoilla)
Tuosta ulkoaltaasta ja sen muodosta sen verran, että mitään hirveän erikoisen muotoista ei kannata rueta suunnittelemaan, ihan jo suodatuksen ja sitäkautta vedenkierron suhteen.
Meidän allas on mitoiltaan n.270x140x60cm(syvyys) sellainen hieman "juustosnacin" mallinen..ja omasta mielestäni se tuntuu onnettoman pieneltä
=laajennus tulossa!
Valmisaltaitahan saa 4000-5000l kokoluokassakin jos on valmis maksamaan "hunajaa" .. Mutta tuo meidän altaa allasmuovi maksoi
Agri-Marketissa reilu 50euroa..eli litroja saa halvalla verrattuna akvaarioihin.
Allaskuopan kaivuu ja muu työ onkin sitten jokaisen hinnoiteltava itse
Meillä on kaksi yksiväristä oranssia karppia kooltaan 20cm..ja nämä
kolme pientä kirjavaa "koi-karppia" ainakin itse olen ymmärtänyt että koi-karppi
tarkoittaa karpin värikästä muotoa, korjatkoon joku jos olen väärässä.
Jos aiot niitä neljää karppia talvehdittaa sisällä talvella niin ihannehan olisi iso allas jossakin viileässä autotallissa tai varastossa..se miten iso allas neljälle karpille tarvitaan riippuu tietysti kalan koosta.(mielestäni 20cm kalalle Vähintään 100l/kala ja hyvällä suodatuksella ja reiluilla vedenvaihdoilla)
Tuosta ulkoaltaasta ja sen muodosta sen verran, että mitään hirveän erikoisen muotoista ei kannata rueta suunnittelemaan, ihan jo suodatuksen ja sitäkautta vedenkierron suhteen.
Meidän allas on mitoiltaan n.270x140x60cm(syvyys) sellainen hieman "juustosnacin" mallinen..ja omasta mielestäni se tuntuu onnettoman pieneltä
=laajennus tulossa!Valmisaltaitahan saa 4000-5000l kokoluokassakin jos on valmis maksamaan "hunajaa" .. Mutta tuo meidän altaa allasmuovi maksoi
Agri-Marketissa reilu 50euroa..eli litroja saa halvalla verrattuna akvaarioihin.
Allaskuopan kaivuu ja muu työ onkin sitten jokaisen hinnoiteltava itse
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
Anna-Marjatta
- Advanced Member
- Viestit: 1232
- Liittynyt: 16:43, 10.04.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Nurmijärvi
Äitini mökki on Vihdissä ja sen naapurilla on tyhjä tontti johon hän rakensi ison lammen. Hauskinta tuossa lammessa on se että kun lammen tyhjentää niin se täyttyy aikaa myöten pikkuhiljaa koska vesisuoni tulee suosta.
Ajattelin ottaa valokuvia tuosta lammesta jos joku haluaa mielenkiinnosta tietää millainen lampi on kyseessä. (Tulen laittamaan kuvia tuosta sivuilleni kesällä kun saan luvan mökkinaapureilta)
Kyseinen lampi on ns. luonnollinen, mutta itse tekemä tuitenkin.
Minun tekisi mieli ostaa tuo tontti lampineen tai vuokrata tuo lampi omaan käyttöön, mutta silloin naapurit ei pääse uimaan sinne. Tuon lammen syvin kohta on varmaan yli 1,2m.
Ajattelin ottaa valokuvia tuosta lammesta jos joku haluaa mielenkiinnosta tietää millainen lampi on kyseessä. (Tulen laittamaan kuvia tuosta sivuilleni kesällä kun saan luvan mökkinaapureilta)
Kyseinen lampi on ns. luonnollinen, mutta itse tekemä tuitenkin.
Minun tekisi mieli ostaa tuo tontti lampineen tai vuokrata tuo lampi omaan käyttöön, mutta silloin naapurit ei pääse uimaan sinne. Tuon lammen syvin kohta on varmaan yli 1,2m.
Jos se vesi tulee suosta, niin arveluttaa sen veden Ph? Voipi olla aikas hapanta vettä..
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
Anna-Marjatta
- Advanced Member
- Viestit: 1232
- Liittynyt: 16:43, 10.04.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Nurmijärvi
Niin.. ajattelin sitä että jos tuollaisessa lammikossa kultakaloja tai karppeja haaveilee pitävänsä, niin hapan vesi ei kyllä niille sovellu..
Ruutanat varmaankin menisi tai sitten jotkut muut kotimaiset kalat.
Ruutanat varmaankin menisi tai sitten jotkut muut kotimaiset kalat.
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Juu, ajattelin ensin valmista allasta, mutta taidankin tehdä allasmuovia käyttäen lammikon. Itse ajattelin tehdä ihan normaalin hiukan ellipsin ja pyöreän väliltä olevan altaan, suunnitelmat eivät vielä ole lopulliset. Ajattelin altaan syvyydeksi 60-100cm, eli pohja viettäisi toiseen päähän jolloin toisessa päässä olisi toi metrin syvänne.
Meneekö muuten kultakala karppien kanssa samassa altaassa vai otanko pelkkiä karppeja. Jos kultis sopii, mites sen talvehtiminen?
Meneekö muuten kultakala karppien kanssa samassa altaassa vai otanko pelkkiä karppeja. Jos kultis sopii, mites sen talvehtiminen?
Huomaa,että kevät on tulossa, kun keskustelut lammikkoasioista kiihtyy.
Eli omalla pihalla on 2 lampea ja niitä yhdistävä puro. Ylempi allas on suihkulähteenä ja alempi kalalammikkona. Vesi tulee pumpusta 2:lla letkulla yläaltaaseen, toinen suihkulähteeseen ja toinen "ruokkii" puroa. Kokonaisuus on toteutettu allasmuovilla ja tilavuutta on arviolta 5000 litraa. Syvyyttä löytyy n 1m syvimmästä kohtaa.
Karppeja hankimme viime kesänä, eli ensimmäinen talvehtiminen on meneillään... valitettavasti pari kalaa on löytynyt kuolleena nyt kun avanto on hiukan suurempi ja pääsemme tarkistamaan tilanteen. Syitä tähän emme tiedä, loppujoukko on ihan OK. Avantoa olemme pitäneet auki pumpulla ja peittäneet avannon styroksilla, jossa on ilmareiät.
Ongelmana ajatuksessa, että talvehdittaisimme karpit sisällä, on altaan suuri koko ja karppien nopeus. Stressi yksinään saattaa aktivoida jonkin karppien kantamista loisista ja näin aiheuttaa sairastumisen.
Eli omalla pihalla on 2 lampea ja niitä yhdistävä puro. Ylempi allas on suihkulähteenä ja alempi kalalammikkona. Vesi tulee pumpusta 2:lla letkulla yläaltaaseen, toinen suihkulähteeseen ja toinen "ruokkii" puroa. Kokonaisuus on toteutettu allasmuovilla ja tilavuutta on arviolta 5000 litraa. Syvyyttä löytyy n 1m syvimmästä kohtaa.
Karppeja hankimme viime kesänä, eli ensimmäinen talvehtiminen on meneillään... valitettavasti pari kalaa on löytynyt kuolleena nyt kun avanto on hiukan suurempi ja pääsemme tarkistamaan tilanteen. Syitä tähän emme tiedä, loppujoukko on ihan OK. Avantoa olemme pitäneet auki pumpulla ja peittäneet avannon styroksilla, jossa on ilmareiät.
Ongelmana ajatuksessa, että talvehdittaisimme karpit sisällä, on altaan suuri koko ja karppien nopeus. Stressi yksinään saattaa aktivoida jonkin karppien kantamista loisista ja näin aiheuttaa sairastumisen.
Joo kevättä rinnassa ja vähän muuallakin, heh! Meinattiin jo viime kesänä tehdä pihalle "lätäkkö", mutta se sitten jostain kumman syystä kariutui ajatus meinaan. Nyt on aikomus ihan 100%:nen.
Harmi että teiltä, Viivu, on kuollut karppeja. On aina mieltä alentavaa kun oma/omia lemmikkejä kuolee, ei kiva homma. Toivotaan että muut kalat jaksavat paremmin elämässä eteenpäin.
Harmi että teiltä, Viivu, on kuollut karppeja. On aina mieltä alentavaa kun oma/omia lemmikkejä kuolee, ei kiva homma. Toivotaan että muut kalat jaksavat paremmin elämässä eteenpäin.
Minulla ei henkilökohtaisia kokemuksia ole kalojen pitämisestä ulkona talvea, mutta uskoisin että jos karppi kestää, niin kultakala myös.
Jos olisi aivan "pakko" talvehdittaa ulkona, niin en kyllä hirveän isoa laumaa sinne jättäisi eka talvena, meinaan jos vahinko sattuu niin ei ainakaan montaa kalaa menehdy.
Allaskuume täälläkin jo korkealla kun kevätaurinko lämmittää..
Ja alustava lammikon laajennus-suunnitelma elää vielä siten
että toisaalta tekisi mieli jopa tuplata tuo 2000l vesimäärä
Jos olisi aivan "pakko" talvehdittaa ulkona, niin en kyllä hirveän isoa laumaa sinne jättäisi eka talvena, meinaan jos vahinko sattuu niin ei ainakaan montaa kalaa menehdy.
Allaskuume täälläkin jo korkealla kun kevätaurinko lämmittää..
Ja alustava lammikon laajennus-suunnitelma elää vielä siten
että toisaalta tekisi mieli jopa tuplata tuo 2000l vesimäärä
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Ajattelin aluksi, että ottaisin tulevaan suureen altaaseen karppeja, mutta kun jartzu opasti minut siniriutan sivuille ja katselemaan niiden karppien hintoja, niin päädyin kultakaloihin. Meinaan kun tuohon tulevaan altaaseen eivät varmaankaan kauheasti väriä toisi pari pientä karpin ketaletta, niin ajattelin sitten ottaa kunnon parven kultakaloja. Siis niin, kun olen saanut sellaisen käsityksen, että kultakaloja saa tuplasti enemmän yhden karpin hinnalla. Ja kun menen melkein konkkaan (tai itseasiassa menen) tuon altaan pystytyksen ja suodattimen kanssa, niin eipä kauheasti jäisi rahaa pariinkymmeneen karppiin. Ja kun se karppien saatavuuskin täällä supi Suomen perukoilla on niin nihkeää ja, ja, ja... 
Pyrimme rakentamaan lammikostamme n.1.5-2 metrin syvyisen, etteivät kaikki kultakalat menehtyisi heti ensimmäisenä talvena (laitamme kyllä talveksi styroxinkin). Muuten, jos jollakulla on nyt antaa kultakaloja (normaalimuotoisia), niin voisin ne tässä parin kuukauden sisällä ottaa!
Niin juu, jartzu, olivatko kultakalanne pihalammikossanne kesän, ja miten pärjäsivät? Altaastamme muuten tulee kokoluokkaa n.10x10x1.5-2!
Kateellisia?
Pyrimme rakentamaan lammikostamme n.1.5-2 metrin syvyisen, etteivät kaikki kultakalat menehtyisi heti ensimmäisenä talvena (laitamme kyllä talveksi styroxinkin). Muuten, jos jollakulla on nyt antaa kultakaloja (normaalimuotoisia), niin voisin ne tässä parin kuukauden sisällä ottaa!Niin juu, jartzu, olivatko kultakalanne pihalammikossanne kesän, ja miten pärjäsivät? Altaastamme muuten tulee kokoluokkaa n.10x10x1.5-2!
Kateellisia?
Paljonkos makso? Itseäkin kiinnostaisi saada pihalle jonkinmoinen lampi karppeineen, mutta tuo budjetti kun on mitä on... JOS nyt onnistuisin saamaan sen lammikon niin olisi kiva tietää paljonko ne karpit maksaa... Jos menee yli budjetin niin täytyisi tyytyä kultakaloihin...*FiSu*2 kirjoitti:Ajattelin aluksi, että ottaisin tulevaan suureen altaaseen karppeja, mutta kun jartzu opasti minut siniriutan sivuille ja katselemaan niiden karppien hintoja, niin päädyin kultakaloihin. Meinaan kun tuohon tulevaan altaaseen eivät varmaankaan kauheasti väriä toisi pari pientä karpin ketaletta, niin ajattelin sitten ottaa kunnon parven kultakaloja. Siis niin, kun olen saanut sellaisen käsityksen, että kultakaloja saa tuplasti enemmän yhden karpin hinnalla.
Hintaa karpeilla on kahdeksasta eurosta kahteensataanneljäänkymmeneen euroon!
Kallista on, kallista on!
Hintoja ja karppien kuvia löytyypi täältä:
http://www.siniriutta.fi/cgi-bin/iisi3. ... &sid=20081
Moderaattori voi poistaa linkin, jos ei saisi laittaa!
Minä en ota oikein noista ohjeista selvää...
Kallista on, kallista on!
Hintoja ja karppien kuvia löytyypi täältä:
http://www.siniriutta.fi/cgi-bin/iisi3. ... &sid=20081
Moderaattori voi poistaa linkin, jos ei saisi laittaa!
Minä en ota oikein noista ohjeista selvää...
Karpit sisälle Suomen ankarassa talvessa!
Hei kaikki kalaihmiset!
Kokeneena karppiharrastajana ja akvaristina suosittelen erittäin vahvasti että koi-karppeja ei edes yritettäisi talvehdittaa Suomen ankarissa olosuhteissa ulkona. Jos haluat pitää karpit elossa, luottavaisina ja kesyinä, ota vain niin vähän kaloja, jotta Sinulla on mahdollisuus siirtää kalat talveksi suureen sisäakvaarioon.
Vielä suhteellisene edullinen ja järkevä esimerkki voisi olla -> ota vain muutama (4-6) tarkoin valittua karppia, rakenna kesäksi pihallesi 4000 - 10000 litran pihaparatiisi ja hanki talvikaudeksi 1000 litran talviakvaario takkahuoneen tai olohuoneen komistukseksi tahi vastaava allas varastoon/autotalliin).
Kuten monista alan kansainvälisistä lehdistä, ohjelmista ja videoista olemme saaneet oppia, ei karppia ole tarkoitettu näin pohjoisiin oloihin talvehtimaan, eikä varsinkaan (alle 10000 litran, alle 2 metriä syvään, erikoisvarusteilla varustamattomaan) lämmittämättömään altaaseen. Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa suosittuja karppeja ei suositella koskaan pidettävän alle 15 asteen lämpötilassa!
Ehkä asiasta kertoo myös jotain se, että myöskään suomalaisissa järvissä olevat olevat kalpeat serkkunsa eli koi-karppien kanssa ulkoisesti muuten (paitsi väriltään) samannäköiset normaalit karpit eivät saa poikasia selviämään hengissä talven yli.
Monelle kaunis koi-karppi onkin tuttu lämpimistä lomakohteista, joissa karppeja pideään puistoissa ja hotellien aulojen näyttelyaltaissa. Yritys talvehdittaa kauniita koi-karppeja Suomessa on mielestäni todella riskipeliä, sillä jos karppi erikoistoiminkin (lämmityskaapeli + suuren styrox-kannen alla auki pidettävä ilmanvaihtoavanto) säilyy vain vaivoin (tai ehkä”joka toinen kerta”) hengissä Suomen talvesta. Edellä mainittujenkin varotoimien lisäksi täytyy piha-allasharrastajalla olla paljon muutakin tietoa vedestä ja suodattimista sekä niiden puhdistajabakteereista sekä välttämättömistä kevät- ja syystoimista, ennen kun voisi edes harkita kalojen talvehdittamista lämmitetyssäkään ulkoaltaassa.
Karrikoituna ilmaisten, eihän ihmistäkään pidetä jossain ladossa koko talvea, vaikka ’saattaisi selvitäkin’ jossain hatarassa mökissä ’jos maanantaisin muistaisi käydä viskaamassa viikon annoksen kaurapuuroa’ ja laittaisi jonkinmoisen lämpopatjan mökinnurkkaa sulana pitämään - mutta tuskin olisi ihmislapsii keväällä kovin hyvissä sielun ja ruumiin voimissa, saati terve ja luottavainen keväällä kun ladosta pois pääsisi. Mikäli kaikki menisikin hyvin ja lämmitys ja varotoimet olisivat pitäneet karpit hengissä talven yli, on riskit todella suuret. Pitkä talvi jään alla ei ole lämpimämmistä oloista kotoisin olevan lemmikin paikka. Pitkän talven aikana heikentyvä yleiskunto, lisääntynyt riski sairastua sekä vesiarvojen romahdus tai vastaavasti ammoniakin / nitriittien myrkkypiikit päällimmäisinä esimerkkeinä.
Omat kuudesta kahteentoistavuotiaat lemmikki-karppini muuttavat talveksi aina sisälle ja sikäli kun ovat syksyllä pidempään ulkona, takaa lämmitys veden pysymisen aina vähintäänkin +10 asteessa. Tämän viestin perässä on tänään ilmestyneessä Akvaariomaailma-lehdessä julkaistu vinkkilaatikko, josta jokainen karppeja harkitseva voisi katsoa suuntaviivoja sikäli mikäli suunnittelee kalojen hankkimista piha-altaaseen.
Karppeja ei voi pitää kesälläkään (alle 4000 litran) rautakauppojen myymissä muovialtaissa. Pienempiä kultakaloja voi kyllä pitää kesät pienemmässäkin koristealtaassa.
On sitä parempi mitä vähemmän kaloja tulee hankittua ja mitä enemmän vettä ja mitä tehokkaampi ja suurempi suodatus kaloille luodaan. On myös muistettava että pieni suloinen karpinpoika kasvaa nopeasti puolimetriseksi ja voi elää ihmisiän. Karppi tarvitsee talvellakin runsaan vesitilan sekä todella tehokkaan suodatinjärjestelmän.
Jos itse aloittaisin harrastuksen uudelleen ja ajattelisin asiaa aloittelijan näkökulmasta, hankkisin vain 5 tarkoin valittua kaunista karppia – koska ne todella kasvavat nopeasti puolimetrisiksi. Niiden kanssa pärjäisi vielä kalojen kasvettuakin ”normaalijärkeen mahtuvalla” 1000 litran talviakvaariolla sekä viehättävällä pihalammikolla, jonka ei tarvitse olla jättimäisen suuri tai kallis rakentaa / tekniikaltaan (4000 – 10000 litran piha-altaassa voisi jo pitää kesän ajan muutamia karppeja, mutta talvehdittaminen olisi suositeltavampaa sisällä). Ja kukapa sitä viitsisi hyvässä hoidossa kesyyntyvät kala-kaverit jättää talveksi jään alle riskinä sairastumiset ja suuri riski tavata keväällä muutakin kuollutta kun talven aikana kuolleet sammakot.
Itse pidän suoranaisena ihmeenä sitä että esimerkkinä paljon käytetty merenrannan tuntumassa asuvan, etelä-espoolaisen Teron altaan kalat säilyivät hengissä monta talvea kaikin mittarein uskomattoman pienessä altaassa - leudosta sijaintipaikasta ja lämmityskaapelista huolimatta. Karppikerho KOIjareidenkin jäsenistä moni on yrittänyt –vaihtelevalla menestyksellä – pitää karppeja ulkoaltaassa talven yli. Liian suuren kalamäärän hankkiminen onkin tyypillinen virhe ja kasvavien kalojen kanssa ollaan pian ihmeissään mihin kalat voi talveksi laittaa. Jos maltti olisi valttia karppiasiassakin, olisi menestyksellisempää pitää vain muutamia kauniita lemmikkikarppeja, joille pystyy ja on varaa luoda ”inhimilliset” elinolosuhteet – myös talveksi.
/Ninotcka
TOP 20 VINKKILAATIKKO KALA-ALLASTA SUUNNITTELEVALLE
1) hanki riittävästi tietoa ja tee huolellinen suunnitelma ennen altaan rakentamista
2) jos haluat altaaseen kaloja, altaan koon oltava 4000 – 30 000 litraa
3) altaan syvimmän alueen tulisi olla 100 – 150 cm
4) muista tehdä myös aivan matalia reuna-alueita vesikasvien istuttamista varten
5) mieti miten teet karpeille suojaisan lepopaikan ja varjostat osan lammikosta esim. pensaalla
6) vesi on kierrätettävä suuren biologisen suodattimen läpi (=jätteidenkäsittelylaitos!)
7) suositeltava suodattimen tilavuus on 1/10 koko järjestelmän vesitilavuudesta
8) tehokkaalla (esim. 10 000 l tunnissa) pumpulla saat oman puron/vesiputouksen!
9) UV-lampun (ultraviolettisäteilyttimen) läpi johdettuna vesi pysyy levättömänä ja kirkkaana
10) huolehdi ettei uv-lampun läpi virtaava vesi kulje koskaan hitaammin mitä valmistaja suosittaa
11) allasmuovi on kätevä materiaali; kaiva haluamasi muoto suurempana ja pohjusta 20 cm hiekkakerroksella
12) rakentaessasi betonin avulla, asenna maata vasten kosteussulku, lämpöeriste ja raudoita ennen valamista
13) rakentaessasi kalliolle, tiivistä kallion ja betonin sauma myrkyttömästi (Aquella Pikatulppa tai Sikaflex FC11)
14) rakentaessasi betonista, on betonin emäksisyys eristettävä esim. lakkaamalla pinta inertiksi (Epirex 100, noudata annettuja kuivumisaikoja!)
15) varmista että kaikki materiaalit ovat myrkyttömiä/elintarvikekelpoisia ja huomioi, että kala-altaassa ei saa olla vähäisiäkään määriä mitään metallia, ainoana poikkeuksena ruostumaton teräs
16) harjoittele ensin pari kesää lammikkokultakaloilla tai hanki vain muutama tarkoin valittu karpinpoikanen
17) muista että karpit kasvavat muutamassa vuodessa puolimetrisiksi ja voivat elää ihmisiän
18) Suomen ankarissa talvioloissa lemmikki-karpit on suositeltavaa siirtää talveksi sisälle lämpimään
19) karpit ovat lammikkokaloja myös sisätiloissa; suuri talviakvaario ja huipputehokas suodatus ovat välttämättömiä
20) älä ota ’’kesäkarppia’’ äläkä missään nimessä päästä karppeja luonnonvesistöihin virusvaaran vuoksi
LISÄTIETOA INTERNETISTÄ
Karppikerho KOIjarit: www.karppi.net
KOIjareiden keskustelupalsta: http://groups.yahoo.com/group/finnishkoiclub/
Hakukoneilla kuten www.google.fi, hakusanoina esim. ”koi” ja ”koi pond”
Kokeneena karppiharrastajana ja akvaristina suosittelen erittäin vahvasti että koi-karppeja ei edes yritettäisi talvehdittaa Suomen ankarissa olosuhteissa ulkona. Jos haluat pitää karpit elossa, luottavaisina ja kesyinä, ota vain niin vähän kaloja, jotta Sinulla on mahdollisuus siirtää kalat talveksi suureen sisäakvaarioon.
Vielä suhteellisene edullinen ja järkevä esimerkki voisi olla -> ota vain muutama (4-6) tarkoin valittua karppia, rakenna kesäksi pihallesi 4000 - 10000 litran pihaparatiisi ja hanki talvikaudeksi 1000 litran talviakvaario takkahuoneen tai olohuoneen komistukseksi tahi vastaava allas varastoon/autotalliin).
Kuten monista alan kansainvälisistä lehdistä, ohjelmista ja videoista olemme saaneet oppia, ei karppia ole tarkoitettu näin pohjoisiin oloihin talvehtimaan, eikä varsinkaan (alle 10000 litran, alle 2 metriä syvään, erikoisvarusteilla varustamattomaan) lämmittämättömään altaaseen. Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa suosittuja karppeja ei suositella koskaan pidettävän alle 15 asteen lämpötilassa!
Ehkä asiasta kertoo myös jotain se, että myöskään suomalaisissa järvissä olevat olevat kalpeat serkkunsa eli koi-karppien kanssa ulkoisesti muuten (paitsi väriltään) samannäköiset normaalit karpit eivät saa poikasia selviämään hengissä talven yli.
Monelle kaunis koi-karppi onkin tuttu lämpimistä lomakohteista, joissa karppeja pideään puistoissa ja hotellien aulojen näyttelyaltaissa. Yritys talvehdittaa kauniita koi-karppeja Suomessa on mielestäni todella riskipeliä, sillä jos karppi erikoistoiminkin (lämmityskaapeli + suuren styrox-kannen alla auki pidettävä ilmanvaihtoavanto) säilyy vain vaivoin (tai ehkä”joka toinen kerta”) hengissä Suomen talvesta. Edellä mainittujenkin varotoimien lisäksi täytyy piha-allasharrastajalla olla paljon muutakin tietoa vedestä ja suodattimista sekä niiden puhdistajabakteereista sekä välttämättömistä kevät- ja syystoimista, ennen kun voisi edes harkita kalojen talvehdittamista lämmitetyssäkään ulkoaltaassa.
Karrikoituna ilmaisten, eihän ihmistäkään pidetä jossain ladossa koko talvea, vaikka ’saattaisi selvitäkin’ jossain hatarassa mökissä ’jos maanantaisin muistaisi käydä viskaamassa viikon annoksen kaurapuuroa’ ja laittaisi jonkinmoisen lämpopatjan mökinnurkkaa sulana pitämään - mutta tuskin olisi ihmislapsii keväällä kovin hyvissä sielun ja ruumiin voimissa, saati terve ja luottavainen keväällä kun ladosta pois pääsisi. Mikäli kaikki menisikin hyvin ja lämmitys ja varotoimet olisivat pitäneet karpit hengissä talven yli, on riskit todella suuret. Pitkä talvi jään alla ei ole lämpimämmistä oloista kotoisin olevan lemmikin paikka. Pitkän talven aikana heikentyvä yleiskunto, lisääntynyt riski sairastua sekä vesiarvojen romahdus tai vastaavasti ammoniakin / nitriittien myrkkypiikit päällimmäisinä esimerkkeinä.
Omat kuudesta kahteentoistavuotiaat lemmikki-karppini muuttavat talveksi aina sisälle ja sikäli kun ovat syksyllä pidempään ulkona, takaa lämmitys veden pysymisen aina vähintäänkin +10 asteessa. Tämän viestin perässä on tänään ilmestyneessä Akvaariomaailma-lehdessä julkaistu vinkkilaatikko, josta jokainen karppeja harkitseva voisi katsoa suuntaviivoja sikäli mikäli suunnittelee kalojen hankkimista piha-altaaseen.
Karppeja ei voi pitää kesälläkään (alle 4000 litran) rautakauppojen myymissä muovialtaissa. Pienempiä kultakaloja voi kyllä pitää kesät pienemmässäkin koristealtaassa.
On sitä parempi mitä vähemmän kaloja tulee hankittua ja mitä enemmän vettä ja mitä tehokkaampi ja suurempi suodatus kaloille luodaan. On myös muistettava että pieni suloinen karpinpoika kasvaa nopeasti puolimetriseksi ja voi elää ihmisiän. Karppi tarvitsee talvellakin runsaan vesitilan sekä todella tehokkaan suodatinjärjestelmän.
Jos itse aloittaisin harrastuksen uudelleen ja ajattelisin asiaa aloittelijan näkökulmasta, hankkisin vain 5 tarkoin valittua kaunista karppia – koska ne todella kasvavat nopeasti puolimetrisiksi. Niiden kanssa pärjäisi vielä kalojen kasvettuakin ”normaalijärkeen mahtuvalla” 1000 litran talviakvaariolla sekä viehättävällä pihalammikolla, jonka ei tarvitse olla jättimäisen suuri tai kallis rakentaa / tekniikaltaan (4000 – 10000 litran piha-altaassa voisi jo pitää kesän ajan muutamia karppeja, mutta talvehdittaminen olisi suositeltavampaa sisällä). Ja kukapa sitä viitsisi hyvässä hoidossa kesyyntyvät kala-kaverit jättää talveksi jään alle riskinä sairastumiset ja suuri riski tavata keväällä muutakin kuollutta kun talven aikana kuolleet sammakot.
Itse pidän suoranaisena ihmeenä sitä että esimerkkinä paljon käytetty merenrannan tuntumassa asuvan, etelä-espoolaisen Teron altaan kalat säilyivät hengissä monta talvea kaikin mittarein uskomattoman pienessä altaassa - leudosta sijaintipaikasta ja lämmityskaapelista huolimatta. Karppikerho KOIjareidenkin jäsenistä moni on yrittänyt –vaihtelevalla menestyksellä – pitää karppeja ulkoaltaassa talven yli. Liian suuren kalamäärän hankkiminen onkin tyypillinen virhe ja kasvavien kalojen kanssa ollaan pian ihmeissään mihin kalat voi talveksi laittaa. Jos maltti olisi valttia karppiasiassakin, olisi menestyksellisempää pitää vain muutamia kauniita lemmikkikarppeja, joille pystyy ja on varaa luoda ”inhimilliset” elinolosuhteet – myös talveksi.
/Ninotcka
TOP 20 VINKKILAATIKKO KALA-ALLASTA SUUNNITTELEVALLE
1) hanki riittävästi tietoa ja tee huolellinen suunnitelma ennen altaan rakentamista
2) jos haluat altaaseen kaloja, altaan koon oltava 4000 – 30 000 litraa
3) altaan syvimmän alueen tulisi olla 100 – 150 cm
4) muista tehdä myös aivan matalia reuna-alueita vesikasvien istuttamista varten
5) mieti miten teet karpeille suojaisan lepopaikan ja varjostat osan lammikosta esim. pensaalla
6) vesi on kierrätettävä suuren biologisen suodattimen läpi (=jätteidenkäsittelylaitos!)
7) suositeltava suodattimen tilavuus on 1/10 koko järjestelmän vesitilavuudesta
8) tehokkaalla (esim. 10 000 l tunnissa) pumpulla saat oman puron/vesiputouksen!
9) UV-lampun (ultraviolettisäteilyttimen) läpi johdettuna vesi pysyy levättömänä ja kirkkaana
10) huolehdi ettei uv-lampun läpi virtaava vesi kulje koskaan hitaammin mitä valmistaja suosittaa
11) allasmuovi on kätevä materiaali; kaiva haluamasi muoto suurempana ja pohjusta 20 cm hiekkakerroksella
12) rakentaessasi betonin avulla, asenna maata vasten kosteussulku, lämpöeriste ja raudoita ennen valamista
13) rakentaessasi kalliolle, tiivistä kallion ja betonin sauma myrkyttömästi (Aquella Pikatulppa tai Sikaflex FC11)
14) rakentaessasi betonista, on betonin emäksisyys eristettävä esim. lakkaamalla pinta inertiksi (Epirex 100, noudata annettuja kuivumisaikoja!)
15) varmista että kaikki materiaalit ovat myrkyttömiä/elintarvikekelpoisia ja huomioi, että kala-altaassa ei saa olla vähäisiäkään määriä mitään metallia, ainoana poikkeuksena ruostumaton teräs
16) harjoittele ensin pari kesää lammikkokultakaloilla tai hanki vain muutama tarkoin valittu karpinpoikanen
17) muista että karpit kasvavat muutamassa vuodessa puolimetrisiksi ja voivat elää ihmisiän
18) Suomen ankarissa talvioloissa lemmikki-karpit on suositeltavaa siirtää talveksi sisälle lämpimään
19) karpit ovat lammikkokaloja myös sisätiloissa; suuri talviakvaario ja huipputehokas suodatus ovat välttämättömiä
20) älä ota ’’kesäkarppia’’ äläkä missään nimessä päästä karppeja luonnonvesistöihin virusvaaran vuoksi
LISÄTIETOA INTERNETISTÄ
Karppikerho KOIjarit: www.karppi.net
KOIjareiden keskustelupalsta: http://groups.yahoo.com/group/finnishkoiclub/
Hakukoneilla kuten www.google.fi, hakusanoina esim. ”koi” ja ”koi pond”
Ninotca:
Terohan suunnittelee syventävänsä allastaan tulevana kesänä(ikävän tapauksen johdosta;(.. ja taisi pakkaset olla jossakin vaiheessa kovat myös kehä-3.n sisäpuolellakin?
Miten muuten joidenkin koijarien altaissa on talven läpi lämpökaapeli
altaan pohjalla, Risto H.lta tätä kysyin joskus mutta en muista oliko
tuon kaapelin tarkoitus Pelkästään pitää pinta auki, vai tarjota lisälämpöä kylmään?
Meillä päästään tänä kesänä tuohon 4000 litraan, mutta silti kalat tulevat asumaan sisällä talven.
Mielestäni tuo metrin syvyys ei pilkulleen tarvitse täyttyä, jos kalat
tosiaan asuvat altaassa vai kesällä.
Tärkeämpänä seikkana kiinnittäisin mielummin tuohon altaan "pinta-alaan"
Kuten akvaarioissakin, niin isompaan vesipinta-alaan liukenee enempi,helpommin happea. Ja karpithan tarvitsevat hapekasta vettä.
Terohan suunnittelee syventävänsä allastaan tulevana kesänä(ikävän tapauksen johdosta;(.. ja taisi pakkaset olla jossakin vaiheessa kovat myös kehä-3.n sisäpuolellakin?
Miten muuten joidenkin koijarien altaissa on talven läpi lämpökaapeli
altaan pohjalla, Risto H.lta tätä kysyin joskus mutta en muista oliko
tuon kaapelin tarkoitus Pelkästään pitää pinta auki, vai tarjota lisälämpöä kylmään?
Meillä päästään tänä kesänä tuohon 4000 litraan, mutta silti kalat tulevat asumaan sisällä talven.
Mielestäni tuo metrin syvyys ei pilkulleen tarvitse täyttyä, jos kalat
tosiaan asuvat altaassa vai kesällä.
Tärkeämpänä seikkana kiinnittäisin mielummin tuohon altaan "pinta-alaan"
Kuten akvaarioissakin, niin isompaan vesipinta-alaan liukenee enempi,helpommin happea. Ja karpithan tarvitsevat hapekasta vettä.
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tässä mielipiteessä onkin nyt miettimistä itse kullekin. Viime kesänä kun, vuoden harkinnan ja taustatutkimuksen jälkeen hankimme ensimmäiset karpit piha-altaaseemme, kaikki neuvot ja ohjeet olivat kyllä aivan päinvastaisia. Suurimman osan tietoa kun ahmimme juuri Tero Tuomiston sivuilta, sekä muilta joihin löytyi Teron sivuilta linkki. Lähes järjestään kaikilla oli vähintään seuraavana talvena tarkoitus talvehdittaa karpit ulkona. Myös karppeja meille myyneet (3 eri ostopaikkaa) asiansa toivottavasti hallitsevat alansa ammattilaiset eivät nähneet ongelmaa kalojen ulko talvehdittamisessa. Nyt sitten ollaan ihan roistoja ja rikollisia kaikki? Olisikin nyt kiva saada muiltakin KOIjareilta tietoa ja kokemuksia omien karppien talvehdittamisista, että kuinka yleisesti karpit otetaan sisätiloihin talvehtimaan?
Mikä on yleinen käsitys stressin määrästä niille kahdelle huolella valitulle karppille kun niitä 10 000 tuhannen litran altaasta syystöinä yritetään haavilla saada kiinni? Periaatteessa yksi näistä neuvoista, joita asiaa harastamaan alkassamme saimme, oli nimenomainen suositus talvehdittaa karppit ulkona ja välttää siirtelyn tuomaa stressi kuormitusta...
Nyt kaikki vastaamaan, jään innolla odottamaan
Mikä on yleinen käsitys stressin määrästä niille kahdelle huolella valitulle karppille kun niitä 10 000 tuhannen litran altaasta syystöinä yritetään haavilla saada kiinni? Periaatteessa yksi näistä neuvoista, joita asiaa harastamaan alkassamme saimme, oli nimenomainen suositus talvehdittaa karppit ulkona ja välttää siirtelyn tuomaa stressi kuormitusta...
Nyt kaikki vastaamaan, jään innolla odottamaan
Re: Karpit sisälle Suomen ankarassa talvessa!
Siinähän tuli paljon asiaaNinotcka kirjoitti: Pitkä talvi jään alla ei ole lämpimämmistä oloista kotoisin olevan lemmikin paikka. Pitkän talven aikana heikentyvä yleiskunto, lisääntynyt riski sairastua sekä vesiarvojen romahdus tai vastaavasti ammoniakin / nitriittien myrkkypiikit päällimmäisinä esimerkkeinä.
Tällainen asia tuli mieleen kun mainitsit ongemaesimerkkeinä ammoniakin / nitriittien myrkkypiikit. Kuinka esim. biologinen suodatus toimii/pitäisi toimia alle 5 asteisessa vedessä?
Tässä hieman taustatietoja miksi kyselen tällaista. Minulla on n. 2000l allas jossa talvehti 2 suutaria (n. 10cm). allas oli osittain peitetty styroxi kannella jossa oli ilmanvaihto putki. Eli pinta pysyi sulana koko talven.
Alaassa ei ole kovin hyvä biologinen suodatus (tällä hetkellä). Suodatus pöntön tilavuus ehkä vain 10 litraa+ pieni pumppu n. 1000l/h. Syy miksi suodatin oli näinkin surkea on se, että kesäisin pumppaan viereisestä purosta uutta vettä altaaseen harvase päivä ja talvi pääsi yllättämään uuden suodattimen rakentajan
![[:I]](./images/smilies/icon_redface.gif "Embarrased"){kind=icon}
. Tällä viikolla mittailin altaasta vesi arvoja, jotka olivat seuraavanlaisia:
pH n.7
SJ 270 mikroS/cm
lämpö 1-3 ast, riippuen mittarista
NO2 >0.1mg/l
NO3 10mg/l
Nitriittitestini suurin arvo oli tuo 0.1mg/l, joten todellista nitriittipitoisuutta on tiedä. Mutta joka tapauksessa sitä oli liikaa. Mikähän siis voisi olla syynä sille että nitrifikaatio ei ole toiminut altaassa talven aikana (huom. pieni NO3 arvo)?
T:Ville
Vinkkejä karppien talvisiirtoon ja hoitoon
Hei vaan!
Heti alkuun haluan korostaa että kenestäkään ei toki ole tarkoitus tehdä ’roistoja eikä rikollisia’ vaan nimenomaan vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia jotta voisimme oppia – niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista, näin voimme kaikki oppia ja saada lisätietoa ja uudet harrastusta harkitsevat voivat välttyä monilta harmeilta ja mahdollisilta pettymyksiltäkin, jotka olisivat turhan epämotivoivia uuden viehättävän harrastuksen alkutaipaleella.
Karppi on uskomattoman inhimillinen olento ja kalojen hoitokaan ei ole mitään salatiedettä, mutta kieltämättä ainakin aloittelijana olisi ollut helpompaa, jos jostain olisi saanut selkeitä neuvoja ja vinkkejä suomenkielellä ja Suomen olosuhteisiin sovellettuina.
Karppien sisälle siirtämisestä olen joskus muinoin laatinut ohjetta KOIjareiden keskustelupalstalle, jäljempänä samaa tekstiä. Kalojen pyydystäminen altaasta käy nykyisin jo kätevästi ja tänä syksynä keksittiin uusi keino kalojen siirtostressinkin vähentämiseen – ja samalla ’pyydystämiseen’.
Aina kun karppeja siirretään altaasta sisälle tai muutenkin yritetään pyydystää, voi jokainen muutaman kerran kokeiltuaan huomata, että helpoin tapa on madaltaa lammikon vedenpinta saapasvarsikorkeuteen, sillä rannalta käsin pyydystäminen on epätoivoista puuhaa (lukuunottamatta kesäaika, jolloin pahaa-aavistamattoman kesyn karpin saattaa saada kiinni esim. ruokinnan yhteydessä kun tämä ei osaa epäillä mitään outoa).
Kun joka vuosi oppii jotain, niin viime syksynä siirto meni paremmin kuin koskaan ja alempana kuvattu haavi/vesiarvojentasausruljanssi jäi kokonaan pois. Myös kalojen kannalta siirron stressaavuus oli vähäistä. Kun piha-allasta tyhjennettiin, pumpattiin/lapottiin altaan vesi takkahuoneessa olevaan 3000 litran talviakvaarioon. Näin sekä vesiarvot että lämpötila olivat takuulla tismalleen samat sekä sisä- että ulkoaltaassa kun itse vesi oli samaa. Myös osa suodattimista siirrettiin samalla hetkellä talviakvaarioon – näin suodattimien jätteidenkäsittelykyky oli taattu kun myös puhdistajabakteerit siirtyivät kalojen mukana sisälle.
HAAVI KORVAUTUI PITKULAISELLA SIIRTOPUSSILLA
Haavien kanssa pelatessa on aina vaara että kala loukkaa ihoaan/eviään haavissa vaikka materiaali olisi miten pehmeää tahansa. Toinen riski on putoamisvaara. Suurta pyristelevää karppia on pyrittävä pitämään toisella kädellä haavin pohjaa vasten ettei se vaan pääisi putoamaan. Samoin siirtotilanne on stressaava kun kala joutu pois luonnollisesta elinympäristöstään eli vedestä ilmaan siirron ajaksi.
Viime syksynä rakensimme pitkulaisen piiiiiiiitkää pakastepussia muistuttavan putkilon Etolassa myytävästä kirkkaasta, putkimaisesta elintarvikemuovipussista, jota myydäään metritavarana rullalla. Korkeudeltaan/halkaisijaltaan noin 20 senttisestä ”pussirullasta” leikattiin liki 1,5 metriä pitkä pätkä kalanpyydykseksi. Pitkulaisen pussin toiseen päähän kiinnitettiin vahvasta rautalangasta (=pesulahenkarista) tehty pussinpään pyöreän avonaisena pitävä rengas / ’rysän suuaukko’. Tämä läpinäkyvä pussikapistus kädessä kahlataan sitten rauhallisesti altaan syvimmässä paikassa odottelevien, ja viileästä syyssäästä sopivasti kohmeisten (rauhallisesti käyttäytyvien) karppien luokse. Pitkulainen pussi upotetaan veteen ja kala ujutetaan ujutetaan uimaan läpinäkyvään pyydystyspussiin ohjailemalla vaikka käsin (kesyt karpit, varsinkin isot antavat ohjailla itseään). Kun kala on uinut pussiin, nappaa pyydystäjä nopeasti nyrkit pussin molempien päiden ympäri rutistaen pussin ryttyyn kämmentensä sisään. Näin kala on kiikissä pussissa – mahdollisimman luonnollisesti omassa vedessään – eikä mitään loukkaantumis-/ tai putoamisvaaraa ole. Sileässä vesipussissaan kala on kuin Marianne-karkki paketissaan. Vesipussipaketissa oleva kala annetaan rannalla olevan ”kantajan” käsiin (tämä puristaa omat nyrkkinsä tiiviisti pyydystäjän nyrkkien viereen) ja avustaja kantaa kalan pussissaan sisälle ja vapauttaa kalan akvaarion pinnalla. Näin kala saa uida itse omasta kuljetuspussista suoraan talvikotiinsa. Seuraava ’kuvasarja’ kuvaa kalan ja pussin mittasuhteita, jossa x-merkki tarkoittaa ihmisen kättä nyrkissä pussin ympärillä:
1) ’kala’ -> ()))))))))))))))))))))))))
2) >>x())))) ’kala pussissa’ )))))x<<
3) >>x())))))))))))))))))))))))))) -> ’kala vapautetaan akvaarion pinnalle’
Karppien sisälle siirtäminen on aina yhdenlainen viikonloppujumppa ja toki ongelmiakin oli varsinkin alkuun kun ei ollut kokemusta/tietoa, mutta onneksi ongelmista on sittemmin opittu selviytymään ennakoimalla ja tiedolla miten toimia.
Tähän toki piti opiskella kaikenkirjavien saittien ja ohjeiden rivienvälitkin. Vuosien varrella kalat ovat kasvaneet ja samoin kokemus on postanut tuskaa ja neuvottomuutta jopa nitriittymyrkytyksen edessä. Parhaan käsitykseni mukaan sisäänsiirtämisessä on olennaista ainakin seuraavat seikat:
1. SISÄALTAAN BIOLOGINEN KYPSYYS/JÄTTEIDEN KÄSITTELYKYKY
Sisäaltaan on oltava biologisesti kypsä. Tarvittaessa jätteidenkäsittelyvoiman riittävyys on varmistettava siirtämällä ulkona toimineet suodattimet (ja siten myös puhdistajabakteerit) kalojen mukana sisäaltaaseen. Tämän voi tehdä siirtämällä joko mahdollisesti samoja suodattimia (jos soveltuvat sisäkäyttöön) tai vaihtoehtoisesti ottamalla kypsiä suodatinmassoja ulkosuodattimesta ’taikinan juureksi’.
2. VESIARVOJEN TASAUS ETUKÄTEEN
(Vertaa tätä yleistä tapaa yllä kerrottuun pussisiirtoon!)
Ennen kalojen varsinaista siirtoa vesiarvot on tasattava hitaasti mutta varmasti. Esim. altaiden pH, (KH) ja lämpötilat on tasattava jo etukäteen mahdollisimman lähelle toisiaan (tuon itse usein ulkovettä kalojen mukana sisällekin osittaisena vedenvaihtona/täytän akvaarion peräti kokonaan allasvedellä). Nitriittiä tai muuta jätteidenkiertomyrkkyä ei saa olla yhtään ennen siirtoa! Näin siirtopäivän huoleksi jää lähinnä lämpötilaeron tasaaminen lisäämällä kalat sisältävään siirtoastiaan (esim. 80 l kannelliset saavit käteviä) ämpärillinen kerrallaan lämpimämpää vettä ja tyhjentämällä välillä kylmempää pois. Lämpötilaero ei saa olla siirron tapahtuessa yli yhtä astetta eikä pH-ero yli puolta yksikköä!
3. KALOJEN VAROVAINEN KÄSITTELY
(Vertaa tätä yleistä tapaa yllä kerrottuun pussisiirtoon!)
Kalojen käsittely on tehtävä erittäin varovaisesti: altaasta vähennetään vesi likimain pois ja kohmeiset kalat ohjataan mahdollisesti ämpäriin, jolla ne siirretään kuljetussaaviin tmv. Jos kalat eivät suostu vapaaehtoisesti uimaan/siirtymään ämpäriin, täytyy ne nostaa varovaisesti pehmeällä haavilla (jonka materiaali on niin pehmeää ja verkonsilmät on niin pienet ettei evät voi vahingoittua). Kun kala nostetaan ilmaan, kättä pidetään vielä
haavin/ämpärin päällä suojana ettei kala peloissaa pääse hyppäämään! Kannelliset siirtoastiat tuodaan heti sisälle lämpenemään ja niihin laitetaan mahdollisuuksien mukaan ainakin ilmastinkivi.
4. SOPEUTUMISEN SEURANTA
Kaloja ja vesiarvoja on tarkkailtava pari viikkoa, aluksi päivittäin. Yleensä nitriitit nousevat
väkisin koholle muutaman päivän sisällä. Tämän vuoksi en ruoki kaloja ensimmäisenä viikkona oikeastaan yhtään vaikka niiden elintoiminnot vilkastuvatkin ja niistä tulee hullun innokkaita ja eloisia kesälämpötilan palattua. Yleensä lisään bakteeritiivitsettä (JBL:n Bactolon on ylivoimaista!) bakteerikannan tukemiseksi.
5) ...JA NITRIITTIMYRKYTYKSESTÄ SELVIYTYMINEN
Näidenkin varotoimien jälkeen saattaa myrkkypitoisuus alkaa nousemaan ja alkuun on tehtävä iso (maks. ½!) vedenvaihto ja sen jälkeen lisättävä (tupla)annos Bactolonia. Aqualonia/Acklipondia (sis. ns. stressinpoistajaa) tmv. vedenparannusainetta voi käyttää. Ilmastus saatava maksimiin vaikka lisälaittein! Jos taas korvattavan (lisättävän hanaveden) veden pH on yli 7, vaikeissa tapauksissa tulisi harkita vaihdettavan uuden veden käsittelyä varovaisesti alemmaksi, koska uutta ammoniakkia (josta edelleen nitriittiä) muodostuu vain kun pH on yli 7. Turvallinen vaihtoehto tähän on Waterlifen "pH 6.5 Buffer". Myös suolaa voi lisätä hieman jos haluaa helpottaa kalojen oloa. Tarvittaessa koko tehohoidon uusinta parin päivän päästä jos myrkkytaso ei ala laskea. Myrkkyä voi siis ainoastaan laimentaa(!) em. vedenvaihdolla ja tukea edellä mainituilla tavoilla myrkkyä poistavan bakteerikannan toimintaa.
Jos ja KUN (ammoniakki ja) nitriitit nousevat (suodattimien puhdistajabakteerikannan elpyminen kylmästä tapahtuu hitaasti) on ruokkiminen ehdottomasti kielletty. Vasta kun myrkky (ammoniakki&nitriitti) alkaa laskea, voi ruokintaa aloitella varovasti. Kalat kestävät liki syömättä viikonkin vaikka sydäntä kylmäisi. Ruokkimatta jättäminen on tässä tapauksessa niiden hyväksi. Yleensä näillä toimilla puhdistajabakteerien kanta elpyy suodattimissa ja tilanne saadaan helpottumaan noin viikossa. Normaalisti myrkytys kestää täysin raa'assa akvaariossa 5 viikkoa.
YLEISTÄ NITRIITISTÄ, MYRKYTYKSESTÄ JA TALVI-ALTAAN HOIDOSTA
Kuormittavien karppien altaiden suodatusteho pitäisi olla nopeudeltaan ainakin 2 x litratilavuus kerran tunnissa kun ovat isoja ja kovia syömään. Ulkomaiset 'puoliammattilaiset' suosittelevat että suodattimen varsinaisen tilavuuden (volyymin) pitäisi olla 1/10 koko järjestelmän litratilavuudesta eli jos on 3000 litran allas -> 300 litran biologinen suodatin.
Lisäksi ilmastus saisi olla aina maksimissaan ja avitettu vaikka ilmastuskivin/ohivirtaushapetussuulakkein kaikkien pumppujen/suodattimien paluupäissä. Ammoniakki ja nitriitti lienevät jokaisen uuden/epäkypsän/riittämättömän käsittelykyvyn omaavan akvaarion perusvaivoja. Sekä ammoniakki että nirtiitti -myrkyt liittyvät "orgaanisen jätteen (lue=ulosteiden, lehtien, mätänevien ruokien jne.) käsittelykapasiteetin kehittymättömyyteen/riittämättömyyteen".
Molemmat myrkyt ovat näkymättöimä mutta testeillä todettavia. Ammoniakki on ensimmäinen vaihe "typen kiertokulussa" eli mätänevistä jätteistä muodostuu veteen myrkyllistä ammoniakkia (silloin kun pH on yli 7!).
Suodatin onkin elintärkeiä jätteidenkäsittelylaitos, joka käsittelee mätänevän orgaanisen jätteen myrkyttömäksi estäen veden pilaantumisen.
Kypsissä (=toimivissa) suodattimissa/järjestelmissä on kahdenlaisia "hyviä puhdistajabakteereita" (nitrifikaatiobakteereita). Ensimmäisenlaatuiset "hyvät bakteerit ja hapekas vesi" muuttavat
ammoniakin toiseksi mykyksi: nitriitiksi. Kun myrkyllinen ammoniakki on muuttunut ensin myrkylliseksi nitriitiksi, ne
toisenlaatuiset "hyvät bakteerit ja hapekas vesi" muuntavat nitriitin vasta myrkyttömäksi: nitraatiksi. Tämä myrkytön nitraatti toimii myös kasvilannoitteena eikä sitä normaalisti kerry veteen haitaksi asti. Tällä on myös tekemistä ns. kasvisuodattimien kanssa eli ns. erllisten runsaskasvisten (vesihyasinttivoittoisten) sivupurojen/-altaiden kanssa -> näin mahdollinen liika nitraatti poistuu altaasta.
ORGAANINEN JÄTE
AMMONIAKKI (myrkky)
NITRIITTI (myrkky)
NITRAATTI (myrkytön kasvilannoite)
Uudessa (tai esimerkiksi liiallisen pesun+yhtäaikaisen suuren vedenvaihdon ja/tai voimakkaan lääkityksen vuoksi häiriintyneessä) altaassa ei ole ollenkaan tai riittävästi näitä "kahdenlaisia hyviä bakteereita". Jotta ammoniakki alkaa muuttua nitriitiksi, täytyy hyödyllisen bakteerikannan kasvaa tarpeeksi suureksi. Ensiksi saavutetaankin tietty lakipiste ennen kuin ammoniakkitaso alkaa laskea. Vastaavasti käy toisten nitrifikaatiobakteerien kanssa. Nitriittitaso ei ala laskea ennen kuin "2-bakteerien" määrä ja käsittelykyky on riittävä. Normaalisti alku, ammoniakkimyrkytys,
nitriittimyrkytys, tilanteen tasaantuminen) ilman aputoimia tämä kestää viisi viikoa ja on fataalia normaaleille akvaariokaloille.
Ammoniakin olemassaolon kyllä useimmiten huomaa paljain silmin: kalat ovat kamalan säikkyjä ja singahtelevat ikäänkuin peloissaan tai pakokauhuisina. Lisäksi myrkyn tunnistaa usein myös turhaan läähättävästä/läpättävästä hengityksestä; kalat ikäänkuin haukkovat kokoajan happea eli aukovat suitaan ilman että niitä olisi ruokittu.
Karpit on tosi vahvoja kaloja, mutta jos tilanne oikein paha ja myrkytys pitkittynyt, kalat jurrottavat pohjassa paikallaan selkeästi huonovointisen oloisina, haukkovat henkeään ja jopa "kouristelevat" eli tavallaan venyvät pitkiin jänteviin "haukotuksiin" jolloin koko kala on pitkänä "torvena suuosa suoraan eteenpäin venyneenä".
Tässä kertauksena jonkinlaiset käytännön toimintaohjeet:
TALVIAKVAARIOON SIIRRON SOPEUTUMISEN SEURANTA ja NITRIITTIMYRKYTYS
Kaloja ja vesiarvoja (pH, KH, NO2) on tarkkailtava muutamia viikkoa, aluksi päivittäin. Yleensä nitriitit nousevat väkisin koholle muutaman päivän sisällä. Tämän vuoksi en ruoki kaloja ensimmäisenä viikkona oikeastaan yhtään vaikka niiden elintoiminnot vilkastuvatkin ja niistä tulee hullun innokkaita ja eloisia kesälämpötilan palattua. Yleensä lisään bakteeritiivitsettä (JBL:n Bactolon on parasta!) bakteerikannan tukemiseksi. Aqualonia / Acklipondia (sis. ns. stressinpoistajaa) tmv. vedenparannusainetta voi myös käyttää. Lisäksi ilmastus on saatava maksimiin vaikka lisälaittein!
Jos ja KUN (ammoniakki ja) nitriitit nousevat muutamassa päivässä (suodattimien bakteerikannan elpyminen kylmästä tapahtuu hitaasti) on ruokkiminen ehdottomasti kokonaan kielletty. Lisäksi on tehtävä iso (1/3-1/2, maks.½!!!) vedenvaihto ja sen jälkeen lisättävä (tupla)annos Bactolonia.
HUOM! Jos taas korvattavan (lisättävän hanaveden) veden pH on yli 7, vaikeissa tapauksissa tulisi harkita vaihdettavan uuden veden käsittelyä varovaisesti alemmaksi, koska uutta ammoniakkia (josta edelleen nitriittiä) muodostuu vain kun pH on yli 7. Turvallinen vaihtoehto tähän on Waterlifen "pH 6.5 Buffer". Myös suolaa voi lisätä hieman jos haluaa helpottaa kalojen oloa. Tarvittaessa koko tehohoidon uusinta parin päivän päästä jos myrkkytaso ei ala laskea.
Myrkkyä voi siis ainoastaan laimentaa(!) em. vedenvaihdolla ja tukea edellä mainituilla tavoilla myrkkyä poistavien puhdistajabakteerien toimintaa. Vasta kun myrkky (ammoniakki&nitriitti) alkaa laskea, voi ruokintaa aloitella varovasti. Kalat kestävät liki syömättä viikonkin. Ruokkimatta jättäminen on tässä tapauksessa niiden hyväksi. Yleensä näillä toimilla bakteerikanta elpyy ja tilanne saadaan helpottumaan noin viikossa. Normaalisti myrkytys kestää
raa'assa akvaariossa 5 viikkoa.
NITRIITTI-MYRKKYÄ (TALVI-)AKVAARIOSSA..? (TIEDÄT VAIN TESTAAMALLA!)
-> MAX ½ VEDENVAIHTO
-> KORVATTAVAN VEDEN PH MUUTETAAN TARVITTAESSA ALLE 7:ksi jos ei ole sitä luonnostaan (tai jos korvattavan veden pH on rutkasti yli 7, niin sitten pH edes alemmaksi mitä altaan myrkkyvesi on, Waterlifen pH 6.5 Buffer on turvallisin aine)
-> BAKTEERITIIVISTETTÄ tukemaan suodattimen toimintaa (JBL Bactolon ylivoimaisesti parasta, tupla-annnos)
-> EI RUOKINTAA, lappoa pohja ja poista jätteet/ruoantähteet/mätänevät kasvinosat pois!
-> ILMASTUS MAKSIMIIN
(-> VEDENPARANNUSAINETTA)
(-> vältä turhaa lääkitystä jos akvaario on epävakaassa tilassa, lääkkeet vaikuttavat myös "hyviin" bakteereihin!)
(-> mieto suolaus helpottaa hieman kalojen oloa, mutta ei vaikuta itse myrkkyyn)
Mittaa kehityksen suunta ainakin kerran päivässä. Tarvittaessa koko tehohoidon uusinta parin päivän päästä jos myrkkytaso ei ala laskea. Manuaalista puuhaa siis.
NITRIITTIÄ WANHASSA KÄYTÖSSÄ OLEVASSA ALTAASSA? (TIEDÄT VAIN TESTAAMALLA!)
-> oletko laiminlyönyt säännölliset viikottaiset vedenvaihdot? (pidä kirjaa kaikista hoitotoimenpiteistä niin huomaat onko jokin unohtunut!)
-> onko suodatin liian likainen toimiakseen? (jos virtaama on hidastunut/suodatin on todella lietteinen/suodattimen saa pestä 'vain' jos liian likainen toimiakseen -> ota AKVAARIOVETTÄ saaviin ja huuhtele suodatinmassat kevyestä AKVAARIOVEDESSÄ (ei hanavedessä!)
-> muuten samat neuvot kuin ylhäällä eli alkuun selkeä vedenvaihto, huippuilmastus, JBL Bactolon -bakteeritiivistekäsittely, ei ruokintaa, stressinpoistaja/vedenparannusainekäsittely (Aqualon/Acklipond), pahassa myrkytystilassa mieto suolaus 400 gr merisuolaa /1000 litraa vettä -> vesiarvojen mittaus ja seuranta ja
taas sama jumppa parin päivän välein kunnes suodattimen jätteidenkäsittelykyky on elpynyt (vanha, kypsä suodatin elpyy onneksi nopeasti toimintakykyiseksi kun se saa taas hapekasta vettä huuhtelun jälkeen).
M U I S T A T H A N M Y Ö S 'N O R M A A L I - O L O I S S A '
...että suurena ja paljon syövänä kalana karppi on normaaliin akvaariokalaan verrattuna vettä raskaasti kuormittava kala ja se vaatii siten...
ELINTILAKSEEN SUUREN VESITILAVUUDEN
- talvella 100 litraa akvaariotilaa per iso karppi ja kesällä sellaiset 500+ litraa piha-allasta per iso karppi
SUUREN JA TEHOKKAAN SUODATTIMEN
- tilavuus 1/10 koko järjestelmän tilavuudesta
- akvaariossa veden kierto min. 2 x koko altaan litramäärä tunnissa
- piha-altaassa veden kierto min. 1 x kokoaltaan vesimäärä 3-4 tunnissa
TEHOKKAAN ILMASTUKSEN
- lisäilmastuskivet
- suodatuksen paluuseen ohivirtaukseen perustuvan ilmastussuulakkeen (Eheim, Laguna)
MALTILLISEN RUOKINNAN (erityisesti akvaariossa)
- vain sen mitä suodatuskapasiteetti kestää ilman että ammoniakki ja nitriitti nousevat koholle
- vain sen minkä karpit syövät ahnaasti muutamassa minuutissa
- ei ruokintaa alle 10 lämpöasteessa
- ÄLÄ SYOTÄ LIIKAA - "A hungry koi is a happy (ja todennäköisimmin myös terve) koi"
SÄÄNNÖLLISET VESIARVOJEN MITTAUKSET JA VEDENVAIHDOT
- mittaa vesiarvot normaalitilanteessakin ainakin kerran viikossa ennen viikottaista vedenvaihtoa; pH (happamuus) saisi olla 7,5-8,0, KH (karbonaattikovuus) vähintään 5 (jos 3 tai alle, pH voi romahtaa täysin yllättäen tappaen kalat), NO2 (nitriitti) pitää olla nolla (jos nitriittitesti ei näytä nollaa, on altaassa enemmän jätettä/kansaa mitä vesitilavuus ja suodattimen jätteidenkäsittelykyky/puhdistajabakteerit pystyvät elättämään/suodattimen toiminta on häiriintynyt/suodatin on vielä epäkypsä).
- sisäakvaariossa vaihda vedestä 1/3 vähintään viikon välein (jos nitriittiarvot nousevat, jopa 4 päivän välein tmv.)
- koosta riippuen vaihda ulkoaltaassa vedestä 1/4 noin viikon kahden välein niin vesi pysyy raikkaana)
- mitä tahansa karpeille ja altaalle teetkin, pidä kirjaa kaikista hoitotoimenpiteistä niin muistat mitä on milloinkin tehty (Perusta kalavihko tai tee yksinkertainen lomake vaikka excelillä, jossa on kaikki tarvittavat sarakkeet - niin ei ainakaan epähuomiossa unohdu hoitotoimet kun hoitopäiväkirjaa täyttäessä tyhjät rivit suorastaan 'kysyvät ja vaativat' tekemään tärkeimmät testit jne. Omassa hoitotaulukossani on ainakin pvm/ kalojen hoitaja/pH/KH/NO2/NH3/vedenvaihto-osuus/lämpötila/pohjan pudistus/suodattimen massojen huuhtelu/suodattimen massojen osittainen vaihto/vedenparannusaineet (JBL Aqualon)/muut lisäaineet (JBL Bactolon)/lääkitys/kalakannan muutos/muutto toiseen akvaarioon/vapaa tila muille kommenteille, johon voi rustata tietoja kalojen käyttäytymisestä)
Tässä joitakin parhaita vinkkejäni ja kerättyjä kokemuksiani karppien hoidosta, keskustellaan myöhemmin lisää. Minulle karpit ovat tulleet yllättäen tosi hyviksi kavereiksi, enkä olisi ikinä aiemmin uskonut että väitän tulevaisuudessa sen ja sen nimistä karppia sympaattiseksi ja inhimilliseksi mutta niin vain on tainnut käydä.
Onnittelut myös jos jaksoit lukea tänne saakka =)!
Ystävällisin ja karpinhoitoterveisin ~ nimimerkki Ninotcka ~
PS: Joitakin karppikuvia löytyy osoitteesta http://www.niina.info
_ _ _
Heti alkuun haluan korostaa että kenestäkään ei toki ole tarkoitus tehdä ’roistoja eikä rikollisia’ vaan nimenomaan vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia jotta voisimme oppia – niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista, näin voimme kaikki oppia ja saada lisätietoa ja uudet harrastusta harkitsevat voivat välttyä monilta harmeilta ja mahdollisilta pettymyksiltäkin, jotka olisivat turhan epämotivoivia uuden viehättävän harrastuksen alkutaipaleella.
Karppi on uskomattoman inhimillinen olento ja kalojen hoitokaan ei ole mitään salatiedettä, mutta kieltämättä ainakin aloittelijana olisi ollut helpompaa, jos jostain olisi saanut selkeitä neuvoja ja vinkkejä suomenkielellä ja Suomen olosuhteisiin sovellettuina.
Karppien sisälle siirtämisestä olen joskus muinoin laatinut ohjetta KOIjareiden keskustelupalstalle, jäljempänä samaa tekstiä. Kalojen pyydystäminen altaasta käy nykyisin jo kätevästi ja tänä syksynä keksittiin uusi keino kalojen siirtostressinkin vähentämiseen – ja samalla ’pyydystämiseen’.
Aina kun karppeja siirretään altaasta sisälle tai muutenkin yritetään pyydystää, voi jokainen muutaman kerran kokeiltuaan huomata, että helpoin tapa on madaltaa lammikon vedenpinta saapasvarsikorkeuteen, sillä rannalta käsin pyydystäminen on epätoivoista puuhaa (lukuunottamatta kesäaika, jolloin pahaa-aavistamattoman kesyn karpin saattaa saada kiinni esim. ruokinnan yhteydessä kun tämä ei osaa epäillä mitään outoa).
Kun joka vuosi oppii jotain, niin viime syksynä siirto meni paremmin kuin koskaan ja alempana kuvattu haavi/vesiarvojentasausruljanssi jäi kokonaan pois. Myös kalojen kannalta siirron stressaavuus oli vähäistä. Kun piha-allasta tyhjennettiin, pumpattiin/lapottiin altaan vesi takkahuoneessa olevaan 3000 litran talviakvaarioon. Näin sekä vesiarvot että lämpötila olivat takuulla tismalleen samat sekä sisä- että ulkoaltaassa kun itse vesi oli samaa. Myös osa suodattimista siirrettiin samalla hetkellä talviakvaarioon – näin suodattimien jätteidenkäsittelykyky oli taattu kun myös puhdistajabakteerit siirtyivät kalojen mukana sisälle.
HAAVI KORVAUTUI PITKULAISELLA SIIRTOPUSSILLA
Haavien kanssa pelatessa on aina vaara että kala loukkaa ihoaan/eviään haavissa vaikka materiaali olisi miten pehmeää tahansa. Toinen riski on putoamisvaara. Suurta pyristelevää karppia on pyrittävä pitämään toisella kädellä haavin pohjaa vasten ettei se vaan pääisi putoamaan. Samoin siirtotilanne on stressaava kun kala joutu pois luonnollisesta elinympäristöstään eli vedestä ilmaan siirron ajaksi.
Viime syksynä rakensimme pitkulaisen piiiiiiiitkää pakastepussia muistuttavan putkilon Etolassa myytävästä kirkkaasta, putkimaisesta elintarvikemuovipussista, jota myydäään metritavarana rullalla. Korkeudeltaan/halkaisijaltaan noin 20 senttisestä ”pussirullasta” leikattiin liki 1,5 metriä pitkä pätkä kalanpyydykseksi. Pitkulaisen pussin toiseen päähän kiinnitettiin vahvasta rautalangasta (=pesulahenkarista) tehty pussinpään pyöreän avonaisena pitävä rengas / ’rysän suuaukko’. Tämä läpinäkyvä pussikapistus kädessä kahlataan sitten rauhallisesti altaan syvimmässä paikassa odottelevien, ja viileästä syyssäästä sopivasti kohmeisten (rauhallisesti käyttäytyvien) karppien luokse. Pitkulainen pussi upotetaan veteen ja kala ujutetaan ujutetaan uimaan läpinäkyvään pyydystyspussiin ohjailemalla vaikka käsin (kesyt karpit, varsinkin isot antavat ohjailla itseään). Kun kala on uinut pussiin, nappaa pyydystäjä nopeasti nyrkit pussin molempien päiden ympäri rutistaen pussin ryttyyn kämmentensä sisään. Näin kala on kiikissä pussissa – mahdollisimman luonnollisesti omassa vedessään – eikä mitään loukkaantumis-/ tai putoamisvaaraa ole. Sileässä vesipussissaan kala on kuin Marianne-karkki paketissaan. Vesipussipaketissa oleva kala annetaan rannalla olevan ”kantajan” käsiin (tämä puristaa omat nyrkkinsä tiiviisti pyydystäjän nyrkkien viereen) ja avustaja kantaa kalan pussissaan sisälle ja vapauttaa kalan akvaarion pinnalla. Näin kala saa uida itse omasta kuljetuspussista suoraan talvikotiinsa. Seuraava ’kuvasarja’ kuvaa kalan ja pussin mittasuhteita, jossa x-merkki tarkoittaa ihmisen kättä nyrkissä pussin ympärillä:
1) ’kala’ -> ()))))))))))))))))))))))))
2) >>x())))) ’kala pussissa’ )))))x<<
3) >>x())))))))))))))))))))))))))) -> ’kala vapautetaan akvaarion pinnalle’
Karppien sisälle siirtäminen on aina yhdenlainen viikonloppujumppa ja toki ongelmiakin oli varsinkin alkuun kun ei ollut kokemusta/tietoa, mutta onneksi ongelmista on sittemmin opittu selviytymään ennakoimalla ja tiedolla miten toimia.
Tähän toki piti opiskella kaikenkirjavien saittien ja ohjeiden rivienvälitkin. Vuosien varrella kalat ovat kasvaneet ja samoin kokemus on postanut tuskaa ja neuvottomuutta jopa nitriittymyrkytyksen edessä. Parhaan käsitykseni mukaan sisäänsiirtämisessä on olennaista ainakin seuraavat seikat:
1. SISÄALTAAN BIOLOGINEN KYPSYYS/JÄTTEIDEN KÄSITTELYKYKY
Sisäaltaan on oltava biologisesti kypsä. Tarvittaessa jätteidenkäsittelyvoiman riittävyys on varmistettava siirtämällä ulkona toimineet suodattimet (ja siten myös puhdistajabakteerit) kalojen mukana sisäaltaaseen. Tämän voi tehdä siirtämällä joko mahdollisesti samoja suodattimia (jos soveltuvat sisäkäyttöön) tai vaihtoehtoisesti ottamalla kypsiä suodatinmassoja ulkosuodattimesta ’taikinan juureksi’.
2. VESIARVOJEN TASAUS ETUKÄTEEN
(Vertaa tätä yleistä tapaa yllä kerrottuun pussisiirtoon!)
Ennen kalojen varsinaista siirtoa vesiarvot on tasattava hitaasti mutta varmasti. Esim. altaiden pH, (KH) ja lämpötilat on tasattava jo etukäteen mahdollisimman lähelle toisiaan (tuon itse usein ulkovettä kalojen mukana sisällekin osittaisena vedenvaihtona/täytän akvaarion peräti kokonaan allasvedellä). Nitriittiä tai muuta jätteidenkiertomyrkkyä ei saa olla yhtään ennen siirtoa! Näin siirtopäivän huoleksi jää lähinnä lämpötilaeron tasaaminen lisäämällä kalat sisältävään siirtoastiaan (esim. 80 l kannelliset saavit käteviä) ämpärillinen kerrallaan lämpimämpää vettä ja tyhjentämällä välillä kylmempää pois. Lämpötilaero ei saa olla siirron tapahtuessa yli yhtä astetta eikä pH-ero yli puolta yksikköä!
3. KALOJEN VAROVAINEN KÄSITTELY
(Vertaa tätä yleistä tapaa yllä kerrottuun pussisiirtoon!)
Kalojen käsittely on tehtävä erittäin varovaisesti: altaasta vähennetään vesi likimain pois ja kohmeiset kalat ohjataan mahdollisesti ämpäriin, jolla ne siirretään kuljetussaaviin tmv. Jos kalat eivät suostu vapaaehtoisesti uimaan/siirtymään ämpäriin, täytyy ne nostaa varovaisesti pehmeällä haavilla (jonka materiaali on niin pehmeää ja verkonsilmät on niin pienet ettei evät voi vahingoittua). Kun kala nostetaan ilmaan, kättä pidetään vielä
haavin/ämpärin päällä suojana ettei kala peloissaa pääse hyppäämään! Kannelliset siirtoastiat tuodaan heti sisälle lämpenemään ja niihin laitetaan mahdollisuuksien mukaan ainakin ilmastinkivi.
4. SOPEUTUMISEN SEURANTA
Kaloja ja vesiarvoja on tarkkailtava pari viikkoa, aluksi päivittäin. Yleensä nitriitit nousevat
väkisin koholle muutaman päivän sisällä. Tämän vuoksi en ruoki kaloja ensimmäisenä viikkona oikeastaan yhtään vaikka niiden elintoiminnot vilkastuvatkin ja niistä tulee hullun innokkaita ja eloisia kesälämpötilan palattua. Yleensä lisään bakteeritiivitsettä (JBL:n Bactolon on ylivoimaista!) bakteerikannan tukemiseksi.
5) ...JA NITRIITTIMYRKYTYKSESTÄ SELVIYTYMINEN
Näidenkin varotoimien jälkeen saattaa myrkkypitoisuus alkaa nousemaan ja alkuun on tehtävä iso (maks. ½!) vedenvaihto ja sen jälkeen lisättävä (tupla)annos Bactolonia. Aqualonia/Acklipondia (sis. ns. stressinpoistajaa) tmv. vedenparannusainetta voi käyttää. Ilmastus saatava maksimiin vaikka lisälaittein! Jos taas korvattavan (lisättävän hanaveden) veden pH on yli 7, vaikeissa tapauksissa tulisi harkita vaihdettavan uuden veden käsittelyä varovaisesti alemmaksi, koska uutta ammoniakkia (josta edelleen nitriittiä) muodostuu vain kun pH on yli 7. Turvallinen vaihtoehto tähän on Waterlifen "pH 6.5 Buffer". Myös suolaa voi lisätä hieman jos haluaa helpottaa kalojen oloa. Tarvittaessa koko tehohoidon uusinta parin päivän päästä jos myrkkytaso ei ala laskea. Myrkkyä voi siis ainoastaan laimentaa(!) em. vedenvaihdolla ja tukea edellä mainituilla tavoilla myrkkyä poistavan bakteerikannan toimintaa.
Jos ja KUN (ammoniakki ja) nitriitit nousevat (suodattimien puhdistajabakteerikannan elpyminen kylmästä tapahtuu hitaasti) on ruokkiminen ehdottomasti kielletty. Vasta kun myrkky (ammoniakki&nitriitti) alkaa laskea, voi ruokintaa aloitella varovasti. Kalat kestävät liki syömättä viikonkin vaikka sydäntä kylmäisi. Ruokkimatta jättäminen on tässä tapauksessa niiden hyväksi. Yleensä näillä toimilla puhdistajabakteerien kanta elpyy suodattimissa ja tilanne saadaan helpottumaan noin viikossa. Normaalisti myrkytys kestää täysin raa'assa akvaariossa 5 viikkoa.
YLEISTÄ NITRIITISTÄ, MYRKYTYKSESTÄ JA TALVI-ALTAAN HOIDOSTA
Kuormittavien karppien altaiden suodatusteho pitäisi olla nopeudeltaan ainakin 2 x litratilavuus kerran tunnissa kun ovat isoja ja kovia syömään. Ulkomaiset 'puoliammattilaiset' suosittelevat että suodattimen varsinaisen tilavuuden (volyymin) pitäisi olla 1/10 koko järjestelmän litratilavuudesta eli jos on 3000 litran allas -> 300 litran biologinen suodatin.
Lisäksi ilmastus saisi olla aina maksimissaan ja avitettu vaikka ilmastuskivin/ohivirtaushapetussuulakkein kaikkien pumppujen/suodattimien paluupäissä. Ammoniakki ja nitriitti lienevät jokaisen uuden/epäkypsän/riittämättömän käsittelykyvyn omaavan akvaarion perusvaivoja. Sekä ammoniakki että nirtiitti -myrkyt liittyvät "orgaanisen jätteen (lue=ulosteiden, lehtien, mätänevien ruokien jne.) käsittelykapasiteetin kehittymättömyyteen/riittämättömyyteen".
Molemmat myrkyt ovat näkymättöimä mutta testeillä todettavia. Ammoniakki on ensimmäinen vaihe "typen kiertokulussa" eli mätänevistä jätteistä muodostuu veteen myrkyllistä ammoniakkia (silloin kun pH on yli 7!).
Suodatin onkin elintärkeiä jätteidenkäsittelylaitos, joka käsittelee mätänevän orgaanisen jätteen myrkyttömäksi estäen veden pilaantumisen.
Kypsissä (=toimivissa) suodattimissa/järjestelmissä on kahdenlaisia "hyviä puhdistajabakteereita" (nitrifikaatiobakteereita). Ensimmäisenlaatuiset "hyvät bakteerit ja hapekas vesi" muuttavat
ammoniakin toiseksi mykyksi: nitriitiksi. Kun myrkyllinen ammoniakki on muuttunut ensin myrkylliseksi nitriitiksi, ne
toisenlaatuiset "hyvät bakteerit ja hapekas vesi" muuntavat nitriitin vasta myrkyttömäksi: nitraatiksi. Tämä myrkytön nitraatti toimii myös kasvilannoitteena eikä sitä normaalisti kerry veteen haitaksi asti. Tällä on myös tekemistä ns. kasvisuodattimien kanssa eli ns. erllisten runsaskasvisten (vesihyasinttivoittoisten) sivupurojen/-altaiden kanssa -> näin mahdollinen liika nitraatti poistuu altaasta.
ORGAANINEN JÄTE
AMMONIAKKI (myrkky)
NITRIITTI (myrkky)
NITRAATTI (myrkytön kasvilannoite)
Uudessa (tai esimerkiksi liiallisen pesun+yhtäaikaisen suuren vedenvaihdon ja/tai voimakkaan lääkityksen vuoksi häiriintyneessä) altaassa ei ole ollenkaan tai riittävästi näitä "kahdenlaisia hyviä bakteereita". Jotta ammoniakki alkaa muuttua nitriitiksi, täytyy hyödyllisen bakteerikannan kasvaa tarpeeksi suureksi. Ensiksi saavutetaankin tietty lakipiste ennen kuin ammoniakkitaso alkaa laskea. Vastaavasti käy toisten nitrifikaatiobakteerien kanssa. Nitriittitaso ei ala laskea ennen kuin "2-bakteerien" määrä ja käsittelykyky on riittävä. Normaalisti alku, ammoniakkimyrkytys,
nitriittimyrkytys, tilanteen tasaantuminen) ilman aputoimia tämä kestää viisi viikoa ja on fataalia normaaleille akvaariokaloille.
Ammoniakin olemassaolon kyllä useimmiten huomaa paljain silmin: kalat ovat kamalan säikkyjä ja singahtelevat ikäänkuin peloissaan tai pakokauhuisina. Lisäksi myrkyn tunnistaa usein myös turhaan läähättävästä/läpättävästä hengityksestä; kalat ikäänkuin haukkovat kokoajan happea eli aukovat suitaan ilman että niitä olisi ruokittu.
Karpit on tosi vahvoja kaloja, mutta jos tilanne oikein paha ja myrkytys pitkittynyt, kalat jurrottavat pohjassa paikallaan selkeästi huonovointisen oloisina, haukkovat henkeään ja jopa "kouristelevat" eli tavallaan venyvät pitkiin jänteviin "haukotuksiin" jolloin koko kala on pitkänä "torvena suuosa suoraan eteenpäin venyneenä".
Tässä kertauksena jonkinlaiset käytännön toimintaohjeet:
TALVIAKVAARIOON SIIRRON SOPEUTUMISEN SEURANTA ja NITRIITTIMYRKYTYS
Kaloja ja vesiarvoja (pH, KH, NO2) on tarkkailtava muutamia viikkoa, aluksi päivittäin. Yleensä nitriitit nousevat väkisin koholle muutaman päivän sisällä. Tämän vuoksi en ruoki kaloja ensimmäisenä viikkona oikeastaan yhtään vaikka niiden elintoiminnot vilkastuvatkin ja niistä tulee hullun innokkaita ja eloisia kesälämpötilan palattua. Yleensä lisään bakteeritiivitsettä (JBL:n Bactolon on parasta!) bakteerikannan tukemiseksi. Aqualonia / Acklipondia (sis. ns. stressinpoistajaa) tmv. vedenparannusainetta voi myös käyttää. Lisäksi ilmastus on saatava maksimiin vaikka lisälaittein!
Jos ja KUN (ammoniakki ja) nitriitit nousevat muutamassa päivässä (suodattimien bakteerikannan elpyminen kylmästä tapahtuu hitaasti) on ruokkiminen ehdottomasti kokonaan kielletty. Lisäksi on tehtävä iso (1/3-1/2, maks.½!!!) vedenvaihto ja sen jälkeen lisättävä (tupla)annos Bactolonia.
HUOM! Jos taas korvattavan (lisättävän hanaveden) veden pH on yli 7, vaikeissa tapauksissa tulisi harkita vaihdettavan uuden veden käsittelyä varovaisesti alemmaksi, koska uutta ammoniakkia (josta edelleen nitriittiä) muodostuu vain kun pH on yli 7. Turvallinen vaihtoehto tähän on Waterlifen "pH 6.5 Buffer". Myös suolaa voi lisätä hieman jos haluaa helpottaa kalojen oloa. Tarvittaessa koko tehohoidon uusinta parin päivän päästä jos myrkkytaso ei ala laskea.
Myrkkyä voi siis ainoastaan laimentaa(!) em. vedenvaihdolla ja tukea edellä mainituilla tavoilla myrkkyä poistavien puhdistajabakteerien toimintaa. Vasta kun myrkky (ammoniakki&nitriitti) alkaa laskea, voi ruokintaa aloitella varovasti. Kalat kestävät liki syömättä viikonkin. Ruokkimatta jättäminen on tässä tapauksessa niiden hyväksi. Yleensä näillä toimilla bakteerikanta elpyy ja tilanne saadaan helpottumaan noin viikossa. Normaalisti myrkytys kestää
raa'assa akvaariossa 5 viikkoa.
NITRIITTI-MYRKKYÄ (TALVI-)AKVAARIOSSA..? (TIEDÄT VAIN TESTAAMALLA!)
-> MAX ½ VEDENVAIHTO
-> KORVATTAVAN VEDEN PH MUUTETAAN TARVITTAESSA ALLE 7:ksi jos ei ole sitä luonnostaan (tai jos korvattavan veden pH on rutkasti yli 7, niin sitten pH edes alemmaksi mitä altaan myrkkyvesi on, Waterlifen pH 6.5 Buffer on turvallisin aine)
-> BAKTEERITIIVISTETTÄ tukemaan suodattimen toimintaa (JBL Bactolon ylivoimaisesti parasta, tupla-annnos)
-> EI RUOKINTAA, lappoa pohja ja poista jätteet/ruoantähteet/mätänevät kasvinosat pois!
-> ILMASTUS MAKSIMIIN
(-> VEDENPARANNUSAINETTA)
(-> vältä turhaa lääkitystä jos akvaario on epävakaassa tilassa, lääkkeet vaikuttavat myös "hyviin" bakteereihin!)
(-> mieto suolaus helpottaa hieman kalojen oloa, mutta ei vaikuta itse myrkkyyn)
Mittaa kehityksen suunta ainakin kerran päivässä. Tarvittaessa koko tehohoidon uusinta parin päivän päästä jos myrkkytaso ei ala laskea. Manuaalista puuhaa siis.
NITRIITTIÄ WANHASSA KÄYTÖSSÄ OLEVASSA ALTAASSA? (TIEDÄT VAIN TESTAAMALLA!)
-> oletko laiminlyönyt säännölliset viikottaiset vedenvaihdot? (pidä kirjaa kaikista hoitotoimenpiteistä niin huomaat onko jokin unohtunut!)
-> onko suodatin liian likainen toimiakseen? (jos virtaama on hidastunut/suodatin on todella lietteinen/suodattimen saa pestä 'vain' jos liian likainen toimiakseen -> ota AKVAARIOVETTÄ saaviin ja huuhtele suodatinmassat kevyestä AKVAARIOVEDESSÄ (ei hanavedessä!)
-> muuten samat neuvot kuin ylhäällä eli alkuun selkeä vedenvaihto, huippuilmastus, JBL Bactolon -bakteeritiivistekäsittely, ei ruokintaa, stressinpoistaja/vedenparannusainekäsittely (Aqualon/Acklipond), pahassa myrkytystilassa mieto suolaus 400 gr merisuolaa /1000 litraa vettä -> vesiarvojen mittaus ja seuranta ja
taas sama jumppa parin päivän välein kunnes suodattimen jätteidenkäsittelykyky on elpynyt (vanha, kypsä suodatin elpyy onneksi nopeasti toimintakykyiseksi kun se saa taas hapekasta vettä huuhtelun jälkeen).
M U I S T A T H A N M Y Ö S 'N O R M A A L I - O L O I S S A '
...että suurena ja paljon syövänä kalana karppi on normaaliin akvaariokalaan verrattuna vettä raskaasti kuormittava kala ja se vaatii siten...
ELINTILAKSEEN SUUREN VESITILAVUUDEN
- talvella 100 litraa akvaariotilaa per iso karppi ja kesällä sellaiset 500+ litraa piha-allasta per iso karppi
SUUREN JA TEHOKKAAN SUODATTIMEN
- tilavuus 1/10 koko järjestelmän tilavuudesta
- akvaariossa veden kierto min. 2 x koko altaan litramäärä tunnissa
- piha-altaassa veden kierto min. 1 x kokoaltaan vesimäärä 3-4 tunnissa
TEHOKKAAN ILMASTUKSEN
- lisäilmastuskivet
- suodatuksen paluuseen ohivirtaukseen perustuvan ilmastussuulakkeen (Eheim, Laguna)
MALTILLISEN RUOKINNAN (erityisesti akvaariossa)
- vain sen mitä suodatuskapasiteetti kestää ilman että ammoniakki ja nitriitti nousevat koholle
- vain sen minkä karpit syövät ahnaasti muutamassa minuutissa
- ei ruokintaa alle 10 lämpöasteessa
- ÄLÄ SYOTÄ LIIKAA - "A hungry koi is a happy (ja todennäköisimmin myös terve) koi"
SÄÄNNÖLLISET VESIARVOJEN MITTAUKSET JA VEDENVAIHDOT
- mittaa vesiarvot normaalitilanteessakin ainakin kerran viikossa ennen viikottaista vedenvaihtoa; pH (happamuus) saisi olla 7,5-8,0, KH (karbonaattikovuus) vähintään 5 (jos 3 tai alle, pH voi romahtaa täysin yllättäen tappaen kalat), NO2 (nitriitti) pitää olla nolla (jos nitriittitesti ei näytä nollaa, on altaassa enemmän jätettä/kansaa mitä vesitilavuus ja suodattimen jätteidenkäsittelykyky/puhdistajabakteerit pystyvät elättämään/suodattimen toiminta on häiriintynyt/suodatin on vielä epäkypsä).
- sisäakvaariossa vaihda vedestä 1/3 vähintään viikon välein (jos nitriittiarvot nousevat, jopa 4 päivän välein tmv.)
- koosta riippuen vaihda ulkoaltaassa vedestä 1/4 noin viikon kahden välein niin vesi pysyy raikkaana)
- mitä tahansa karpeille ja altaalle teetkin, pidä kirjaa kaikista hoitotoimenpiteistä niin muistat mitä on milloinkin tehty (Perusta kalavihko tai tee yksinkertainen lomake vaikka excelillä, jossa on kaikki tarvittavat sarakkeet - niin ei ainakaan epähuomiossa unohdu hoitotoimet kun hoitopäiväkirjaa täyttäessä tyhjät rivit suorastaan 'kysyvät ja vaativat' tekemään tärkeimmät testit jne. Omassa hoitotaulukossani on ainakin pvm/ kalojen hoitaja/pH/KH/NO2/NH3/vedenvaihto-osuus/lämpötila/pohjan pudistus/suodattimen massojen huuhtelu/suodattimen massojen osittainen vaihto/vedenparannusaineet (JBL Aqualon)/muut lisäaineet (JBL Bactolon)/lääkitys/kalakannan muutos/muutto toiseen akvaarioon/vapaa tila muille kommenteille, johon voi rustata tietoja kalojen käyttäytymisestä)
Tässä joitakin parhaita vinkkejäni ja kerättyjä kokemuksiani karppien hoidosta, keskustellaan myöhemmin lisää. Minulle karpit ovat tulleet yllättäen tosi hyviksi kavereiksi, enkä olisi ikinä aiemmin uskonut että väitän tulevaisuudessa sen ja sen nimistä karppia sympaattiseksi ja inhimilliseksi
mutta niin vain on tainnut käydä. Onnittelut myös jos jaksoit lukea tänne saakka =)!
Ystävällisin ja karpinhoitoterveisin ~ nimimerkki Ninotcka ~
PS: Joitakin karppikuvia löytyy osoitteesta http://www.niina.info
_ _ _
Re: Karpit sisälle Suomen ankarassa talvessa!
Hei Ville, enpä osaa paljon muuta kommentoida kuin että puhdistajabakteerien toiminta hidastuu merkittävästi kun vesi kylmenee ja siten suodatin on käsittääkseni noin kylmässä vedessä likimain yhtä kuin toimimaton. Onko altaassasi muuta orgaanista ainesta/jätettä kuin kalojen ulosteet? Kaikki mätänevät kasvinosat ja roskat sekä kalojen ulosteet ja likaantunut pohja mahdollisesti kuolevine sammakkoineen ja ötököineen mätänevät ja siten saastuttavat vettä. En tiedä miten ruutanat kestävät nitriittiä, mutta suosittelisin ensihätään em. mätänevien asioiden minimointia mahdollisella pohjan putsausoperaatiolla sekä sen jälkeistä vedenvaihtoa (jopa 1/2). Laitoin tälle palstalle äsken pitkän viestin nitriittiongelman taltuttamiskeinoista, lue siitä mitä voisit soveltaa. /NinotckaVille V kirjoitti: mainitsit ongemaesimerkkeinä ammoniakin / nitriittien myrkkypiikit. Kuinka esim. biologinen suodatus toimii/pitäisi toimia alle 5 asteisessa vedessä? NO2 >0.1mg/l NO3 10mg/l Nitriittitestini suurin arvo oli tuo 0.1mg/l, joten todellista nitriittipitoisuutta on tiedä. Mutta joka tapauksessa sitä oli liikaa. Mikähän siis voisi olla syynä sille että nitrifikaatio ei ole toiminut altaassa talven aikana?
Re: Karpit sisälle Suomen ankarassa talvessa!
Allas on aikalailla alkutekiöissään, joten orgaanista ainesta ei ole vielä kertynyt kuin viimekesäiset lumpeen lehdet ja kalojen jätökset. Kuolleiden sammakoiden määrää en vielä tiedäNinotcka kirjoitti:Onko altaassasi muuta orgaanista ainesta/jätettä kuin kalojen ulosteet?
, sillä altaasta on paljaana vasta n. 1/2 m2. En vielä ole viitsinyt poistaa lumia ja styroxi kantta altaan päältä kun "avanttokin" vielä jäätyy joka yö. Myöskään altaan asukkaita ei ole avannossa näkynyt, joten en vielä tiedä ovatko ne hengissä.T:Ville