Nanoa perustamassa

[Pipsa-]

Hei!

Akvaarioharrastaminen on vaarallista . Tuli hurahdettua tähän merivesipuolelle tuolta malaweista. Joskin malawit saa jäädä, onhan niille tulossa isompi kotikin.

Tarkoitus on perustaa nano, eli vain 15 litraa. (Myöhemmin ehkä suurempi, tämä on opettelua varten.) Suola on ostettu ja tuossa olen yrittänyt ihmetellä mikä se oikea suolapitoisuus nyt oikein on. Eri ohjeissa on nyt ollut, että suolapitoisuus pitäisi olla 1.020-1.023 g/cmq, suolapaketissa lukee 1.022-1.025 ja olikohan Tatu joka esitteli oman akvaarionsa suolapitoisuutta 35ppm eli 1.026 g/cmq. Mistä tiedän, mikä on oikea tai sopiva suolapitoisuus?

Onko mitään hyötyä siitä jos saa käynnissä olevasta akvaariosta hiekkaa ja elävääkiveä? Nopeuttaako se jotenkin kypsymistä? Olen yrittänyt noita oppaita tavata ja lukea muiden nanon pystyttäjien linkkejä, mutta tästä en löytänyt tietoa...ehkä hakusanat eivät osuneet kohdalleen.

Myöhemmin jos ja kun laitan isomman nanon pystyyn (vapaaksi jäävästä 128 litraisesta), mistä tiedän minkä kokoinen vaahdottajan tulee olla? Onko mitään järkeä tehdä 128litraista ilman ala-allasta?

Anteeksi tyhmät kysymykset, mutta olo tuntuu uunolta näiden merivesijuttujen kanssa

[Tatu Vaajalahti]

Moi!

Oikea suolapitoisuus tavallisessa meriakvaariossa on 34-36 ppt(*), lähes kaikki tutkijat käyttävät "tavallisen" meriveden suolapitoisuutena 35 ppt ja esimerkiksi meriveden koostumus annetaan yleensä tuossa suolapitoisuudessa. 35 ppt meriveden ominaispaino on 1.0264. Tämä arvo on vain heikosti lämpötilariippuvainen, päinvastoin kuin tiheys johon ominaispaino usein sekoitetaan.

Ennenmuinoin harrastajat käyttivät alempia kuin luonnollisia suolapitoisuuksia. Tämä johtaa juurensa oikeastaan kahdesta seikasta: ajateltiin, että matalampi suolapitoisuus pitää kalat terveempänä (todellisuudessa suolapitoisuus pitää laskea erittäin alas jotta tämän kaltainen "hoito" olisi tehokasta) ja lisäksi suola oli kallista eikä herkempien selkärangattomien edes oletettu selviävän hengissä joten oikeaa suolapitoisuutta ei pidetty kovinkaan tärkeänä asiana.

Harrastajan kannattaa ehdottomasti mitata suolapitoisuus menetelmällä, joka antaa suoraan suopitoisuuden tiheyden sijaan koska tiheyden mittaaminen on syynä moniin väärinkäsityksiin ja ongelmiin sekä tekee suolapitoisuuden mittaamisesta paljon monimutkaisempaa kuin on tarvis . Toisin sanoen en suosittele kelluvia tiheysmittareita harrastajakäyttöön (tai no, ei niitä ammattilaiset käytäkään...). Vaihtoehtoja on viisarimallinen mittari, refraktrometri tai sähkönjohtavuusmittari, paremmuus ja kalleusjärjestyksessä


(*) Monesti puhutaan PSU yksiköistä tai vain S=jotain koska oikeastaan tuo on yksikötön arvo. Todellisuudessa "vanha" ppt eli promille on aivan yhtä hyväksyttävä koska puhutaan koostumukseltaan tunnetun aineen pitoisuudesta.

[Tatu Vaajalahti]

Ai juu, suolavalmistajat painavat matalampia suolapitoisuuksia paketteihin jotta saisivat ilmoitettua suuremman riittoisuuden

[Mikael]

Eri ohjeissa on nyt ollut, että suolapitoisuus pitäisi olla 1.020-1.023 g/cmq, suolapaketissa lukee 1.022-1.025 ja olikohan Tatu joka esitteli oman akvaarionsa suolapitoisuutta 35ppm eli 1.026 g/cmq. Mistä tiedän, mikä on oikea tai sopiva suolapitoisuus?

Suolapitoisuuden arvoja voidaan esittää 3-4 eri tavalla. Normaalisti ne ovat PSU arvona , ominaispainona tai tiheytenä. Harmillista on, että kahden jälkimmäisen arvot ovat hyvin lähellä toisiaan. PSU arvo ilmaistaan muodossa esim. S=35 ja se vastaa arvoa 35ppm. Lisäksi arvot voidaan antaa myös sähkönjohtavuutena (mS).

S=34, ominaispaino=1.025(4), tiheys=1.022(6)
S=35, ominaispaino=1.026(4), tiheys=1.023(3)
S=36, ominaispaino=1.027(1), tiheys=1.024(1)
ja kaikki nämä kun vesi 25 asteista.

Arvot S=33-36 ovat sopivia akvaarioon.

[-Alix-]

Onko mitään hyötyä siitä jos saa käynnissä olevasta akvaariosta hiekkaa ja elävääkiveä? Nopeuttaako se jotenkin kypsymistä?

Ilman "ymppiä" ei suolavesiallas ole muuta kuin pytty täynnä suolavettä. Eli nimenomaan elävää kiveä kaupasta tai joltain harrastajalta (kaupan kivi on usein eliörikkaampaa) ja jos saa käsiinsä elävää hiekkaa (toiselta harrastajalta kahvikupillinen tai pari) niin saa sieltäkin ötököitä altaaseensa. Muualla maailmassa saa ostaa elävää hiekkaa, mutta sellaista ei kait suomeen asti tuoda..?

Myöhemmin jos ja kun laitan isomman nanon pystyyn (vapaaksi jäävästä 128 litraisesta), mistä tiedän minkä kokoinen vaahdottajan tulee olla? Onko mitään järkeä tehdä 128litraista ilman ala-allasta?

On niitä suurempiakin ala-altaattomia kokonaisuuksia nähty.

[Tatu Vaajalahti]

Tarkkaan ottaen suolapitoisuus ilmoitetaan vain yhdellä tapaa ja se on tuo S=35 (ja perään optionaalisesti PSU tai ppt). Muut ovat toisia veden ominaisuuksia joista meriveden suolapitoisuus voidaan johtaa koska merenveden koostumus tunnetaan. Valitettavasti käytännön elämässä harrastajat eivät erottele näitä keskusteluissaan joka on edelleen omiaan lisäämään sinänsä yksinkertaisen asian mutkikkuutta.

Ominaispaino on yksikötön luku, tiheyden yksikkö on g/m3 ja sähkönjohtavuuden yksikkö on S/m (merivedestä puhuttaessa mS/cm). Mikään näistä ei siis ole "oikea" suolapitoisuuden mitta.

Minusta olisi suuri edistysaskel jos kaikki harrastajat puhuisivat vain suolapitoisuudesta eivätkä sekoittaisi näitä keskenään (unelmia pitää olla )

[Jukka]

Toisin sanoen en suosittele kelluvia tiheysmittareita harrastajakäyttöön (tai no, ei niitä ammattilaiset käytäkään...). Vaihtoehtoja on viisarimallinen mittari, refraktrometri tai sähkönjohtavuusmittari, paremmuus ja kalleusjärjestyksessä

Törmättyäni jo kolmeen viisarimalliseen mittariin, jotka ovat ajanmittaan alkaneet näyttää aivan omiaan, en suosittelisi niitä enää.
Voi olla että huonolla säilytyksellä on ollut näissä tapauksissa oma osansa, tai että olen vain nähnyt harvinaisia maanantaiyksilöitä, mutta luotto on kuitenkin mennyt .

Tropic Marinin kelluva (tarkkuus)mittari on mielestäni aika hyvä. Se on kalibroitu 25 'C:een, ja muissa lämpötiloissa voidaan tarkastaa tarkka arvo tällä laskurilla.

[Tatu Vaajalahti]

Kannattaa muistaa, että kelluvat tiheysmittaritkin kannattaa tarkastaa vertaamalla tulosta johonkin luotettavampaan lähteeseen, kuten sähkönjohtavuusmittariin. Eräs suurin ongelma tiheysmittareissa on nimenomaan tuo vaadittu manuaalinen lämpötilan korjaus, muut mittarityypit (harrastajille tarkoitetut) ovat lähes aina automaattisesti lämpötilakompensoivia.

Osaavan harrastajan käytössä tiheysmittaritkin tietysti toimivat hyvin

[Tatu Vaajalahti]

Pipsa-,

Kuten huomaat, kysymyksesi oli kaikkea muuta kuin tyhmä

Tuliko kysymyksiin tyydyttävät vastaukset? Nämä keskustelut kun alkavat monesti mennä hieman turhankin tarkalle tasolle ja itse alkuperäinen aihe unohtuu...

[Pipsa-]

Wau! Näin paljon vastauksia!Kiitos ja kumarrus, tämä tuli tarpeeseen. Noista arvoista menee todella sekaisin kun lukee noita pakkausselosteita joissa jokaisessa ilmoitetaan eri lukuja. Eli sekoittelen tuon suolaveden valmiiksi ja sitten sitä hiekkaa ja elävääkiveä... valmiista pytystä. Katsotaan miten käy. Ilmestyykö mitään elämää.

[Jyrkiboy]

Kaiken päälle refraktrometrilläkin voi saada vääriä tuloksia, jos kalibrointi tehdään vain ro-vedellä, että helppoa kuin heinänteko...

Juttua tuolla: http://reefkeeping.com/issues/2006-12/rhf/index.php

[Tatu Vaajalahti]

Kaiken päälle refraktrometrilläkin voi saada vääriä tuloksia, jos kalibrointi tehdään vain ro-vedellä, että helppoa kuin heinänteko...

Juttua tuolla: http://reefkeeping.com/issues/2006-12/rhf/index.php

Juu, yleisimminkin tulee ongelmia jos kalibroi mittareita väärällä kalibrointinesteellä

[Jyrkiboy]

Kaiken päälle refraktrometrilläkin voi saada vääriä tuloksia, jos kalibrointi tehdään vain ro-vedellä, että helppoa kuin heinänteko...

Juttua tuolla: http://reefkeeping.com/issues/2006-12/rhf/index.php

Juu, yleisimminkin tulee ongelmia jos kalibroi mittareita väärällä kalibrointinesteellä

Jep,

Vitsihän tuossa vain on siinä, että mittarin käyttöohjeet ohjeistavat nimenomaan käyttämään kalibrointiin ro-vettä.

Artikkelista sitten taas selviää että kalibrointi kannattaa tosiaan tarkastaa myös 35ppt standardiliuoksella.

Osappa siinä sitten kerralla oikein, kun kerran sitä valmistajan TFM:ää uskoa pitäis...

[Tatu Vaajalahti]

John D

Näin on, todella harhaanjohtavaa! Itse asiassa en ole varma, ovatko valmistajat ikinä väittäneetkään, että mittarin 'slope' on oikea merivedelle, minusta tuntuu että kauppiaat vain myyvät näitä mittareita tuntematta teknisiä yksityiskohtia.

Hyvä kauppias laittaisi mittarin mukaan aina S=35 kalibrointiliuoksen, sen tekeminenhän on käytännöllisesti katsoen ilmaista.

[Pipsa-]

Oukei! Eli sekoittelin sopivaa suolavettä ja sain käynnissä olevasta akvaariosta hiekkaa pari litraa sekä elävääkiveä parinkilon mötikän. Mittailin ja laskeskelin, että tuossa nanosani on vettä korkeintaan 13 litraa, taitaa olla jopa vähemmän. Piripintaan kun tuota purkkia ei viitsi täyttää.

Vaahdotin sinne ei sovi, on niin matala, eli 25cm. Joten siellä on kiertovesipumppu jossa aktiivihiiltä sekä nitraatin poistajaa. Nitraatti on nimittäin korkealla. Johtuuko siitä, että hiekka ja kivi on otettu käynnissä olevasta akvaariosta? Vaihdanko vettä päivittäin, että saan nitraatin tippumaan normaaliin lukemaan? Tehokkaampaa pumppua myös mietin, tällä hetkellä se suodattaa 200l/tunnissa. Valona on 11w sinivalo/kirkasvalo lamppu joka on löytö akvaariokaupasta. Akvaario on lähellä ikkunaa josta tulee luonnonvaloa. Lämpö +24. Pitäisikö lämpöä nostaa?

Kivestä löytyi heti elämääkin, mutta aipstasia ei taida kovin tervetullut vieras olla. Minkä takia? Jotain sen polttavuudesta luin.

Mitenkäs tämä valmiin akvaarion hiekka ja kivi vaikuttaa akvaarioarvoihin?

Kiitokset taas!

[Tatu Vaajalahti]

Nitraatti on nimittäin korkealla. Johtuuko siitä, että hiekka ja kivi on otettu käynnissä olevasta akvaariosta?

Periaatteessa kohonnut nitraatti on vastaperustetussa akvaariossa hyvä merkki! Sehän kertoo sen että nitrifikaatio toimii - denitrifikaation alkamiseen meneekin sitten hieman kauemmin.
Ongelmana on se, että useimmat nitraattitestit toimivat muuttamalla nitraatin nitriitiksi ennen varsinaista mittausta. Tästä syystä kohonnut nitriitti akvaariovedessä aiheuttaa vääristyneen nitraattitestin tuloksen. Vähän aikaa toimineessa akvaariossa tämä ei ole ongelma, koska nitriitti on lähes aina ei-mitattavalla tasolla mutta uudessa akvaariossa nitriitti voi sekoittaa nitraattitestin lukeman.
Eli summa summarum: uudessa akvaariossa kannattaa testata ensin nitriitti ja mitata nitraatti vasta sitten kun nitriitti on "nollassa".

Vaihdanko vettä päivittäin, että saan nitraatin tippumaan normaaliin lukemaan?

Ei kannata. Parasta on antaa luonnollisen denitrifikaatiokyvyn kehittyä altaassa, varsinkin kun käytät tarkoitukseen suunniteltua suodatinmateriaalia. Sitten kun nitraatit alkavat tippua huomattavasti, voit tehdä vedenvaihdon.

Tehokkaampaa pumppua myös mietin, tällä hetkellä se suodattaa 200l/tunnissa.

Tuo on kuitenkin lähes 20x akvaarion tilavuus tunnissa joten en usko, että tehokkaampi suodatin vaikuttaa ratkaisevasti akvaarion hyvinvointiin - tosin ei sellaisesta ole haittaakaan Pumppaustehoa tärkeämpää on ehkä suodattimeen mahtuvan suodatinmassan tilavuus.

Akvaario on lähellä ikkunaa josta tulee luonnonvaloa.

Luonnonvalo on parasta valoa kunhan lämmöt pysyvät kurissa.

Lämpö +24. Pitäisikö lämpöä nostaa?

Kyllähän sitä pari astetta voisi nostaa... tuon kokoisessa akvaariossa lämpötila voi vaihdella rajusti päivän mittaan joten lämmitin (luotettava!) on tarpeellinen varuste. Isommissa akvaarioissa ei yleensä lämmitintä tarvitse ollenkaan.

Kivestä löytyi heti elämääkin, mutta aipstasia ei taida kovin tervetullut vieras olla. Minkä takia? Jotain sen polttavuudesta luin.

Jeps, Aiptasian ongelmana on se, että se leviää usein räjähdysmäisesti ja polttaa kuoliaaksi kalliilla hinnalla hankitut korallit. Lisäksi 99.9% harrastajista pitää Aiptasiaa aikas rumana otuksena...

[Pipsa-]

Kiitti Tatu kommenteista!

Eli mittasin uudestaan noita arvoja ja nitriitti kyllä on nolla. Nitraatti on epätavallisen korkealla 80mg/l.

Lämpö pysyy tasaisesti siinä 24 asteessa, ei edes yöllä heilahda siitä mihinkään. Akvaarion päällä on kansi sekä pumppu ja lamppu lämmittää vettä. Mutta olen sitä toista pumppua tuohon miettinyt. Saisi tuon veden kiertämään paremmin ja toisella pumpulla veden lämpötila nousisi hiukan ylemmäs. Silmämääräisenä katsottuna, ei tuo veden kierto kovin huimalta näytä

Aipstasian kanssa pitää siis olla varovainen, en ole nähnyt kuin kaksi kirkasta ja kaksi ruskean kirjavaa ja ne ovat todella pieniä. Kasvavatko mokomat isoiksi?

Hassua miten hauskaa on tiirailla yhtä kivenmurikkaa lasinläpi pimeässä taskulampun kera. Naapuri voisi luulla jotenkin höynähtäneeksi jos sattuisi näkemään

[Sam Salonen]

Mutta olen sitä toista pumppua tuohon miettinyt. Saisi tuon veden kiertämään paremmin ja toisella pumpulla veden lämpötila nousisi hiukan ylemmäs. Silmämääräisenä katsottuna, ei tuo veden kierto kovin huimalta näytä

Suosittelisin harkitsemaan Tunzen "Universal pump Mini" (5024.040) hankkimista, noin pienessä altaassa sopisi täydellisesti. Hinnaltaankin on sopiva, Tunzen ovh-hinta on 12,40€. Ainakin Siniriutan ja Coral Reef Finlandin kautta noita pitäisi saada hankittua.

Tekniset tiedot:
150 – 300 l/h (39.6 – 79.2 US gal./h), 5 W, Hmax: 0.7 m (27.5 in.), 230V/50Hz (115V/60Hz), cable 2 m (78.7 in.); housing without outlet and suction cup: 44 x 43 x 42 mm (4.0 x 3.5 x 2.95 in.). Outlet pipe: L 16 mm (.62 in.), diam. 13/10.5 mm (.51/.41 in.).



Edit: Näyttäisi Coral Reefillä olevan tarjolla 150l/h 2,5W minipumppuja 7,00€ hintaan (3 varastossa)

[Pipsa-]

Kiitti vinkistä!

[Pipsa-]

Nyt nanoon on hankittu pieni kiertovesipumppu (200l/h) lisäämään virtausta. Näyttää paljon paremmalta ja valokin välkkyy virtaavasta vedestä kivasti pohjalle. Huomenissa näkee, onko kiertovesipumpun lisäys nostanut veden lämpötilaa 24 asteesta ylöspäin.

Hiekkaan ja kiveen on alkanut tulemaan ruskeaa levää. Taitaa kuulua tuohon kypsymisprosessiin, jostain muistan niin lukeneeni.

[Tatu Vaajalahti]

Hiekkaan ja kiveen on alkanut tulemaan ruskeaa levää. Taitaa kuulua tuohon kypsymisprosessiin, jostain muistan niin lukeneeni.

Juu, aika usein näin käy. Ei ole lainkaan vaarallista ja menee "itsestään" ohi altaan kypsyessä edelleen.

ps. Tuosta kivien tiirailusta taskulampun avulla... kaikki meriakvaristit tekevät täsmälleen samaa, vielä vuosien jälkeenkin elävästä kivestä voi löytää uutta elämää. Saas nähdä koska akvaariokauppoihin tulee suunnistuslamput valikoimaan...

[Mikael]

ps. Tuosta kivien tiirailusta taskulampun avulla...

Olen huomannut, että ledillä toimiva taskulamppu on sen verran himmeämpi valoltaan, että eliöstö ei läheskään yhtä paljon ryntäile piiloon kuin tavallisen taskulampun valossa.

[Tatu Vaajalahti]

... ja tositiiraajat(tm) käyttävät vielä punaista suodatinta lampun edessä, useimmat elukat eivät tunnu reagoivan mitenkään tällaiseen valoon

[Pipsa-]

Tulipa mieleen nyt kysyä, että kannattaako tuossa levävaiheessa vettä vaihtaa kuinka tiiviisti? Ylipäätänsä, millaista vedenvaihtorytmiä suosittelette nanoon? Tämä 13-l nanoni on vajaa 2 vkoa vanha. Vettä olen vaihtanut kerran, että sain nitraatin alemmaksi (oli hälyttävän korkealla). Haihtuvan veden tilalle lisään käsin vettä. Olin ajatellut vaihtaa vettä kerran viikossa, onko liian usein? Minulla ei ole vaahdotinta, kun tuo allas on liian matala piccololle.

Ja missä järjestyksessä tuohon kannattaa ottaa elävää. Eli voiko kotiloita vielä harkita? Entä rapuja, levyvuokkoja?

128-litraisesta tulee näillä näkymin suurempi nano. Minkälaista eliöstöä tuohon kannattaa miettiä? Onko kaloille liian pieni? Itse en tunnista kuin vuokkokalan... mutta käsittääkseni ne tarvitsevat isomman akvaarion?

Mitä kaloja ovat pienet sähkönsiniset joilla on keltainen pyrstö? Pienenä olen näitä nähnyt, voivat tietysti kasvaa isoiksikin.

Ja onko Piccolon vaahdotin liian pieni 128-litraiseen?

Kiitos taas kokeneemmille harrastajille!

[lasagne]

128 litraiseen laittaisin kyllä järeämmän vaahdottimen, kuin piccolon.


En ole aivan asiantuntija tässä elävä-jutussa, mutta ostaisin elävää, vasta parin viikon kuluttua, vaikkapa niitä turboja. myöhemmin Osta vaikkapa pari sexy shrimppiä, ja joitakin korallien frageja.

Tuohon 128 litraiseen saisi varmaankin jo jotakin kaloja, tuon kokoinen on täälläkin päin mietteillä. Vaikkapa pari vuokkokalaa, ja joku tokko menisi kaloiksi.

Laitanpa oman kysymyksen tähän samaan, että voikos vuokkokaloja pitää yksittäin, siis vaikkapa perculaa? Mikaelin oppaassa oli jotakin, että voi pitää myös yksin. Kai se myös viihtyy yksin. Niijn ja mitä kokemuksia teillä on pyjamahuulikalan (six line wrasse) , ja tokkojen yhteis-elosta? menisikö tuo pyjamahuulikala 120 litraisessa, jos sen seurana olisi sitruunatokko, ja vuokkokala.