No kun tänne komennettiin, niin aloitetaanpa!
Onko joukossamme väkeä jotka olisivat tehneet kotimaisten kalojen akvaariokasvatuksen eteen muutakin kuin haaveilleet? Minun akvaarioharrastukseni oikeastaan alkoi kalastuksesta, mielenkiintoa alkoi riittää kalojen elämään tutustumiseen kirjallisuuden kautta, sitten tuli mieleen että onhan minulla joskus ollut akvaariokin, voisikohan sellaisessa kasvattaa jotain "oikeita" kaloja...
No, "tuumasta toimeen" -saralla olen vasta siinä vaiheessa että uudelleenharjoittelen akvaarionpitoa näitten helpoimpien trooppisten kalojen kanssa. Se sama haave vaan elelee mielen sopukoissa, joskus mulla vielä on allas jossa ui AHVENIA. Siis näitä "oikeita" ahvenia (sorry kirjoväki, ne on hienoja kaloja mutta mulle perca fluviatilis on se "oikea"), ehkä muutakin... Hauelle ei vaan voi kuvitellakaan järjestävänsä asiallisia oloja, joten se, ehkä vielä suurempi haave, saanee jäädä haaveen asteelle lopullisesti.
Miten pienissä altaissa kotimaankaloja (ja mitä lajeja) olette kasvatelleet? Miten ei-perinteiselle akvaariokalalle voisi määritellä sopivan allaskoon? Ahvenesta tulee useampikin ongelma mieleen, ainakin ravinto ja koko. Turha lienee tarjoilla kuivamuonia, no, survareita saa kaupasta... Mutta se koko. Onko meillä oikeasti geneettisesti erilaisia ahvenkantoja, joiden aikuiskoko on erilainen? Pienissä lammissa asuu kaloja, jotka "täysikasvuisinakin", vuosia vanhoina, ovat pienenpieniä sinttejä. Meressä on parikiloisia vonkaleita jollaista en kyllä akvaarioon ikimaailmassa haluaisi ahtaa. Tästä tulee muuten mieleen sellainen seikka josta on trooppisten kalojen yhteydessä ollut puhetta, että kalojen elinympäristö toki vaikuttaa niiden kokoon.
Jos ahvenia on vain yhtä geneettistä rotua, pidän ruokinnalla ja altaan tilavuudella yms. seikoilla huolen siitä etteivät kalat kasva liiaksi, onko kyseessä eläinrääkkäys vai normaalin "lampiahvenen" ihan normaali elämä? Tai no niin normaali kuin se nyt akvaariossa voi yleensäkään olla. Meinaan jos suurin osa luonnossa elävistä ahvenista ei ikinä kasva muutamaa kymmentä grammaa kookkaammiksi, mutta niillä olisi potentiaalia kasvaa kahteen kiloon jos vaan saisivat rajatta ruokaa...
Kalojen hankinta? Ongella, katiskalla? Verkko lienee turhan raaka metodi. Entäpä sellaiset lajit joita on hankalampi pyydystää eikä kalastuksellista mielenkiintoa ole toistaiseksi ollut riittävästi jotta menetelmiä olisi kehitetty? Simput vaikkapa, hankalanpuoleisia onkia... Tai merineulat, yhden olen saanut menetelmällä joka teki siitä kerralla kelvottoman akvaarion asukiksi: haukijigin koukku keskeltä läpi. No jälkimmäisiä kuulemma tulee verkoissa joskus riesaksi asti.
Entäpä suodattimet? Tavallisia akvaariosuodattimia, vaikka lämpötila olisi todella alhainen, eli tarvitsevatko typpibakteerit enemmän tilaa, aikaa tms. alemmassa lämmössä? Jäähdytyslaitteet ovat myös kiintoisa aihe. Onko omatekoisista kokemusta? Saksasta saisi, maksavat kyllä helposti enemmän kuin itse allas...
No siinäpä kysymyksiä aluksi. Voi olla helpompi laittaa yksittäisistä aiheista erillisiä keskusteluja pystyyn kuin ruveta kaikkea tunkemaan yhteen ja samaan threadiin, mutta olkoon kysymyslista tässä alustuksena yhdessä nipussa.
Mika
Kotimaisista kaloista
Valvoja: Moderaattorit
-
Tapio Martimo
- Advanced Member
- Viestit: 1040
- Liittynyt: 14:48, 02.11.2001
- Paikkakunta: Vaasa / OAS
Itse en ole moista allasta suunnittelemassa, mutta voinen silti kommentoida muutamaa kohtaa...
Pikkulampien pikkuahvenet.
On toki totta se, että ahvenkanta usein kääpiöityy kasvulle epäedullisissa olosuhteissa. Matalissa lammissa erityisesti talvi on hankalaa aikaa ahvenille, kun ruokaa ei ole paljon saatavilla. Kääpiöityminen ei ole tietystikään pelkästään ahvenille tyypillinen ilmiö, vaan esim lapin tammukkakannat ja etelän rehevöityneiden järvien särkikalakannat kääpiöityvät vastaavasti: monissa järvissähän on kalakantoja elvytetty tehokalastuksella ja yllättävän pienistä järvistä on nuotalla vedetty aivan käsittämättömän isoja määriä pikkusärkeä, säynävää yms "roskakalaa". Kun järvien kalakannat on saatu järkevälle tasolle, on kalojen koko alkanut kasvaa samassa suhteessa.
Akvaario-olosuhteissa kausivaihtelun simuloiminen kai vaatii lopulta vain luonnetta ja uskallusta, sillä perinteisen 2-3 kertaa päivässä tapahtuvan ruokinnan sijasta, pitäisi ruokintarytmi olla varmaan jotain 2-3 kertaa kuukaudessa! Tämä voi herättää muissa hieman ihmetystä ja saat varautua selittelemään eläinrääkkäystä lähentelevää tekoasi varmasti usein :-)
Geneettisestä perimästä.
En osaa sanoa, onko Suomessa useita rotuja. Sen tiedän kuitenkin, että eri puolilta maatammme saadut ahvenet ovat varsin erilaisia fyysiseltä olemukseltaan: kalojen väritys vaihtelee, samoin pituus/paino indeksi. Tietysti nämä on selitettävissä paikallisilla olosuhteilla ja esim ravintotekijöillä. Kuitenkin: olen kalastanut (ja jopa saanutkin) ahvenia noin 40:ssa paikassa eri puolella Suomenmaata ja saamani kalat ovat usein niin eri puusta veistettyjä, että tuntuisi erikoiselta, jos perimäeroja ei olisi. Jopa samalta alueelta merellä ahvenet ovat olleet kirkkaanvihreitä ja solakoita ja vastaavasti toisaalla lähes mustia ja rotevia. Tämä kaikki siis kokemuksen vahvistamaa mutua...
Kalojen hankinnasta.
Jos olisit kysynyt samaa hauesta, olisi vastaus ollut helppo: keväällä kutulahdista vaan kutua keräämään! Ahvenen kohdalla tilanne on hieman hankalampi, mutta halutessasi voit kyllä tehdä ns turon, johon ahvenet kutevat keväällä. Jos onni potkaisee, löydät kutua turosta varmasti omiin tarpeisiin riittävästi. Tietysti voisit harkita myös kevätverkoilla käymistä ja keinohedelmöitystä - eli lypsät itse kaloista mädin ja maidin ja teet niistä cocktailin.
Hauesta akvaariossa.
Isoksi - yli viisikiloiseksi - kasvaa vain naaraat. Neljä-viisikiloinen haukipoika on todellinen harvinaisuus ja ymmärtääkseni tälläiselle vonkaleelle on kertynyt ikävuosia jo ainakin 30. Isot haukimammatkin ovat aina monta kymmentä vuotta vanhoja. Jostakin luin, että luonnossa noin yksi miljoonasta hauesta saavuttaa legendaarisen kymmenen kilon merkkipaalun. Näin ollen, voisit kyllä miettiä pienen poikahauen ottamista altaaseesi. Kun kala vuosien saatossa kasvaa liian isoksi, voitkin palauttaa sen takaisin luontoon. Ongelmaksi tietysti muodostuu ruokinta, sillä en usko hauen sopeutuvan hiutale- tms ei-elävään ruokaan. Suomessahan elävien selkärankaisten syöttämien lemmikeille on kiellettyä. Tietysti tiettyyn pisteeseen asti haukikin syö selkärangattomia.
Pikkulampien pikkuahvenet.
On toki totta se, että ahvenkanta usein kääpiöityy kasvulle epäedullisissa olosuhteissa. Matalissa lammissa erityisesti talvi on hankalaa aikaa ahvenille, kun ruokaa ei ole paljon saatavilla. Kääpiöityminen ei ole tietystikään pelkästään ahvenille tyypillinen ilmiö, vaan esim lapin tammukkakannat ja etelän rehevöityneiden järvien särkikalakannat kääpiöityvät vastaavasti: monissa järvissähän on kalakantoja elvytetty tehokalastuksella ja yllättävän pienistä järvistä on nuotalla vedetty aivan käsittämättömän isoja määriä pikkusärkeä, säynävää yms "roskakalaa". Kun järvien kalakannat on saatu järkevälle tasolle, on kalojen koko alkanut kasvaa samassa suhteessa.
Akvaario-olosuhteissa kausivaihtelun simuloiminen kai vaatii lopulta vain luonnetta ja uskallusta, sillä perinteisen 2-3 kertaa päivässä tapahtuvan ruokinnan sijasta, pitäisi ruokintarytmi olla varmaan jotain 2-3 kertaa kuukaudessa! Tämä voi herättää muissa hieman ihmetystä ja saat varautua selittelemään eläinrääkkäystä lähentelevää tekoasi varmasti usein :-)
Geneettisestä perimästä.
En osaa sanoa, onko Suomessa useita rotuja. Sen tiedän kuitenkin, että eri puolilta maatammme saadut ahvenet ovat varsin erilaisia fyysiseltä olemukseltaan: kalojen väritys vaihtelee, samoin pituus/paino indeksi. Tietysti nämä on selitettävissä paikallisilla olosuhteilla ja esim ravintotekijöillä. Kuitenkin: olen kalastanut (ja jopa saanutkin) ahvenia noin 40:ssa paikassa eri puolella Suomenmaata ja saamani kalat ovat usein niin eri puusta veistettyjä, että tuntuisi erikoiselta, jos perimäeroja ei olisi. Jopa samalta alueelta merellä ahvenet ovat olleet kirkkaanvihreitä ja solakoita ja vastaavasti toisaalla lähes mustia ja rotevia. Tämä kaikki siis kokemuksen vahvistamaa mutua...
Kalojen hankinnasta.
Jos olisit kysynyt samaa hauesta, olisi vastaus ollut helppo: keväällä kutulahdista vaan kutua keräämään! Ahvenen kohdalla tilanne on hieman hankalampi, mutta halutessasi voit kyllä tehdä ns turon, johon ahvenet kutevat keväällä. Jos onni potkaisee, löydät kutua turosta varmasti omiin tarpeisiin riittävästi. Tietysti voisit harkita myös kevätverkoilla käymistä ja keinohedelmöitystä - eli lypsät itse kaloista mädin ja maidin ja teet niistä cocktailin.
Hauesta akvaariossa.
Isoksi - yli viisikiloiseksi - kasvaa vain naaraat. Neljä-viisikiloinen haukipoika on todellinen harvinaisuus ja ymmärtääkseni tälläiselle vonkaleelle on kertynyt ikävuosia jo ainakin 30. Isot haukimammatkin ovat aina monta kymmentä vuotta vanhoja. Jostakin luin, että luonnossa noin yksi miljoonasta hauesta saavuttaa legendaarisen kymmenen kilon merkkipaalun. Näin ollen, voisit kyllä miettiä pienen poikahauen ottamista altaaseesi. Kun kala vuosien saatossa kasvaa liian isoksi, voitkin palauttaa sen takaisin luontoon. Ongelmaksi tietysti muodostuu ruokinta, sillä en usko hauen sopeutuvan hiutale- tms ei-elävään ruokaan. Suomessahan elävien selkärankaisten syöttämien lemmikeille on kiellettyä. Tietysti tiettyyn pisteeseen asti haukikin syö selkärangattomia.
-
Holstedt
- Advanced Member
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 13:35, 14.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Salo
...ja sitten taas muistutukseksi, että kotiakvaariossa pidettyjä kotimaisia kaloja ei sitten kauheasti suositella palautettavaksi omatoimisesti takaisin luontoon vaan mieluummin sitten vaikka nirri pois.Tapio kirjoitti:Kun kala vuosien saatossa kasvaa liian isoksi, voitkin palauttaa sen takaisin luontoon.
Aloitin jo silloin kun sinä vielä leikit poneilla
Kalastoa
Itseäni on kanssa kiinnostanut tuo kotimainen akvaario, mutta kalasto olisi hiukan erilainen, lähinnä joku sisäjärven kivikkoranta tyyliin mutu, kymmenpiikki, kivisimppu ja kivennuoliainen. Voisihan sinne jotain muutakin laittaa kuten salakkaa, ruutanaa, töröä tms.
Loistavinta tässä olisi, että intohimoisena kalastuksen harrastajana voisi käydä pyydystämässä omat kalansa. Eli joutuisi miettimään, että mistähän tuommoisen kymmenpiikin nyt onnistuisi saamaan...
Tosin tiedän kaverin, jolla oli akvaariossaan pieniä kirjolohia n10cm ja pieni saman kokoinen hauki. Kalat olivat kasvaneet rintarinnan kunnes hauki yksi kerrallaan oli syönyt kirjolohet pois...että näin.
Loistavinta tässä olisi, että intohimoisena kalastuksen harrastajana voisi käydä pyydystämässä omat kalansa. Eli joutuisi miettimään, että mistähän tuommoisen kymmenpiikin nyt onnistuisi saamaan...
Tosin tiedän kaverin, jolla oli akvaariossaan pieniä kirjolohia n10cm ja pieni saman kokoinen hauki. Kalat olivat kasvaneet rintarinnan kunnes hauki yksi kerrallaan oli syönyt kirjolohet pois...että näin.
Niin, eipä ahvenen tai hauen hankkiminen vaikeaa olisi, ainakaan siis nuoren tai aikuisen kalan. Mädistä kasvattaminen olikin mielenkiintoinen idea... Ahvenia kutuaikaan onkineena voin todeta "raaka-aineiden" olevan erinomaisen helposti saatavilla.
Tuo ruokinta ja kääpiöityminen... Niin, olisiko luonnon olosuhteiden simuloiminen eläinrääkkäystä? Ainakin se olisi vaikeaa, koska vähäruokaisimpana aikana kalat ovat todella kylmässä vedessä. Veden jäähdyttäminen johonkin neljään asteeseen vaatisi aika lailla jäähdytystehoa ja näinköhän edes normaali tuplalasi pitäisi kondenssiveden määrän kohtuullisena?
Hauelle kyllä kelpaa kuollut kala aivan mainiosti. Sille kelpaa uistinkin aivan hyvin. Itse asiassa hauki syö lähestulkoon miten typeriä esineitä tahansa (nähty on!). Ruuan hankkiminen sellaiselle olisi myös triviaalia, sitä saisi niin onkimalla (hmm, ne loiset...) kuin kaupan kalatiskiltä. Mutta silti se koko... Jopa tuollainen normaali poikahauki, kilon tienoilla, on mihin tahansa meidän kämppään sopivaan akvaarioon aivan liian suuri. Ainakin jos sen tilavaatimukset suhteuttaa "tavallisten" akvaariokalojen vaatimuksiin, johan levis tarvitsee parisataa litraa ja se sentään on tuollaisesta hauesta pieni murto-osa isonakin.
Juu, tuskinpa olisi järkeä palauttaa akvaariohaukea tai muutakaan kalaa luontoon. Ei se siellä selviäisi, ja pahimmillaan jonkun typerän mokan takia saisi siirrettyä jonkin epämiellyttävän kalataudin luontoon.
No, nämä nyt on näitä haaveita toistaiseksi, osaisiko joku heittää näppituntuma-arviota, voisiko tuollainen "onkiahven", sanotaan vaikka pari-kolmesataa grammaa, koskaan asua muutaman kaverinsa kanssa jossain puolen-yhden kuution altaassa? En tietty oikein hennoisi laittaa luonnosta tuon kokoisena pyydettyä kalaa vankeuteen, mutta jos pienemmästä kasvattelisi ja johonkin tuohon kokoon päätyisi...
Entäpä särkikalat? Niitä on hyvinkin monipuolinen valikoima. Salakka esimerkiksi ei kasva kovin suureksi ja sen hankinta on helppoakin helpompaa. Ja jos tärkeimpien kalavesieni kalastoa ajattelisi, mitenkäs murtoveden kalojen vesivaatimukset? Pääosin ihan samat lajithan asuvat makeassa vedessä, mutta kalayksilölle kai muutto tuo muutenkin paljon stressiä ja vielä veden laadun vaihto siihen päälle... No, esim. Pikkalanjoen suulla olevasta sulusta ui kaloja aina veneellä siitä mennessä mukana merenlahden murtoveden ja joen makean veden välillä.
Mika
Tuo ruokinta ja kääpiöityminen... Niin, olisiko luonnon olosuhteiden simuloiminen eläinrääkkäystä? Ainakin se olisi vaikeaa, koska vähäruokaisimpana aikana kalat ovat todella kylmässä vedessä. Veden jäähdyttäminen johonkin neljään asteeseen vaatisi aika lailla jäähdytystehoa ja näinköhän edes normaali tuplalasi pitäisi kondenssiveden määrän kohtuullisena?
Hauelle kyllä kelpaa kuollut kala aivan mainiosti. Sille kelpaa uistinkin aivan hyvin. Itse asiassa hauki syö lähestulkoon miten typeriä esineitä tahansa (nähty on!). Ruuan hankkiminen sellaiselle olisi myös triviaalia, sitä saisi niin onkimalla (hmm, ne loiset...) kuin kaupan kalatiskiltä. Mutta silti se koko... Jopa tuollainen normaali poikahauki, kilon tienoilla, on mihin tahansa meidän kämppään sopivaan akvaarioon aivan liian suuri. Ainakin jos sen tilavaatimukset suhteuttaa "tavallisten" akvaariokalojen vaatimuksiin, johan levis tarvitsee parisataa litraa ja se sentään on tuollaisesta hauesta pieni murto-osa isonakin.
Juu, tuskinpa olisi järkeä palauttaa akvaariohaukea tai muutakaan kalaa luontoon. Ei se siellä selviäisi, ja pahimmillaan jonkun typerän mokan takia saisi siirrettyä jonkin epämiellyttävän kalataudin luontoon.
No, nämä nyt on näitä haaveita toistaiseksi, osaisiko joku heittää näppituntuma-arviota, voisiko tuollainen "onkiahven", sanotaan vaikka pari-kolmesataa grammaa, koskaan asua muutaman kaverinsa kanssa jossain puolen-yhden kuution altaassa? En tietty oikein hennoisi laittaa luonnosta tuon kokoisena pyydettyä kalaa vankeuteen, mutta jos pienemmästä kasvattelisi ja johonkin tuohon kokoon päätyisi...
Entäpä särkikalat? Niitä on hyvinkin monipuolinen valikoima. Salakka esimerkiksi ei kasva kovin suureksi ja sen hankinta on helppoakin helpompaa. Ja jos tärkeimpien kalavesieni kalastoa ajattelisi, mitenkäs murtoveden kalojen vesivaatimukset? Pääosin ihan samat lajithan asuvat makeassa vedessä, mutta kalayksilölle kai muutto tuo muutenkin paljon stressiä ja vielä veden laadun vaihto siihen päälle... No, esim. Pikkalanjoen suulla olevasta sulusta ui kaloja aina veneellä siitä mennessä mukana merenlahden murtoveden ja joen makean veden välillä.
Mika
Jos niille pystyy tarjoamaan "luonnolliset" olosuhteet kylmän veden kausineen, niin luulisi niiden pärjäävän siinä missä trooppisten vesien serkkujenkin. Ei kai siinä mitään eettistä ym. eroa ole muiden suurikokoisten lajien akvaariossa pitämiseen?mjalava kirjoitti:No, nämä nyt on näitä haaveita toistaiseksi, osaisiko joku heittää näppituntuma-arviota, voisiko tuollainen "onkiahven", sanotaan vaikka pari-kolmesataa grammaa, koskaan asua muutaman kaverinsa kanssa jossain puolen-yhden kuution altaassa? En tietty oikein hennoisi laittaa luonnosta tuon kokoisena pyydettyä kalaa vankeuteen, mutta jos pienemmästä kasvattelisi ja johonkin tuohon kokoon päätyisi...
-
Tapio Martimo
- Advanced Member
- Viestit: 1040
- Liittynyt: 14:48, 02.11.2001
- Paikkakunta: Vaasa / OAS
Olisi ehkä viisasta tehdä näille ihan oma allas vanerista. Vanerilla voisi tehdä samanlaisen seinärakenteen kuin taloihinkin tehdään. Saisi väliin eristystä. Perusvanerialtaan teko on helppoa ja netistä löytyy paljon ohjeita.mjalava kirjoitti: Tuo ruokinta ja kääpiöityminen... Niin, olisiko luonnon olosuhteiden simuloiminen eläinrääkkäystä? Ainakin se olisi vaikeaa, koska vähäruokaisimpana aikana kalat ovat todella kylmässä vedessä. Veden jäähdyttäminen johonkin neljään asteeseen vaatisi aika lailla jäähdytystehoa ja näinköhän edes normaali tuplalasi pitäisi kondenssiveden määrän kohtuullisena?
Enpä tiedä, onko hauki oikeasti kovin halukas raadonsyöjä. Uistimissakin otti perustuu liikkeeseen. Ootto-ongissakin käytetään tyypillisesti elävää kalaa. Suomalaisista kaloista taitaa made olla eniten erikoistunut raadonsyöntiin. Nahkiainenkin tietysti, mutta sehän ei varsinaisesti ole kala. Toki paljon tarinoita on siitä, miten todella kaikkeen hauki nappaa. Itsekin olen saanut pari haukea perhonheittoon virvelillä tarkoitetulla heittokoholla - laitoin koukun heittokohoon, kun hauet vei niitä pari :-)mjalava kirjoitti: Hauelle kyllä kelpaa kuollut kala aivan mainiosti. Sille kelpaa uistinkin aivan hyvin. Itse asiassa hauki syö lähestulkoon miten typeriä esineitä tahansa (nähty on!). Ruuan hankkiminen sellaiselle olisi myös triviaalia, sitä saisi niin onkimalla (hmm, ne loiset...) kuin kaupan kalatiskiltä.
Mitä tulee särkikaloihin, niin nehän pääsääntöisesti kasvavat myös varsin isoiksi. Tietänet varmaan, että esim säynävälle joku kaksi kiloa ei ole mikään harvinaisuus. Karpit ja toutaimet kasvavat vieläkin isommiksi. Pari kalaa, jotka minulla tuli mieleen, jotka sopisivat pieneen altaaseen (sovitaan, että tässä yhteydessä pieni allas on 500 litraa), olisi kiiski ja salakka. Tietysti kolmi- ja kymmenpiikki olisivat vielä pienempiä, mutta ne eivät ymmärtääkseni elä kuin yhden lämpimän kauden.
Kotkaanhan on perustettu se Maretarium, jossa esitellään kotimaista kalastoa. Jos intoa piisaa, niin kysele sieltä vinkkejä.
Yksi hankaluus tämänkaltaisessa altaassa olisi kasvillisuus. Jos käytettäisiin vain paikallisia kasveja, niin eikös ne kuihtuisi ja puolivuosittain talvikauden takia?
Jep, särkikalojen koko on tuttu, valitettavasti oma enkkasäyneeni on vain kiloinen, lahna alta kahden kilon. Mutta monet niistä, kuten mainitsemasi salakka, jäävät pienehköiksi, tavallinen särkikään ei kovin suureksi kasva. Yksi nätti kala joka jää pieneksi (max. muistaakseni n. puoli kiloa) on hyvin paljon lahnaa muistuttava pasuri. Tavallinen saaliskoko on kämmenen luokkaa.
Hauen ruokailusta, tuskin se innostuisi altaaseen lojumaan jätetystä silakkafileestä, mutta voihan sitä "onkia" täkykalalla - ilman koukkuja siis tietenkin!!! Johonkin siiman päähän se "raato" ja uittelemaan, tulisi ruokintaankin mielenkiintoa ihan eri tavalla. Tai sitten pitäisi perehtyä siihen eläinsuojelulakiin, onko tämä nyt sitten se poikkeustapaus että elävänkin kalan saisi syöttää kun se ei muuta syö. Jos näin on niin enpä taitaisi kotiin haukea ottaa tästäkään syystä. Sen lisäksi että en usko että mahdollisuuksia riittävän kokoiseen altaaseen ei ole.
Mistä muuten löytäisi luotettavaa tietoa kalojemme lämpötilavaatimuksista? Mikäli jotkut pikkulajit pärjäisivät tuollaisessa viileähkössä huoneenlämmössä (meillä vaihtelee 19-21), voisi tuo haave olla pikkuisen lähempänä toteutumista. Kyllähän jotain kiiskeä tai salakkaa kasvattelisi aika kohtuukokoisessakin altaassa. Ja molempia on vielä hyvin helppo saada. Ainakin luonnossa salakka on kyllä parvikala, sitä koskenee sama myös akvaariossa. Mikähän tuollaisten kalojen minimiparvikoko saattaisi olla? Nimittäin ne salakkaparvet joita tuolla merellä näkee vaatisivat akvaarioksi uimahallin altaan, luonnonmukaista kaveriporukkaa ei voi kotiin ottaa. Salakassa taitaa huonona puolena olla se, että se on ainakin luonnossa kovin liikkuvainen ja leikkisä otus, ei taitaisi ahtaassa akvaariossa viihtyä pienestä koostaan huolimatta.
Mika
Hauen ruokailusta, tuskin se innostuisi altaaseen lojumaan jätetystä silakkafileestä, mutta voihan sitä "onkia" täkykalalla - ilman koukkuja siis tietenkin!!! Johonkin siiman päähän se "raato" ja uittelemaan, tulisi ruokintaankin mielenkiintoa ihan eri tavalla. Tai sitten pitäisi perehtyä siihen eläinsuojelulakiin, onko tämä nyt sitten se poikkeustapaus että elävänkin kalan saisi syöttää kun se ei muuta syö. Jos näin on niin enpä taitaisi kotiin haukea ottaa tästäkään syystä. Sen lisäksi että en usko että mahdollisuuksia riittävän kokoiseen altaaseen ei ole.
Mistä muuten löytäisi luotettavaa tietoa kalojemme lämpötilavaatimuksista? Mikäli jotkut pikkulajit pärjäisivät tuollaisessa viileähkössä huoneenlämmössä (meillä vaihtelee 19-21), voisi tuo haave olla pikkuisen lähempänä toteutumista. Kyllähän jotain kiiskeä tai salakkaa kasvattelisi aika kohtuukokoisessakin altaassa. Ja molempia on vielä hyvin helppo saada. Ainakin luonnossa salakka on kyllä parvikala, sitä koskenee sama myös akvaariossa. Mikähän tuollaisten kalojen minimiparvikoko saattaisi olla? Nimittäin ne salakkaparvet joita tuolla merellä näkee vaatisivat akvaarioksi uimahallin altaan, luonnonmukaista kaveriporukkaa ei voi kotiin ottaa. Salakassa taitaa huonona puolena olla se, että se on ainakin luonnossa kovin liikkuvainen ja leikkisä otus, ei taitaisi ahtaassa akvaariossa viihtyä pienestä koostaan huolimatta.
Mika
Särkikalat
Pienimpiä särkikaloja Suomessa ovat mutu max n10cm (esiintyy laajasti Suomessa) ja aallikkosalakka max 6-7cm (ei alkuperäinen suomalainen kala, mutta tietääkseni moisia elää Etelä-Suomessa siirtoistutettuina muutamissa pienissä lammikoissa).
Myöskään ruutana tuskin kasvaa akvaariossa kovin kookkaaksi tai yhtenä vaihtoehtona olisi myös pieneksi jäävä törö. Tosin noiden kaikkien löytäminen vaatii kyllä ääretöntä vaivan näköä.
Myöskään ruutana tuskin kasvaa akvaariossa kovin kookkaaksi tai yhtenä vaihtoehtona olisi myös pieneksi jäävä törö. Tosin noiden kaikkien löytäminen vaatii kyllä ääretöntä vaivan näköä.
Tuosta hauen ruokinnasta sen verran että kyllä se syö kuollutta ruokaa. Palanen kalaa/jauhelihaa/kastematoa pinsettien päähän ja vähän liikettä niin kyllä lähtee. Itselläni ei ole haukea ollut elättinä,mutta yhdellä tuttavalla kylläkin. Mutta kasvuvauhti on aika hurja: kesällä n.10 senttisenä pyydetty kala on seuraavana keväänä ja tupalnnut kokonsa. Tämäkin kyllä varmasti riippuu ruokinnasta. Ja elävät kalanpoikaset on tietenkin hauen herkkua vaikka niitä ei saisikaan syöttää.
Törö! 
Itselläni oli 3 töröä akvaariossa, kunnes niihin kyllästyin ja vein ne takaisin jokeen, josta ne olin (haavilla) kalastellut.
Virtauksesta pitävät, joten tupla suodatus tulisi tarpeen.
Ihania kaloja (ei isoja) ja menevät jo 100 litran altaassa (liikkuvat vähän). Hiekkapohja olisi kanssa hyväksi. Kasveja eivät jyrsi, joten sisustusmahdollisuudet ovat suuret! Lämpötila: 10-22C.
Veden tulisi myös olla melko pehmeää...
Täytyyköhän taas kesällä lähteä kalastelemaan...?
Itselläni oli 3 töröä akvaariossa, kunnes niihin kyllästyin ja vein ne takaisin jokeen, josta ne olin (haavilla) kalastellut.
Virtauksesta pitävät, joten tupla suodatus tulisi tarpeen.
Ihania kaloja (ei isoja) ja menevät jo 100 litran altaassa (liikkuvat vähän). Hiekkapohja olisi kanssa hyväksi. Kasveja eivät jyrsi, joten sisustusmahdollisuudet ovat suuret! Lämpötila: 10-22C.
Veden tulisi myös olla melko pehmeää...
Täytyyköhän taas kesällä lähteä kalastelemaan...?
Simput ja muut
Itseäni kiinnostaisi laittaa simppuja tavallisten ahventen kanssa. En usko, että jossain 200-400 litran akvaariossa ahven kasvaa niin kovin suureksi. Jos antaa niukasti ruokaa, niin kasvukin on hitaampaa. Itse olen huomannut, että saman poikueen kalat (kirjoahven) kasvavat tuplavauhdilla, jos ovat isommassa akvaariossa, vaikka jakaisinkin yhtäpaljon ruokaa. Ainakin itseltä tuntuu siltä.
Miten niitä simppuja saisi kiinni? Pikkuahvenetkin kiinnostaisi. Pikkuahvenia voisi varmaa jollain verkolla yrittää saada laiturin alta. (semmosia 4-5 senttisiä) Kertokaas oikein tarkkoja vihjeitä simppujen kiinnisaamiseen. En ole kalamiehiä, joten tietotaito noissa asioissa on vähän niin ja näin.
Kolmipiikki on kaunis kala, jolla kivat käyttäytymistavat, mutta valitettavasti sen elinaika taitaa olla aika lyhyt. Tietääkö kukaan niiden lisääntymisestä akvaariossa, onko helppoa, vaikeata?
Kuinka tärkeätä suomalaisille järvikaloille on se jäähdytys. Mitä jos pitää koko vuoden akvaariota ilman lämmitystä (n. 19-20 talvella ja kesällä ehkä 21-22)? Onko se paha ahvenille, voiko joku varmasti sanoa miten ahvenet reagoivat? Tuleeko kalasoppaa (kuolevat nopeammin) vai häiriintyykö niiden psyykkinen tasapaino?
Kiitoksia vastauksista
Miten niitä simppuja saisi kiinni? Pikkuahvenetkin kiinnostaisi. Pikkuahvenia voisi varmaa jollain verkolla yrittää saada laiturin alta. (semmosia 4-5 senttisiä) Kertokaas oikein tarkkoja vihjeitä simppujen kiinnisaamiseen. En ole kalamiehiä, joten tietotaito noissa asioissa on vähän niin ja näin.
Kolmipiikki on kaunis kala, jolla kivat käyttäytymistavat, mutta valitettavasti sen elinaika taitaa olla aika lyhyt. Tietääkö kukaan niiden lisääntymisestä akvaariossa, onko helppoa, vaikeata?
Kuinka tärkeätä suomalaisille järvikaloille on se jäähdytys. Mitä jos pitää koko vuoden akvaariota ilman lämmitystä (n. 19-20 talvella ja kesällä ehkä 21-22)? Onko se paha ahvenille, voiko joku varmasti sanoa miten ahvenet reagoivat? Tuleeko kalasoppaa (kuolevat nopeammin) vai häiriintyykö niiden psyykkinen tasapaino?
Kiitoksia vastauksista
-
jussipoika
- Starting Member
- Viestit: 2
- Liittynyt: 14:59, 24.04.2006
- Paikkakunta: Tuusula
Mulla on hauenpoikanen ollut yli vuoden akvaariossa. Pyydystin sen 7cm pitkä, syötin sille kastematoja ja kalanpoikasia puoli vuotta ja sitten pelkkiä kalanpoikasia.
Se syö eläviä sekä kuolleita. Ensimmäinen "akvaario" oli 40l ja sitten kuukauden päästä 65l ja puolen vuoden päästä 330l.
Nykyyään hauki on 15cm pitkä ja sitä voi katsella netistä osoitteesta:
http://www.jrantala.com/piketv.htm
Se syö eläviä sekä kuolleita. Ensimmäinen "akvaario" oli 40l ja sitten kuukauden päästä 65l ja puolen vuoden päästä 330l.
Nykyyään hauki on 15cm pitkä ja sitä voi katsella netistä osoitteesta:
http://www.jrantala.com/piketv.htm
-
Wyrda
- Senior Member
- Viestit: 725
- Liittynyt: 17:14, 28.08.2006
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Meillä oli kolme vuotta ruutanoita (poikasina pyydystettiin, nyt oli 10 jäljellä, alussa oli 18 poikasta, 8 kolmen vuoden aikana ei ole mikään kovin suuri kuolleisuus) 60 l, liian pienessä siis. Tänään iltapäivällä veljeni & isäni veivät ne takaisin kotilampeensa Suomenlinnaan. Sen verran kestäviä ja fiksuja ovat, että uskoisin niden pärjäävän hyvin.
Nyt on muutamia liejutokkoja tulossa jos niitä suinkin saadaan, eli murtovesiallasta ollaan tekemässä. Päätettiin aloittaa ihan alusta, eli hiekat, suodatin yms. tullaan jynssäämään perusteellisesti, samoin akvaarion lasit. Kaksi jälkimmäistä on jo tehty.
Sisustuksesta sen verran, että tuonne on tulossa nykyisen aika karkean hiekan lisäksi hienompaa hiekkaa jostain rannalta, paljon vapaata pohjatilaa ja piiloja sekäkasvillisuutta reunoille ja keskelle pieneksi saarekkeeksi.
Toivotaan että kaikki sujuu hyvin.
Nyt on muutamia liejutokkoja tulossa jos niitä suinkin saadaan, eli murtovesiallasta ollaan tekemässä. Päätettiin aloittaa ihan alusta, eli hiekat, suodatin yms. tullaan jynssäämään perusteellisesti, samoin akvaarion lasit. Kaksi jälkimmäistä on jo tehty.
Sisustuksesta sen verran, että tuonne on tulossa nykyisen aika karkean hiekan lisäksi hienompaa hiekkaa jostain rannalta, paljon vapaata pohjatilaa ja piiloja sekäkasvillisuutta reunoille ja keskelle pieneksi saarekkeeksi.
Toivotaan että kaikki sujuu hyvin.
-
Wyrda
- Senior Member
- Viestit: 725
- Liittynyt: 17:14, 28.08.2006
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Meillä oli kolme vuotta ruutanoita (poikasina pyydystettiin, nyt oli 10 jäljellä, alussa oli 18 poikasta, 8 kolmen vuoden aikana ei ole mikään kovin suuri kuolleisuus) 60 l, liian pienessä siis. Tänään iltapäivällä veljeni & isäni veivät ne takaisin kotilampeensa Suomenlinnaan. Sen verran kestäviä ja fiksuja ovat, että uskoisin niden pärjäävän hyvin.
Nyt on muutamia liejutokkoja tulossa jos niitä suinkin saadaan, eli murtovesiallasta ollaan tekemässä. Päätettiin aloittaa ihan alusta, eli hiekat, suodatin yms. tullaan jynssäämään perusteellisesti, samoin akvaarion lasit. Kaksi jälkimmäistä on jo tehty (akvaario nyt ilman vesiä ihan tyhjänä).
Sisustuksesta sen verran, että tuonne on tulossa nykyisen aika karkean hiekan lisäksi hienompaa hiekkaa jostain rannalta, paljon vapaata pohjatilaa ja piiloja sekäkasvillisuutta reunoille ja keskelle pieneksi saarekkeeksi.
Toivotaan että kaikki sujuu hyvin.
Edit/ Kuvia!
http://i21.photobucket.com/albums/b296/ ... uutana.jpg
http://i21.photobucket.com/albums/b296/ ... purkki.jpg Ruoka-aika! Oppivat kerjäämään ruokaa pyörimällä lasin edessä, kuvaa ottaessa vein käteni ruokinta-aukon yläpuolelle, siitä johtuu moinen muodostelma.
http://i21.photobucket.com/albums/b296/ ... okoero.jpg Kokoeroa, vaikka samaa sukupolvea pitäisi olla.
Nyt on muutamia liejutokkoja tulossa jos niitä suinkin saadaan, eli murtovesiallasta ollaan tekemässä. Päätettiin aloittaa ihan alusta, eli hiekat, suodatin yms. tullaan jynssäämään perusteellisesti, samoin akvaarion lasit. Kaksi jälkimmäistä on jo tehty (akvaario nyt ilman vesiä ihan tyhjänä).
Sisustuksesta sen verran, että tuonne on tulossa nykyisen aika karkean hiekan lisäksi hienompaa hiekkaa jostain rannalta, paljon vapaata pohjatilaa ja piiloja sekäkasvillisuutta reunoille ja keskelle pieneksi saarekkeeksi.
Toivotaan että kaikki sujuu hyvin.
Edit/ Kuvia!
http://i21.photobucket.com/albums/b296/ ... uutana.jpg
http://i21.photobucket.com/albums/b296/ ... purkki.jpg Ruoka-aika! Oppivat kerjäämään ruokaa pyörimällä lasin edessä, kuvaa ottaessa vein käteni ruokinta-aukon yläpuolelle, siitä johtuu moinen muodostelma.
http://i21.photobucket.com/albums/b296/ ... okoero.jpg Kokoeroa, vaikka samaa sukupolvea pitäisi olla.
-
Tappaja-ahven
- Starting Member
- Viestit: 9
- Liittynyt: 19:09, 28.10.2009
- Sukupuoli: Mies
-
Jorma_L
- Junior Member
- Viestit: 153
- Liittynyt: 08:17, 26.06.2006
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsingistä vähän pohjoiseen
- Viesti:
Re: Kotimaisista kaloista
Minulla on ollut vuosia pihalammessa ahvenia, jotka olivat eräästä lammesta haavilla pyydystettynä niin pieniä ettei edes tiennyt mitä kaloja ovat.
Ne ovat viihtyneet aika kivasti karppien kanssa ja ovat karppeja nopeampia nappaamaan ruokaa. Isoimmat ahvenet syövät samaa kuivaruokaa kuin karpit. Muut syövät keväisin sammakonpoikasia, kesällä hyönteisiä yms mitä sinne luonnostaan eksyy. En ole muuta elävää ruokaa antanut kuin kastematoja, jotka tekevät kyllä koko lammen aikas aktiivikseksi. Karpit on ihan hulluna kastematojen perään, mutta ahvenet on nopeampia.
Kylmä kausi tulee talvella ihan luonnon mukaisesti. Ahvenet kesyyntyy samalla tavalla kuin karpit ja syövät kädestä.
Ohessa yksi kuva kesä 2009, jossa ahvenet on 3 vuotiaita, pienet karpit 2v ja isot 4v.
PS. kuten aiemmin jo kerrottu, karpin poikasista ei ole vaivaa
Ne ovat viihtyneet aika kivasti karppien kanssa ja ovat karppeja nopeampia nappaamaan ruokaa. Isoimmat ahvenet syövät samaa kuivaruokaa kuin karpit. Muut syövät keväisin sammakonpoikasia, kesällä hyönteisiä yms mitä sinne luonnostaan eksyy. En ole muuta elävää ruokaa antanut kuin kastematoja, jotka tekevät kyllä koko lammen aikas aktiivikseksi. Karpit on ihan hulluna kastematojen perään, mutta ahvenet on nopeampia.
Kylmä kausi tulee talvella ihan luonnon mukaisesti. Ahvenet kesyyntyy samalla tavalla kuin karpit ja syövät kädestä.
Ohessa yksi kuva kesä 2009, jossa ahvenet on 3 vuotiaita, pienet karpit 2v ja isot 4v.
PS. kuten aiemmin jo kerrottu, karpin poikasista ei ole vaivaa
Re: Kotimaisista kaloista
Onko kukaan ollut tietoinen tästä http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski ?
Pieni,ärhäkkä, ahvensukuinen jota löytyy jokseenkin joka paikasta näitä voisi tunkea omaanikin ens kesällä kun vesien lämpötila on sopiva akvan kanssa. Tulisi jotain "käyttöä" näillekkin jotka onkeen käy ja muuten luonnetta löytyy koska monasti luullut "nyt on iso koukussa" ja pinnan yläpuolella ongesta roikkuukin muutaman sentin sintti
Syövät survaria varmasti aivan kuten luonnossakin.
Pieni,ärhäkkä, ahvensukuinen jota löytyy jokseenkin joka paikasta
näitä voisi tunkea omaanikin ens kesällä kun vesien lämpötila on sopiva akvan kanssa. Tulisi jotain "käyttöä" näillekkin jotka onkeen käy ja muuten luonnetta löytyy koska monasti luullut "nyt on iso koukussa" ja pinnan yläpuolella ongesta roikkuukin muutaman sentin sintti Syövät survaria varmasti aivan kuten luonnossakin.
95l Low Teck, 4 kissaa, 2 koira, poika ja uusi elämä. Hiljalleen palaamassa asiaan <3
-
MrAFCMagic
- Katalysaattori
- Viestit: 1722
- Liittynyt: 20:52, 31.03.2009
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Re: Kotimaisista kaloista
Miks mulle iski kauhee halu pyydystää keväällä jotain pieniä pokasia ja kasvattaa niitä... :/ Mut ei jaksa hankkia tarpeeks isoa akvaa siihen hommaa.
www.akvala.fi akvaariokauppa| Kalanruoat ja akvaariotarvikkeet edullisesti netistä
Re:
Lieköhän rakkolevä mahdollista saada elämään kotona? Vaatiikohan talven?Tappaja-ahven kirjoitti:Olisiko täysin järjetön ajatus perustaa kolmipiikki lajiakvaario, johon kasvistoksi vaikka rakkolevää ku tuntuu olevan sen kolmipiikin luontaista elinympäristöä nuo levämetsät. Ehdotuksia kiitos. Omakohtaisia kokemuksia voisi myös kertoa.
Kolmipiikki on myös vanha akvaariolaji - tai siis ainakin se on mainittu kirjallisuudessa mielenkiintoiseksi kotimaiseksi akvaariossakin viihtyväksi lajiksi. Koiras rakentaa pesän kutuaikana pinnan tuntumaan ja muuttuu värikkääksi. Muistaakseni myös hoitavat poikasiaan tai ainakin pesää puolustetaan. Itse niitä pyydystelin ulkoluodolta Espoon edustalta 2007. Niitä oli minulla viime vuoden loppuun asti.
Niitä vaivasi alusta asti loiset. Kolme kalaa oli olemassa jonkin ajan kuluttua, koska noista n. 2cm pituisista poikasista karsin heikompia tautisimpia pois. Nuo kolme elelivät sitten viime kevääseen asti, mutta heikosti kasvoivat. Ne olivat viime vaiheessaan tuskin 4cm pitkiä. Uskoisin että suurin syy vitaalisuuden puutteeseen oli loiset. Toki olisin voinut niitä ruokkia monipuolisemminkin ja useammin, mutta toisaalta kasveiltaan ja levältään rehevässä 150L altaassa riitti myös elävää ruokaa pyydystettäväksi, kuten leväkatkarapujen poikasia. Pidin siellä samaa suolapitoisuutta kuin oli pyydystyspaikalla, ja myös nostin hieman pehmean hanaveden kovuutta kipsillä ja magnesiumkloridilla.
Kun oli keväällä muuttoaika, ja ne olivat ruokkimatta muutaman päivän, kaksi kolmesta kuoli. Ja tuossa joulua ennen kuoli viimeinen yksinäinenkin. Se oli myös loiskaihista lähes sokea ja eleli muuton jälkeen 30L purkissa ikkunalaudalla. Tykkäsi kyllä surviaisista hyvin, ja hiutaleetkin maistuivat, muttei enää pystynyt pyydystämään katkoja.
Pitäisi varmaan pyydystää emokaloja ja lypsää mädit ja maidit, niin voisi saada puhtaita kaloja.
Näistä jutuista ovat näköjään kuvat hävinneet. Voin ne jossain vaiheessa kaivaa esiin.
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... *#p6633496
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... *#p6634825
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... =kolmipiik*
-
tarumarika
- Junior Member
- Viestit: 228
- Liittynyt: 18:35, 31.01.2009
- Sukupuoli: Nainen
Re: Kotimaisista kaloista
Pitäsköhän itsekin kesällä ottaa pari kalanpoikasta 96 litraseen? Sinne taston, musta- ja neontetrojen, kuparimonnisten, miljoonakalojen sekä parttisten seuraksi? oliskohan mahollista? 
kehittäs jonkun muunnoksen "trooppinen salakka" esim! ei taitais ihan tykätä
oliskohan mahollista? kehittäs jonkun muunnoksen "trooppinen salakka" esim! ei taitais ihan tykätä Kissa, Hamsterin terra
-
miljoonakala84
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki
Re: Kotimaisista kaloista
Eipä kannata kotimaisia kaloja laittaa trooppistenkalojen kanssa samaan akvaarioon, koska saattavat levittää tauteja/loisia.
-
tarumarika
- Junior Member
- Viestit: 228
- Liittynyt: 18:35, 31.01.2009
- Sukupuoli: Nainen
Re: Kotimaisista kaloista
ei ehkä, mutta voishan tuota kokeillamiljoonakala84 kirjoitti:Eipä kannata kotimaisia kaloja laittaa trooppistenkalojen kanssa samaan akvaarioon, koska saattavat levittää tauteja/loisia.
Kissa, Hamsterin terra
-
miljoonakala84
- Elite Member
- Viestit: 6732
- Liittynyt: 20:55, 29.01.2007
- Paikkakunta: Kerimäki
Re: Kotimaisista kaloista
No minkä ihmeen takia vaarantasit kalasi loisille ihan turhan päiten? 