Taistelukalan kasvattajat

[*Miracle*]

Jospa listattaisiin tänne kaikki ketkä niitä harrastaa. Kaupalliseen tarkoitukseen tai vain harrastuksena. Mainitse myös montako poikuetta ja paljon aikuisiksi kasvaneita.

Tulipunainen poika ja sininen tyttö: yhdet poikaset, yksikään ei selvinnyt
Uutta kuplapesää odotellen...

[JuuLia]

No en minä nyt itseäni ihan kasvattajaksi tituuleeraisi, mutta kyllähän tämä harrastuksesta käy. Alle kymmenen kalan poikueita olen kasvattanut kolme ja nyt on kasvamassa tuolla reilut sata kolmiviikkoista ipanaa. Edellisistä ei montaa kolikkoa ole saanut mutta josko noista edes vähän niiden hoitoon kulunutta rahaa saisi takaisin ja hiukka vaivan palkkaakin. Tosin saas nähdä montako allasta pitää vielä hankkia lisää että saa nuo kaikki kasvatettua myyntikokoon asti, eli miinuksellehan tässä taatusti jäädään...

[millia]

Mää! Ihan harrastuksekseni kasvattelen, mutta en poikasista nyt ihan ilmaiseksi luovu...joten on siinä kai jotain kaupallisuuttakin silloin.

Tässä on lista niistä poikueista, mitkä olen muistanut kirjata ylös. Kasvatettujen lukumäärää ei ole ylhäällä, mutta yhdestä poikueesta olen kasvattanut yleensä jotain 10-25 kpl luovutuskokoon (paitsi Martin lapset lopetin kaikki, koska ne eivät oppineet 2 kk aikana uimaan).

[kylpyankka]

Saako ilmottautua vaikka ensimmäinen taistokoiraani onkin vasta ensimmäisen kuplapesänsä puhaltanut.

Kunhan muutto ja siihen liittyvät kiireet saadaan alta pois, on aikeenani koettaa kudettaa herra Verneriä ja toista taistotyttösistäni. Muutaman muovilootan ja hieman tekniikkaakin olen jo nurkkiin keräillyt poikasten kasvattamista ajatellen. Jotta enköhän mä täällä sitten kysele apua ja panikoi.

Olisi tosi mielenkiintoista lueskella enemmänkin tarinointia poikasten kasvattamisen iloista ja suruista.

[JuuLia]

Millia: minkä värisiä poikasia tuli yhdistelmästä Ferdinand ja Forget-Me-Not? Ne kun on kaikista lähinnä omia kalojani tässä kudussa.

Kylpyankka: Jotain olen kirjoitellut tästä meneillään olevasta poikasten kasvatuksesta noihin toisiin ketjuihin. Kivaahan tämä nyt on kun on aikaa, vielä pari viikkoa saa lomailla ja olla koko päiväisesti lapsenlikkana noille vaaveille ennen kuin pitää lähteä tienaamaan...

[millia]

Millia: minkä värisiä poikasia tuli yhdistelmästä Ferdinand ja Forget-Me-Not? Ne kun on kaikista lähinnä omia kalojani tässä kudussa.

Tuli iskän värisiä ja äiskän värisiä.
Tässä juuuri otettuja kuvia.
1
2
3
4
5
6
7
8
Valkoisille tulee vielä lisää väriä.
Pari poitsua siellä on vähän kuplineet ja siniset tytöt on nyt ihan raidallisia.

[Naanu]

Täällä kanssa on vaihtelevalla menestyksellä kasvamassa yksi ja ensimmäinen taistelukala poikueeni. (Tai taistelukalojeni poikue.) Mukavaa hommaa niitä on kasvatella, vaikka onkin lähes yhtä täynnä suruja kuin iloja joskus. Tai ainakin minulla. Mutta eiköhän tässäkin asiassa, niinkuin muissakin, harjoitus tee mestarin.

[JuuLia]

Millia: Todella kauniita kaloja! Kuinka aikaisin huomasit poikasissa värierot? Kyselinkin jo tuolla toisessa keskustelussa samaa. Eli minkähän kokoisena taistelukaloille nuo vaakaraidat kehittyvät? Kehittyvätkö ne kaikille väreille? Itselläni osa poikasista on selvästi tummempia, hieman punertavia ja niiden silmäkulmissa on selkeästi viirut. Näiden poikasten evissä näkyy myös hieman sinertävää. Osa poikasista taas ovat aivan vaaleita, ei mitään vaakaraitaan viittavaa tai muutakaan väritystä. Tämä värien vaihtelu ei korreloi mitenkään poikasten koon kanssa. Kutuparin koiras oli tuollainen valkea sinertävin evin (mikähän lie oikea nimitys värille?), kehittyykö tuon värisille kaloille vaakaviiruja lainkaan, eli selittyvätkö sävyerot poikasten tulevilla väreillä vai millä?

Ja poikasten ikä tosiaan reilut kolme viikkoa ja kokoa n. reilu sentti ilman pyrstöä.

[millia]

Mun vaaleilla ei ole eikä tule vaakaraitoja. Naaraille ei myöskään tule pystyraitoja. Vaaleilta puuttuu ne väripigmentit, jotka pitäisi olla että raidat näkyisi (pysty- tai vaakasuorat raidat).
Poikasten värit pystyy erottamaan jo noin 2-3 viikon ikäisillä jos oikein tarkkaan katsoo, siis näissä poikueissa missä on valkoisia ja värillisä (Linon ja Dollyn poikaset olivat ihan samanlaisia). Vaakaraidat on tulleet näkyviin silloin kuin kalat on niin isoja että raidat pystyy erottaan, eli jotain 1 kk paikkeilla.

Tässä kuva Linon ja Dollyn lapsista 15.5.2003 (kudettu 7.4.2003).

[JuuLia]

Kiitos vastauksestasi, näin arvelinkin! Sinistä noille ainakin on eviin tulossa, suuresta osasta tulee varmaan tummia ja sitten näitä vaaleita.

Hirveästi tykkään noista vaaleista taistelukaloista. Itseltäni löytyy aivan puhtaan valkea nuori naaras jota ajattelin seuraavaksi kudettaa tuon koiraan kanssa joka siis valkea sinertävin evin.

Kuinka muuten millia karsit noita poikueita että saat kasvatettavaksi vain tuon määrän? Itse suojelin niitä aluksi niin kovin kun ajattelin tuossa tulevan tappiota matkan varrella mutta eipä noita ole muutamaa enempää kuollut ja poikasia nyt aivan liikaa...

[millia]

Kuinka muuten millia karsit noita poikueita että saat kasvatettavaksi vain tuon määrän?

Pienimmät lappoan ämpäriin, haavin ja kiehautan. Tämä siis tapahtuu alle 1 cm mittaisille poikasille ja kuolema korjaa nopeammin kuin ehtii silmää räpäyttää.
Aika karua, mutta kun tilat ovat rajalliset, pitää porukkaa karsia, jotta jäljelle jääneillä olisi mahdollisuus kasvaa kunnolla.

[JuuLia]

Hym, vielähän tuotakin vaihtoehtoa voisi harkita. Kovin kun noissakin on kokoeroja ja pienimmät tosiaan nyt jotain puolisenttisiä. Toisaalta noilla pienemmillä on enempi aikaa kasvaa tuossa poikasaltaassa ennekuin niitä tarvitsee isompaan altaaseen siirtää, mutta tuleeko noista pienemmistä sitten ihan kunnon eläjiä? Mikähän on muuten turvallinen koko/ikä alkaa siirtelemään noita? Montako ja minkä kokoisia altaita sinulla millia on noiden kasvatukseen?

[millia]

Kyllä pienistäkin tulee isoja ja vihaisia taistelukaloja ajan kanssa.
Mulla on 70-litrainen missä kudetan ja kasvatan johonkin 2 cm pituuteen ne mitä kasvatan. Tarpeen vaatiessa ja jos tilaa on, olen siirtänyt poikaisa 250-litraiseen isompien kalojen kanssa tai 63-litraiseen. Sitten on vielä tuo 40-litrainen, mutta siellä on yleensä aina jotain muita poikasia ja lämpötilat ei kohtaa. Poikien kasvatuskammiot (muovikippoja joissa on reikiä ympäriinsä ja kellukkeet) kelluu 250-litraisessa.
Poikasia voi siirtää jo siinä 1 cm pituudessa ihan hyvin.

[*Miracle*]

Iihania taistoja sulla millia! 4 oli aivan ykkönen! Myytkö niitä jossain? Kuume senkun kasvaa itelläni, ei vaan tuo poika tee kuplia, onkohan se stressaantunut kun ekat vauvat kuoli kaikki? Naaras näyttää paksulta, kärsiikö se jos ei saa munia ulos? Leikilläni sanonkin että päästäisi nyt ukko akan vaivoistaan ja kävisi vähän rutistamassa....

[millia]

Iihania taistoja sulla millia! 4 oli aivan ykkönen! Myytkö niitä jossain?

Kiitos. Neiti numero neljä on viettänyt nyt noin 4 tuntia Pekan Akvaariossa (Hämeenlinna, Birger Jaarlin katu). Sieltä saa sen nyt ostaa.
Olen poikasia muutamaan otteeseen myynyt täällä, mutta aika heikosti on kauppa käynyt. En taida näitä nyt laittaa enää myyntiin täällä, vaan kiikutan kaikki suosiolla Pekalle.

Kyllä taistosäijät tuppaavat vähän masentumaan jos niiden poikasten hoito keskeytetään, mutta toipuvat menetyksestä yleensä muutamassa päivässä. Aina niitä ei kudetuta. Voivat olla sitä mieltä että ei tässä nyt tarvita lajitovereita lisää tai sitten että ei viitsi vaivautua kun on liikaa hulinaa muutenkin. Yleensä auttaa, että äijän laitaa erilliseen altaaseen niin se siellä sitten alkaa kuplimaan aikansa kuluksi.
Naaraita ei haittaa vaikka ne eivät pääsisi kutemaan. Jos kuplapesälle olisi ollut menossa useampi naaras niin että molemmat ovat vireessä, niin se joka ei kutemaan päässyt pullauttaa vaan ylimääräisen mädin ulos ja syö sen.

[*Miracle*]

Kökkis! Täytyy mennä se varaamaan! Onhan se sentään karanteenissa viikon.... Olikos siellä muita taistoja sulta?

[millia]

Vein Pekalle 2 sinistä poikaa (7. ja 8. kuva), 2 sinistä (4. kuva) ja 2 valkoista tyttöä (6. kuva).

[Sami]

Jospa listattaisiin tänne kaikki ketkä niitä harrastaa. Kaupalliseen tarkoitukseen tai vain harrastuksena. Mainitse myös montako poikuetta ja paljon aikuisiksi kasvaneita.

Voisin varmaan luokitella itseni taistelukalakasvattajaksi.
Sksyllä 2004 kudetin taistelukaloja ensimmäisen kerran ja tuolloin ensimmäinen pari oli punainen naaras x punainen crowntail koiras.
Jälkikasvua tuosta kudusta jäi kasvamaan aikuiseksi vain kaksi yksilöä.

Tähän asti olen kasvattanut 10 poikuetta, joista 3 viimeisintä on vielä kasvatusaltaassa kasvamassa. Yhden poikueen koiraat ovat muuten tulossa myyntiin minä hetkenä hyvänsä
Viisi viimeisintä poikuetta ovat olleet kooltaan 20-30 poikasen luokkaa.

Nyt yhden viimeisimmän poikueen kanssa olen tehnyt läpimurron puhtaan crowntail kannan aikaansaamisessa

Kuvia taistelukaloista löytyy täältä.

[*Miracle*]

Crowntaileja myyntiin sitten Lahteen tai Hämeenlinnaan että pääsen ostamaan... Kuva 68 on ihanin!

[millia]

Samin 31 ja 33 kelpais mullekin.

ps. Se marmori deltapyrstö oli vielä eilen Faunattaressa, vaan eipä ole enää.
Tässäpoju. Ämmät vähän raatelivat sen eviä (niitä vähiä, mitä miekkapyrstöjen jäljiltä oli), mutta kyllä se tuosta kun kotiutuu ja saa vähän lihaa ruotojen ympärille.

[sani]

Jospa listattaisiin tänne kaikki ketkä niitä harrastaa. Kaupalliseen tarkoitukseen tai vain harrastuksena. Mainitse myös montako poikuetta ja paljon aikuisiksi kasvaneita.

Kasvatan lähinnä omiin tarpeisiin sinisiä taistoja. Kaikki ovat saman sinisiä eli "royal blue" ja turkoosia tai teräksensinistä en ole saanut aikaiseksi vaikka geenien pitäisi mennä niin että kahden sinisen sekoituksesta sellaisiakin tulisi. Yksi pikkuinen tosin vaikuttaa hieman vaalemmansiniseltä, toivossa on hyvä elää...

Olen kasvattanut tarkoituksella 3 pienehköä poikuetta (ja vahinkopoikasiakin on silloin tällöin ilmaantunut). Viimeisin poikue syntyi marraskuun lopulla ja sen kasvatin kuivaruualla ilman mitään artemiasählinkejä ja 16 poikasta selvisi aikuiseksi asti.

Taistoni ovat siitä harvinaislaatuisia että viihtyvät hyvin parvessakin. Altaassa on tällä hetkellä n. 20 taistoa ja yhdelläkään ei ole mitään tappelusta aiheutunutta vauriota tms. Ja aika rauhaisaa elo näyttää olevan. Ja kaksi koirasta on samaan aikaan kutenutkin altaassa jne.

[Sami]

Samin 31 ja 33 kelpais mullekin.

31 on parhaillaan virittäytymässä kutuun hyvin samanvärisen naaraan kanssa. Tavoitteena on saada aikaan linja, joka on pohjaväriltään musta, jonka päällä on hieman sinistä (black orchid) ja, jolla on lisäksi tuollainen tasaisen kaunis punainen raita evissään (butterfly). Vähän pitää vielä tehdä töitä tavoitteen eteen, mutta kyllä se vielä onnistuu.

33 on jo vaihtanut omistajaa.

Mr. 40 ja Mrs. 50 huutokaupattiin HAS:n keväthuutokaupassa viime viikonloppuna. Olisi ihan mielenkiintoista tietää kuka tämän pariskunnan osti

[-Antti-]

Betta albimarginatasta on isoja poikasia ja tätä projektia pitäisi jatkaa.

Betta foerschin kanssa aloittelen projektia.

Antti

[porsas]

Minulla ensimmäiset poikaset näkivät päivänvalon viime syksynä ja nyt ovat kolmannet kasvamassa.Vielä 3 erisävyistä punaista luovutusikäistä miestä kasvattelee eviään+1 tyttö, ennenkuin vien Pekan akvaarioon myyntiin.
Siellä vielä viime näkemällä oli jäljellä 1 turkoosi poika,jonka vein jo ajat sitten. Jännä että jollakin poikue elää sovussa,itselläni viimeistään 2kk ikäiset poikaset alkavat nyppiä toisiaan ja on pakko erottaa.

[Mandinka]

Saako tässä välissä kysyä, että syntyykö taistelukaloille enemmän koiraita kuin naaraita? Minä kun ajoittain onnistun akvaliikkeeseen pääsemään, niin niissä ei juuri koskaan ole naaraita kaupan.