Hii-hii-hiilaria-a-a

[Fisumamma]

Kokeilu nro X menossa AW:stä luettujen houkutusten vaikutuksesta: hiivate-liivatepullo ja kello-tyypin levitin altaassa... vedenalainen viidakko kiikarissa .

Kysymys: Onko jotain haittaa siinä että vääntäisi hiivatepullon korkin löysälle yöksi, siis pH:n laskun pelossa? Olen lukenut T-liittimistä joista voi ohjata vapautuvan hiilidioksidin ilmaan, mutta hoituisiko sama asia näin?

[Kennu]

Eli jos väännät korkkia auki yöksi niin ei mene hiilaria akvaan. Minulla on aktiivilevitin päällä 24h vuorokaudessa ja no hätä. allas on 300 l. kiljupönttöjä 2 kpl. seos on 4 dl sokeria ja 5 teelusikkaa iivate, ja noin puoli litraa vettä, 1,5 teelusikkaa kuivahiivaa. Pöntöt on akvan päällä eli n.25 asteessa. kuplia tulee 10-15 sekunnin välein...

[Helinä79]

Mistäs noi liivatehiivatteen ohjeet oikeen löytyy? Ja kuin nuo kotikutoiset laitokset on pelanneet?

[Adrianna]

Mistäs noi liivatehiivatteen ohjeet oikeen löytyy? Ja kuin nuo kotikutoiset laitokset on pelanneet?

Tuosta ylhäältä
"seos on 4 dl sokeria ja 5 teelusikkaa liivate, ja noin puoli litraa vettä, 1,5 teelusikkaa kuivahiivaa."

Itse tosin tein 1.5l pulloon ja 1l vettä, mutta muita aineita sama määrä. Hyvin on toiminut, pulputtaa kivasti ja kasvit näyttää piristymisen merkkejä, tai sitten toiveajattelen . Pönttö ollut varmaan noin 1vko toiminnassa.

[Elme]

Millainen tuo kellomallinen levitin on? Mikä ylipäätään olisi paras levitin? (mielellään sellaista Tee-se-itse -mallia)

Viikonlopun aikana ajattelin laitta hiivatusliivatukset tuloille, mutta levittimen kanssa olen vielä ihan ulalla...

[Adrianna]

Kysymys: Onko jotain haittaa siinä että vääntäisi hiivatepullon korkin löysälle yöksi, siis pH:n laskun pelossa? Olen lukenut T-liittimistä joista voi ohjata vapautuvan hiilidioksidin ilmaan, mutta hoituisiko sama asia näin?

Jos tuo on passiivilevitin eli kellossa hiilidioksidia ja vettä ei sekoita mikään pumppu, ei yliannostuksen vaaraa taida juurikaan olla, jolleivat kansilasit ole ihan hullun tiiviit.

Elme: "Kellomallinen" levitin on periaatteessa tälläinen

Samanlaisia on myös kaupallisissa levittimissä, erona se että yläpuoli on teflon(?)kalvoa joka myös antaa hiilidioksidin liueta veteen. Hiilidioksidi siis kerääntyy tuonne pullonpohjan sisään "ilmataskuksi" ja liukenee omia aikojaan veteen.

[Fisumamma]

Liinanen selvitti toisessa ketjussa levittimien vaihtoehdot loistavasti:

"-pelkkä letkun pää josta tulee kuplia akvaarioon (ei kovin tehokas)

-hohkakivi, joka voi hiukan rikkoa kuplia pienemmiksi, jolloin ne liukenevat ehkä vähän paremmin veteen

-passiivinen levitin, kaasukello eli kuppi nurinpäin jonne kaasu kertyy. Se voi sieltä purkautua joko kalvon läpi hiljakseen tai isompina kuplina "plomps" aina silloin tällöin.

-aktiivinen levitin, jolloin jostain pumpusta johdettu vesivirta sekoittaa hiilidioksidin veteen.

-voit myös liittää letkun esim. suodattimen diffuusoriin (pieni reikä suodattimen ulostuloputkessa) jolloin suodatin "lennättää" kuplat pitkin akvaa, jolloin ne ehkä liukenevat vähän paremmin veteen

-monia muita, esim. rappuset, spiraali jne.

Joka tapauksessa levittimen idea on se että kuplat yritetään saada pysymään vedessä mahdollisimman kauan, jotta hiilidioksidi ehtisi liueta veteen mahdollisimman hyvin. Jos hiilidioksidi liukenee kokonaan, niin yhtään kuplia ei pääse nousemaan pintaan. "

Eli kellona voi toimia vaikkapa puolen litran vesipullosta leikattu alaosa joka laitetaan imukupeilla nurinpäin akvaarioon kiinni ja sinne sisään hiilidioksidi johdetaan letkulla.

[Elme]

Kiitoksia! Jotain tuollaista mietinkin mielessäni Jos tekisi sellaisen kellosysteemin, jolla olisi pieniä reikiä...

[swordfish]

Näköjään menee jo kahdella eri osastolla tuoreita ketjuja aktiivilevittimistä.
Laitampa oman versioni aktiivilevittimestä tähän samaan:

Pienin löytämäni kiertovesipumppu, Etolasta pätkä kirkasta muoviputkea ja siihen sopiva korkki. Keraaminen ilmastinkivi on putkenpätkällä kiinni metallisessa läpivientiosassa. Takaiskuventtiili on heti vedenpinnan yläpuolella. Putken alapääsä on toistaiseksi pala karkeaa vaahtomuovia, jotta kuplat viihtyvät (absorboitumassa) hieman pidempään. Silti levittimestä nousee jatkuvasti pieniä kuplia hitaasti kohti akvan pintaa. Kasvi-puolen aiheissa oli puhetta kaasun kertymisestä levittimen pumppuun. Oma viritykseni päästää öiseen aikaan ylimääräisen CO2:n pumpun läpi suoraan pintaan kun systeemi on stopissa. Yksi kiljupullo antaa tavaraa jatkuvasti kaasukelloon. Pumppu lähtee myös ongelmitta käyntiin aamulla kun ajastin sen kytkee samoihin aikoihin kun monimetallit räpsähtävät päälle.

http://kuvablogi.com/nayta/0/805

http://kuvablogi.com/nayta/0/806

Ps. Akva (380l)on muuten vielä pahasti kypsytysvaiheessa. CO2 ei tunnu vielä heilauttavan pH:ta pahemmin. pH yli 7 (Turun vesi) gH on turvallisesti 10, mutta KH ainoastaan 3 dKH. Auttaisiko turveuute ja simpukka/kalkki-rouhe kummatkin kovuudet kohdalleen?

[Liinanen]

Näköjään menee jo kahdella eri osastolla tuoreita ketjuja aktiivilevittimistä.
Laitampa oman versioni aktiivilevittimestä tähän samaan:

Pienin löytämäni kiertovesipumppu, Etolasta pätkä kirkasta muoviputkea ja siihen sopiva korkki. Keraaminen ilmastinkivi on putkenpätkällä kiinni metallisessa läpivientiosassa. Takaiskuventtiili on heti vedenpinnan yläpuolella. Putken alapääsä on toistaiseksi pala karkeaa vaahtomuovia, jotta kuplat viihtyvät (absorboitumassa) hieman pidempään. Silti levittimestä nousee jatkuvasti pieniä kuplia hitaasti kohti akvan pintaa. Kasvi-puolen aiheissa oli puhetta kaasun kertymisestä levittimen pumppuun. Oma viritykseni päästää öiseen aikaan ylimääräisen CO2:n pumpun läpi suoraan pintaan kun systeemi on stopissa. Yksi kiljupullo antaa tavaraa jatkuvasti kaasukelloon. Pumppu lähtee myös ongelmitta käyntiin aamulla kun ajastin sen kytkee samoihin aikoihin kun monimetallit räpsähtävät päälle.

http://kuvablogi.com/nayta/0/805

http://kuvablogi.com/nayta/0/806

Ps. Akva (380l)on muuten vielä pahasti kypsytysvaiheessa. CO2 ei tunnu vielä heilauttavan pH:ta pahemmin. pH yli 7 (Turun vesi) gH on turvallisesti 10, mutta KH ainoastaan 3 dKH. Auttaisiko turveuute ja simpukka/kalkki-rouhe kummatkin kovuudet kohdalleen?

Hieno!!! Vihdoin joku rakensi juuri sellaisen jota olin itsekin ajatellut. Jos minulla ei olisi toimivaa versiota jo ennestään niin tekisin samanlaisen. Minkäkokoinen tuo härveli on kokonaisuudessaan? Kuva ei kerro suhteita.

[swordfish]

Kooltaan tuo levitin on kasveilla helposti peitettävissä: putken korkeus n. 16 cm ja halkaisija 5 cm. Pumppu on Siccen pienin, nyrkkiin mahtuva, en nyt muista tehoa. Ei kuitenkaan kuluta montaa wattia ja on äänetön. Härveli roikkuu altaan reunassa Fluvalin telineessä nippusiteen avulla. Ajattelin myöhemmin poistaa tuon vaahtomuovin, laitoin sen vaan kun näytää kaikilla muillakin olevan!!?? Saattaa lisätä levitystehoa, kun näyttää osa hiilidioksista kasaantuvan juuri tuohon vaahtomuoviin.

[Jani]

Eilen löysin EHEIM 2217 mattosuodatin -editionista uuden hyvän ominaisuuden (muutenhan se siis on toimiva ja huoltovapaa 1-2 v jne jne). Uusi fiitseri liittyy aktiiviseen CO2 lisäykseen. Minulla siis pH-kontrolleri ja CO2 tulee 5 litran painepullosta magneetti- ja neulaventtiilin avustuksella. Tietoa EHEIM 2217 mattoversiosta löytynee haulla aiemmista keskusteluista. Olen myös postaillut halukkaille kuvia rakennelmasta.

Menetin lopullisesti hermoni ensiksi UV suodatukseen integroimani levityksen kanssa. CO2 ei oikein meinannut liueta pitkälläkään matkalla ja alkoi keräämään CO2 kuplia letkuun. Tästä johtuen pumppu hökelsi aina tyhjillään ja vesi ei oikein kiertänyt systeemissä isojen kuplien takia. Tuloksena CO2 lisäys, joka ei pH:ta lopulta paljoa säädellyt!

No siitä suivaantuneena purkasin rakentamani UV integroinnin ja Suomi-Saksa jääkiekko-ottelun tiimellyksessä koitin ideoida pikaisen väliaikaisratkaisun. Laitoin CO2 tuloputkeen 90 asteen mutkapalan ja johdin kuplavanan ensiksi suoraan EHEIM 2028 Proffa II imuputkeen. Siitähän rohina syntyi heti ja ei toiminut (kyseisessä suodattimessa imu ja poistopuolet ylhäällä, lähellä toisiaan).

Jäljellä siis enää 2217 mattoversio. Pelokkaana johdin CO2 kuplat sen imuputkeen ja suureksi helpotuksekseni mitään ääntä ei kuulunut. Ei koko iltana! Lisäksi CO2 levitys toimi tuplapaineella verrattuna aikaisempaan kuplakokoon. Ja toimivan systeemin lopullisena niittinä myös pH -arvokin laski säädettyyn arvoon soppelin nopeasti ja pysyi siinä.

Taas yksi ääni EHEIM 2217 mattoversiolle! Luultavasti sen sopiva rakenne mahdollistaa CO2 liukenemisen isollakin kuplakoolla. Siinähän imuvesi tulee alakautta ja imeytyy 5 cm paksun maton läpi. Tässä vaiheessa CO2 liukenee ja roottoriin ei pääse kuplia.

[Helinä79]

Kysäisenpäs sitten, kun ajattelin tuota hiilaria noille kasveille, mutta miten käy pH:n kanssa? Meillä kun se on jo valmiiksi tuolla alarajoilla hanasta tullessa, eli jotain 5,5-6,5.

[pleko_88]

Helinä79: Mikä mahtaa olla vesijohtoveden karbonaattikovuus? Jos karbonaattikovuus on todella alhainen, niin voi käydä huonosti: pH romahtaa todella alhaalle veden puskurointikyvyn heiketessä liikaa.

[CyberDog]

En välttämättä sanois noinkaan. CO2 on itsessäänkin jonkin asteinen puskuri. Kannattaa varovasti lisäillä sitä ja sitten tarvittaessa laittaa jotain mikä nostaa pH:ta esim kipsiä. On muuten melkoisen alhainen toi teidän pH vesijohtovedessä. Taitaa tulla omasta kaivosta? Voi olla putket kovilla...

[Helinä79]

Kyllä se on ihan kunnallinen vesijohtoverkko, joka vettä meille tuo. Tulee vain tuolta vuorenrinteessä olevasta järvestä, ajattelinkin ottaa ensi
kesänä vesitestit mukaan ja kiikkua sinne testaamaan, voiko olla tosikaan, että tuollaista vettä putkissa kulkee... (Kunta tekeekin putkiremppaa ihan vähän väliä jossain päin verkkoa.) Hanavedestä saan lukemat:
GH 0-2
KH 0-2
pH 5,5-6,5
Ei kai se pH voi tuosta enää paljoa romahtaa Lisäänkin veteen soodaa, jotta saan sen tuonne 7:n tienoille. Mutta tuon hiilarin taidan jättää väliin, jos sillä on noinkin isot vaikutukset pH:n tasapainoon.

[CyberDog]

Voit kokeilla sitä hiilaria kyllä kun seuraat arvoja. Tai sitten kokeilet vaikka ämpärissä sitä että romahtaako se pH mutta ei sen tosta alemmaksi kait mene kauheesti. On vissiin pieni kunta kun eivät säädä pH:ta vesilaitoksella.... Tosin kannattaa laittaa jotain tonne akvaan puskuriksi.

[Akvaariomikko]

Kyllä se on ihan kunnallinen vesijohtoverkko, joka vettä meille tuo. Tulee vain tuolta vuorenrinteessä olevasta järvestä, ajattelinkin ottaa ensi
kesänä vesitestit mukaan ja kiikkua sinne testaamaan, voiko olla tosikaan, että tuollaista vettä putkissa kulkee... (Kunta tekeekin putkiremppaa ihan vähän väliä jossain päin verkkoa.) Hanavedestä saan lukemat:
GH 0-2
KH 0-2
pH 5,5-6,5

Kyllä tosi hapanta on vesi jos se on ajoittain 5.5. Puhtaissa luonnonvesissä, jollaisia Norjan järvet kai yleensä ovat, pH on lähellä 7.0:aa. Mikähän järven vedestä tekee kuitenkin 50 kertaa happamampaa? Yleensä vesijohtovesissä alaraja on 6.5. Olisiko mahdollista, että testissäsi on jotain vikaa?

[CyberDog]

Tuota luonnossa useasti vedet ovat jonkin verran happamia. Varsinkin täällä meillä kotosuomessa kun on humushappoja siellä... Eli juuri koskaan ei vedet ole neutraaleja... Mutta on kyllä siis todella hapanta vetta verkostoon... tulee mieleen että testissäkin voisi olla jotain vikaa...

[Akvaariomikko]

Tuota luonnossa useasti vedet ovat jonkin verran happamia. Varsinkin täällä meillä kotosuomessa kun on humushappoja siellä... Eli juuri koskaan ei vedet ole neutraaleja... Mutta on kyllä siis todella hapanta vetta verkostoon... tulee mieleen että testissäkin voisi olla jotain vikaa...

Ei ehkä Suomessa, mutta vuorialueilla, kuten tässä tapauksessa, vedet ovat yleensä puhtaampia, joten ne ovat lähellä neutraalia ja jopa jonkin verran emäksisiä. Esim. Etelä-Saksassa ja Sveitsissä kraanaveden pH lähentelee kahdeksaa ja kovuus on vähintään 10 °dH. 6.5 on muuten EU:n alaraja juomaveden pH:lle, mutta Norjahan ei ole EU:ta...

[Helinä79]

hymm... Testeissä ei ilmeisesti ole vikaa, vaan vesijohdoissa... Nyt se pH hanasta on 6,5, eli ihan sopivaa sellaisenaan. Taidan kysäistä kunnasta, mikä mättää kun vesiarvot vaihtelee näin älyttömästi. Testaamatta ei uskalla hanavettä laittaa vaihtaessa

[CyberDog]

Tuota luonnossa useasti vedet ovat jonkin verran happamia. Varsinkin täällä meillä kotosuomessa kun on humushappoja siellä... Eli juuri koskaan ei vedet ole neutraaleja... Mutta on kyllä siis todella hapanta vetta verkostoon... tulee mieleen että testissäkin voisi olla jotain vikaa...

Ei ehkä Suomessa, mutta vuorialueilla, kuten tässä tapauksessa, vedet ovat yleensä puhtaampia, joten ne ovat lähellä neutraalia ja jopa jonkin verran emäksisiä. Esim. Etelä-Saksassa ja Sveitsissä kraanaveden pH lähentelee kahdeksaa ja kovuus on vähintään 10 °dH. 6.5 on muuten EU:n alaraja juomaveden pH:lle, mutta Norjahan ei ole EU:ta...

Sillä vesien puhtaudella ei ole välttämättä mitään tekemistä sen pH:n kanssa... Esimerkiksi siellä Sveitsin alpeilla on ihan varmasti happosadetta niinkuin täälläkin. Enemmän sillä on tekemistä mistä ne järvet ja valuma-alueet koostuvat. Eli maa- ja kallioperällä. Sveitsissä kun se on pääsääntöisesti emäksistä ja kalkkipitoista toisin kun Suomessa. Siitä että Suomessa on hapanta ja humuspitoista maaperää aiheutuu sitten sekin että Suomen vesistöt ovat entistä suuremmassa vaarassa happamoitua ja ovat luonnostaankin jo usein happamia.

Edit:
Enpäs huomannut että kysyjä sijaitsee Norjassa. No voisin veikata että suurinpiirtein sama tilanne on siellä kuin täälläkin.