Kalkkivesi, kalkkivesireaktori tai balling? Mikä on oikea?

[referee]

Nyt on siis se tilanne että alkaa olemaan altaassa frageja sen verran että olen miettinyt että millä niiden kasvua voi edistää.
Nyt mietin että mikä olisi oikea ratkaisu. Taitaa olla niin että mielipiteitä on niin monta kun harrastajia. Siis kannattaako hankkia kalkkivesireaktori tai sitten tuo balling systeemi. Molemmat ovat minulle täysin vieraat.
Altaani on 430 l ja siinä ei ole ala-allasta, toki sekin on suunitelmissa. Pinnantasausautomatiikka on ja RO-vettä käytän. Nyt on ruokinnassa korallit Salifert amino coral ja coral food.

Auttakaa aloitteliaa välttämään suurimmat virheet ja sudenkuopat.

[Kimmo S]

kalkkkivesireaktoria ei pidä sekoittaa ballinkiin eikä kalkkireaktoriin.
kalkkivesireaktorilla veteen sotketaan kalsiumhydroksidia. Tämä tuo veteen karbonaattia ja kalsiumia. Usein tämä kalkkivesireaktori on käytössä samaan iakaan kalkkireaktorin tai ballinkin kanssa.




Kalkkireaktori toimii hiilidioksidilla ja sen avulla liuottaa korallimurskasta kalsiumin ja karbonaatin lisäksi magneesiumia.

Ballinkia en tunne kovinkaan hyvin, mutta tällä menetelmällä kh+ca+mg annostellaan nestemmäisessä muodossa. (kuten biocalsium, mutta automatisoituna)

Loppupeleissä omasta näkökulmastani nämä menetelmät ovat yhtä hyviä ja aloituskustannuksiltaan kokolailla samanlaiset. Mielestäni ballinki näyttää pidemmän päälle kalliimmalta.

[referee]

Onko kellään kokemusta siitä, jos tuon kalkkivesireaktorin kytkee toimimaan pinnantasausautomatiikan kanssa jollain tavalla?

Kannattaisiko ensin vaikka ostaa kalkkivesireaktori? Lähinä haluaisin edistää korallien kasvua.

[HillyBilly]

Tuntuu että ennemmin tai myöhemmin nämä kalkkivesireaktorit aiheuttaa jonkun näköisen katastrooffin. Mulla kalkkivesi on suoraan korvausvesiastiassa, sen huonopuoli on että jos sakkaa pääsee letkuun niin mahdollisesti käytössä oleva takaiskuventtiili voi tukkeutua ja vesi ei mene kunnolla läpi.

No parin vuoden käytön jäljiltä aika tukossahan tuo on, senkin vois tietty kokeilla etikassa liottaa.

[KatjaN]

Lisää korvausvesi kalkkivetenä (korvausvesiastiaan sotketaan kalsiumhydroksidia) ja hommaa kalsuimreaktori. Helppoa ja yksinkertaista. Kalkkivesireaktori=kelkkivesisekoitin on ainoastaan vispilä joka sotkottaa kalsiumhydroksidia veteen jota hissukseen lirutetaan altaaseen. Jos ( tai varmaankin voisi melkein sanoa, että kun) tapahtuu vahinko ja kalsiumhydroksidia menee liikaa altaaseen on edessä paljon surua ja ketutusta.

[Kimmo S]

suosittelisin myöskin kalsiumhydroksin sekoittamista suoraan vesiastiaan. Se on hieman sottasempaa, mutta turvallisimpia tapoja toimia hydroksidin kanssa. Ja aivan yhtä tehokas kuin sekoittajakin.

MUTTA muista ottaa hyvin selvää aineesta ennenkuin alat käyttää sitä. sillä voi vahingoittaa itseään (silmiä ja hengitysteitä) + tappaa altaan.

[jusa]

Tuntuu että ennemmin tai myöhemmin nämä kalkkivesireaktorit aiheuttaa jonkun näköisen katastrooffin.

Mulla on ihan sama tunne. Se jolla on ollut reaktori yli 2 vuotta ilman yhtään (melkein) katastrofia huutakoon hep!

[Niilo]

No mulla on ollu deltecin km-500 11kk toiminnassa osmon avulla ja ei moitteen sanaa. Minulla siis vesitilavuus n. 400 litraa. Useimmiten ihmiset käyttää reaktoria liian suurissa altaissa -> korvausvettä tarvitaan enemmän -> mahdollisuus että hydroksidia pääsee altaaseen on suurempi...
Kun täytän reaktorin niin odottelen sen ~20 min että moskat ovat laskeutuneet pohjalle ja laitan käyntiin. Pitää muistaa odottaa hetkinen...

Mutta en ole saanut koskaan edes läheltäpititilannetta aikaan, vielä

[referee]

Nyt siinä kävi niin kun pelkäsin, putosin kyydistä kokonaan.

Siis KatjaN sanoit että sekoitan kalsiumhydroksiidia korvausveteen? Toimiiko tämä ilman kalsiumreaktoria?
Paljonko pitää laittaa kalsiumhydroksidia astiaan?
Mikä määrä on se liika määrä joka tappaa kaikki altaassa?
Miten sitä voi joutua liikaa altaaseen jos pinnantasausautomatiikalla sitä laittaa altaaseen?
Mikä tässä on se heikoin lenkki?

[K.S]

Harrastaja itse on se heikoin lenkki

Jos sekoitat hydroksiidiä korvausveteen ja lisäät sitä esim pilssipumpulla niin se on aika turvallinen.

Jos käytät sekoittajaa ja säädät sen esim 1 tippa / 2 sek. niin se on aika turvallinen.

Jos käytät reaktoria ja säädät co2 oikein ja vielä pH-keskuksen kanssa valvot pH ta niin se on aika turvallinen.

Ja jos käytät balling menetelmää OHJEITTEN mukaan niin sekin on turvallinen.

Eli kaikki katastrofit ovat tulleet lähinnä mutta ei aina siitä että halutaan virittää systeemit äärirajoille ja sen yli.

Tai siitä että joku tekninen vempain on mennyt epäkuntoon.

Tässäkin vaaditaan sitä KÄRSIVÄLLISYYTTÄ ei Ca hyppää optimiarvoille yhdessä vuorokaudessa vaan pikkuhiljaa.

[Mikael]

Kalkkivesireaktorin toiminnasta on kokemusta sekä hyvästä että pahasta. En todellakaan suosittele käyttämään sitä osmolaattorin kanssa koska mahdollisuus vikaantumistilanteessa itse kalsiumhydroksidijauheen pääseminen altaaseen on aika suuri - itselleni on käynyt näin. Se mitä todellisuudessa on tapahtunut on epäselvä mutta sähkökatkoksen yhteydessä ohjausyksikkö näyttäisi voivan seota.

Tunzen osmolaattorin pitäisi pysäyttää pumppaus viimeistään 9-10 minuutin kuluttua pumpun käynnistymisestä (jos itse veden korkeutta valvova mikro ei sitä tee). Minulla kalkkiveden syöttö oli kuristettu siten, että kalkkivettä meni ala-altaaseen aivan pienenä norona. Tuossa 10 minuutissa Deltecin KM500:stä ei ehdi pumppaamaan kalkkivettä pienenä norona niin paljon, että maitomainen osa alkaisi valua ala-altaaseen. Näin kuitenkin oli käynyt.

Minulla on edelleen tuo osmolaattori käytössä mutta se pumppaa vain pelkkää korvausvettä. Annostelupumppu syöttää kalkkivettä Deltecin kautta 24 tuntia vuorokaudessa tiputtamalla sitä tippa kerrallaan. Vuorokauden aikana se ei ehdi syöttää kalkkivettä yhtä paljon kuin vettä haihtuu ja tämän puuttuvan osan sitten osmolaattori lisää puhtaana RO-vetenä.
Oikein hyvin on toiminut.

Hiukan kallis ratkaisu (IKS annostelupumppu 170 euroa) mutta huomattavasti halvempi kuin ne vahingon yhteydessä kuolleet Acrot (jotka kylläkin vakuutus korvasi).