Malja mikä malja

[VilleJ]

Niin tänään taas meinasin sanoa eräässä tavaratalossa asiakkaalle päin naamaan, mutta sain sentään hillityksi itseni - onneksi myyjä osasi kertoa asiakkaalle, miten asiat ovat.

Tutkiessani uutta ruokaa "Spirulina" kuulin, kun asiakas puhui kultakalasta kalamaljassa. No, vaikka kuinka huonotapaista onkin kuunnella muiden keskusteluja, kultakala+kalamalja yhdistelmä laukaisi pienessä pääkopassani pienen pienissä soluissa signaalin "kuuntele" ja kuuntelin ohimennen, mistä keskustelivat.

En ole 100% varma kertoiko myyjä kultiksen tarvitsevan vähintään 50-litraisen akvaarion, mutta toivon kuulleeni väärin ja myyjän sanoneen 150-litraisen akvaarion. Kuitenkin tutkivat akvaariopakettia joka sopisi paremmin karanteeni käyttöön ja poikasten kasvatukseen. No, makukysymys tuokin. Minä vain en tykkää pitää mitään kalaa alle 100-litraisessa.

Mutta voi sitä kultakala parkaa. Höh, perjantai-ilta taas pilalla, kun pitää vain surkutella kultisressukkaa ja töllöttimestäkään ei taida tulla enää perjantaisin mitään - canal/tuusseniltakin tulee tietysti niitä samoja leffoja, jotka pyörineet jo edellisen kuukauden.

Pitäisi tunkea pumpulia paketti korviin, kun liikkuu lemmikkieläinliikkeissä, jotta ei kaikkea kuule, mistä ihmiset keskustelevat. Sitä kun helposti tekisi mieli avata aina suunsa No, tosin tässä pari päivää aikaisemmin erehdyin jälleen kuuntelemaan kahden viereeni tulleen henkilön keskustelua ja korjasin heidän "ihmettelyjään", kun luulivat mustanorsukalan olevan mustaveitsikala. No, onhan niillä sama pohjaväri

Jaa, juu.. Sitä varmaan viettänee liikaa neljän seinän sisällä eristettynä 24h/vrk, kun kuuntelee jo muidenkin keskusteluja kuin mummot ikään Täytynee käyttäytyä paremmin jatkossa.

[pehis]

Kerrotaanpas tässä samalla vähän aiheeseen liittyen. Sattui tässä n. pari tuntia sitten...
Törmäsin käytävällä yhteen naapureistani ja jutustelu sattui siirtymään akvaarioihin, kun heilläkin semmoinen kuulemma on. No naapuri kertoili ylpeänä kuinka heidän (parta)monninsa ovat lisääntyneet jne, mutta valitettavasti oli päässyt suurin osa kuolemaan kun oli ukki käydessään vähän ruokkinu liikaa. Myötäilin vain että sattuuhan niitä aina vahinkoja, mutta siinä vaiheessa meinasi jo hieman hämmästyttää, kun naapuri jatkaa "niin kun ei semmosessa pikku maljassa oikein pysty mitään moottorisoituja suodatusjuttujakaan pitämään"...

Sitkeitä sissejä ne on nuo partamonnitkin.

[villimilli]

Liittymättä aiheeseen...

Ensimmäisen akvani ostin eräältä sukulaiseltamme, joka oli ostanut altaan vain koska oli ylimääräistä rahaa. Allas oli 60-litrainen, aluksi tyttö hoiti sitä ihan mukavasti - vedenvaihdot yms ok, tosin ihmettelemistäkin oli: joka siivous oli aivan liian perustellinen: hän repi kaikki kasvit irti ja pesi nekin kraana veden alla, kalat sankkoon ja hiekat pesuun ja vesi kokonaan uusiksi.

NO akvaariota hoidettiin näin jonkin kaksi kuukautta ja sitten siihen kyllästyttiin hoito väheni - vesi kerkesi haihtua puoleen ennen siivousta ja allas haisi kuvottavalle. Valona toimi tavallinen yövalo, joka oli laitettu akvaarion viereen niin, että valo tuli sivulta. Ainoana elektroniikkana altaassa oli hapetin, joka oli pellenaamarin alla - koska naamari oli niin "hauska". Kasveja ei ollut - pientä suodatustahan niilläkin on... Kalastona siellä oli silloin n. 10 palettikalaa, kymmenisen platyä monine poikasineen ja "sateenkaarikaloja" (=miljoonakaloja). Noihin aikoihin isäni toi työmaalta minulle kaksi vesilätäköstö löytämäänsä kolmipiikkiä ja minä onnellisena hoitelin näitä jääkaapin lokerossa, hapetin minulla oli ja valo... Aina tuon sukulaisen luona käydessäni sain (rankutettuani puolisen tuntia) ruokkia gerbiilit (ja siivota häkit) sekä vaihtaa altaaseen vettä ja siivoilla sitä muutenkin, kuolleet kalat pois yms... Sitten hoito loppui kokonaan - ruokaa kaadettiin joka toinen (jos niinkään useasti) altaaseen kamalan paljon ja altaan huolto jäi 8% minulle. Sovittiin sitten hinnasta ja ostin altaan - palettikalat hilasin eläinkauppaan ja ostin kasveja ja suodattimen. MIljoonakalat jäi kolmipiikkejen kanssa - platyt olivat jo kuolleet.

Noin alkoi minun akvaarioharrastukseni ja innotus on vain kasvanut. Nyt olen tuon kuuskymppisen myynyt ja sen tilalla on kaksi isompaa pönttöö.

[VilleJ]

Ensimmäisen akvani ostin eräältä sukulaiseltamme, joka oli ostanut altaan vain koska oli ylimääräistä rahaa. Allas oli 60-litrainen, aluksi tyttö hoiti sitä ihan mukavasti - vedenvaihdot yms ok, tosin ihmettelemistäkin oli: joka siivous oli aivan liian perustellinen: hän repi kaikki kasvit irti ja pesi nekin kraana veden alla, kalat sankkoon ja hiekat pesuun ja vesi kokonaan uusiksi.

Kuulostaa tutulta Tuollainen se käytäntö oli vielä 80-luvullakin, kun loppupuolella siinä 10-vuotiaana sain ensimmäisen akvaarioni. Sitä pestiin muutaman kuukauden välein kokonaan - siis kaikki. Ja kalat olivat tietysti 10-vuotiaan valitsemia, kultakala + platyt + millikset + tetrat etc... Eihän siitä kyllä kukaan muu ollutkaan kiinnostunut kuin minä, joten ei se akvaario oikein toiminut niin kuin piti. Eikö olekin yllättävää em. hoidolla ja kaloilla?

Itse asiassa en tiedä, mitä sille akvaariolle tapahtui. Heitettiinköhän se roskiin vai annettiinkohan jollekin...

[2035]

Tällaisissa tilanteissa minä en ikävä kyllä osaa pitää suutani kiinni.. Minusta jokaisen kuuluisi älähtää, kun kuulee tämmöstä. Saahan siitä haukut omaan niskaan mutta ainakin kuvittelisin, että rääkkääjät jäisi vähän miettimään kritiikkiä.. Sen älähdyksen voi mainita aina sivistyneesti, se on tosin eriasia miten siihen vastataan.

[villimilli]

Tottakai pitäs ainkin yrittää neuvoa, muttakun ei siitä yleensä tommosissa tilanteissa oo apua. Ja onkos nyt kovin vakuuttavaa jos näin nuori kuten esim minä tulee selittämään jollekin aikuisella sitä vaan saa kuulla, että kukakohan tässä nyt on se viisaampi? Ei oo ilmeisesti kovin vakuuttavaa...

[Maisu]

Kuulostaa tutulta Tuollainen se käytäntö oli vielä 80-luvullakin, kun loppupuolella siinä 10-vuotiaana sain ensimmäisen akvaarioni. Sitä pestiin muutaman kuukauden välein kokonaan - siis kaikki.

Ei tuo mikään "käytäntö" kyllä ollut 80-luvun lopulla, ei edes alkupuolella. Kummasti minäkin osasin pari kirjaa luettuani vuonna 1980 vaihtaa akvaariosta puolet vedestä viikottain ja hoitaa sitä muutenkin suunnilleen kuten nytkin, tekniikkakin oli täysin vastaavaa kuin mitä minulla saman kokoisessa akvaariossa (63 litraa) on vielä tänäkin päivänä. Kasvit tuli ehkä nyhdettyä pohjasta turhan usein mutta hyvin ne silti kasvoivat.


-maisu-

[VilleJ]

No, ehkä teillä päin... Meillä päin kun suodatustakin hoiti ilmapumppuun liitetty sisäsuodatin, jossa oli vanua sisällä

No, ei nyt ehkä "yleinen käytäntö", mutta kuitenkin näin monet hoitivat akvaarioitaan tuolloin ja samantapaisia ohjeita tuli - silloin kun ei ollut näin hienoa "verkkoakaan" selattavana...

[Behemot]

Mitäpäs pidätte tällaisesta strategiasta: jos joku kertoo minulle hoitavansa akvaariota aivan väärin, aloitan kritiikkini yleensä sanomalla että ennen vanhaan akvaarioita hoidettiin noin (oli se tarkasti ottaen totta tai ei), mutta nykyään tälläkin alalla on tapahtunut kehitystä. Parin ihmiskokeeni mukaan menetelmä tepsii ainakin sen verran että ihmiset alkavat kiinnostuneena kyselemään "nykyaikaisesta" akvaarionhoidosta. Toinen hyvä keino on pyytää eläintenkiusaaja kyläilemään ja esitellä sille oma akvaarionsa. Yleensä ihmiset kuitenkin haluavat että akva on hienon näköinen, ja jos jollakulla on rehevä vedenalainen puutarha nurkassaan, tältä joltakulta otetaan useimmiten mielellään hoitoneuvoja vastaan Kun kyse on eläinten hyvinvoinnista, pieni juonikkuus on kait sallittua...

[villimilli]

Täytyy yrittää kokeilla Behemontin stragediaa... Kuulostaa ihan hyvältä

[Blue]

Liittymättä aiheeseen...

Ensimmäisen akvani ostin eräältä sukulaiseltamme, joka oli ostanut altaan vain koska oli ylimääräistä rahaa. Allas oli 60-litrainen, aluksi tyttö hoiti sitä ihan mukavasti - vedenvaihdot yms ok, tosin ihmettelemistäkin oli: joka siivous oli aivan liian perustellinen: hän repi kaikki kasvit irti ja pesi nekin kraana veden alla, kalat sankkoon ja hiekat pesuun ja vesi kokonaan uusiksi.

NO akvaariota hoidettiin näin jonkin kaksi kuukautta ja sitten siihen kyllästyttiin hoito väheni - vesi kerkesi haihtua puoleen ennen siivousta ja allas haisi kuvottavalle. Valona toimi tavallinen yövalo, joka oli laitettu akvaarion viereen niin, että valo tuli sivulta. Ainoana elektroniikkana altaassa oli hapetin, joka oli pellenaamarin alla - koska naamari oli niin "hauska". Kasveja ei ollut - pientä suodatustahan niilläkin on... Kalastona siellä oli silloin n. 10 palettikalaa, kymmenisen platyä monine poikasineen ja "sateenkaarikaloja" (=miljoonakaloja). Noihin aikoihin isäni toi työmaalta minulle kaksi vesilätäköstö löytämäänsä kolmipiikkiä ja minä onnellisena hoitelin näitä jääkaapin lokerossa, hapetin minulla oli ja valo... Aina tuon sukulaisen luona käydessäni sain (rankutettuani puolisen tuntia) ruokkia gerbiilit (ja siivota häkit) sekä vaihtaa altaaseen vettä ja siivoilla sitä muutenkin, kuolleet kalat pois yms... Sitten hoito loppui kokonaan - ruokaa kaadettiin joka toinen (jos niinkään useasti) altaaseen kamalan paljon ja altaan huolto jäi 8% minulle. Sovittiin sitten hinnasta ja ostin altaan - palettikalat hilasin eläinkauppaan ja ostin kasveja ja suodattimen. MIljoonakalat jäi kolmipiikkejen kanssa - platyt olivat jo kuolleet.

Noin alkoi minun akvaarioharrastukseni ja innotus on vain kasvanut. Nyt olen tuon kuuskymppisen myynyt ja sen tilalla on kaksi isompaa pönttöö.

Juu, tuo on vielä pientä! Ostin 90-luvun alussa 25-litraisen akvaarion, jossa oli 4 palettikalaa, keltarihmakala ja partamonni.. saattoi olla muitakin.. no paletit hoksasin lopulta kuskata kauppaan, ei siksi että olisivat liian pienessä, vaan siksi että tappelivat. Jep.. no harrastus on onneksi kehittynyt parempaan suuntaan. Kuten monet muutkin, olen pitänyt kultakaloja 100-l altaassa ja ties mitä muuta.. no ei enää! Kiitos tämän palstan ja aikoinaan hyvänkin suomi24:n

[Chyental]

Kyllä olen minäkin syyllistynyt vääränlaisten kalojen hankintaan, sekä kalojen pitämistä liian pienessä altaassa. Joissain tapauksissa myyjän ohjeita seuraten, joissain tapauksessa tietoisesti (esim just suurempi allas tulossa, tai yllättäen joku allas hajonnut).