Valvoja: Moderaattorit
Kertokaahan kaikki mitä tiedätte taistelukalojen lisääntymisestä akvaariossa.
Aion ostaa 70l akvaarioon 1 taistis uroksen ja 2 taistis naarasta.
muina kaloina on 5 kardinaali-ja 5 neontetraa, 1 kupariminno, 1 täplämonni ja 1 partamonni+planktonarapu.
Taistelukala
Betta splendens engl. Siamese fighting fish
Taistelukalan akvaario
Suurta akvaariota ei kaunis taistelukala tarvitse- muttei se kuitenkaan pärjää maljakossa kuten USA:ssa myydään. USA:ssa oli villitys "osta kasvi niin saat mukana taistelukalan maljakossa joka ei tarvitse mitään hoitoa- se syökin kasvin juuria!"
Sopiva akvaarion koko on yli 40 litraa yhdelle taistelukalalle. Naaras ja koiras tarvitsevat litroja enemmän- satalitraisessa menee pariskunta- kokoa tärkeämpi tällaisessa tapauksessa on kuitenkin kalojen "luonne" ja kasvien määrä. Kasveja on oltava paljon naaraan turvaksi, sillä koiras ottaa naaraasta hyvin äkäisesti mittaa mikäli se on agressiivisen luontoinen- taistojen joukosta löytyy paljon flegmaattisiakin yksilöitä jotka osaavat kunnioittaa toista osapuolta, mutta ärhäköitä on myös paljon- tuuripeliä kummanlaisen saat.
Taistelukalan akvaarion lämpötilan on oltava koiraan vuoksi 24 astetta tai yli. Naaras elelee varsin tyytyväisenä vielä matalammassakin lämpötilassa.
Yleisesti sanotaan kutuvietin heräävän taistelukaloilla n.27:ssä asteessa, mutta oikeassa olosuhteissa oikeiden yksilöiden kanssa kutu voi alkaa viileämmässäkin.
Taistelukalan ulkonäöstä ei uskoisi että se elelee mielellään kasvillisuuden keskellä, mutta näin kuitenkin on. Taistelukalat pujahtelevat kasvillisuuden välistä ja pintakasvillisuuskin osoittautuu tarpeelliseksi silloin kun kutuhalu herää, sillä koiraat rakentavat kuplapesänsä sen varaan. Kudun aikana naaraalle on kasvillisuus on elintärkeää, sillä koiras osaa olla oikea sika ja vahingoittaa naaraan eviä yrittäessään heittäytyä romantikoksi. Koiras ei yleensä aja naarasta pitkään takaa kasvillisuuden keskellä sillä siinä se häviää kyllä- onneksi sillä koiraan otteet ovat monesti todella raisut.
Koiraan vuoksi altaassa ei saa olla kova virtaus. Jälleen naaras pärjäisi voimakkaammassakin- naaraat tuntuvat usein hakeutuvankin hieman voimakkaampaan virtaan.
Taistelukalan luonne
Taistelukalalla jos millä näkyy selvästi niiden persoonat. Nykyiset altaassa olevat ovat varsin rentoja ja rauhallisia mutta Eräs taistelukalakoiras oli todellinen porsas ilman minkäänlaisia käytöstapoja (tasavertaisuuden vuoksi niitä voi nykyään kaloiltakin vaatia). Se jo eläinkaupassa kävi rähisemään noitamonnille ja kaikille muille eteentuleville. Se otti asiakseen tapella kaupan akvaarion lasien kanssa hyökkäilemällä niitä päin, mikä ei viittaa aivan terveeseen mielenlaatuun. Kotiin päästyään se kävi rettelöitsemässä aivan jokaiselle vuorotellen. Naarasta se kiusasi siinä määrin että siirsin naisen pois. Koiras kuoli parin viikon jälkeen. Evät ehjinä, ilman mitään ulkoisia merkkejä tai ennakkovaroituksia, mikä näyttää olevan taistoille varsin yleistä. Veikkaan että kyseessä on taas ahkeran jalostuksen varjopuoli- vastaavanlaisena kuin miljoonakaloilla, joilla on ikävänä tapana kupsahtaa syyttäsuotta.
Taistelukalojen seura
Suosittelen varauksella taistoja neontetran seuraan sillä epäilen niiden nyppineen taistelukalan eviä, joskaan en ole saanut siihen minkäänlaista varmistusta sillä taistojen evät ovat nyt olleet aivan moitteettomassa kunnossa neontetrojen seurassa (huolimatta siitä että allas oli aiemmin 200 litraa ja nyt 180 litraa.) Mutta varmasti sopivaa seuraa ovat esim. rubiinitetrat joiden kanssa elävä taistelukala on saanut pitää evänsä aivan täysin ehjinä ja pitkinä. Musta-aavetetran kanssa taisto saa pitää evänsä mutta luonteet ja tavat eivät niillä käy aivan yksiin: Taistelukalanaaras viihtyy kyllä niiden kanssa erityisen hyvin, mutta koiras ei. Koiraat joita olen niiden kanssa pitänyt ovat saaneet pitää evänsä musta-aaveiden altaassa täysin vahingoittumattomana, mutta taistelukalakoiraat selvästi hermostuvat niiden "reviirin" puhtaanapidosta.
Naaraat ovat saaneet olla musta-aavetetrojen joukossa täysin rauhassa eikä niitä näytä hetkauttavan jostain pinkaiseva musta-aavetetra, joten niiden kanssa taistelukalanaaraat viettävät oikein rattoisaa elämää. Melkeinpä menisin kuitenkin lukemaan musta-aavetetrankin sopivien kalakaverien joukkoon mikäli tilaa on paljon, jolloin taisto tuskin edes osuu musta-aaveiden reviirille, mutta kehotan silti tarkkailemaan tilannetta. Monnistenkaan kanssa en ole huomannut tai kuullut taistoilla olevan minkäänmoisia ongelmia vaan ruokailukin hoidetaan sulassa sovussa.
Yleensä suositellaan kahta naarasta. Tämä neuvo toimii kuitenkin vaan mikäli valitut naaraat tulevat toimeen keskenään. Taistelukalakoiras viihtyy haaremissa, mutta myös yksin - mutta viihtyykö naaraat haaremissa onkin sitten eri asia. Mutta piti sitten pariskuntaa tai ryhmää akvaariossa on tärkeätä että kasvillisuutta on todella paljon - yhteiselo ei muuten ole herkkua, ainakaan naaraille. Yli-agressiiviset yksilöt ovat ilmeisesti varsin yleisiä.
Taiston evät eivät kuitenkaan tuhoudu vain sopimattomien kala-kavereiden toimesta vaan taistelukalojen ahkera jalostus, jolla pyritään mitä erikoisempiin evämuotoihin ja väreihin, samalla monesti haurastuttaa jo helposti vahingoille alttiita eviä. Tästä hyvänä esimerkkinä on että taistelukalan evät eivät pysy ehjinä niinkään luonnollisen tapahtuman kuin parittelun aikana vaan rispaantuvat. Naaraiden lyhyet evät eivät niinkään joudu muiden kalojen kohteeksi mutta koiraat kosiskellessaan naarasta voi haukata evistä paljonkin palasia, jossei ei-innostunutta naarasta poisteta tai sille ei tarjota riittävästi mahdollisuuksia piiloutua koiraalta esim. kasvien suojaan.
Koiraista
Koiraat ovat huomattavasti herkempiä kuin naaraat. Lämpötilalla on huomattavasti suurempi merkitys koiraalle kuin naaraalle sillä ennen kestävä taistelukalakoiras on saanut osansa ihmisten näpeistä kun ihminen on tahtonut luoda suuret liehuvat evät, eikä ole kiinnittänyt tarkkaa huomiota kannan muuhun suojelemiseen: jalostettu taistelukala on herkistynyt.
Kaksi koirasta ei sovi samaan altaaseen ellei akvaario ole todella suuri. Jossain tapauksessa on saman poikueen koiraat tulleet toimeen keskenään sekä myös kasvirikas suuren suuri allas voi olla onnistunut resepti kahden koiraan yhdistämiselle: tai sitten sekin katasfrofi.
Ulkomailla vielä vaalitaan koiraiden äkäistä luonnetta, mutta kotimaassa on jopa suuntausta jossa agressiivisuus pyritään kitkemään kokonaan pois.
On vallan hyvä sääntö: mitä suuremmat ja komeammat evät, sitä suuremmalla todennäköisyydellä on parempi jättää kala myyntialtaaseen. Taistokoiraan eliniänodote on muutenkin lyhyt kaupanhyllyn ja kotialtaan välillä, sillä monet kauppaan asti tulleet koiraat ovat jo vuoden vanhoja siinä vaiheessa eli joksenkin puolet elämästä on jo eletty.
Naaraista
Naaraat ovat huomattavasti sitkeämpiä eivätkä ole moksiskaan tilapäisesti viileämmästä vedestä
Naaraan evät rikkoutuvat koiraan vuoksi useimmin kuin minkään muun lajin edustajan toimesta. Kalakavereiden valinta ei siis ole niin tarkka projekti kuin koiraan tapauksessa.
Taistelukalanaaraat ovat välillä varsin äkäisiä toisilleen, mutta muille kaloille niistä ei ole ongelmaa. Mikäli naaras näyttää joutuvan rähinöihin joka hetki koiraan kanssa niin että se jopa tappelee vastaan voi kyseessä olla lyhyteväinen koiras ja siten on tärkeää erottaa nämä. Koiras kyllä ajaa naarasta takaa, mutta koiraan evät eivät yleensä siitä mene miksikään elleivät kalat kude.
Naaraita on harvinaisen helppo lapota sillä ne ovat- jos vielä mahdollista uteliaampia kuin koiraat.
Taistelukalanaaraat ovat huomattavasti pidempi-ikäisiä kuin koiraat ja taistonaaras kotialtaassa kaksi vuotta ei ole harvinainen tapaus..
