pH:n raju putoaminen, pehmeä vesi

[jarvij]

Ei tuule mitään pikahissiä, sillä vedenvaihdoissa voidaan käyttää astiaa, jonka pohjassa on pieni reikä. Astiaan liotetaan tarvittava määrä ruokasoodaa ja sen verran vettä kuin akvaariota täytettäessä ajallisesti tarvitaan. Astia sijoitetaan niin että vesi siitä valuu uuden veden sekaan samalla kun akvaariota täytetään. Uuden veden karbonaattikovuus on siis heti koko ajan sama kuin akvaariossa jo ennestäänon. pH sitten ratkaisee veden karbonaatti/vetykarbonaattisuhteen. Mikä suurempi KH on, sitä vähemmän pH muuttuu.

Liuenneet karbonaatit ja vetykarbonaatit sitovat happoja (haponsitomiskyky). Siis pH:n lasku estuu tai hidastuu.

[111na]

Tarjoat ratkaisuksi lisätä vedenvaihdossa vetykarbonaattia, mutta se ei välttämättä tässä käy, koska silloin pH nousee toivomattoman korkealle. Toivottu pH on sellainen että siihen tässä liittyy matala KH. KH laskee vedenvaihtovälillä ja siksi sitä on lisättävä keinolla tai toisella silloin - pH:n liiallisen alenemisen estämiseksi.

*Tetran pH-tippatesti taitaa muuten olla sellainen, että se näyttää jotakuinkin puoli astetta liikaa.

Unohtakaa tämä ja muistakaa että tippatestit eivät ole tarkkoja.

[Taija]

Palatakseni omaan ongelmaani...

Onko teillä mielipidettä tuon KH plussan käyttämisestä?
Voiko sillä olla sivuvaikutuksia?

Se vaikuttaa yksinkertaisimmalta ratkaisulta? Toki on hintavaa, mutta ei tuosta ruokasoodatemppuilusta taida oikein mitään tulla?

hmm...

[111na]

Pitäisi tietää mitä kyseinen tuote sisältää. Periaatteessa se voisi olla jopa täysin samaa kuin ruokasooda, mutta mahdollisesti laimeampaa. En tunne markkinoiden aineita kuitenkaan. Ruokasoodan lisääminen vedenvaihdon välillä ei ole sen kummempaa kuin kalojen ruokinta. Tokihan se täytyy ripauttaa vesilasiin ensin eikä suoraan akvaarioon, jottei kalat ota sitä suuhunsa. Ja voit laittaa sitä tietysti vedenvaihdossa, jos pH ei nouse siinä sitten liian korkeaksi. Näinhän nyt olit kai jo tehnytkin ja jos pH ei enää laske liikaa asia onkin jo ratkaistu. Vielä voi miettiä ja seurata sitä, miten estät pH:n hypähtämisen vedenvaihdossa liikaa ylöspäin.


Ruokasoodapakkauksesta (leivinjauhe) pitää tarkistaa että se on 100% natriumvetykarbonaattia (natriumbikarbonaattia), sillä on myös tuotteita, joissa on lisäksi jotain muuta. Vieläpä samannäköisissä purkeissa.

[jarvij]

Molemmat ovat jauheita, joten yhtä väkeviä pakkauksissaan. Vasta vesiliuoksessa voi väkevyys muuttua.
Ruokasoodan käyttövaikeus on tehty vaikeus, koska noiden käyttö on tasan tarkkaan samanlaista.
Molemmat nostavat karbonaattikovuutta ja pH:ta, koska se on karbonaattien ominaisuus.

[111na]

Molemmat ovat jauheita, joten yhtä väkeviä pakkauksissaan. Vasta vesiliuoksessa voi väkevyys muuttua.

Lopuksi olen ehkä pikkumainen, mutta en usko etteikö jauhetta voisi jatkaa toisella jauheella. Hyvää viikonloppua, ensi viikkoon!

[jarvij]

Tarjoat ratkaisuksi lisätä vedenvaihdossa vetykarbonaattia, mutta se ei välttämättä tässä käy, koska silloin pH nousee toivomattoman korkealle. Toivottu pH on sellainen että siihen tässä liittyy matala KH. KH laskee vedenvaihtovälillä ja siksi sitä on lisättävä keinolla tai toisella silloin - pH:n liiallisen alenemisen estämiseksi.

Joku ei nyt ole sisäistänyt jotain. Jos KH laskee, niin mikä sitä vedenvaihtovälillä laskee ja miksi; jos se kuitenkin laskee, niin sitä on alunperin liian vähän. Kasvit toki käyttävät karbonaatteja hiilen lähteenään, mutta silloin pH pyrkii nousemaan. Vetykarbonaatti -> karbonaatti -> emäs.
Matala KH ei estä pH:n laskua, koska silloin haponsitomiskyky on alhainen. KH on hyvä pitää alueella 2-3 ja hiilihapolla pH sopivana. Pitää muistaa karbonaattipuskuri. KH siis niin korkeaksi ettei pH mainittavasti laske vedenvaihtovälillä.

[111na]

Joku ei nyt ole sisäistänyt jotain.

No kiitos vain, ehdin nähdä tämän. Niin mikähän sitä laskee, kun se kerran useimmilla laskee! Ehkäpä kuormituksen happamoittava vaikutus (nitrifikaatio).


"Tarjoat ratkaisuksi lisätä vedenvaihdossa vetykarbonaattia, mutta se ei välttämättä tässä käy, koska silloin pH nousee toivomattoman korkealle."

"Jos KH laskee, niin mikä sitä vedenvaihtovälillä laskee ja miksi; jos se kuitenkin laskee, niin sitä on alunperin liian vähän."

Liian vähän?

Suosittelen tämänkin keskustelun lukemista uudelleen, jokaisen kirjoitusta ja sanomaa, jokaiselle. (Nyt en palaa enää. )

[jarvij]

pH laskee, jos KH on kuormituksen nähden liian alhainen. Tätä tässä on yritetty tolkuttaa. Toisaalta kasvien yhteyttäminen pyrkii pH:ta nostamaan. Näin käy, jos KH on kasvien yhteyttämiseen liiian alhainen ja/tai hiilidioksidia on liian vähän.
KH = karbonaattikovuus. Karbonaattikovuutta on liian vähän, jos pH vedenvaihtovälillä laskee mainittavasti. Sitä on siis nostettava ja pH voidaan edelleen pitää hiilidioksidilisäyksellä tarkoitetussa.

Edelleen siis tuo puskurivaikutus.
Karbonaattikovuutta ei kuitenkaan tule muuttaa kalkilla, sillä kalkki saostuu ja liukenee koko ajan. Hapon lisääminen liuottaa kalkkia ja pH nousee. Taas lisää happoa ja kalkkia liukenee lisää ja pH noousee. Samalla nousee myös KH, kunnes tulee seuraava vedenaihto ja hissi alkaa alusta. Kalkki ei liukene emäksiseen veteen, mutta happojen vaikutuksesta kyllä.

[teemu7117]

teemu7117 kirjooitti:
" Eikö tuo allaolevassa linkissä oleva taulukko kerro sen, että kuinka paljon hiilidioksidia voi korkeintaan imeytyä veteen? Eli esimerkiksi jos altaassa on tuo KH vaikka 1.5 ja veden pH vaikka 6.8 niin on mahdotonta saada veteen enempää kuin tuon 7.0 mg/l hiilidioksidia? Olenko käsittänyt oikein?

jjärvi kirjoitti:
Ei kerro. Kertoo paljonko hiilidioksidia on liuenneena kun pH on jotain ja KH samoin. Llisää liukenee kovinkin runsaasti (ja paineessa melkoisesti, avaa limsapullo, niin ...) jos sitä vain veteen syötetään. Mutta jos lisää liuotat, niin toki pH ja KH muuttuvat samalla
_________________

Eli siis kertoo. Mikäli KH on siis tuo 1.5 ja pH 6.8 niin tuon 7mg/l verran on vedessä korkeintaan hiilidioksidia. Jos pH tuosta lasketaan vaikka esimerkiksi jollain vahvalla hapolla 6.0 niin mistä veteen siis ilmestyisi tuo 44-7=37 mg/l lisää hiilidioksidia?

Kun en ole vahvoja happoja veteen laittamassa niin voin turvallisesti lisätä hiilidioksidi levitystä, kunhan tarkkailen vesiarvoja ja katselen tuosta taulukosta, ettei vedessä ole liikaa hiilidioksidia.

Elikkä vesi arvoja tarkkailemalla pystyn siis estämään liiallisen hiilidioksidin määrän vedessä. Jos lisään hiilidioksidin määrää tuosta siten, että pH laskee vaikka 6.6 niin hiilidioksidia ei vieläkään ole liikaa. Jos pH alkaa reilulla hiilidioksidin lisäämisellä laskea jo vaikka 6.2 niin sitten voin taas poistaa lisäämiäni kiljupulloja jne.

Olettaen siis että hiilidioksidin lisäys ei vaikuta KH:arvoon, jota voin siis testillä myös tarkkailla.

[jarvij]

" Eli siis kertoo. Mikäli KH on siis tuo 1.5 ja pH 6.8 niin tuon 7mg/l verran on vedessä korkeintaan hiilidioksidia. Jos pH tuosta lasketaan vaikka esimerkiksi jollain vahvalla hapolla 6.0 niin mistä veteen siis ilmestyisi tuo 44-7=37 mg/l lisää hiilidioksidia? "

Oletko aivan varma että moisen vahvan hapon lisäyksen jälkeen KH on edelleen sama. Nimittäin jos se onkin alempi, ja karbonaateista on vapautunut lisää hiilidioksidia, kun karbonaatit ovat korvautuneet kyseisen hapon suoloilla?

[teemu7117]

Oletko aivan varma että moisen vahvan hapon lisäyksen jälkeen KH on edelleen sama. Nimittäin jos se onkin alempi, ja karbonaateista on vapautunut lisää hiilidioksidia, kun karbonaatit ovat korvautuneet kyseisen hapon suoloilla?

Niinpä niin. Nuo omat esimerkkini ovat hieman holtittomia, mutta pointti on tainnut jo tässä itselleni selvitä. Jos unohdetaan vahvat hapot ja keskitytään tuohon hiilidioksidin lisäämiseen.

Matala KH ei estä pH:n laskua, koska silloin haponsitomiskyky on alhainen. KH on hyvä pitää alueella 2-3 ja hiilihapolla pH sopivana. Pitää muistaa karbonaattipuskuri. KH siis niin korkeaksi ettei pH mainittavasti laske vedenvaihtovälillä.

Eli tälläistä tilannetta haen itsekin eli nimenomaan yritän ruokasoodalla nostaa KH:n sen verran korkeaksi, että se estää pH:n heittelyt ja hiilidioksidilla laskea sitten tuon pH:n 7 alle, jotta vesi olisi sopivaa kaloilleni.

Olen nyt huomannut, omassa akvaariossani näitä arvoja seuraillessa, että ainakaan 1-1.5 välillä oleva KH ei riitä vielä pitämään arvoja tasaisina. Syystä tai toisesta tuo KH tippuu vedenvaihtovälillä. Tarkkoja arvoja en nyt koneen viereen saa, mutta tälläistä kiertoa on ollut:

Alkuperäinen tilanne, jossa aloin ruokasoodaa lisäämään:
KH:painunut hyvin lähelle nollaa-pH alkaa romahtamaan nopeasti arvosta 6.5 arvoon 5.9

Hieman ruokasoodaa lisää:
KH:edelleen 0-0.33 ja pH 6.4

Vähän kerrassaan ruokasoodaa lisää ja useiden lisäysten rauhalliseen tahtiin jälkeen:
KH:0.66-1.00 ja pH ~7

Edelleen ruokasoodaa lisää
KH:1.33-1.5
pH: korkeimmillaan 7.2

Hiilidioksidin levittimet takaisin altaaseen ja parin päivän päästä

KH:0.66-1.00
pH:~7

Eli seuraavaksi yritän hivuttaa KH:n hieman 2 päälle vähän kerrallaan tarkkaillen samalla pH:ta

Toiveissa olisi saada tuo KH tosiaan 2 päälle ja pysymään siellä ja pH nyt näillä hiilidioksidi määrillä pysymään siinä 7 tienoilla ettei kauheasti menisi päälle, kun happaman veden kaloja ammeesta kuitenkin löytyy.

Tämän jälkeen olisi tarkoituksena saada hiilidioksidia lisäämällä tuo pH sitten painettua tuonne hieman seiskan alle ja jos kaikki menee hyvin niin tuo KH:kin vielä pysyisi sitten 2 päällä.

Epävarmuus tekijöinä ovat tuossa hiilidioksidin lisäämisessä se, että altaan ilmastus ja vedenkierto sinänsä poistanevat tuota hiilidioksidia melko tehokkaasti ja hiilidioksidin määrä vaihtelee melko lailla noissa kiljupöntöissä sitä mukaa miten ne käy. Olen aiemminkin yrittänyt pitää käymisen reiluna ja tasaisena vaihtamalla kiljusotkut kerran viikkoon noista kummastakin kiljupöntöstä, siten että toisen vaihdan aina viikonloppuna ja toisen keskellä viikkoa.

Sitä tuolla jossain aiemmin kyselin, että kuinkahan nopeasti tuota KH:ta uskaltaa nostaa? Stressaako kaloja enemmän kertarykäisyllä tuon KH:n nosto vai se, että KH heittelee pitkin viikkoa nousten ruokasoodan lisäyksellä ja laskien siinä välillä? pH:n olen onnistunut kuitenkin pitämään melko vakaana tämän temppuilun ajan.

Osalla kaloista on ilmemmyt hieman kidusoireita tässä kokeilun aikana, muttei kuitenkaan vakavissa määrin. Sinänsä nuo satunnaiset hankailut pohjaan ei enää nosta jokakerta sydäntä kurkkuun, kun tässä on nyt matkanvarrella tullut jo monia syitä jonka takia nuo kalat ovat itseään johonkin hanganneet.

[111na]

Karbonaattikovuutta on liian vähän, jos pH vedenvaihtovälillä laskee mainittavasti. Sitä on siis nostettava ja pH voidaan edelleen pitää hiilidioksidilisäyksellä tarkoitetussa.

Aika tekniseksi menee käytännössä tuon toteutus. Tuossa Teemukin juuri kokeilujaan selostaa. Tosin kiljupullon vaikutus voisi olla suurempikin kuin hänellä, mutta pH:n vakauteen tarvitaan huolellista paneutumista kiljupullojen huollon kanssa tai kalliit hiilidioksidilaitteet.

Edelleen siis tuo puskurivaikutus.
Karbonaattikovuutta ei kuitenkaan tule muuttaa kalkilla, sillä kalkki saostuu ja liukenee koko ajan. Hapon lisääminen liuottaa kalkkia ja pH nousee. Taas lisää happoa ja kalkkia liukenee lisää ja pH noousee. Samalla nousee myös KH, kunnes tulee seuraava vedenaihto ja hissi alkaa alusta. Kalkki ei liukene emäksiseen veteen, mutta happojen vaikutuksesta kyllä.

Vaikealta saat sen näin kuulostamaan, mutta mitä väliä noilla seikoilla on, jos pientä liukenemista kuitenkin käytännössä tulee? En voi olla tuomatta tähän lähes samaan aikaan kirjoitettua toisaalta: "Tottakai sinpukan ja kotiloisen kuoret liukenevat hitaasti akvaariossa olevien happojen vaikutuksesta, ei sitä voi kiistää, mutta niin hihasta ja vähäpätöistä tuo liukeneminen on ettei se juuri vedenlaadussa näy.

Tämäkään ei ole kiistanalainen, vaan yksiselitteisesti kokeiltavissa oleva asia. Kaksi samanlaista akvaariota, joiden pH säädetään vaikka arvoon 6,5 ja pidetään siinä. Sitten toiseen pannaan simpukan kuori. Seurataan edelleen molempien pH:ta, ja...?"
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 4&start=15

Korallimurskeesta ei ilmeisestikään mainittavaa apua ole?

Kyllä sitä tai muuta kalkkipitoista voi kokeilla - ei ole kiellettyä! Sopivan materiaalin, sijoituspaikan ja määrän suhteessa vedenvaihtoihin kanssa saattaa toimia kuin nakutettu estämään liiallista pH:n alenemista. Se vaikuttaa myös kovuutta nostavasti (GH), mutta saako tätä mitattua tavanomaisin testein, lienee kyseenalaista.

Pieni hidas vaikutus, mikä vedenvaihdossa aina taas "nollautuu". Ja mitä happamempaa, sitä nopeammin sitä liukenee. Itsesäätelevyyttä tässä mielessä.

Eli sopivaa vaikutusta voi hakea kokeilumielinen. Kannattaa toki mittailla pH-, KH- ja GH arvoja. Kalkkipitoisen aineksen lisääminen minua henkilökohtaisesti kiinnostaa muuten vain, eikä sille ole ollut oikeaa tarvetta. Sen sijaan ruokasoodaa tulee ripoteltua joskus. Tuo muuten vain on siinä, että sen vastustus tuntuu olevan hyvin tärkeää.

Se mikä tässä taisi jäädä vastausta vaille, oli onko todella pH Taijalla laskenut liian alas kalojensa tarpeisiin ja olisiko helpompi pitää happamuutta yllä kuin lähes neutraalia vettä? Happamuutta vakauttaa mm. runsas aktiiviliete. Happamassa on luonnostaan matala KH ilman vippaskonsteja. Onkohan kuormitusta liikaa?

[Taija]

"Se mikä tässä taisi jäädä vastausta vaille, oli onko todella pH Taijalla laskenut liian alas kalojensa tarpeisiin ja olisiko helpompi pitää happamuutta yllä kuin lähes neutraalia vettä?"

PH:n tippuminen alle kuuteen kuullostaa ajatuksissani aivan liian alhaiselta...
Tarkoitatko siis että pyrkisin pitämään pH:n noin alhaisena koko ajan? Pyrkisin laskemaan kraanaveden pH:ta? Eijei...

Ensihätiin siis ostin tuota nestemäistä KH plussaa, ja ainakaan vielä en ole todennut sen mainittavasti pH:ta nostaneen, mikä on hyvä asia. Tosin en mene tuosta vannomaan, olen ollut erittäin kiireinen enkä ehtinyt arvoja kovin kauan seuraamaan, matkallekkin jouduin lähtemään... Kämppis hoitaa siellä nyt akvaariota, toivottavasti ei tule ruumiita.

Sain siis vedenvaihdoilla pH:n jälleen 6.5 paikkeille, ja lisäsin KH plussaa kolmessa erässä altaaseen niin, että KH:n olisi hieman yli asteen verran pitänyt pakkauksen mukaan nousta. No, sen saattoi tippatestillä todeta nousseen ehkä alle asteen... Vuorokauden kuluttua lisäyksistä pH oli edelleen 6.5.

Kokeilen heti palattuani mitata kunnolla tuon kaupallisen aineen vaikutukset (niin hyvin kuin nyt tippatesteillä saan) ja samaten ruokasoodan vaikutukset, kerron sitten kuinka kävi...

Itse kun olen aivan ulalla ollut kaikesta kemiaan liittyvästä ennen harrastuksen alkua, niin kaikki täytyy rautalangasta vääntää. Paljon olen kuitenkin jo oppinut! Kertokaapas vielä mikä yhteys GH arvolla voisi olla tähän ongelmaan, vai onko sellaista? Minulle sanottiin nimittäin, että GH:kin olisi hyvä tämän ongelman kannalta olla jotakin muuta kuin "erittäin pehmeää". Perusteluja tuolle kaipaisin...

Ja kiitos kaikille jotka jaksavat keskusteluun osallistua!

[111na]

"Se mikä tässä taisi jäädä vastausta vaille, oli onko todella pH Taijalla laskenut liian alas kalojensa tarpeisiin ja olisiko helpompi pitää happamuutta yllä kuin lähes neutraalia vettä?"

PH:n tippuminen alle kuuteen kuullostaa ajatuksissani aivan liian alhaiselta...
Tarkoitatko siis että pyrkisin pitämään pH:n noin alhaisena koko ajan? Pyrkisin laskemaan kraanaveden pH:ta? Eijei...

Ensihätiin siis ostin tuota nestemäistä KH plussaa, ja ainakaan vielä en ole todennut sen mainittavasti pH:ta nostaneen, mikä on hyvä asia. Tosin en mene tuosta vannomaan, olen ollut erittäin kiireinen enkä ehtinyt arvoja kovin kauan seuraamaan, matkallekkin jouduin lähtemään... Kämppis hoitaa siellä nyt akvaariota, toivottavasti ei tule ruumiita.

Sain siis vedenvaihdoilla pH:n jälleen 6.5 paikkeille, ja lisäsin KH plussaa kolmessa erässä altaaseen niin, että KH:n olisi hieman yli asteen verran pitänyt pakkauksen mukaan nousta. No, sen saattoi tippatestillä todeta nousseen ehkä alle asteen... Vuorokauden kuluttua lisäyksistä pH oli edelleen 6.5.

Kokeilen heti palattuani mitata kunnolla tuon kaupallisen aineen vaikutukset (niin hyvin kuin nyt tippatesteillä saan) ja samaten ruokasoodan vaikutukset, kerron sitten kuinka kävi...

Itse kun olen aivan ulalla ollut kaikesta kemiaan liittyvästä ennen harrastuksen alkua, niin kaikki täytyy rautalangasta vääntää. Paljon olen kuitenkin jo oppinut! Kertokaapas vielä mikä yhteys GH arvolla voisi olla tähän ongelmaan, vai onko sellaista? Minulle sanottiin nimittäin, että GH:kin olisi hyvä tämän ongelman kannalta olla jotakin muuta kuin "erittäin pehmeää". Perusteluja tuolle kaipaisin...

Ja kiitos kaikille jotka jaksavat keskusteluun osallistua!

PH:n tippuminen alle kuuteen kuullostaa ajatuksissani aivan liian alhaiselta...
Tarkoitatko siis että pyrkisin pitämään pH:n noin alhaisena koko ajan? Pyrkisin laskemaan kraanaveden pH:ta? Eijei...

Mikä on pH todella on (testi usein näyttää väärin) ja miten kalasi sen kokevat? Kalalajit jätit edelleen kertomatta. Kuten kalaston kokonaisuudessaan suhteessa akvaarion kokoon... sekä vedenvaihdon määrä ja rytmi.

Edit. Anteeksi, kerroithan tämän sentään heti alkuun: Kalastona on ainoastaan keisaritetroja sekä helmimonnisia, litroja 200. Eiköhän noille sovi hapan oikein hyvin. Edit.edit. Löysin pikaisesti tietoja että pH 5-7 olisi keisaritetralle mieluinen ja helmimonniselle 6-8.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=cor ... =Hae&meta=
http://www.google.fi/search?lr=&ie=UTF- ... %20palmeri

Kämppis hoitaa siellä nyt akvaariota, toivottavasti ei tule ruumiita.

Vedenvaihtojen tihentäminen, mahdollisesti myös vähemmän kerralla, auttaisi varmaankin pitämään pH:ta tasaisempana.

Kokeilen heti palattuani mitata kunnolla tuon kaupallisen aineen vaikutukset (niin hyvin kuin nyt tippatesteillä saan) ja samaten ruokasoodan vaikutukset, kerron sitten kuinka kävi...

Tetran testi muistaakseni näyttää liian hapanta happaman puolella. Niin taitaa kyllä muillakin tippatesteillä olla, että tarkkuus on vain puolisen astetta.

Minulle sanottiin nimittäin, että GH:kin olisi hyvä tämän ongelman kannalta olla jotakin muuta kuin "erittäin pehmeää". Perusteluja tuolle kaipaisin...

En ymmärrä, muuta kuin mutkan kautta siten, että jos (pieni) kovuus on saatu aikaan kalkilla, joka samalla myös karbonaattikovuutta antaa. (En luulisi siis sen suoraan vaikuttavan ongelmaan, mutta kuunnellaan josko joku muu tietäisi.) Kovuus kumminkin on valittava kalojen parhaaksi, lajille tyypillisen mukaan. Monien eurooppalaisten on syytä olla kateellisia suomalaisten pehmeille vesille, ja monien kalojen kovuussuosituksien ylärajat voivat hyvinkin olla (vain) kokemusperäisiä ja aivan yläkanttiin biotooppeihin nähden. Myös ilmoitetuissa pH-arvoissa on samaa ilmiötä useinkin.

Happamuutta vakauttaa mm. runsas aktiiviliete. Happamassa on luonnostaan matala KH ilman vippaskonsteja. Onkohan kuormitusta liikaa?

Onko akvaario hiljattain perustettu? Jos se vasta alkaa vakautumaan ja "löytämään" luonnollisen happamuutensa? Minkalainen suodatus ja hoito? pH:n "romahdusta" pelätään useimmin ihan turhaan. Nitraatin määrästä ja vedenvaihdoista voisi myös päätellä jotakin.

Kuten jo tuli tässäkin ilmi, hiilidioksisin lisääminen ikäänkuin säästää veden karbonaatteja, koska kasvit saavat silloin hiilensä mieluummin hiilihaposta. Toisaalta sitten oma kokemukseni on että myös ripaus ruokasoodaa (natriumvetykarbonaattia) näkyy kasvien kasvussa positiivisesti vaikka hiilidioksidia ei lisätä. Sitä vain ei voi paljoa laittaa jos happamana pitää vesi olla (ilman hiilidioksidin lisäämistä). Lisäksi sen vaikutus on, vaikkakin tässä ilmeisen toivottu, lyhytaikainen. Myös nitrifikaatiolla on happamoittava vaikutus. Semmoista se on taistelu luonnollista tasapainoa vastaan, sanoisin, mutta luonnollinen kuitenkin lainausmerkkeihin. Jos kaloja ei ole paljoa ja hyvinvoivia kasveja on, mitään romahdusta ei tule. Avartavaa voisi olla myös lukea ns. vanhavesikokeista ja biologisesta suodatuksesta Järven sivuilta http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html

[Taija]

"Onko akvaario hiljattain perustettu? Jos se vasta alkaa vakautumaan ja "löytämään" luonnollisen happamuutensa? Minkalainen suodatus ja hoito? pH:n "romahdusta" pelätään useimmin ihan turhaan. Nitraatin määrästä ja vedenvaihdoista voisi myös päätellä jotakin."

Akvaario on perustettu kohta neljä kuukautta sitten. Suodatuksen hoitaa mattosuodatin sekä tavallinen sisäsuodatin, en nyt muista pumppujen merkkejä, muuta kuin että Eheimejä ovat ja pumppaavat molemmat noin 600l/h. Vettä olen tähän asti vaihatnut kerran viikossa vähän alle puolet, nitraatin ollessa ennen vedenvaihtoa 20 liepeillä. Nyt aion tosiaan lisätä vedenvaihtoja ehkä kahteen kertaan viikossa, josko sekin sitten osaltaan auttaisi.

Kasveja on allas kirjaimellisesti pullollaan, ja hyvin kasvavat. Helmimonnisia on tällä hetkellä vain kuusi (innostuivat kutemaan ), keisaritetroja on kahdeksan aikuista ja toistaiseksi n. 20 poikasta (lähtevät kauppaan ensi viikolla).

[111na]

Olethan testannut nitraattitestisi? Yksi tärkeä testi on että 50% laimennos mitattavaan veteen pitää antaa puolittuneen tuloksen. (Kuormitusta ei ilmeisimmin ole mitenkään paljoa ja kasvitkin kasvavat hyvin...) Edelleen voisi pH testisi tarkistuttaa vertaamalla sitä (samoissa happamuuksissa, t.s. 5-6) tarkistettuun mittariin.

Neljä kuukautta alkaa olla sellainen aika, että lietettä voi olla hyvinkin kerääntynyt jo paremminkin vaikuttavia määriä. Koska matto antaa sille hyvää tilaa kerääntyä (sen sisään ja kirkasvesitilaan), sinulla on hyvä tilanne sen puolesta.

Testien tarkkuudet huomioon ottaen, emme tiedä josko altaasi pyrkisi stabiloimaan pH:n vaikkapa tasan kuuteen. Samalla siitä korkeammat mittaamasi arvot olisivat uuden veden tuomaa vaikutusta. Tai kenties jotakin sinne päin! Korjaukset suotavia. Millä mekanismilla aktiiviliete stabiloi pH:ta?

[111na]

liina kirjoitti:
" Millä tavalla hiilidioksidin lisääminen (ja hiilihappo vedessä) vaikuttaa karbonaatteihin? Jäin viimeksi siihen käsitykseen keskustelussamme, ettei se kenties vaikuttaisi kuin pH arvoon. "

No, jos akvaariossa on esimerkiksi tuota suosittelemaasi kalkkia, niin sitä liukenee hiilihapon lisäyksen vaikutuksesta ja KH nousee. Ellei ole, ja KH on korkea, niin pH ei juuri muutu hiilidioksidin lisäyksessä, puskurivaikutus.

Jäin todella viimeksi tästä puhuessamme siihen käsitykseen, ettei KH puskuroi hiilidioksidin pH:ta alentavaa vaikutusta. Kyse taisi ollakin tarkalleen vain siitä, ettei hiilihappo alenna KH:ta? Että kun vaikka CO2/KH/pH taulukkoa katsoo, hiilidioksidin lisääminen pitää KH:n ennallaan ja muutos näkyy taulukossa juuri vain hiilidioksidin lisääntymisenä ja pH:n alenemisena.

No niinhän sen täytyy tietysti ollakin! Siis tämän esityksesi avainsanat ovatkin korkea ja juuri. Kalkki akvaariossa tietenkin toimii myös kuten sanottu, mutta sehän on erityinen tilanne. Sitä samaten liukenee ilman hiilidioksidin keinotekoista lisäämistä, sillä hiilihappoa kuten muitakin happoja aina löytyy, sitä paremmin mitä enemmän vesi pyrkii happamoitumaan. (Voi kuitenkin samalla muistaa että karbonaatteja monessa tapauksessa häviääkin vedestä tasaiseen tahtiin.)

Kalkki on tavallaan aktiivinen tai 'elävä' puskuri, jota ilmeisesti vastustetaan sen epämääräisyyden takia. Kuitenkin vaikutukset ovat mitattavissa! (GH, KH, pH) On monia vain kokeiltavia vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Mitä kukin tarvitsee ja haluaa. Kokeilee tai jättää kokematta. Yhtälailla voi suhtautua siihen että suositellaan KH:n nostoa ja sitten pH:n yrittämistä pitää vakaana hiilidioksidin lisäyksellä. Säätöä, mittauksia ja säätöä riittää.

[pisaraT]

Edeltänyt keskustelu (ja monet muut hakusanalla löytämäni keskusteluketjut) ovat olleet antoisia, mutta vaikka kuinka yritän ymmärtää, niin en. Ihan jo epäilen, voinko omasta akvaariostani lainkaan nauttia, jos en pysty kaloilleni turvallista vesiympäristöä takaamaan.

Ymmärrän, jos ette enää jaksa rautalangasta vääntää, mutta kysyn nyt kuitenkin oman akvani vesiarvoista ja niiden muuttamisesta.

100-litrainen allas: 10kpl miljoonakalaa 6kpl platya sekä partamonniuros. Fluval suodatin, ilmastinkivi, puhallushiekkapohjalla, hyvin menestyvää miekkalehteä. Pohjalla monnille mangrovejuurakko ja muutama simpukankuori sekä somisteena että kovettamassa.

KH 3
GH> 6
PH 6,4
lämpötila 26 C

Miljoonakaloja varten olen yrittänyt joidekin ohjeiden mukaan nyt kovettaa kipsillä, jota olen tässä hissuksiin lisännyt pari teelusikallista veden vaihdon yhteydessä. Soodaa lisätty myös.