Kypsytys numeroina
Valvoja: Moderaattorit
Kypsytys numeroina
Tulipas tuossa tylsää, joten aikani kuluksi laskeskelin akvaarion kypsytykseen liittyviä laskuja, ehkä joku tarvitsee, ehkä joku saa tältä lähestymiskannalta sisäistettyä homman paremmin, luultavasti kuitenkaan ei.
En keksinyt tälle mitään hyvää paikkaa, modet siirtänevät jos sen kokevat tarpeelliseksi
Tämä viesti ei siis sisällä mitään tarkkoja kypsytysohjeita tai kovinkaan holistista kuvausta prosessin biologisesta etenemisestä, ne löytynevät muualta.
Ammoniakin annostelu
Yksinkertainen kaava lisäysmäärän laskemiseksi millilitroissa
x = c / [(a * 10) / b ]
a = ammoniakkiliuoksen pitoisuus prosentteina (%)
b = kokonaisvesimäärä litroina (l)
c = haluttu ammoniakin kokonaispitoisuus (mg/l)
x = tarvittava annos millilitroina (ml)
eli jos vaikka haluan 120-litraan pitoisuudeksi 5 mg/l, käytössäni on 15%-ammoniakkiliuos:
(huomaa, ulkomitoiltaan 120-litran vetoisen akvaarion todellinen kokonaisvesitilavuus ei todellakaan ole 120-litraa mutta selkeyden vuoksi tässä tapauksessa jätän tämän tiedon omaan arvoonsa )
x = 5 mg/l / [(15% * 10) / 120l]
= 5 / 1,25
= 4 ml.
Eli tässä tapauksessa saavuttaakseni pitoisuuden 5 mg/l minun tulee lisätä 15% ammoniakkiliuosta 4 ml
Kokonaismäärä ammoniakkia
Jos jatketaan edelleen samalla esimerkkikokoonpanolla ja nyt olemme lisänneet akvaarioon 4 ml. ammonikkia, vedessä pitäisi olla ammoniakkia NH3 yhteensä:
120 l. * 5 mg /l = 600 mg. eli 0,6 grammaa
Ammoniakin NH3 muuttuminen ammoniumiksi NH4+
Vesiliuoksessa ammoniakki riistää vedeltä yhden vetyatomin ja muuttuu ammoniumiksi pH:sta riippuvaisen suhdanteen mukaan. Pysymme edelleen samassa esimerkkikokoonpanossa ja laskemme nyt paljonko 0,6 grammasta ammoniakkia syntyy ammoniumia.
Reaktioyhtälö
NH3 + H2O -> NH4+ + OH-
Ammoniakki + vesi -> ammonium + hydroksidi
Ammoniakin molekyylimassa
M(NH3) = 14,01 + 1,008 * 3 = 17,034 mol
Ammoniakin ainemäärä
n = m/M
= 0,6 g / 17,034 g/mol = ~ 0,035... mol
Ammoniumin massa
m = nM
= 0,035.. mol * (14,01 + 4 * 1,008) g/mol
= ~0,635... g
Eli 0,6 grammasta ammoniakkia NH3 muodostuu ammoniumia NH4+ yhteensä n. 0,64 grammaa
Nitrifikaatio
Nitrifikaatio on prosessi jossa sessiilit kemosyntetisoivat nitrifikaatiobakteerit hapettavat entsyymireaktioiden avulla epäorgaanista ammoniumia typen oksideiksi, tästä epäorgaanisten aineiden hapettumisesta vapautuu energiaa ja vetyä joita bakteerit sitten käyttävät valmistaessaan hiilidioksidista hiilihydraatteja.
Eli käytännössä akvaristin ei tarvitse tietää muuta kuin, että ne muokkaavat ammoniumtyppeä NH4+ nitriitiksi NO2- ja edelleen nitraatiksi NO3-
Kyseessä on kaksivaiheinen reaktio, aloittakaamme laskemalla paljonko 0,64 grammasta ammoniumia muodostuu nitriittiä.
Reaktioyhtälö ammoniumin hapettumisesta nitriitiksi NO2-
2NH4+ + 3O2 -> 2NO2- + 4H+ + 2H2O
Ammonium + happi -> nitriitti + vety + vesi (+ energiaa)
Ammoniumin molekyylimassa
M(NH4+) = 14,01 + 4 * 1,008 = 18,046 g / mol
Ammoniumin ainemäärä
n = m/M
= 0,635.. g / 18,046 g / mol = ~0,0352... mol
Nitriitin massa
m = nM
= 0,0352.. mol * (14,01 + 16*2) g/mol
= ~1,620.. g
Eli 0,64 grammasta ammoniumia muodostuu n. 1,62 grammaa nitriittiä, kerroin hapettumiselle on suurinpiirtein 2,6.
Reaktioyhtälö nitriitin NO2- hapettumisesta nitraatiksi NO3-
Prosessin viimeisessä vaiheessa nitriitti hapettuu nitraatiksi, laskekaamme siis paljonko 1,62 grammasta nitriittiä muodostuu nitraattia.
2NO2- + O2 -> 2NO3-
Nitriitti + happi -> nitraatti (+ energiaa)
Nitriitin molekyylimassa
M(NO2-) = 14,01 + 16*2 = 46,01 g/mol
Nitriitin ainemäärä
n = m/M
= 1,620... g / 46,01 g/mol
= ~0,0352... mol
Nitraatin massa
m = nM
= 0,0352... mol * (14,01 + 16 * 3) g/mol
= 2,183.. g
Eli 1,62 grammasta nitriittiä muodostuu n. 2,18 g nitraattia, täten kerroin on suunnilleen 1,35 ja kokonaisuudessaan ammoniumista syntyy nitraattia kertoimella n. 3,44 ja ammoniakista kertoimella n. 3,6.
Eli teoreettinen loppupitoisuus nitraattia NO3 lisättyäni 120 litraiseen akvaariooni 4 ml. 15% ammoniakkiliuosta on n. 18 mg / l (5 mg/l * 3,6)
Huomionarvoista on, että em. laskuissa ei millään muotoa oteta huomioon luontaista ammonifikaatiota, eli mikrobien harjoittamaa orgaanisen aineksen (esim. kuolleiden eliöiden proteiinien) hajoittamista ammoniumiksi joka siis lisää vapaan typen kokonaismäärää systeemissä ja onkin toimivan akvaarion pääasiallinen typenlähde.
Laskuissa ei myöskään oteta huomioon ammoniumin / ammoniakin välisiä pitoisuuksien vaihtelueroja eri pH - lukemissa.
Ja lopuksi on vielä lisättävä, että nämäkin laskut ovat todellisen tilanteen äärimmäisiä yksinkertaistuksia joissa ei huomioida välivaiheita, tarkempaa entsyymitoimintaa, tarkempia energiamääriä ynnä muita.
Yhteenveto
-Ammoniakista muuttuu ammoniumia kertoimella n. 1,06
-Ammoniumista hapettuu nitriittiä kertoimella n. 2,6
-Nitriitistä hapettuu nitraattia kertoimella n. 1,35
-Kokonaisuudessaan ammoniumista muodostuu nitraattia kertoimella n. 3,44 ja ammoniakista nitraattia kertoimella n. 3,6
-Nitrifikaatio kokonaisuudessaan on vettä happamoittava reaktio vapautuvien vetyatomien takia
-Korkea lämpötila, runsas happipitoisuus ja runsas hiilidioksidipitoisuus vaikuttavat kiihdyttävästi nitrifikaatioon ja niiden avulla voitanee nopeuttaa kypsytysta jonkin verran
Muokattu: typerä, typerä perusvirhe jolla kuitenkin oli verrattain suuri vaikutus laskuihin korjattu, kertoimet myös korjattu
En keksinyt tälle mitään hyvää paikkaa, modet siirtänevät jos sen kokevat tarpeelliseksi
Tämä viesti ei siis sisällä mitään tarkkoja kypsytysohjeita tai kovinkaan holistista kuvausta prosessin biologisesta etenemisestä, ne löytynevät muualta.
Ammoniakin annostelu
Yksinkertainen kaava lisäysmäärän laskemiseksi millilitroissa
x = c / [(a * 10) / b ]
a = ammoniakkiliuoksen pitoisuus prosentteina (%)
b = kokonaisvesimäärä litroina (l)
c = haluttu ammoniakin kokonaispitoisuus (mg/l)
x = tarvittava annos millilitroina (ml)
eli jos vaikka haluan 120-litraan pitoisuudeksi 5 mg/l, käytössäni on 15%-ammoniakkiliuos:
(huomaa, ulkomitoiltaan 120-litran vetoisen akvaarion todellinen kokonaisvesitilavuus ei todellakaan ole 120-litraa mutta selkeyden vuoksi tässä tapauksessa jätän tämän tiedon omaan arvoonsa )
x = 5 mg/l / [(15% * 10) / 120l]
= 5 / 1,25
= 4 ml.
Eli tässä tapauksessa saavuttaakseni pitoisuuden 5 mg/l minun tulee lisätä 15% ammoniakkiliuosta 4 ml
Kokonaismäärä ammoniakkia
Jos jatketaan edelleen samalla esimerkkikokoonpanolla ja nyt olemme lisänneet akvaarioon 4 ml. ammonikkia, vedessä pitäisi olla ammoniakkia NH3 yhteensä:
120 l. * 5 mg /l = 600 mg. eli 0,6 grammaa
Ammoniakin NH3 muuttuminen ammoniumiksi NH4+
Vesiliuoksessa ammoniakki riistää vedeltä yhden vetyatomin ja muuttuu ammoniumiksi pH:sta riippuvaisen suhdanteen mukaan. Pysymme edelleen samassa esimerkkikokoonpanossa ja laskemme nyt paljonko 0,6 grammasta ammoniakkia syntyy ammoniumia.
Reaktioyhtälö
NH3 + H2O -> NH4+ + OH-
Ammoniakki + vesi -> ammonium + hydroksidi
Ammoniakin molekyylimassa
M(NH3) = 14,01 + 1,008 * 3 = 17,034 mol
Ammoniakin ainemäärä
n = m/M
= 0,6 g / 17,034 g/mol = ~ 0,035... mol
Ammoniumin massa
m = nM
= 0,035.. mol * (14,01 + 4 * 1,008) g/mol
= ~0,635... g
Eli 0,6 grammasta ammoniakkia NH3 muodostuu ammoniumia NH4+ yhteensä n. 0,64 grammaa
Nitrifikaatio
Nitrifikaatio on prosessi jossa sessiilit kemosyntetisoivat nitrifikaatiobakteerit hapettavat entsyymireaktioiden avulla epäorgaanista ammoniumia typen oksideiksi, tästä epäorgaanisten aineiden hapettumisesta vapautuu energiaa ja vetyä joita bakteerit sitten käyttävät valmistaessaan hiilidioksidista hiilihydraatteja.
Eli käytännössä akvaristin ei tarvitse tietää muuta kuin, että ne muokkaavat ammoniumtyppeä NH4+ nitriitiksi NO2- ja edelleen nitraatiksi NO3-
Kyseessä on kaksivaiheinen reaktio, aloittakaamme laskemalla paljonko 0,64 grammasta ammoniumia muodostuu nitriittiä.
Reaktioyhtälö ammoniumin hapettumisesta nitriitiksi NO2-
2NH4+ + 3O2 -> 2NO2- + 4H+ + 2H2O
Ammonium + happi -> nitriitti + vety + vesi (+ energiaa)
Ammoniumin molekyylimassa
M(NH4+) = 14,01 + 4 * 1,008 = 18,046 g / mol
Ammoniumin ainemäärä
n = m/M
= 0,635.. g / 18,046 g / mol = ~0,0352... mol
Nitriitin massa
m = nM
= 0,0352.. mol * (14,01 + 16*2) g/mol
= ~1,620.. g
Eli 0,64 grammasta ammoniumia muodostuu n. 1,62 grammaa nitriittiä, kerroin hapettumiselle on suurinpiirtein 2,6.
Reaktioyhtälö nitriitin NO2- hapettumisesta nitraatiksi NO3-
Prosessin viimeisessä vaiheessa nitriitti hapettuu nitraatiksi, laskekaamme siis paljonko 1,62 grammasta nitriittiä muodostuu nitraattia.
2NO2- + O2 -> 2NO3-
Nitriitti + happi -> nitraatti (+ energiaa)
Nitriitin molekyylimassa
M(NO2-) = 14,01 + 16*2 = 46,01 g/mol
Nitriitin ainemäärä
n = m/M
= 1,620... g / 46,01 g/mol
= ~0,0352... mol
Nitraatin massa
m = nM
= 0,0352... mol * (14,01 + 16 * 3) g/mol
= 2,183.. g
Eli 1,62 grammasta nitriittiä muodostuu n. 2,18 g nitraattia, täten kerroin on suunnilleen 1,35 ja kokonaisuudessaan ammoniumista syntyy nitraattia kertoimella n. 3,44 ja ammoniakista kertoimella n. 3,6.
Eli teoreettinen loppupitoisuus nitraattia NO3 lisättyäni 120 litraiseen akvaariooni 4 ml. 15% ammoniakkiliuosta on n. 18 mg / l (5 mg/l * 3,6)
Huomionarvoista on, että em. laskuissa ei millään muotoa oteta huomioon luontaista ammonifikaatiota, eli mikrobien harjoittamaa orgaanisen aineksen (esim. kuolleiden eliöiden proteiinien) hajoittamista ammoniumiksi joka siis lisää vapaan typen kokonaismäärää systeemissä ja onkin toimivan akvaarion pääasiallinen typenlähde.
Laskuissa ei myöskään oteta huomioon ammoniumin / ammoniakin välisiä pitoisuuksien vaihtelueroja eri pH - lukemissa.
Ja lopuksi on vielä lisättävä, että nämäkin laskut ovat todellisen tilanteen äärimmäisiä yksinkertaistuksia joissa ei huomioida välivaiheita, tarkempaa entsyymitoimintaa, tarkempia energiamääriä ynnä muita.
Yhteenveto
-Ammoniakista muuttuu ammoniumia kertoimella n. 1,06
-Ammoniumista hapettuu nitriittiä kertoimella n. 2,6
-Nitriitistä hapettuu nitraattia kertoimella n. 1,35
-Kokonaisuudessaan ammoniumista muodostuu nitraattia kertoimella n. 3,44 ja ammoniakista nitraattia kertoimella n. 3,6
-Nitrifikaatio kokonaisuudessaan on vettä happamoittava reaktio vapautuvien vetyatomien takia
-Korkea lämpötila, runsas happipitoisuus ja runsas hiilidioksidipitoisuus vaikuttavat kiihdyttävästi nitrifikaatioon ja niiden avulla voitanee nopeuttaa kypsytysta jonkin verran
Muokattu: typerä, typerä perusvirhe jolla kuitenkin oli verrattain suuri vaikutus laskuihin korjattu, kertoimet myös korjattu
"Normal Person + Anonymity + Audience = Total Fuckwad." - Penny Arcade
Re: Kypsytys numeroina
Juupa juu, kerran laskin nuo muutoskertoimet ja saatoin tehdä virheen kun laskeskelin, että ammoniumista muodostuu nitraattia kertoimella 3,44. Pitäisikö tarkistaa? =)JustinSan kirjoitti:-Kokonaisuudessaan ammoniumista muodostuu nitraattia kertoimella n. 3,6
Toivottavasti siellä nyt ei mitään hirveän isoja virheitä ole
Onneksi ero ei ole suuren suuri. Ammonium->nitriitti kertoimeksi sain 2,6.
Lasku on tuolla: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=25030 ja seuraavassa "Kalannan" lasku, josta nuo molekyylipainot yleensäkin taisin hoksata. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 1&start=15
Tuo syy täytyykin panna korvan taa. Käytännössä huomattu kyllä usein. Osaatko sanoa paljonko happamoitumista estää hirvensarvensuolan käyttö ammoniumin lähteenä? Siitähän saataneen karbonaattia veteen ainakin nimestä päätellen. (ammoniumvetykarbonaatti)JustinSan kirjoitti:-Nitrifikaatio kokonaisuudessaan on vettä happamoittava reaktio vapautuvien vetyatomien takia
On myös mainittu että optimi lämpötila olisi 25-30 astetta Celsiusta. Muistaakseni Tapio Martimon aloittamassa ketjussa, joka käsitteli Bio Spira kypsytysainetta. Siellä oli esitetty myös pieniä viitteitä, kuinka erilajiset typpibakteerit toimivat erilaisissa happamuuksissa. (Tiedot olivat jostain kirjasta... miten hieno lähdetiedon esitys, eiko vain =)JustinSan kirjoitti: -Korkea lämpötila, runsas happipitoisuus ja runsas hiilidioksidipitoisuus vaikuttavat kiihdyttävästi nitrifikaatioon ja niiden avulla voitanee nopeuttaa kypsytysta jonkin verran
Re: Kypsytys numeroina
No voi nyt ...! Olipas typerä virhe ja vielä moneen kertaan! Kapsahdin oikein klassiseen sudenkuoppaan; ammoniakki -> nitraatti = 3,6, mutta ammonium -> nitraatti on kyllä juuri tuo mainitsemasi 3,44, eli ihan oikeassa olit.liina kirjoitti: Juupa juu, kerran laskin nuo muutoskertoimet ja saatoin tehdä virheen kun laskeskelin, että ammoniumista muodostuu nitraattia kertoimella 3,44. Pitäisikö tarkistaa? =)
Onneksi ero ei ole suuren suuri. Ammonium->nitriitti kertoimeksi sain 2,6.
Kyllä nyt hävettää, varsinkin kun ottaa huomioon, että nyt vielä revisioidessani laskuja löysin yhden typerän pyöristysvirheen joka muuttaa vastauksia jonkin verran, laitetaanpa korjaten
Tuo on muuten hyvä pointti, nimittäin luonnossa veden puskurointikyky perustuu juurikin vetykarbonaatti-ioniin, tähän malliin ->
Tuo syy täytyykin panna korvan taa. Käytännössä huomattu kyllä usein. Osaatko sanoa paljonko happamoitumista estää hirvensarvensuolan käyttö ammoniumin lähteenä? Siitähän saataneen karbonaattia veteen ainakin nimestä päätellen. (ammoniumvetykarbonaatti)
H+ + HCO3- -> CO2 + H2O
Vety + vetykarbonaatti -> hiilidioksidi + vesi
Eli happojen perusosanen, positiivinen vetyioni reagoi vetykarbonaatin kanssa ja hajoaa hiilidioksidiksi ja vedeksi ennenkuin se kerkeää reagoimaan veden kanssa ja muuttumaan happamoittavaksi oksoniumioniksi tähän malliin:
H+ + H2O -> H3O+
Vety + vesi -> oksonium
Eli hyvä pointti, en sitten tähän hätään osaa sanoa, että vapautuuko ammoniumvetykarbonaatista tarpeeksi puskuria neutraloimaan kaikki nitrifikaatiossa vapautuvat vetyionit.
"Ammoniakkia hapettaville bakteerilajeille optimaalinen ympristön pH-arvo on 7,5-8,0 ja Nitrobacter-lajeille 7,6-7,8. TehokkaimmillaanOn myös mainittu että optimi lämpötila olisi 25-30 astetta Celsiusta. Muistaakseni Tapio Martimon aloittamassa ketjussa, joka käsitteli Bio Spira kypsytysainetta. Siellä oli esitetty myös pieniä viitteitä, kuinka erilajiset typpibakteerit toimivat erilaisissa happamuuksissa. (Tiedot olivat jostain kirjasta... miten hieno lähdetiedon esitys, eiko vain =)
nitrifikaatio on 30 °C –lämpöisessä ympäristössä, jossa hiiltä on 20 kertaa enemmän kuin typpeä." (Virginia Polytechnic Institute and State University)
Tämä oli lainaus erään tuttavani kirjoituksesta nitrifikaatiobakteerien toiminnasta, en nyt uskalla laittaa linkkiä siihen ainakaan vielä kun en tiedä miten hän siihen reagoisi
"Normal Person + Anonymity + Audience = Total Fuckwad." - Penny Arcade
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Ja sitten vielä puskuroivat reaktiot:
karbonaatti, vetykarbonaatti, hiilidioksidi.
pH ratkaisee, esiintyykö vedessä hiilidioksidia, karbonaattia vai vetykarbonaattia. Tuohan on mahdollista esimerkiksi natriumin kanssa.
Kalsiumin kanssa taas ei vedessä voi liukoista kalsiumkarbonaattia olla, koska kyseessä on vaikealiukoinen suola. Happojen vaikutuksesta se liukenee kalsiumvetykarbonaatiksi. Puskuroinnissa on sitten kiinteä kalkkikivi mukana.
karbonaatti, vetykarbonaatti, hiilidioksidi.
pH ratkaisee, esiintyykö vedessä hiilidioksidia, karbonaattia vai vetykarbonaattia. Tuohan on mahdollista esimerkiksi natriumin kanssa.
Kalsiumin kanssa taas ei vedessä voi liukoista kalsiumkarbonaattia olla, koska kyseessä on vaikealiukoinen suola. Happojen vaikutuksesta se liukenee kalsiumvetykarbonaatiksi. Puskuroinnissa on sitten kiinteä kalkkikivi mukana.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Re: Kypsytys numeroina
Näin se tutkimus vain etenee. Osoittaa ehkä myös sitä, miten tieto on elävää ja asettaa samalla tutkimuksien kumartamisen kyseenalaiseksi. Todellisuuden kuvaus on haaste ja siinä käytännön havainto on alku ja juuri - muuten ovat arvot sekaisin. (Tulihan vain mieleeni osoittelematta keneenkään ja itse asiassa hyvin irrallisena tästä juonesta.)JustinSan kirjoitti:"Ammoniakkia hapettaville bakteerilajeille optimaalinen ympristön pH-arvo on 7,5-8,0 ja Nitrobacter-lajeille 7,6-7,8. Tehokkaimmillaan nitrifikaatio on 30 °C –lämpöisessä ympäristössä, jossa hiiltä on 20 kertaa enemmän kuin typpeä." (Virginia Polytechnic Institute and State University)
Tämä oli lainaus erään tuttavani kirjoituksesta nitrifikaatiobakteerien toiminnasta, en nyt uskalla laittaa linkkiä siihen ainakaan vielä kun en tiedä miten hän siihen reagoisi
"Nitrosomonas-, Nitrospira- ja Nitrobacter-bakteerien optimiolosuhteista löysin seuraavan tiedon: optimilämpötila 25...30C ja pH 7,5...8,0, riittävästi kalsiumia ja magnesiumia. Lähteenä LTKK:n kurssin "Prosessiteollisuuden ympäristönsuojelu" vuodelta 1997 " (RPekka)
"Nitrospira-suvun bakuja taas on löydetty mm. rautakaivoksen jätevedestä jonka pH on 6." (RPekka)
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=19896
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=23065
Voin vain ihmetellä bakteerien monimuotoisuutta ja aiheen laajuutta:
http://www.nioo.knaw.nl/PROJECTS/AOB/Table1.htm
http://aquanic.org/publicat/state/il-in ... iology.htm
"Thus, 10,000–18,200 mg Cl L–1 chloride concentration was the critical level for the nitrifier population." linkki
http://archiv.ub.uni-marburg.de/diss/z2 ... df/dsa.pdf
Linkit englanniksi.
(ps. hattua voi toki nostaa mutta jos kumartaa kannattaa muistaa mitä taaempana samalla tapahtuu )
Re: Kypsytys numeroina
Höpsistä! Tuo on kyllä protonieikä vety (Sarjassaan maailman turhimmat huomautukset.)JustinSan kirjoitti: 2NH4+ + 3O2 -> 2NO2- + 4H+ + 2H2O
Ammonium + happi -> nitriitti + vety + vesi (+ energiaa)
Näissä on suuri ero:
H+
H-
H (H2)
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kyllä, siilä jos, ja kun kalasi sairastuvat, joudut vielä selvittämään mikä niitä vaivaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.