Kiitokset vinkeistä!
Varsinkin toi asetoniliuotus oli kiintoisa tieto!
Netattuani eilen piperatsiinia ja fenbendatsolia sain sellaisen kuvan, että molemmat annettaisiin ruoan mukana. Olisiko teillä parempaa tietoa annostuksesta?
Päädyin nyt kokeilemaan Flubenol-kuuria, mutta haluaisin tietää siltä varalta että se ei toimi. Kalat ovat vielä kyllä ihan pirteitä ja tuntuvat syövän ihan hyvin. Ovat ihan hurjina kun ruokaa laittaa.
Varmaankin kuurin jälkeen laitetaan aktiivihiilisuodatus, jotta loput lääkkeet poistuvat. Mitenkäs pitkään tätä pitäisi tehdä ja millä hiilimäärällä tuossa altaassani (819 l - ulkomitat)?
Vointeja!
Flubenol + koukkupäämadot
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Fenbendatsolia laitetaan 200mg/100 g ruokaa. Ruokitaan viiden päivän ajan, toisteen kahden viikon päästä. Piperatsiinia 500mg/100g ruokaa 7-10 päivää, toistetaan tarvittaessa.Danny kirjoitti:Netattuani eilen piperatsiinia ja fenbendatsolia sain sellaisen kuvan, että molemmat annettaisiin ruoan mukana. Olisiko teillä parempaa tietoa annostuksesta?
En osaa arvioida hiilen määrää, mutta osta ulkosuodattimeen/sisäsuodattimeen sopiva patruuna ja käytä sitä. Lääkekuurin lopuksi pari vedenvaihtoa ja päälle vielä tuo suodatus.Varmaankin kuurin jälkeen laitetaan aktiivihiilisuodatus, jotta loput lääkkeet poistuvat. Mitenkäs pitkään tätä pitäisi tehdä ja millä hiilimäärällä tuossa altaassani (819 l - ulkomitat)?
Tuskin, eihän sitä mihinkään nesteeseen liuoteta vaan syötetään tuollaisenaan.Liina kirjoitti:Eikö Flubenol-pasta ole valmiiksi liuotettu?
Sitä saa annosteluruiskussa ja sen paksuus on .. mitä on. Märkää se ainakin on. 
Kysyin vain - ehkä voisi kysyä valmistajaltakin. Nettisivulta en löytänyt sen täyteaineen nimeä, vain pari apuainetta. Jos se on vesi ja jos vaikuttava aine on siinä oikeasti liuenneena, olisi se kysymys. Tai yksinkertaisemmin, liukeneeko Flubenol pasta kunnolla veteen, niin että vaikuttava ainekin on tasaisesti ja liuenneena vedessä.
Kysyin vain - ehkä voisi kysyä valmistajaltakin. Nettisivulta en löytänyt sen täyteaineen nimeä, vain pari apuainetta. Jos se on vesi ja jos vaikuttava aine on siinä oikeasti liuenneena, olisi se kysymys. Tai yksinkertaisemmin, liukeneeko Flubenol pasta kunnolla veteen, niin että vaikuttava ainekin on tasaisesti ja liuenneena vedessä.
Minulla on Flubenol pastaa ja kyllä se on rakenteeltaan siis pastaa, lähinnä ehkä verrattavissa hammastahnaan, ei siis litkua. Olen sitä koittanut veteen liuottaa eikä se kauhean hyvin liukene, jää kokkareita. Ruokaan sekoitettuna ehkä parasta käyttää.
"Eikö sen huulet kulu?", ystäväni tokaisi katsoessaan etulasia 'imppaavaa' plekoa
Laitanpa tähän vielä pari sivua joissa on tietoa Camallanuksesta ja lääkinnästä:
(ruotsiksi - sis. mm. eri vaikuttavien aineiden arvioita)
http://hem.passagen.se/mikeno/texter/camal/sflub.htm
(saksaksi, lähinnä eri levamisolivalmisteita + muita kokeiltuja hoitoja)
http://www.rhusmann.de/aqua/a_concur.htm
Eilen laitoin Flubenolit altaaseen. Saa nähdä onko mitään iloa. Kokeilin liuottaa asetoniin, mutta ei oikein tuntunut toimivan. Pitäisikö sitä liotella sekoittaen kauan - vai kenties laitoin liian vähän asetonia (3 ml)?
Annoin vähän (ei liuotettuna) myös ruoan sekaan laitettuna.
Katsotaan miten käy...
(ruotsiksi - sis. mm. eri vaikuttavien aineiden arvioita)
http://hem.passagen.se/mikeno/texter/camal/sflub.htm
(saksaksi, lähinnä eri levamisolivalmisteita + muita kokeiltuja hoitoja)
http://www.rhusmann.de/aqua/a_concur.htm
Eilen laitoin Flubenolit altaaseen. Saa nähdä onko mitään iloa. Kokeilin liuottaa asetoniin, mutta ei oikein tuntunut toimivan. Pitäisikö sitä liotella sekoittaen kauan - vai kenties laitoin liian vähän asetonia (3 ml)?
Annoin vähän (ei liuotettuna) myös ruoan sekaan laitettuna.
Katsotaan miten käy...
No niin:
Huomenna tulee kuluneeksi viikko kuurin aloituksesta. Niillä kaloilla joilla matoja on näkynyt näkyy niitä edelleen. Osa kultakirjoahvenista on mielestäni myös laihtunut.
Joten: Miten pian tuon Flubenolin pitäisi alkaa vaikuttamaan/ vaikutuksen näkymään? Jos nyt siirryn vaikka sitten siihen fenbendatsoliin, niin pitäisikö minun välillä tehdä hiilisuodatus?
Netannut olen tietoja kuin hullu. Jollain palstalla ulkomailla sanottiin että Junglen Parasite Cleariin olisi lisätty levamisolea. Yritin niistä vaikuttavista aineista etsiskellä tietoja, mutta mikään niistä ei oikein täsmännyt levamisolen kanssa. Ehkä johtui kemian taitojen puutteesta... Onko jollakulla parempaa tietoa?
Kiitokset keskusteluun osallistujille jälleen!
Huomenna tulee kuluneeksi viikko kuurin aloituksesta. Niillä kaloilla joilla matoja on näkynyt näkyy niitä edelleen. Osa kultakirjoahvenista on mielestäni myös laihtunut.
Joten: Miten pian tuon Flubenolin pitäisi alkaa vaikuttamaan/ vaikutuksen näkymään? Jos nyt siirryn vaikka sitten siihen fenbendatsoliin, niin pitäisikö minun välillä tehdä hiilisuodatus?
Netannut olen tietoja kuin hullu. Jollain palstalla ulkomailla sanottiin että Junglen Parasite Cleariin olisi lisätty levamisolea. Yritin niistä vaikuttavista aineista etsiskellä tietoja, mutta mikään niistä ei oikein täsmännyt levamisolen kanssa. Ehkä johtui kemian taitojen puutteesta... Onko jollakulla parempaa tietoa?
Kiitokset keskusteluun osallistujille jälleen!
No siis... Se flubendatsoli liukenee asetoniin, mutta luonnollisesti ne sidos- yms. lisäaineet sitten eivät.Danny kirjoitti:Eilen laitoin Flubenolit altaaseen. Saa nähdä onko mitään iloa. Kokeilin liuottaa asetoniin, mutta ei oikein tuntunut toimivan. Pitäisikö sitä liotella sekoittaen kauan - vai kenties laitoin liian vähän asetonia (3 ml)?
Kuurien välissä, lopussa tai lääkkeen vaihdossa, pitäisi suorittaa hiilisuodatus. Kaiken tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan pitäisi myös tietää lääkkeen poistumisaika kalasta, jotta vältetään aineiden mahdolinen reagointi keskenään.Jos nyt siirryn vaikka sitten siihen fenbendatsoliin, niin pitäisikö minun välillä tehdä hiilisuodatus?
Mistä tuo lääkkeen sisältö löytyy?Junglen Parasite Cleariin olisi lisätty levamisolea. Yritin niistä vaikuttavista aineista etsiskellä tietoja, mutta mikään niistä ei oikein täsmännyt levamisolen kanssa.
-
jarvij
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Esimerkiksi pakkauksen kannesta, mikäli sisältö vastaa selostusta. 
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Junglen sivuilta:
http://www.junglelabs.com/pages/details.asp?item=TB636
löytyy seuraava seloste (joka täällä a-w:ssäkin kerran jo mainittiin):
sivulta http://www.awforum.net/angelfish/topic. ... 763鹓
löytyy tetramisole hyrdokloraatin kaava:
http://www.junglelabs.com/pages/details.asp?item=TB636
löytyy seuraava seloste (joka täällä a-w:ssäkin kerran jo mainittiin):
Eli: olisiko tuo hirviö (klorofenyyli...) levamisolia?Active ingredients: praziquantel; N-[[(N-Chlorophenyl)amino]carbon 1]-2,6-difluorobenzamide; metronidazole; acriflavine.
sivulta http://www.awforum.net/angelfish/topic. ... 763鹓
löytyy tetramisole hyrdokloraatin kaava:
Kemistit?(-)-phenyl-6 TETRAHYDRO-2,3,5,6imidazo 2,1-B THIAZOLE HYDROCHLORATE
Olen nyt vaihtanut vettä ja imuroinut pohjaa sekä mattosuodatinta. Heitin perään Flubenolia toisen annoksen samalla kun ruokin kalat. Suurin osa kaloista tulee syömään erittäin ärhäkkäästi. Tänään huomasin, että varsinkin lehtikaloilla ulosteet – jotka ovat näyttäneet ihan hyviltä (ei siis sellaista valkoista rihmaa) – tuntuvat venyvän tosi pitkiksi, jopa 10 senttisiksi.
Onko tämä normaalia lääkityksen seurausta, vai jotakin muuta?
Ok, annan melko paljon tota ruokaa kerran päivässä, kun tuntuvat olevan nälissään ja kaikki menee, mutta silti ihmetyttää...
Luettuani muutaman lyhennelmän Camallanus-tutkimuksista (ks. alla) heräsi lisää kysymyksiä:
- Jos käytän fenbendatsolia ruoassa, niin mikä tappaisi vedessä lilluvat toukat?
- Liukeneeko lääkettä veteen esim. ulosteista?
- Tappaako Flubenol toukat? Voisiko ajatella laittavansa sekä Flubenolia että fenbendatsolia yhtä aikaa (toista veteen, toista ruokaan), vaikka yhtäaikaista lääkitystä ei suositellakaan?
Seuraavat tiedot ovat parin tutkimuksen lyhennelmistä (löytyvät netistä):
Camallanus cottin elävänä synnyttämät toukat tulevat väli-isäntien syömiksi. 11. päivänä ne ovat kolmannen asteen toukkia. Kaksi muuta kehitysastetta tapahtuu kalan sisällä ennen kuin ne ovat aikuisia. Aikuiseksi ne tulevat noin 33-42 päivän päästä (synnyttämisestä)
A. Levsen kuitenkin sanoo tutkimuksessaan C. cottista akvaarioympäristössä, että se voi siirtyä suodaan isäntäkalaan ilman väli-isäntää. Ensimmäisen asteen toukat, jotka levittävät tartuntaa voivat elää akvaariossa yli 3 viikkoa ilman isäntää. Hänen mukaansa täten hoidon pitää kohdistua sekä kaloihin että vedessä vapaana liikkuviin toukkiin.
[Eräässä tutkimuksessa jostain ahvenesta (erit. tieteellisesti ilmaistuna) sanotaan että Camallanus anabantis –uros tuli aikuiseksi 68. päivänä ja naaras 86. päivänä. Naaras jolla oli sekä munia että joitakin toukkia kohdussaan havaittiin vasta 187. päivänä.]
Lähteet:
- Levsen A, Berland B: The development and morphogenesis of Camallanus cotti Fujita, 1927 (Nematoda: Camallanidae), with notes on its phylogeny and definitive host range.
- Levsen Arne: Transmission Ecology and Larval Behaviour of Camallanus cotti (Nematoda, Camallanidae) Under Aquarium Conditions.
- Nimai C. De : On the development and life cycle of Camallanus anabantis (Nematoda: Camallanidae), a parasite of the climbing perch, Anabas testudineus.
[/i]
Onko tämä normaalia lääkityksen seurausta, vai jotakin muuta?
Ok, annan melko paljon tota ruokaa kerran päivässä, kun tuntuvat olevan nälissään ja kaikki menee, mutta silti ihmetyttää...
Luettuani muutaman lyhennelmän Camallanus-tutkimuksista (ks. alla) heräsi lisää kysymyksiä:
- Jos käytän fenbendatsolia ruoassa, niin mikä tappaisi vedessä lilluvat toukat?
- Liukeneeko lääkettä veteen esim. ulosteista?
- Tappaako Flubenol toukat? Voisiko ajatella laittavansa sekä Flubenolia että fenbendatsolia yhtä aikaa (toista veteen, toista ruokaan), vaikka yhtäaikaista lääkitystä ei suositellakaan?
Seuraavat tiedot ovat parin tutkimuksen lyhennelmistä (löytyvät netistä):
Camallanus cottin elävänä synnyttämät toukat tulevat väli-isäntien syömiksi. 11. päivänä ne ovat kolmannen asteen toukkia. Kaksi muuta kehitysastetta tapahtuu kalan sisällä ennen kuin ne ovat aikuisia. Aikuiseksi ne tulevat noin 33-42 päivän päästä (synnyttämisestä)
A. Levsen kuitenkin sanoo tutkimuksessaan C. cottista akvaarioympäristössä, että se voi siirtyä suodaan isäntäkalaan ilman väli-isäntää. Ensimmäisen asteen toukat, jotka levittävät tartuntaa voivat elää akvaariossa yli 3 viikkoa ilman isäntää. Hänen mukaansa täten hoidon pitää kohdistua sekä kaloihin että vedessä vapaana liikkuviin toukkiin.
[Eräässä tutkimuksessa jostain ahvenesta (erit. tieteellisesti ilmaistuna) sanotaan että Camallanus anabantis –uros tuli aikuiseksi 68. päivänä ja naaras 86. päivänä. Naaras jolla oli sekä munia että joitakin toukkia kohdussaan havaittiin vasta 187. päivänä.]
Lähteet:
- Levsen A, Berland B: The development and morphogenesis of Camallanus cotti Fujita, 1927 (Nematoda: Camallanidae), with notes on its phylogeny and definitive host range.
- Levsen Arne: Transmission Ecology and Larval Behaviour of Camallanus cotti (Nematoda, Camallanidae) Under Aquarium Conditions.
- Nimai C. De : On the development and life cycle of Camallanus anabantis (Nematoda: Camallanidae), a parasite of the climbing perch, Anabas testudineus.
[/i]
aqua2002: voit toki tarkistaa asian, jos viitsit, mutta ei taida olla väliksi.
Kirjoitin nimittäin Jungle Labsiin ja kysyin asiaa. Hieman kierrellen sanoivat että Parasite Clearissa ei ole levamisole (tyyliin: "markkinoilla on useita tuotteita jotka auttavat Camallanuksessa, ja meidän tuotteessamme on yksi niistä. Jollei hoito auta, niin voit kokeilla levamisolea.").
Että selvisi sekin asia tältä erää. Muutoin olisi kyllä hauska tietää mikä se aine on ja mihin sen pitäisi tehota.
Kirjoitin nimittäin Jungle Labsiin ja kysyin asiaa. Hieman kierrellen sanoivat että Parasite Clearissa ei ole levamisole (tyyliin: "markkinoilla on useita tuotteita jotka auttavat Camallanuksessa, ja meidän tuotteessamme on yksi niistä. Jollei hoito auta, niin voit kokeilla levamisolea.").
Että selvisi sekin asia tältä erää. Muutoin olisi kyllä hauska tietää mikä se aine on ja mihin sen pitäisi tehota.
Meni hermot!
Kun tuo Flubenol ei oikein tuntunut auttavan, siirryin tänään fenbendatsoliin. Eilen tein veden vaihtoa ja laitoin hiilisuodatuksen.
Laitoin Axiluria veteen asetonin avulla (tästä oli jollakin sivulla ohje, siis siitä että veteen voi laittaa - samat ongelmat kuin flubendatsolin liukenemisen kanssa) ja kohta laitan ruoan mukanakin.
Lopetin neonsateenkaarikalat, joilla matoja on näkynyt. Ja jos tämä fenbendatsoli ei ala tehota, niin lopetan varmaan kaikki kalat, annan altaan olla yli kuukauden kaloitta, ja aloitan uudelleen karanteeniakvaarion keralla. Nyyh!
Kokeilen tänään sitä, että 'siirrän' fenbenin sulatettuihin surviaisiin asetonin avulla - siis kuivatan/haihdutan asetonin pois ennen kaloille antoa. Onkohan tämä ihan järkevää, sitä saapi kommentoida.
Kerron taas lisää kuulumisia myöhemmin.
Kun tuo Flubenol ei oikein tuntunut auttavan, siirryin tänään fenbendatsoliin. Eilen tein veden vaihtoa ja laitoin hiilisuodatuksen.
Laitoin Axiluria veteen asetonin avulla (tästä oli jollakin sivulla ohje, siis siitä että veteen voi laittaa - samat ongelmat kuin flubendatsolin liukenemisen kanssa) ja kohta laitan ruoan mukanakin.
Lopetin neonsateenkaarikalat, joilla matoja on näkynyt. Ja jos tämä fenbendatsoli ei ala tehota, niin lopetan varmaan kaikki kalat, annan altaan olla yli kuukauden kaloitta, ja aloitan uudelleen karanteeniakvaarion keralla. Nyyh!
Kokeilen tänään sitä, että 'siirrän' fenbenin sulatettuihin surviaisiin asetonin avulla - siis kuivatan/haihdutan asetonin pois ennen kaloille antoa. Onkohan tämä ihan järkevää, sitä saapi kommentoida.
Kerron taas lisää kuulumisia myöhemmin.
Tässä toisen suomalaisen harrastajan kokemuksia näistä madoista ja Axilur (fenbendatsoli) -kuurista:
http://www.akvaariopalsta.net/keskustel ... c.php?t=56
http://www.akvaariopalsta.net/keskustel ... c.php?t=56
Jatkojännärin makua...
Kun kalani alkoivat olla lopetusuhan alla, sainkin yllättäen pienen erän levamisolea, joka riittää juuri karanteenialtaaseeni (63 l). Osa kaloista päätyi siis paremmille uintipaikoille ja osa (10 kpl) tuohon purtiloon, johon laitoin lääkkeen eilen. Pyrin valitsemaan parhaimmassa kunnossa olevat, sekä kalleimmat/vaikeiten saatavat. Ainakin ovat vielä hengissä! Veden vaihto tiedossa jouluaattona... Ja hyvin usein tämänkin jälkeen!
Iso allas päätyi tänään sitten karanteeniin yli kuukaudeksi kaloitta. Laitoin sinne yliannostuksen fenbendatsolia asetoniin liuotettuna, jos se vaikka auttaisi kuitenkin vedessä liikkuvien toukkien hävittämisessä. Parin viikon päästä imuroin sen vielä ja teen hiilisuodatuksen, jonka jälkeen pyrin saamaan Flubenolin viemät kierteissarvikotilot sinne takaisin.
Hyviä jouluja kaikille!
Kun kalani alkoivat olla lopetusuhan alla, sainkin yllättäen pienen erän levamisolea, joka riittää juuri karanteenialtaaseeni (63 l). Osa kaloista päätyi siis paremmille uintipaikoille ja osa (10 kpl) tuohon purtiloon, johon laitoin lääkkeen eilen. Pyrin valitsemaan parhaimmassa kunnossa olevat, sekä kalleimmat/vaikeiten saatavat. Ainakin ovat vielä hengissä! Veden vaihto tiedossa jouluaattona... Ja hyvin usein tämänkin jälkeen!
Iso allas päätyi tänään sitten karanteeniin yli kuukaudeksi kaloitta. Laitoin sinne yliannostuksen fenbendatsolia asetoniin liuotettuna, jos se vaikka auttaisi kuitenkin vedessä liikkuvien toukkien hävittämisessä. Parin viikon päästä imuroin sen vielä ja teen hiilisuodatuksen, jonka jälkeen pyrin saamaan Flubenolin viemät kierteissarvikotilot sinne takaisin.
Hyviä jouluja kaikille!
Sain tänään vastauksen norjalaiselta tutkijalta Arne Levseniltä. Kysyin hänen mielipidettään siihen, kuinka kauan minun pitäisi karanteenata akvaariotani ilman kaloja, jotta olisin varma, ettei Camallanuksista enää ole vaaraa. Hän kirjoitti (hakasulkeissa omat lisäykseni):
“Tutkijan näkökannalta kaikkein kiinnostavin asia Camallanus cottia koskien on sen ilmeinen kyky lyhentää kehityssykliään [life cycle] hyppäämällä väli-isännän (planktonisen hankajalkaisen [copepod]) yli. Toisin sanoen C. cotti voi tartuttaa lopullisen kalaisännän suoraan jollei hankajalkaisia ole tarjolla. Täten akvaario-olosuhteissa C. cotti [--] voi nopeasti tartuttaa suurimman osan kaloista, jotka ovat samassa altaassa. Vaikka sen toukat voivat säilyä hengissä ainakin kolme viikkoa [akvaarion] pohjalla [substrate], on epätodennäköistä että ne pysyisivät tartuntaa aiheuttavina niin pitkään. Niinpä jos lääkkeiden käyttö ei tuota tulosta, voit tarkistaa onko akvaariossasi hankajalkaisia. Jos on, olet todennäköisesti tunnistanut jatkotartunnan lähteen ja syyn miksi lääkehoito ei toiminut. Tuhoa hankajalkaiset ja tee hoito uudestaan. Niin kauan kuin hankajalkaisia saattaa olla akvaariossasi, muutaman viikon pituisesta akvaarion karanteeniin laittamisesta [ilman kaloja] ei ole mitään hyötyä. Jos akvaariossasi on hankajalkaisia, niin suurimmalla osalla niistä on todennäiköisesti C. cotti –tartunta.”
Tällä viikolla tutkin akvaarioni tarkemmin mikroskoopilla hankajalkaisten varalta. Jos niitä löytyy, niin millä hävittäisin ne? Uudella Flubenol-kuurilla?
“Tutkijan näkökannalta kaikkein kiinnostavin asia Camallanus cottia koskien on sen ilmeinen kyky lyhentää kehityssykliään [life cycle] hyppäämällä väli-isännän (planktonisen hankajalkaisen [copepod]) yli. Toisin sanoen C. cotti voi tartuttaa lopullisen kalaisännän suoraan jollei hankajalkaisia ole tarjolla. Täten akvaario-olosuhteissa C. cotti [--] voi nopeasti tartuttaa suurimman osan kaloista, jotka ovat samassa altaassa. Vaikka sen toukat voivat säilyä hengissä ainakin kolme viikkoa [akvaarion] pohjalla [substrate], on epätodennäköistä että ne pysyisivät tartuntaa aiheuttavina niin pitkään. Niinpä jos lääkkeiden käyttö ei tuota tulosta, voit tarkistaa onko akvaariossasi hankajalkaisia. Jos on, olet todennäköisesti tunnistanut jatkotartunnan lähteen ja syyn miksi lääkehoito ei toiminut. Tuhoa hankajalkaiset ja tee hoito uudestaan. Niin kauan kuin hankajalkaisia saattaa olla akvaariossasi, muutaman viikon pituisesta akvaarion karanteeniin laittamisesta [ilman kaloja] ei ole mitään hyötyä. Jos akvaariossasi on hankajalkaisia, niin suurimmalla osalla niistä on todennäiköisesti C. cotti –tartunta.”
Tällä viikolla tutkin akvaarioni tarkemmin mikroskoopilla hankajalkaisten varalta. Jos niitä löytyy, niin millä hävittäisin ne? Uudella Flubenol-kuurilla?
Kursorisen tutkimukseni tuloksella huikeasti 150 kertaa suurentavalla mikroskoopilla: ei löydy hankajalkaisia, mutta sen sijaan jotain muuta: pyöreähköjä, noin hiuksen paksuisia otuksia jotka kiitävät aika vauhdilla ilman näkyviä jalkoja; sekä noin hiuksen levyisiä ja noin 10 kertaa niin paksuja matoja, jotka liikkuvat kuten iilimadot toinen pää ensin kiinni kun toinen venyttäytyy eteenpäin. Hurjalla mikrobiologian taidoillani ei pahemmin muuta kuin ihmetellä mitä lienevät... 
Joten uskaltaudun sanomaan että mulla noita hankajalkaisia ei taida olla. Näillä näkymin pidänkin sitten akvaarion kaloitta vain 4 viikkoa. Karanteenialtaassa tunnutaan voivan ihan hyvin, jee!
Levsen jatkoi toisessa mailissaan:
“Camallanus cotti näyttää olevan kotoisin Etelä- ja Kaakois-Aasiasta. [--] Monet monnilajit, kuten Corydoras, Plecostoma ja Ancistrus, eivät sairastu helposti Camallanus-tartuntaan. Tämä on todennäköisesti siksi, että niiden suolistorakenne on erittäin yksinkertainen, käytännössä pelkästään pitkä ja ohut putki ilman erityisetä vatsaa tai umpionteloita [blind sacks]. Näin tartunnan aiheittaville toukille ei ole suojaa uloshuuhtoutumiselta tai kehon vastustusmekanismilta. Esim. synnyttävien hammaskarppien ja kirjoahventen paljon monimutkaisempi suolisto saattaa edesauttaa toukkien varhaisten kehitysasteiden asettumista suoraan kalaisäntään.”
”Tartunta ei voi jatkua loputtomiin [kalattomassa karanteenissa] vaikka [siellä] olisi hankajalkaisia, koska madot eivät voi siirtyä hankajalkaisesta toiseen. Hankajalkaisten tappaminen tuhoaa siten myös toukat.”
Tulen ehkä saamaan häneltä kopion artikkelistaan, joten siitä tulee tänne jossain vaiheessa parhaat palat.
Joten uskaltaudun sanomaan että mulla noita hankajalkaisia ei taida olla. Näillä näkymin pidänkin sitten akvaarion kaloitta vain 4 viikkoa. Karanteenialtaassa tunnutaan voivan ihan hyvin, jee!Levsen jatkoi toisessa mailissaan:
“Camallanus cotti näyttää olevan kotoisin Etelä- ja Kaakois-Aasiasta. [--] Monet monnilajit, kuten Corydoras, Plecostoma ja Ancistrus, eivät sairastu helposti Camallanus-tartuntaan. Tämä on todennäköisesti siksi, että niiden suolistorakenne on erittäin yksinkertainen, käytännössä pelkästään pitkä ja ohut putki ilman erityisetä vatsaa tai umpionteloita [blind sacks]. Näin tartunnan aiheittaville toukille ei ole suojaa uloshuuhtoutumiselta tai kehon vastustusmekanismilta. Esim. synnyttävien hammaskarppien ja kirjoahventen paljon monimutkaisempi suolisto saattaa edesauttaa toukkien varhaisten kehitysasteiden asettumista suoraan kalaisäntään.”
”Tartunta ei voi jatkua loputtomiin [kalattomassa karanteenissa] vaikka [siellä] olisi hankajalkaisia, koska madot eivät voi siirtyä hankajalkaisesta toiseen. Hankajalkaisten tappaminen tuhoaa siten myös toukat.”
Tulen ehkä saamaan häneltä kopion artikkelistaan, joten siitä tulee tänne jossain vaiheessa parhaat palat.
Menikin sitten kaikki uusiksi, aargh! Eilen vaihtaessani ison altaan vettä toinen perhosplekoista suvaitsi näyttäytyä. Siis se yksilö jonka luulin kuolleen jo aika päiviä sitten. Ihan kiva, että sekin on hengissä ja tällä hetkellä karanteenialtaassa muiden selviytyjien kanssa, mutta pistipä karanteenit sekaisin. Nyt täytyy karanteenata iso allas uudelleen 4 viikkoa ja yrittää hankkia lisää Levamisolea, jotta karanteeni altaan kalat saisi madottomiksi.
Levsenin hankajalkaisvaroituksen jälkeen olen surffaillut tietoa niistä. Ne voivat elää useita kuukausia, joten jos niitä on, niin niistä pitää tosiaan päästä eroon. Netti tarjoili lääkkeeksi Diflubenzuronia. Tämä on itse asiassa hyönteismyrkky, joka estää kitiinikuoren kasvun. Maailmalla sitä tunnutaan käytettävän kalatäiden, kidusloisten ja ankkurimatojen häätöön. Törmäsin sen kaavaan:
N-[[(4-chlorophenyl)amino]carbonyl]-2,6-difluorobenzamide
Tästä muistin, että Parasite Clearissa on jotain samanlaista:
N-[[(N-Chlorophenyl)amino]carbon 1]-2,6-difluorobenzamide
Eiköhän siis voitaisi sanoa, että ovat ainakin lähisukulaisia nämä aineet, jolleivat samaa?
Ja jos joku tietää paremmin, ettei planktonisilla (ei siis parasiittisilla – kuten kalatäi) hankajalkaisilla ole kitiinikuorta, johon tuo aine tehoaisi, niin kertokaa ihmeessä!!!
Eilen tuli Levseniltä postissa hänen artikkelinsa. Referoin tähän mielestäni tärkeimmät kohdat/ sellaiset, joita en ole aiemmin tiennyt tai tänne kirjoitellut.
Arne Levsen 2001. Transmission ecology and larval behaviour of Camallanus cotti (Nematoda, Camallanidae) under aquarium conditions. Aquarium Sciences and Conservation 3: 315-325.
Tämä koukkupäämato on saanut lisää huomiota viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, kun sitä on tavattu loisena akvaariokaloista [ornamental fish], joita on tuotu Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan Kaakkois-Aasiasta. C. cotti – tartunta on helppo havaita, koska raskaana olevat, punertavat naaraat työntyvät esiin kalan anuksesta laskiessaan toukkia veteen. Punainen väri johtuu siitä, että mato imee kalan verta. Kalassa useat aikuiset madot voivat aiheuttaa peräaukon tulehduksen ja jatkossa kalan aneemisuden ja laihtumisen, mikä hoitamattomana aiheuttaa kalan kuoleman, erityisesti pienillä kaloilla.
Kokeessa käytettiin erityyppisiä ja -tapaisia kaloja, jotta eri lajien tartunta-alttiutta voitiin tutkia. Nämä kalat oli karanteenattu pitkään (326 päivää), jotta niillä ei olisi matoja tai muita tauteja. Ensimmäinen visuaalinen matotartunta havaittiin 62 päivän jälkeen.
Samalla tutkittiin madon ensimmäisen kehitysvaiheen (L1) toukkien hengissä pysymistä laittamalla kahdesta eri madosta saatuja toukkia kahteen eri Petri-maljaan (yht. 100 kpl) ja pitämällä näitä 23-24 asteessa. Vain tämä toukkien kehitysaste on tartuntaa aiheuttava (muut vaiheet täytyy tapahtua isäntäeläimessa). Vastasyntyneet toukat takertuvat pohjamateriaaliin peräpään piikillään ja alkavat aaltoilla voimakkaasti spiraalimaisella tyylillä houkutellakseen isäntiä. Ne ovat 403-461 mikrometriä pitkiä.
Tuloksia: 9 alunperin 15 terveestä kalasta sai tartunnan 62-213 päivän aikana. Yhdellä seeprakalalla (133 päivää ensimmäisen mahdollisen tartunnan jälkeen), 1 platyllä (145 päivää) ja kahdella lehtikalalla (213 päivää) ei havaittu tartuntaa kun ne dissektoitiin.
[Oma kommentti: kaikki kalat eivät siis välttämättä saa tartuntaa!!]
Muilla kaloilla oli eri kehitysvaiheisia matoja – tosin kolme alunperin 21 kalasta (mukana laskussa 6 tartunnankantajaa) kuoli huomaamatta.
Viimeiset maljoissa olleet toukat kuolivat 26. päivänä. 50 prosenttia niistä oli säilynyt hengissä ainakin 17 päivää. Isännän houkutteluun käytetty liike lakkasi 14. päivänä. Toukat eivät voi siirtyä eteenpäin seuraavan kehitysvaiheeseen ilman mitään isäntää.
Yhteenvedosta: Madon kehitys L1-toukasta nuoreksi aikuiseksi naaraaksi kestää 22-3 asteisessa vedessä 47-55 päivää (väli-isännän kanssa tai ilman sitä suoraan kalaan tarttuen). Toukan kehitysaika ja –nopeus riippuu huomattavasti veden lämpötilasta. Vaikka Levsen ei annakaan suuntaa sille, että miten kauan isännättömät toukat säilyvät hengissä eriasteisissa vesissä niin vertauskohtanaan käyttämänsä tutkimuksen Camallanus oxycephaluksesta perusteella uskoisin, että toukat pysyvät hengissä pitempään viileämmässä vedessä (C. oxycephaluksen tapauksessa 25 asteessa 24 päivää, mutta 20 asteessa 39 päivää). Näkisin että tämä vaikuttaa mahdollisen kalattoman karanteenin pituuteen. Itselläni iso allas on 27 asteinen, joten uskon että 4 viikkoa (28 päivää) on riittävä. Levsen arvelee, että muutkin vesiarvot vaikuttavat toukkien kestävyyteen (niitä ei siis tutkittu tässä yhteydessä).
Levsenin mukaan on vielä epäselvää aiheutuuko kalan tartuttaminen ilman väli-isäntää siitä, että toukilla on isännän houkutteluun tarkoitettu toimintansa, vai onko kyseessä sattuman varainen joutuminen kalaisäntään. Lääkinnän pitää kohdistua sekä vapaisiin toukkiin että tartunnan saaneisiin kaloihin. Hän mainitsee, että Levamisole tuntuu tuhoavan madot olivat ne mitä kehitysastetta tahansa.
Että sellaisia juttuja tällä kertaa...
Levsenin hankajalkaisvaroituksen jälkeen olen surffaillut tietoa niistä. Ne voivat elää useita kuukausia, joten jos niitä on, niin niistä pitää tosiaan päästä eroon. Netti tarjoili lääkkeeksi Diflubenzuronia. Tämä on itse asiassa hyönteismyrkky, joka estää kitiinikuoren kasvun. Maailmalla sitä tunnutaan käytettävän kalatäiden, kidusloisten ja ankkurimatojen häätöön. Törmäsin sen kaavaan:
N-[[(4-chlorophenyl)amino]carbonyl]-2,6-difluorobenzamide
Tästä muistin, että Parasite Clearissa on jotain samanlaista:
N-[[(N-Chlorophenyl)amino]carbon 1]-2,6-difluorobenzamide
Eiköhän siis voitaisi sanoa, että ovat ainakin lähisukulaisia nämä aineet, jolleivat samaa?
Ja jos joku tietää paremmin, ettei planktonisilla (ei siis parasiittisilla – kuten kalatäi) hankajalkaisilla ole kitiinikuorta, johon tuo aine tehoaisi, niin kertokaa ihmeessä!!!
Eilen tuli Levseniltä postissa hänen artikkelinsa. Referoin tähän mielestäni tärkeimmät kohdat/ sellaiset, joita en ole aiemmin tiennyt tai tänne kirjoitellut.
Arne Levsen 2001. Transmission ecology and larval behaviour of Camallanus cotti (Nematoda, Camallanidae) under aquarium conditions. Aquarium Sciences and Conservation 3: 315-325.
Tämä koukkupäämato on saanut lisää huomiota viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, kun sitä on tavattu loisena akvaariokaloista [ornamental fish], joita on tuotu Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan Kaakkois-Aasiasta. C. cotti – tartunta on helppo havaita, koska raskaana olevat, punertavat naaraat työntyvät esiin kalan anuksesta laskiessaan toukkia veteen. Punainen väri johtuu siitä, että mato imee kalan verta. Kalassa useat aikuiset madot voivat aiheuttaa peräaukon tulehduksen ja jatkossa kalan aneemisuden ja laihtumisen, mikä hoitamattomana aiheuttaa kalan kuoleman, erityisesti pienillä kaloilla.
Kokeessa käytettiin erityyppisiä ja -tapaisia kaloja, jotta eri lajien tartunta-alttiutta voitiin tutkia. Nämä kalat oli karanteenattu pitkään (326 päivää), jotta niillä ei olisi matoja tai muita tauteja. Ensimmäinen visuaalinen matotartunta havaittiin 62 päivän jälkeen.
Samalla tutkittiin madon ensimmäisen kehitysvaiheen (L1) toukkien hengissä pysymistä laittamalla kahdesta eri madosta saatuja toukkia kahteen eri Petri-maljaan (yht. 100 kpl) ja pitämällä näitä 23-24 asteessa. Vain tämä toukkien kehitysaste on tartuntaa aiheuttava (muut vaiheet täytyy tapahtua isäntäeläimessa). Vastasyntyneet toukat takertuvat pohjamateriaaliin peräpään piikillään ja alkavat aaltoilla voimakkaasti spiraalimaisella tyylillä houkutellakseen isäntiä. Ne ovat 403-461 mikrometriä pitkiä.
Tuloksia: 9 alunperin 15 terveestä kalasta sai tartunnan 62-213 päivän aikana. Yhdellä seeprakalalla (133 päivää ensimmäisen mahdollisen tartunnan jälkeen), 1 platyllä (145 päivää) ja kahdella lehtikalalla (213 päivää) ei havaittu tartuntaa kun ne dissektoitiin.
[Oma kommentti: kaikki kalat eivät siis välttämättä saa tartuntaa!!]
Muilla kaloilla oli eri kehitysvaiheisia matoja – tosin kolme alunperin 21 kalasta (mukana laskussa 6 tartunnankantajaa) kuoli huomaamatta.
Viimeiset maljoissa olleet toukat kuolivat 26. päivänä. 50 prosenttia niistä oli säilynyt hengissä ainakin 17 päivää. Isännän houkutteluun käytetty liike lakkasi 14. päivänä. Toukat eivät voi siirtyä eteenpäin seuraavan kehitysvaiheeseen ilman mitään isäntää.
Yhteenvedosta: Madon kehitys L1-toukasta nuoreksi aikuiseksi naaraaksi kestää 22-3 asteisessa vedessä 47-55 päivää (väli-isännän kanssa tai ilman sitä suoraan kalaan tarttuen). Toukan kehitysaika ja –nopeus riippuu huomattavasti veden lämpötilasta. Vaikka Levsen ei annakaan suuntaa sille, että miten kauan isännättömät toukat säilyvät hengissä eriasteisissa vesissä niin vertauskohtanaan käyttämänsä tutkimuksen Camallanus oxycephaluksesta perusteella uskoisin, että toukat pysyvät hengissä pitempään viileämmässä vedessä (C. oxycephaluksen tapauksessa 25 asteessa 24 päivää, mutta 20 asteessa 39 päivää). Näkisin että tämä vaikuttaa mahdollisen kalattoman karanteenin pituuteen. Itselläni iso allas on 27 asteinen, joten uskon että 4 viikkoa (28 päivää) on riittävä. Levsen arvelee, että muutkin vesiarvot vaikuttavat toukkien kestävyyteen (niitä ei siis tutkittu tässä yhteydessä).
Levsenin mukaan on vielä epäselvää aiheutuuko kalan tartuttaminen ilman väli-isäntää siitä, että toukilla on isännän houkutteluun tarkoitettu toimintansa, vai onko kyseessä sattuman varainen joutuminen kalaisäntään. Lääkinnän pitää kohdistua sekä vapaisiin toukkiin että tartunnan saaneisiin kaloihin. Hän mainitsee, että Levamisole tuntuu tuhoavan madot olivat ne mitä kehitysastetta tahansa.
Että sellaisia juttuja tällä kertaa...
