Hiilidioksidilevitin
Valvoja: Moderaattorit
Hiilidioksidilevitin
Olen miettinyt viikonlopun pääni puhki hiilidioksidilevittimen laittoa 128l akvaani. Ph on 7,4 ja KH 4, nitraatti 1. Eheim 2210. Kasveja jonkun verran vedensuosikkia, intianvesitähdikkiä, melalehtieä, miekkälehteä, jaavasammal sekä peni ripaus enää jäljellä neulasheinää.
Olen miettinyt että ostanko akvaariokaupasta jonkin levitinsysteemin (paljon maksaa?) vai uskallanko tehdä tämmöisen tee-se-itse-version ja miten se toimii. Eli onnistuuko ilmakiven kautta (onko vaara että vapautuu liikaa hiilidioksidia?) Tarvittaiva letkuja ym. saa varmaan akvaariokaupoista. Olen kahlaillut akvaristien sivuilla ja lukenut ohjeita mutta kun tuntuu että kaikilla on kauhean isot purkit mihin laitteet laittavat . Neuvoja otetaan vastaan...
Olen miettinyt että ostanko akvaariokaupasta jonkin levitinsysteemin (paljon maksaa?) vai uskallanko tehdä tämmöisen tee-se-itse-version ja miten se toimii. Eli onnistuuko ilmakiven kautta (onko vaara että vapautuu liikaa hiilidioksidia?) Tarvittaiva letkuja ym. saa varmaan akvaariokaupoista. Olen kahlaillut akvaristien sivuilla ja lukenut ohjeita mutta kun tuntuu että kaikilla on kauhean isot purkit mihin laitteet laittavat . Neuvoja otetaan vastaan...
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Voit joko ostaa Tetran levittimen tai tehdä sen itse jostain alassuin olevasta astiasta. jonka tavalla tai toisella kiinnität akvaarioon lähelle pohjaa. Sen alle johdat letkulla hiilidioksidin. Kivien tms avulla saata sen pysymään.
Ilmastinkivi saattaa aiheuttaa liian suuren kaasumäärän liukememisen. Hiilidioksidi kun liukenee erittäin hyvin veteen, toisin kuin esimerkiksi happi, joka liukenee vain varsin vähän.
Tetran levitin. Sen hintaa en tiedä.
Ilmastinkivi saattaa aiheuttaa liian suuren kaasumäärän liukememisen. Hiilidioksidi kun liukenee erittäin hyvin veteen, toisin kuin esimerkiksi happi, joka liukenee vain varsin vähän.
Tetran levitin. Sen hintaa en tiedä.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Minä viritin juuri omaan altaaseeni hiivatepullon tuottamaan hiilidioksidia. Nyt, vaikeuksien jälkeen, pullo toimii. Olosuhteiden pakosta joudun käyttämään 0,5 litran pulloa, joten joudun vaihtamaan pullon 1-2 viikon välein, jos suhteellinen käymisnopeus on sama kuin 1,5 litran pulloa käyttävillä.
Mitenkään vaikeaa tai hankalaa pullon virittäminen ei ole. Minä yritin ensiksi käyttää ruokarasiaa (niiden olosuhteiden pakosta), mutta en saanut sen kannesta riittävän tiivistä. Kierrekorkillinen pullo osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Korkkiin syntyi sopiva reikä nahkarei'ittimellä. Reiän halkaisija lienee n. 5 mm. Kun letkun ulkohalkaisija on 1-2 mm enemmän, tulee liitoksesta tiivis. Kuitenkin tiivistin liitoksen vielä liimalla jos senkin vuoksi, että paine ei purista letkua ulos.
Levittimenä käytän pientä ylösalaisin olevaa kukkaruukkua. Letkun työnsin ruukun pohjassa olevan reiän läpi ja tiivistin liitoksen silikonilla. Ainoa pieni vaikeus tässä on se, että ruukku nousee ylös, kun se täyttyy kaasulla -> se pitää ankkuroida jotenkin sopivalle korkeudelle. Minäkin harkitsin ilmakiveä, mutta koska liiallinen hiilidioksidi pelotti, päädyin käyttämään kaasukelloa. Kaasukellon koolla pystyy säätelemään liukenevän hiilidioksidin määrää. Käyttökokemuksia minulla ei vielä laitteesta ole koska pistin sen käyntiin vasta nyt viikonloppuna.
Pullo on minulla akvaarion alapuolella jalustan hyllyssä. Tämä on se syy, miksen voi käyttää 1,5 litran pulloa; se ei mahdu hyllylle. Koska pullo on akvaarion pintaa alempana, pistin väliin takaiskuventtiilin. Myös varoventtiili olisi hyvä olla olemassa, mutta sellaista minulla ei ole. Pitää vain luottaa onneen. Varoventtiiliksihän käy vaikka reikä, joka on peitetty teipillä.
Kokeile rohkeasti vaan, mutta muista aina paineen aiheuttama vaara. Käymispulloa ei saa koskaan sulkea tiiviisti. Koko systeemin virittäminen on yllättävän helppoa ja nopeaa, joten työtä ei mene paljon hukkaan, vaikkei homma sitten toimisikaan.
Mitenkään vaikeaa tai hankalaa pullon virittäminen ei ole. Minä yritin ensiksi käyttää ruokarasiaa (niiden olosuhteiden pakosta), mutta en saanut sen kannesta riittävän tiivistä. Kierrekorkillinen pullo osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Korkkiin syntyi sopiva reikä nahkarei'ittimellä. Reiän halkaisija lienee n. 5 mm. Kun letkun ulkohalkaisija on 1-2 mm enemmän, tulee liitoksesta tiivis. Kuitenkin tiivistin liitoksen vielä liimalla jos senkin vuoksi, että paine ei purista letkua ulos.
Levittimenä käytän pientä ylösalaisin olevaa kukkaruukkua. Letkun työnsin ruukun pohjassa olevan reiän läpi ja tiivistin liitoksen silikonilla. Ainoa pieni vaikeus tässä on se, että ruukku nousee ylös, kun se täyttyy kaasulla -> se pitää ankkuroida jotenkin sopivalle korkeudelle. Minäkin harkitsin ilmakiveä, mutta koska liiallinen hiilidioksidi pelotti, päädyin käyttämään kaasukelloa. Kaasukellon koolla pystyy säätelemään liukenevän hiilidioksidin määrää. Käyttökokemuksia minulla ei vielä laitteesta ole koska pistin sen käyntiin vasta nyt viikonloppuna.
Pullo on minulla akvaarion alapuolella jalustan hyllyssä. Tämä on se syy, miksen voi käyttää 1,5 litran pulloa; se ei mahdu hyllylle. Koska pullo on akvaarion pintaa alempana, pistin väliin takaiskuventtiilin. Myös varoventtiili olisi hyvä olla olemassa, mutta sellaista minulla ei ole. Pitää vain luottaa onneen. Varoventtiiliksihän käy vaikka reikä, joka on peitetty teipillä.
Kokeile rohkeasti vaan, mutta muista aina paineen aiheuttama vaara. Käymispulloa ei saa koskaan sulkea tiiviisti. Koko systeemin virittäminen on yllättävän helppoa ja nopeaa, joten työtä ei mene paljon hukkaan, vaikkei homma sitten toimisikaan.
Täällä on litran muovinen limupullo, jossa 1 dl sokeria ja vettä. Pullo on luonnollisesti 1/3 vajaa alun mahdollisen kuohunnan takia. Hiivaa niukasti ja se on pitänyt kaasukellon täynnä nyt vajaa kaksi viikkoa.
Kaasukellona on pinnan tuntumassa puolikas kookospähkinänkuori ja pohjalla on hohkakivi. Käyminen on pientä ja kuplia tulee niin vähän ettei varmasti tule liikaa hiilidioksidia.
Kokeilla varmasti voi, kunhan tarkkailee käymisen alettua miten pH alenee. Olen nähnyt hohkakiven lähinnä painona jolla letkunpää pysyy paikoillaan.
Kookospähkinään jos laittaisi pari reikää reunaan ja niihin imukupit, voisi koittaa pysyisikö se pohjan lähellä akvaarion kulmassa. Silloin näkisi olisiko paineella nähtävää vaikutusta luikenemisen tehostamiseen. Tällä hetkellä se taas on pienessä virrassa, mikä pohjalla menetettäisiin.
Pähkinä pysyy täynnä tai vähän vajaana, eikä päästele yli reunojensa, joten kaikki pullosta tuleva liukenee veteen.
Kaasukellona on pinnan tuntumassa puolikas kookospähkinänkuori ja pohjalla on hohkakivi. Käyminen on pientä ja kuplia tulee niin vähän ettei varmasti tule liikaa hiilidioksidia.
Kokeilla varmasti voi, kunhan tarkkailee käymisen alettua miten pH alenee. Olen nähnyt hohkakiven lähinnä painona jolla letkunpää pysyy paikoillaan.
Kookospähkinään jos laittaisi pari reikää reunaan ja niihin imukupit, voisi koittaa pysyisikö se pohjan lähellä akvaarion kulmassa. Silloin näkisi olisiko paineella nähtävää vaikutusta luikenemisen tehostamiseen. Tällä hetkellä se taas on pienessä virrassa, mikä pohjalla menetettäisiin.
Pähkinä pysyy täynnä tai vähän vajaana, eikä päästele yli reunojensa, joten kaikki pullosta tuleva liukenee veteen.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Hiilidioksidi on heikko happo, joten sen turvallista määrää ei voi mitata pelkän pH:n avulla.
Se on parasta katsoa taulukoista, kun tunnetaan sekä pH että alkaliniteetti (karbonaattikovuus).
Se on parasta katsoa taulukoista, kun tunnetaan sekä pH että alkaliniteetti (karbonaattikovuus).
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Hyvä tietää!jarvij kirjoitti:Hiilidioksidi on heikko happo, joten sen turvallista määrää ei voi mitata pelkän pH:n avulla.
Se on parasta katsoa taulukoista, kun tunnetaan sekä pH että alkaliniteetti (karbonaattikovuus).
Tarkoititko kuitenkin alussa että limpsapullon hiivatteella voisi hohkakiven avulla saada liikaa (vaarallisen paljon) hiilidioksidia veteen? Kysymyksessä kun ei mainittu hiilidioksidin tuottotapaa, vaan puhuttiin vain omatekoisesta.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Tarkoitin! Siihen vaikuttavat ainakin:
akvaarion koko ja käymisen rajuus sekä pH ja (alkaliniteetti) KH.
akvaarion koko ja käymisen rajuus sekä pH ja (alkaliniteetti) KH.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Ota vaikka kahvikuppi, pane se nurin akvaarion pohjan lähelle muutaman kiven varaan nurinpäin. Pane sen verran kiviä painoksi, jotta pysyy paikoillaan. Johda hiilidioksidi letkulla kupin alle.
Tätä voi sitten kehitellä vapaasti:
lasipurkki tms. jne
Siinä rakennusohjeet.
Sitten edelleen voi kahvikeitinten kestosuodattimista leikata sopivan kiekon, jonka tavalla tai toisella kiinnittää johonkin läpinäkyvään putkeen; panna tuo putki akvaarioon avoin pääty alaspäin, niin että tuo suodatin on yläpäässä. Kaasu liukenee verkon läpi. Lapääs voi sulkea vaikka reikälevyllä, jolloin kalat eivät voi nousta putkeen. Imukupeilla tms. voi putken kiinnittää paikoilleen.
Tätä voi sitten kehitellä vapaasti:
lasipurkki tms. jne
Siinä rakennusohjeet.
Sitten edelleen voi kahvikeitinten kestosuodattimista leikata sopivan kiekon, jonka tavalla tai toisella kiinnittää johonkin läpinäkyvään putkeen; panna tuo putki akvaarioon avoin pääty alaspäin, niin että tuo suodatin on yläpäässä. Kaasu liukenee verkon läpi. Lapääs voi sulkea vaikka reikälevyllä, jolloin kalat eivät voi nousta putkeen. Imukupeilla tms. voi putken kiinnittää paikoilleen.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Senior Member
- Viestit: 873
- Liittynyt: 08:31, 11.10.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Minulla on kaasukellona 0,5L fun light mehupullosta leikattu pohjaosa (noin reilu puolet pullosta siis) ja siihen on kiinnitetty imukuppi ja se on altaan takalasissa kiinni. Siihen on vain johdettu hiilaripullonletku. Ei se kauheasti edes näy kun on kirkasta muovia.
Vuoden 2005 #aw:n kotiäitirouvakodinhengetärrakastajasymppis
Mulla on kaupallinen ratkaisu, Hagenin Nutrafin Natural system. Mukana on kaikki tarvittava, hiivatepullo, letku ja levitin sekä aloitusmömmöt. Tarkkaa hintaa en muista, koska ostin samalla kaikkea muuta tarpeellista ja tarpeetonta Hinta selvinnee soittamalla esim. Hgin Akvaariokeskukseen.
Sun akvaarion se saattaisi olla hieman alamitoitettu, tuolla KH 4:llä se riittäisi 94 litraseen. Itsellä on KH 2 ja litroja 182 ja siihen sen luvataan riittävän ja siltä myös tuntuu, Ph pysyttelee karvan verran alle 7. Täytän sen n. 3 vkon välein sokerilla, kuivahiivalla ja liivatejauheella. Käyttöönotto ja käyttö on helppoa, varsinkin jos ei halua/osaa/ehdi/viitsi askarrella itse.
Osoitteesta http://www.hagen.com/uk/aquatic/product ... 6900030101
näkee kapistuksen ulkonäön, mutta paketin ulkonäkö ja tekniset tiedot poikkeaa omastani. Omani ostin viime syksynä.
Ainut haittapuoli mielestäni kapistuksessa on levittimen kiinnitys, imukupit pitää kiinnittää tosi huolellisesti, muuten sen taakse voi jäädä joku kala jumiin. Mutta niinhän se on kaikissa kapistuksissa, joita akvaan laittaa.
Toivottavasti nämä tiedot auttaa sua päätöksenteossa - mikä vaihtoehto sulle sitten parhaiten sopiikin
Sun akvaarion se saattaisi olla hieman alamitoitettu, tuolla KH 4:llä se riittäisi 94 litraseen. Itsellä on KH 2 ja litroja 182 ja siihen sen luvataan riittävän ja siltä myös tuntuu, Ph pysyttelee karvan verran alle 7. Täytän sen n. 3 vkon välein sokerilla, kuivahiivalla ja liivatejauheella. Käyttöönotto ja käyttö on helppoa, varsinkin jos ei halua/osaa/ehdi/viitsi askarrella itse.
Osoitteesta http://www.hagen.com/uk/aquatic/product ... 6900030101
näkee kapistuksen ulkonäön, mutta paketin ulkonäkö ja tekniset tiedot poikkeaa omastani. Omani ostin viime syksynä.
Ainut haittapuoli mielestäni kapistuksessa on levittimen kiinnitys, imukupit pitää kiinnittää tosi huolellisesti, muuten sen taakse voi jäädä joku kala jumiin. Mutta niinhän se on kaikissa kapistuksissa, joita akvaan laittaa.
Toivottavasti nämä tiedot auttaa sua päätöksenteossa - mikä vaihtoehto sulle sitten parhaiten sopiikin
Ilmeisesti yritän rakentaa itse vaikka vähän pelottaakin Kaikessa pitää vaan yrittää säästää. Heräsi muutamia kysymyksiä jotka ovat tärkeitä ja vähemmän tärkeitä.
Kuinka iso se kaasukello tulisi akvaariossani olla (160 l). Ilmeisesti laitan pullonpuolikkaan imukupeilla takaseinään mutta montako desiä siis?
Kuinka paksua sen letkun pitäisi olla?
Onko kaasukellon koolla vaikutusta liukenevan hiilidioksidin määrään?
Mites yöllä, otanko pois aina.
Vedänkö tuon hiilariletkun kaasukelloon ylä- vai alakautta?
Pikaista vastausta kaipaan, olen lähdössä eläinkauppaan..
KiitOS
Entä ne takaiskuventtiilit yms. tarttenko niitä?
Mistä tiedän tuleeko hiilaria liikaa? No ainakin siitä kun kalat haukkovat pinnalla happea?
----------
Missä ois hyvä sivusto noihin hiilariasioihin. ?
Kuinka iso se kaasukello tulisi akvaariossani olla (160 l). Ilmeisesti laitan pullonpuolikkaan imukupeilla takaseinään mutta montako desiä siis?
Kuinka paksua sen letkun pitäisi olla?
Onko kaasukellon koolla vaikutusta liukenevan hiilidioksidin määrään?
Mites yöllä, otanko pois aina.
Vedänkö tuon hiilariletkun kaasukelloon ylä- vai alakautta?
Pikaista vastausta kaipaan, olen lähdössä eläinkauppaan..
KiitOS
Entä ne takaiskuventtiilit yms. tarttenko niitä?
Mistä tiedän tuleeko hiilaria liikaa? No ainakin siitä kun kalat haukkovat pinnalla happea?
----------
Missä ois hyvä sivusto noihin hiilariasioihin. ?
Moneen kysymykseen sain vastauksen mutta saman verran lisäkysymyksiä.
Kuinka paljon suosittelette tuota pesupulloa ja kuinka monella semmoinen on käytössä?
Miten oleete kiinnittäneet tuon pullon akvaarion ointaa hieman korkeammalle ettei takaiskuventtiiliä tarteta?
Siis onko tuo kalvo levittimessä pakollinen?
Jos laittaisin letkun suodattimeeni niin mihin kohti sinne. Käytössäni on projektin brio3 suodatin?
Kokemuksia?
Kuinka paljon suosittelette tuota pesupulloa ja kuinka monella semmoinen on käytössä?
Miten oleete kiinnittäneet tuon pullon akvaarion ointaa hieman korkeammalle ettei takaiskuventtiiliä tarteta?
Siis onko tuo kalvo levittimessä pakollinen?
Jos laittaisin letkun suodattimeeni niin mihin kohti sinne. Käytössäni on projektin brio3 suodatin?
Kokemuksia?
Täällä on neljättä päivää hiivatesysteemit täydessä käynnissä, joten syvää rintaääntä on vaikea ryhtyä imitoimaan .
Mutta meillä on pesupullo käytössä, jotta kaikenlaiset ylimääräiset kaasut (älä kysy, mitä ne voivat olla!) eivät joutuisi akvaarioon.
Takaiskuventtiilin halusin systeemiin mukaan varmuuden välttämiseksi, ja lisäksi pidän puteleita akvaarion kannen päällä. Pieni paranoia kannattaa aina... Kun tulee vieraita, siirrän kiljusysteemit nätisti jalustan kaappiin piiloon .
Levittimenä käytän JBL:n Proflora CO2 Vario -spiraalia, mutta sen eduista tai haitoista en osaa sen kummempaa sanoa.
Mutta meillä on pesupullo käytössä, jotta kaikenlaiset ylimääräiset kaasut (älä kysy, mitä ne voivat olla!) eivät joutuisi akvaarioon.
Takaiskuventtiilin halusin systeemiin mukaan varmuuden välttämiseksi, ja lisäksi pidän puteleita akvaarion kannen päällä. Pieni paranoia kannattaa aina... Kun tulee vieraita, siirrän kiljusysteemit nätisti jalustan kaappiin piiloon .
Levittimenä käytän JBL:n Proflora CO2 Vario -spiraalia, mutta sen eduista tai haitoista en osaa sen kummempaa sanoa.
Logic is a systematic method of coming to the wrong conclusion with confidence.
- Murphy's First Law of Technology -
- Murphy's First Law of Technology -
Ite käytän vaan yhdessä akvaariossa pesupulloa, yhteensä 4 pulloa käytössä, 3:ssa eri akvaariossa.
Se pesupullo on oikeastaan sitä varten, että jos se kilju alkaa kuohua, niin eipähän mene sitten hiivalitkut sun muut etanolit akvaarioon.
Takaisku venttiilin olen todennut huonoksi, (ainakin kaikki muoviset, menevät meinaan tukkoon.) täytyy vain muistaa aina pistää puristimet letkuun kiinni, ettei tule koko akvaarion sisältöä pihalle. Kun vaihtaa pulloon uudet litkut sisään.
Edit: Yritetty korjata tekstiä vähän suomenkieltä vastaavaksi...
Se pesupullo on oikeastaan sitä varten, että jos se kilju alkaa kuohua, niin eipähän mene sitten hiivalitkut sun muut etanolit akvaarioon.
Takaisku venttiilin olen todennut huonoksi, (ainakin kaikki muoviset, menevät meinaan tukkoon.) täytyy vain muistaa aina pistää puristimet letkuun kiinni, ettei tule koko akvaarion sisältöä pihalle. Kun vaihtaa pulloon uudet litkut sisään.
Edit: Yritetty korjata tekstiä vähän suomenkieltä vastaavaksi...
" Peurat ovat huomattavasti kookkaampia kuin myyrät.
Silti molemmat mahtuvat samaan metsään ja vielä samaan aikaan.
- Onkohan niillä ikinä kiistoja? "
Silti molemmat mahtuvat samaan metsään ja vielä samaan aikaan.
- Onkohan niillä ikinä kiistoja? "
-
- Advanced Member
- Viestit: 1579
- Liittynyt: 13:56, 03.04.2005
- Paikkakunta: Kuopio
Miten tarkkaa tuota hiidioksidilevitintä pitää seurata? Siis päivittäin vai miten? Otetaanko se pois käytöstä, jos lähtee matkalle?
*ihan torvelo *
--------------
Ja vielä jatkoa: Onko teillä kokemusta tästä:
http://www.aquaristikshop.com...
Koska reissaan siellä täällä, enkä oikein ehdi perehtyä noihin omatekoisiin systeemeihin, tuommoinen valmis ratkaisu tuntuisi houkuttelevalta...
Edit: pitkä linkki lyhennetty.
*ihan torvelo *
--------------
Ja vielä jatkoa: Onko teillä kokemusta tästä:
http://www.aquaristikshop.com...
Koska reissaan siellä täällä, enkä oikein ehdi perehtyä noihin omatekoisiin systeemeihin, tuommoinen valmis ratkaisu tuntuisi houkuttelevalta...
Edit: pitkä linkki lyhennetty.
Lisää kysymyksiä herää myös täällä, tai lähinnä niitä puuttuvia vastauksia utelen
Eli ensin tuosta kaasukellosta. Pysyykö letku paikoillaan, jos sen laittaa alakautta vai pitääkö kaasukelloon tehdä reikä, josta letku johdetaan sisään?
Jostain lähteestä luin, että kiljupulloa voisi pitää lampun päällä, onko kokemuksia siitä? Meillä tuo melkein 2-vuotias täystuho on erittäin kiinnostunut kaikkeen altaisiin liittyvästä joten muuta mahdollisuutta ei taida olla Tai sitten täytyy siirtää lamppua edemmäs ja laittaa pullo sinne taakse.
Mites sitten yöllä(pimeällä), oletteko pitänyt pulloa auki?
Eli ensin tuosta kaasukellosta. Pysyykö letku paikoillaan, jos sen laittaa alakautta vai pitääkö kaasukelloon tehdä reikä, josta letku johdetaan sisään?
Jostain lähteestä luin, että kiljupulloa voisi pitää lampun päällä, onko kokemuksia siitä? Meillä tuo melkein 2-vuotias täystuho on erittäin kiinnostunut kaikkeen altaisiin liittyvästä joten muuta mahdollisuutta ei taida olla Tai sitten täytyy siirtää lamppua edemmäs ja laittaa pullo sinne taakse.
Mites sitten yöllä(pimeällä), oletteko pitänyt pulloa auki?
Miulla on Nutrafin-merkkinen systeemi. Omat litkut kylläkin olen tehnyt sinne pyttyyn. Kuukauden päivät tulee kuplaa ja sen jälkeen vaihdan litkut. Se on koko ajan "päällä". Yöt päivät. Sen verran vähän tuosta systeemistä tulee co2:sta 200 litraseen, että en ole huomannut, että pH olisi laskenut radikaalisti. Eri asia on jos sama järjestelmä olisi 60 litraisessa.
-
- Senior Member
- Viestit: 608
- Liittynyt: 11:48, 24.09.2004
- Paikkakunta: Helsinki, HAS/Ciklidistit
Itse porasin kaasukelloon letkunmenevän reiän ja laitoin vielä kellon sisäpuolelle T-kappaleen kiinni letkuun, pysyy varmasti (Tässä ketjussa kuvia).Tiuhti kirjoitti:
Eli ensin tuosta kaasukellosta. Pysyykö letku paikoillaan, jos sen laittaa alakautta vai pitääkö kaasukelloon tehdä reikä, josta letku johdetaan sisään?
Jostain lähteestä luin, että kiljupulloa voisi pitää lampun päällä, onko kokemuksia siitä? Meillä tuo melkein 2-vuotias täystuho on erittäin kiinnostunut kaikkeen altaisiin liittyvästä joten muuta mahdollisuutta ei taida olla Wink Tai sitten täytyy siirtää lamppua edemmäs ja laittaa pullo sinne taakse.
Mites sitten yöllä(pimeällä), oletteko pitänyt pulloa auki?
Laitoin pienen valaisimen akvaariokaappiin kiljupullon viereen, lämmittää sopivasti ja ei tarvitse pitää pulloa valaisinkannen päällä. Huom! Vaatii takaiskuventtiilin!
Itse poistan systeemin käytöstä yöllä irrottamalla letkun takaiskuventtiilistä, jolloin kaasut leviävät huoneistoon.
Biotooppiharrastaja
-
- Advanced Member
- Viestit: 1579
- Liittynyt: 13:56, 03.04.2005
- Paikkakunta: Kuopio
Joo, tämä tuli hankittua, ja tyytyväinen olen ollut. Pieni ja sievä, vaatii "lataamista" vain parin-kolmen kuukauden välein, ja kasvit viihtyvät.ParratonMonni kirjoitti:Ja vielä jatkoa: Onko teillä kokemusta tästä:
http://www.aquaristikshop.com...
Edit: pitkä linkki lyhennetty.
Jos nyt joku vielä antaisi toimivan linkin hiilidioksidi/KH taulukkoon, kun ennen käyttämäni ei enää ole olemassa.