Haaveena pikkuriutta

[Save]

Hei!
Jo jonkin aikaa olen haaveillut merivesiakvaariosta ja kysyisin hieman sen perustamisesta. Aiheeseen liittyviä kirjoja en ole ehtinyt vielä lukea kovinkaan paljon, lehtiä kylläkin. Tietoa akvaarion perustamisesta ym. ei minulla siis vielä paljon ole.

100-litran allas olisi kohta tyhjillään, kunhan saan ensin murtovesiakvaarion mangroveravuille perustettua. Kysyisin seuraavaa:

- Altaassa on alumiinikehykset. Ilmeisesti ei oikein hyvä juttu? Voisiko silti toimia vai pitäisikö vaihtaa kokolasiseen?
- Altaan mitat: 80 (pituus), 35 (leveys), 35 (korkeus). Korkeutta saisi kai olla lisää? (Voisin myydä tuon altaan ja ostaa tilalle toisen paremmilla mitoilla. Minkälaiset mitat olisivat hyvät 100-150-litran altaalle?)

- Voiko tuon kokoisessa (98l) altaassa pitää mitään kaloja?
- Mitä koralleja voisi altaassa pitää?

Ja tekniikasta:
- Pitäisikö tuon kokoisessa altaassa olla vaahdotin ja ala-allas? Käyvätkö loisteputket vai ovatko monimetallit välttämättömät.

Kustannuksista:
Paljonkos tuollaiseen 100-150 l. altaaseen, tekniikkaan, koralliin, elävään kiveen, kaloihin yms. noin suunnilleen uppoaisi rahaa?

Tässä näitä ihan ensimmäiseksi mieleen juolahtaneita kysymyksiä .
-Satu

[Tatu Vaajalahti]

Altaassa on alumiinikehykset. Ilmeisesti ei oikein hyvä juttu? Voisiko silti toimia vai pitäisikö vaihtaa kokolasiseen?

Kyllä voit käyttää kehysakvaariota mutta ennemmin tai myöhemmin kehyksestä pääsee metalleja akvaarioveteen (mm. suolaroiskeiden mukana). Eräs mahdollinen ratkaisu on levittää ohut silikonikerros kehyksen ala- ja yläpuolelle.

Altaan mitat: 80 (pituus), 35 (leveys), 35 (korkeus). Korkeutta saisi kai olla lisää? (Voisin myydä tuon altaan ja ostaa tilalle toisen paremmilla mitoilla. Minkälaiset mitat olisivat hyvät 100-150-litran altaalle?)

Itse asiassa optimi riutta-akvaario omasta mielestäni on leveä ja matalahko (enemmän kaasunvaihtoa ja enemmän valoa pohjalle).
Mielestäni sinun ei tarvitse ostaa uutta allasta. Optimimitat tuon kokoiselle olisi varmaankin 50x50x50

Voiko tuon kokoisessa (98l) altaassa pitää mitään kaloja?

Tottahan toki, monia...

Mitä koralleja voisi altaassa pitää?

Riippuu enemmänkin valon määrästä, virtauksesta ja veden määrästä kuin akvaariosta. Korallithan eivät varsinaisesti tarvitse tilaa samalla lailla kuin kalat.

Pitäisikö tuon kokoisessa altaassa olla vaahdotin ja ala-allas?

Vaahdotin pitää olla käytännössä. Ala-allas ei ole välttämätön mutta suosittelen voimakkaasti sen hankkimista, erityisesti pieneen altaaseen, jossa jo pelkkä vaahdotin vie suhteettoman paljon tilaa.

Käyvätkö loisteputket vai ovatko monimetallit välttämättömät.

Jos et aio pitää symbioottisia eliöitä (korallit, vuokot jne) riittää loisteputket, muuten kyllä monimetalli on välttämätön.

Paljonkos tuollaiseen 100-150 l. altaaseen, tekniikkaan, koralliin, elävään kiveen, kaloihin yms. noin suunnilleen uppoaisi rahaa?

Kysymys on hieman samanlainen kuin "paljonko auto maksaa" Uskoisin, että 1000 euroa on lähellä totuutta.

[janneko]

Jos et aio pitää symbioottisia eliöitä (korallit, vuokot jne) riittää loisteputket, muuten kyllä monimetalli on välttämätön.

Kyllä mm. levyvuokot viihtyvät loisteputkilla Eli joitain symbiottisia koralleja kyllä voi pitää loisteputkilla, MUTTA...
jos haaveilet tämänäköisestä akvaariosta:

http://ealex.aqua-web.org

niin monimetallit ovat välttämättömiä.

T:janne

[Lugonn[71]]

Öhöm kyllähän loisteputkilla saa viihtymään vaikka mitä kunhan tehoa on tarpeeksi ja tietysti putkityypit oikeat. Pehmytkoralleja on vaikka kuinka paljon mitä mini / nano riutaan voi laittaa, myös kivikoralleja.
Jos ei pidetä kaloja niin mielestäni vaahdotinta ei tarvita, elävätkivet hoitavat kyllä suodatuksen. Monet pitävät kyllä kalojakin ilman vaahdotinta mutta siinä joutuu olemaan tarkempi ruokinnan sekä vedenlaadun / vaihtojen kanssa.

[Tatu Vaajalahti]

Molemmat herrat ovat tietenkin oikeassa mitä tulee loisteputkiin vs. symbioottisiin eläimiin. Pointti on kuitenkin se, että jos aikoo pitää korallieläimiä ja/tai vuokkoja on järkevää ostaa heti alussa monimetallivalaisin ja näin välttää aloittelijoiden eräs yleisimmistä "virheistä" eli turha rahanmeno.

Toisin sanoen, jos nyt tuntuu siltä että haluat koralleja, ei kannata rahojaan tuhlata loisteputkivalisimiin.

ps. vaikka loisteputkillakin saadaan tarpeeksi valoa aikaiseksi (sen kun vaan laittaa tarpeeksi monta putkea) tulee se selvästi kalliimmaksi kuin vastaavan valomäärän tuottaminen HQI valaisimella.

[dsl]

Eli kivi, mömmähäiset ja ölliäiset menestyvät loisteputkilla, kunhan ei koralleja ota?

[Tatu Vaajalahti]

dsl,

Jotkut menestyvät, toiset eivät. Loisteputkilla ei kasva esim. suurin osa makrolevistä. Ja kivissähän on usein paljon valoa vaativia kivikoralleja.

Kuten sanottu, riutta-akvaario vaatii käytännössä HQI valon, useat muut meribiotoopit eivät.

edit: ja siis tarkoitan taas tietysti "normaalia" 2-4 putkista valaisinta Loisteputkistahan tulee kokolailla yhtäpaljon valoa per W kuin HQI lampuista.

[Lugonn[71]]

Jos tehoa on sopivasti saat kyllä pehmytkorallit viihtymään. Itsellä on yli 1W / 1 litra eli allas on 27 L jossa vettä n. 20 L ja valotehoa on yhteensä 36W (3 x 9W osram kirkasvaloa ja 1 x 9W osram sinivalo) ja hyvin kasvavat pehmytkorallit, myös acropora joka on kivikoralli.

[rambi]

Jos tehoa on sopivasti saat kyllä pehmytkorallit viihtymään. Itsellä on yli 1W / 1 litra eli allas on 27 L jossa vettä n. 20 L ja valotehoa on yhteensä 36W (3 x 9W osram kirkasvaloa ja 1 x 9W osram sinivalo) ja hyvin kasvavat pehmytkorallit, myös acropora joka on kivikoralli.

Onko sinulla acro ollut kauankin 9w putkien alla,se voi siellä kasvaa mutta tuskin siinä värit tule pysymään,eli se muuttuu ruman rusehtavaksi aika pian,minulla oli T5 putkien alla acrojakin niin siellä ne juuri ja juuri viihtyivät, Euphyllia on semmoinen laji mikä menestyy loisteputkien alla myös mutta jos haluaa acrot missä on muutakin kuin rumat ruskeat oksat on 250w monimetalli pakko ostos.
Itse siirsin altaassa hiljattain yhden acro oksan pohjalle niin viikossa siitä hävisi kaikki värit,nyt se on taas omalla paikalla ja pikkuhiljaa alkaa värit palautumaan.

[Lugonn[71]]

kuukauden päivät on ollut, oli kyllä jo ruskea/punertava kun sen sain...

[mikkokoo]

No niin nyt kun tässä keskustellaan valon määrästä niin semmoista kommenttia, että katsokaa tämä ketju ja verratkaa mitattuja valon määriä 250w lampun alla pinnassa:

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=27280

Ja perään vielä Tatun kommentti:

Veden pinnalla ja suoraan polttimon alla on saman verran valoa kuin tropiikissa "utuisena" (mutta enemmän kuin pilvisenä) päivänä.

Sen jälkeen jos vielä tiedostaa miten matalassa vedessä suuri osa kivikoralleista (esim. Acropora) yleisesti elää niin huomaa, että pari muutaman kymmenen watin loisteputkea ei näitä lajeja paljon lämmitä

[elpuri]

vaikka loisteputkillakin saadaan tarpeeksi valoa aikaiseksi (sen kun vaan laittaa tarpeeksi monta putkea) tulee se selvästi kalliimmaksi kuin vastaavan valomäärän tuottaminen HQI valaisimella.

Ei pidä myöskään unohtaa, että HQI valaisimen tuottama valo on huomattavasti esteettisempi (mikä monille tuottaa ison osan akvaariosta saatavasta ilosta) johtuen siitä että HQI on pistemäinen, kun taas loisteputki viivamainen. Pistemäistä valoa käytettäessä altaaseen muodostuu sitä liplatusta (engl. caustics) tai "valon ja varjon leikkiä", jos tällainen klisee sallitaan. Molempi parempi saattaisi päteä tässäkin. Eli pääasiallinen valaistus HQI:lla ja loisteputket edes vähän paikkaamaan jyrkimpiä varjoja (mikä taasen on se pistevalon nurja puoli).

[Tatu Vaajalahti]

Save,

Kuten huomaat, monesta asiasta kehittyy varsin mielenkiintoisia ja pitkiäkin keskusteluja

Oman kokemukseni mukaan monet aloittelijat kuitenkin haluavat selkeitä ja yksiselitteisiä vastauksia (minua itseäni on kritisoitu siitä, että autan "liikaa" tai liian yksityiskohtaisesti). Tästä syystä suosittelen edelleen monimetallin hankkimista (miel. 250W) koska se on kaikissa tapauksissa oikea vaihtoehto vaikkei tietenkään sulje muita pois erikoistilanteissa.

Lisäksi, jos hankit 250W valaisimen, se on käyttökelpoinen myös seuraavassa, suuremmassa altaassa. Riuttakärpänen kun puree, altaat tuppaavat kasvamaan...

[elpuri]

Niin, esim. mulla se allas kasvoi kolme kertaa (konjakkilasi ->100L -> 120x60x60 -> 160x60x60) ennen kuin ehdin allasta edes hankkimaan! Ja kun tuo 160x60x60 viimein nostettiin lopulliselle paikalleen, totesin: "ois se voinu olla vielä 20cm pidempi". Ei kyllä harmita yhtään (paitsi se että se vois olla 20cm pidempi! )

[suomijäbä]

Meinasin aloittaa loisteputkilla, mutta hommasinkin 250W HQI:n 200 litraseen ja olen ollut erittäin tyytyväinen valoon. ei paljon kannata päivitellä jatkuvasti, rahaa palaa aivan turhaan kuten TATU sanoi, ja loppujenlopuksi ei varmasti jää pelkkiin kiviin harrastus

[Save]

Kiitos hyvistä vastauksista! Monimetallit maksavat alan liikkeissä hunajaa mutta ilmeisesti jostain voi löytää halvemmallakin. Tuota kehysten silikonilla suojaamista mietin itsekin. Pehmytkorallit kiinnostavat erityisesti.

Lisäksi, jos hankit 250W valaisimen, se on käyttökelpoinen myös seuraavassa, suuremmassa altaassa. Riuttakärpänen kun puree, altaat tuppaavat kasvamaan...

Joo, taitaa se olla ihan yleisesti akvaariokärpänen joka tuota tautia levittää (olohuoneessa on miltei seinänpituinen makeanveden akvaario) .

Altaaseen pitäisi ilmeisesti tehdä läpiviennit, jotta vesi pääsee vaahdottimeen ja ala-altaaseen ja takaisin? Allas on tällä hetkellä kaapin päällä, mutta sille pitäisi varmaan sitten hankkia toisenlainen jalusta. Kaappiin en uskaltaisi lähteä reikiä poraamaan kun sitä ei ole tarkoitettu akvaariojalustaksi, ties vaikka romahtaa koko hökötys.

Täytyypä lukaista nuo kaikki lehtien artikkelit uudemman kerran läpi ja kysyä sitten enemmän. Olen ajatellut, että meriakvaarion ylläpito on hirveän vaativa juttu ja olenkin vain lähinnä ihaillut lehdissä ja tällä osastollakin esitettyjä upeita kuvia harrastajien akvaarioista sekä lukenut TFH:n merivesipalstaa .
-Satu

[Tatu Vaajalahti]

Täytyypä lukaista nuo kaikki lehtien artikkelit uudemman kerran läpi ja kysyä sitten enemmän. Olen ajatellut, että meriakvaarion ylläpito on hirveän vaativa juttu ja olenkin vain lähinnä ihaillut lehdissä ja tällä osastollakin esitettyjä upeita kuvia harrastajien akvaarioista sekä lukenut TFH:n merivesipalstaa .
-Satu

Höpsis, meriakvaarion hoito on erittäin helppoa ja itse asiassa tekemällä muutamat perusjutut oikein epäonnistuminen on lähestulkoon mahdotonta (pois lukien force majour tyyppiset ongelmat )

Kaukana on ne ajat jolloin riutta-akvaristia piti katsoa ylöspäin ja pyytää lupaa puhutella

[Save]

Niin, tämän käsityksen minäkin sitten kuitenkin sain, kun KatjaN esitteli heidän riuttansa tekniikkaa hakiessani häneltä suolaa. Ilmeisesti meriakvaarioissa tauditkaan eivät ole samalla tavalla yleisiä kuin makean veden akvaarioissa. Mutta jos kalat sairastuvat, niitä ei kai oikein voi lääkitä muuten kuin karanteenialtaassa. Sittenhän ilmeisesti ongelmia aiheuttavat sähkökatkokset ja ei-toivotut ötökät, joita tulee elävän kiven mukana (mantisrapu lukeutuu kaiketi näihin).

Pääkaupunkiseudulla Siniriutta taitaa olla ainoa meriakvaarioihin erikoistunut liike. Olen käsittänyt, että harrastajat tilaavat aika usein tavaraa ulkomailta (lähinnä Saksasta) kun kaloja, koralleja yms. on niin vaikea saada Suomesta. Onko näin?
-Satu

[Tatu Vaajalahti]

Riutta-akvaariossa ei todellakaan voi lääkitä kaloja eikä toimivassa riutta-akvaariossa tällaista tarvetta yleensä olekaan.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että elävien kivien mukana tulee hyvin vähän todella haitallisia eläimiä. Mantisrapu ja Aiptasia suvun vuokot lienevät oikeastaan ainoat. Muitakin toki voi olla, mutta ovat harvinaisia (kuten Mantisravutkin, lukuun ottamatta viimeisintä kivierää). Lisäksi eläinten haitallisuus riippuu tietysti harrastajan näkökulmasta; joku pitää erilaisista ravuista kun taas toiselle ne merkitsevät uhkaa kivien pieneliöstölle jne.

Kuivatavaraa tilataan yleisesti Saksasta, elävät eläimet kannattaa ehdottomasti ostaa jommasta kummasta Suomalaisesta liikkeestä. Aloittelijan on ehdottomasti viisainta ostaa eläimet liikkeestä, josta saa neuvoja ja tietoa eläimistä. Tämä ei tietenkään poista harrastajan velvollisuutta selvittää kaikki mahdollinen eläimestä, jota suunnittelee hankkivansa. Lopullinen vastuu hankinnasta on aina harrastajalla! Korostan tätä siksi, että erityisesti meriveden asukkeja löytyy joka lähtöön ja osa on kertakaikkiaan mahdottomia tuoreessa (alle 1 vuosi) akvaariossa tai sitten muuten vain erittäin vaikeahoitoisia.

Saksalaisista online kaupoista tilattaessa kannattaa varautua pitkiinkin toimitusaikoihin, käytännössä minkään liikkeen lupaamat toimitusajat eivät pidä jos tilaa vähänkin eksoottisempaa kuin TetraMin kuivaruokaa

[elpuri]

Kiitos hyvistä vastauksista! Monimetallit maksavat alan liikkeissä hunajaa mutta ilmeisesti jostain voi löytää halvemmallakin.

Suosittelen lämpimästi Ebayta. Jostain syystä juuri nyt kun vilkaisin valaisimia on aika nihkeästi tarjolla, mutta itse kun ostin tuossa helmikuussa, niin tarjonta oli aika laaja ja halvalla lähti.

[wauweli]

Luinpas koko pätkän. Voi olla että joskus pikkuasuntooni tuollaisen akvaarion hommaisin (150L). Olen lukenut palstaa ja lehtiä, mutta vielä on jäänyt hämäräksi mitä kaikkea tekniikkaa altaan lisäksi tarvitaan ja paljonko näille kamoille (hinta joka laitteelle..suunnilleen) tulee. (huom. en kaloja haluaisi vain komean näköistä korallia).

[Save]

Hei taas!
Osaisitteko suositella jotain hyvää, aloittelijalle sopivaa kirjaa joka kertoo meriakvaarion perustamisesta? Olen lukenut noita TFH:n artikkeleita ja niissä sanotaan, että meriakvaariossakin pitäisi olla mekaaninen suodatin, ulko- tai sisäsellainen. Suomalaisissa artikkeleissa ja täällä on puhuttu suodatinten sijaan elävästä kivestä, hiekasta, ala-altaasta ja vaahdottimesta, jotka suodattavat vettä biologisesti. Onko kyseessä joku koulukuntaero?

Ajattelin hankkia varmuuden vuoksi kehyksettömän altaan. Esim. Bioplastilla olisi kokolasiallas mitoilla 70x40x40. Pitäisikö altaassa olla kaksi pumppua vai riittääkö yksi? Niiden pitäisi kierrättää altaan vesimäärä ilmeisesti vähintään 10 krt tunnissa. Aquaristik.netissä oli myytävänä Giesemann HQI Novell 150-250 W valaisin (kumpikohan oli, monimetalli vai halogeeni ), sellainen olisi varmaan siis sopiva kun haluan, että korallit menestyvät. Minkälainen vaahdotin olisi sopiva? Entä lämmitin?

Mietityttää vain, että onko tuo allas liian pieni kun joka paikassa sanotaan, että noin pienen merivesialtaan hoito on tosi vaativaa. Avokki ei lämmennyt ala-altaalle (hänen mielestään meillä on liikaa akvaarioita ) ja ilmeisesti se pitäisi kai sitten jättää pois, jos se on vain mahdollista. Ala-altaan funktio on vielä hämärän peitossa (níin kuin muutkin meriakvaarion tekniikkaan liittyvät asiat) ja kiinnostaisikin tietää, mikä on altaan tehtävä?
-Satu

[janhalo]

Save,

Monet noista alkuun teknisiltä tuntuvista härveleistä ovat loppujen lopuksi tosi yksinkertaisia kun kokonaisuuden käsittää. Ei siitä ole kuin muutama kuukausi kun olin itse huuli pyörällä saksalaisten verkkokauppojen tarjonnan äärellä ja väänsin hintavertailua excell -talukkoon silmät sikkuralla. Nyt jo monet perusasioista tuntuvat suorastaan itsestäänselvyyksiltä. Paljon on vielä opittavaakin...

Olette avokkisi kanssa kovasti tervetulleita piipahtamaan jos haluatte nähdä tuoreehkon riutan toiminnassa. Ihan ala-altaalla Elämää siellä ei vielä ole muutamaa Xeniaa ja välskäriä lukuunottamatta ole, mutta voidaan halutessanne käydä juttuja läpi jotka askarruttivat minuakin hetki sitten.

En laittanut yv:nä, jos vaikka jollakulla muulla on samalaisia aatoksia... Vastaukset saapi kyllä tulla yv:nä...

Asustelemme aika lähellä espoon Ikeaa.

[janneko]

Mielestäni hyvä kirjahankinta on Nilsen&Fosså Reef Secrets - On HALPA, en ole löytänyt kirjasta suurempia asiavirheitä ja lisäksi siinä on paljon kuvia Ainoa asia joka kirjassa, kuten useimmissa muissakin lukemissani kirjoissa, on vikana on se että vaikka perustaminen,riutta ekologia, tekniikka yms. käsitellään joten kuten ei käytännön hoidosta puhuta mitään (miten suola sekoitetaan, miten korallit kotiutetaan, miten kalkkivettä tehdään ja miten sen saa lisättyä hiljaa, paljon kaloja ruokitaan ja millä niitä ruokitaan jne...)

Toi kirja ei siis ole mikään raamattu - osa tärkeistäkin asioista on käsitelty ylimalkaisesti Suosittelen sen ostoa kumminkin tai voihan ton tietty tulla lainaamaankin, jos haluaa.

Toinen hyvä kirja on Reef Life: Natural History and Behaviors of Marine Fishes and Invertebrates by Denise Nielsen Tackett and Larry Tackett. Opus ei kuitenkaan käsittele akvaarioita vaan riuttoja ja niiden eläimiä yleisesti. Runsaiden kuvien kera

Kirjastoista (pk-seudulla) löytyy muuten pari uudehkoa kirjaa, jotka kannattaa lukea.

[Mikael]

Osaisitteko suositella jotain hyvää, aloittelijalle sopivaa kirjaa joka kertoo meriakvaarion perustamisesta?

Tuo mainittu Nilsen&Fosså - Reef Secrets on oikein hyvä kirja lukea jotta pääsisi jyvälle harrastuksesta.

Suomalaisissa artikkeleissa ja täällä on puhuttu suodatinten sijaan elävästä kivestä, hiekasta, ala-altaasta ja vaahdottimesta, jotka suodattavat vettä biologisesti. Onko kyseessä joku koulukuntaero?

Kyseessä ei ole koulukuntaero. Elävä kivi, korallihiekka ja valkuaisainevaahdotin on tätä päivää. Mekaaniset suodattimet vanhaa ja väärää tietoa (jos et pidä pelkästään kala-allasta).

Mietityttää vain, että onko tuo allas liian pieni kun joka paikassa sanotaan, että noin pienen merivesialtaan hoito on tosi vaativaa. Avokki ei lämmennyt ala-altaalle (hänen mielestään meillä on liikaa akvaarioita ) ja ilmeisesti se pitäisi kai sitten jättää pois, jos se on vain mahdollista. Ala-altaan funktio on vielä hämärän peitossa (níin kuin muutkin meriakvaarion tekniikkaan liittyvät asiat) ja kiinnostaisikin tietää, mikä on altaan tehtävä?

Kehottaisin, että et pidä kiirettä hankinnan suhteen vaan lue tietoa netistä ja kysele täältä niin alkaa selvitä. Altaan koolla ei nykyisin ole niin suurta merkitystä kuin ennen. Oikein hoidettuna kaiken kokoiset altaat ovat jotakuinkin yhtä helppoja. Tärkeä on huomioida, että jos riutta kärpänen puraisee oikein kovasti niin nyt hankkimasi laitteet tulisi sopia seuraavaan altaaseen mahdollisimman hyvin ja sinun ei tarvitse panna kaikkia uusiksi eli nyt kannattaisi laitteita hiukan ylimitoittaa koska siihen menee vain vähän enemmän rahaa.
Ala-allas on paikka jonne tuota tekniikkaa voidaan piilottaa eli vaahdotin, lämmitin yms tarpeellinen on piilossa. Veden vaihdot on helppo hoitaa ala-altaan kautta. Ala-allas on ehdoton - se on osa järjestelmää eikä 'yksi allas lisää huusholliin' koska normaalisti se on piilossa.

Parhaiten opettaa jos pääsee katsomaan erilaisia riutta-akvaarioita.