Akvaristi-lehti ja M. Varjo
Valvoja: Moderaattorit
Akvaristi-lehti ja M. Varjo
Tänään sitten posti toi uuden Akvaristin. Nopealla silmäyksellä siinä näytti olevan muutama ihan mielenkiintoinenkin artikkeli. Mikä pisti silmään oli M. Varjon kirjoittamissa jutuissa altaiden koot ja niiden kalasto. Niissä kaikki sotii niitä neuvoja ja "sääntöjä" vastaan, joita täällä on kovaan ääneen toitotettu.
Sivulla 4 esimerkiksi Varjo kertoo uudesta nuoliaisesta, Botia kubotai. Hän kertoo sijoittaneensa kaksi yksilöä 50 litraiseen akvaarioon, jossa on jo ennestään seeprakaloja, tetroja ja monnisia. Eikö nykyisin lähes kaikkialla suositella seeprakaloille vähintään 80 litraista ellei 100 litraista allasta. Kuten myös monnisille. Toinen juttu oli sivulta 16 alkava akvaarion käynnistämistä koskeva kirjoitus. Siinä tuodaan kaloja parin päivän jälkeen akvaarion perustamisesta. Kaloina neontetroja, miljoonakaloja (Singaporesta tuotuja luonnonmuotoja) ja yksi katinkultamonni. Kuinkakohan monta kertaa täälläkin palstalla on aloitteleva akvaristi saanut moitteet hankittuaan vaikka näitä kaloja samaan akvaarioon. M. Varjo sanoo lehdessä myös, että aloittelijat harvoin malttavat odottaa viikkoja kalojen tuomista akvaarioon, eikä se ole tarpeenkaan. Eikö siis akvaariota tarvitsekaan kypsyttää kuin pari päivää, kun käytetään kaupallisia "bakteeriherätteitä"? Lisäksi M. Varjo aikoi tuoda myöhemmin tähän 54 litraiseen 2 hunajarihmakalaa, kiilakylkiä, helmimonnisia ja seepranuolimonnin. Jos joku täällä kertoisi omistavansa moisen altaan, niin ei varmasti kovin montaa kehua saisi arvon aqua-webbiläisiltä. Mietinkin miten yksi Suomen johtavimmista? alan harrastajista kirjoittaa lehdessään tällaisia kirjoituksia ellei hän ole oikeasti sitä mieltä, että hän menettelee täysin oikein.
Lehdestä kyllä löytyi myös mainio J. Järven kirjoitus akvaarion biologisesta kypsyttämisestä ja typen kierrosta. Mutta kuinka moni akvaariota suunnitteleva jaksaa vaikka kypsytellä allastaan kuukauden päivät kun kerran lehdessä kerrotaan miten akvaarion saa valmiiksi kahdessa päivässä, ja vielä "mukavalla" kalastolla.
Sivulla 4 esimerkiksi Varjo kertoo uudesta nuoliaisesta, Botia kubotai. Hän kertoo sijoittaneensa kaksi yksilöä 50 litraiseen akvaarioon, jossa on jo ennestään seeprakaloja, tetroja ja monnisia. Eikö nykyisin lähes kaikkialla suositella seeprakaloille vähintään 80 litraista ellei 100 litraista allasta. Kuten myös monnisille. Toinen juttu oli sivulta 16 alkava akvaarion käynnistämistä koskeva kirjoitus. Siinä tuodaan kaloja parin päivän jälkeen akvaarion perustamisesta. Kaloina neontetroja, miljoonakaloja (Singaporesta tuotuja luonnonmuotoja) ja yksi katinkultamonni. Kuinkakohan monta kertaa täälläkin palstalla on aloitteleva akvaristi saanut moitteet hankittuaan vaikka näitä kaloja samaan akvaarioon. M. Varjo sanoo lehdessä myös, että aloittelijat harvoin malttavat odottaa viikkoja kalojen tuomista akvaarioon, eikä se ole tarpeenkaan. Eikö siis akvaariota tarvitsekaan kypsyttää kuin pari päivää, kun käytetään kaupallisia "bakteeriherätteitä"? Lisäksi M. Varjo aikoi tuoda myöhemmin tähän 54 litraiseen 2 hunajarihmakalaa, kiilakylkiä, helmimonnisia ja seepranuolimonnin. Jos joku täällä kertoisi omistavansa moisen altaan, niin ei varmasti kovin montaa kehua saisi arvon aqua-webbiläisiltä. Mietinkin miten yksi Suomen johtavimmista? alan harrastajista kirjoittaa lehdessään tällaisia kirjoituksia ellei hän ole oikeasti sitä mieltä, että hän menettelee täysin oikein.
Lehdestä kyllä löytyi myös mainio J. Järven kirjoitus akvaarion biologisesta kypsyttämisestä ja typen kierrosta. Mutta kuinka moni akvaariota suunnitteleva jaksaa vaikka kypsytellä allastaan kuukauden päivät kun kerran lehdessä kerrotaan miten akvaarion saa valmiiksi kahdessa päivässä, ja vielä "mukavalla" kalastolla.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Niinpä!
Jokainen voi vapaasti valita oman kypsytystapansa. Täällä on esitetty kokemuksia kummastakin tavasta ja niissä saavutetuista tuloksista. Jokainen tekee sitten omat johtopäätöksensä.
Markun testissä nitriitti oli viikon kuluttua noussut jo arvoon 0,3 mg/l ! Monet kalat kärsivät jo pitoisuudessa 0,5 mg/l. Entäpä jos noin akvaariotaan kypsyttävällä ei ole nitriittitestiå ja pitoisuus nousee yli 0,5 mg/l.
Juuri noiden seikkojen vuoksi on tuo kalaton kypsyttäminen kehitetty. Maltti on valttia!
Jokainen voi vapaasti valita oman kypsytystapansa. Täällä on esitetty kokemuksia kummastakin tavasta ja niissä saavutetuista tuloksista. Jokainen tekee sitten omat johtopäätöksensä.
Markun testissä nitriitti oli viikon kuluttua noussut jo arvoon 0,3 mg/l ! Monet kalat kärsivät jo pitoisuudessa 0,5 mg/l. Entäpä jos noin akvaariotaan kypsyttävällä ei ole nitriittitestiå ja pitoisuus nousee yli 0,5 mg/l.
Juuri noiden seikkojen vuoksi on tuo kalaton kypsyttäminen kehitetty. Maltti on valttia!
Viimeksi muokannut jarvij, 12:32, 24.02.2004. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Ei viestini ole tarkoitus olla mikään henkilökohtainen hyökkäys M. Varjoa vastaan. Jokainen tekee omalla tyylillään ja niin kuin parhaaksi näkee. Onkohan vain tuossa kypsytysjutussa muut intressit kuitenkin pääosassa, kun kypsytys tapahtuu "kaupallisella bakteeriherätteellä". Vieköhän mainosrahat tässäkin asiassa voiton, kuten on tainnut käydä mattosuodattimen kohdalla?
Niin, on monia tapoja ja kaksi päätapaa, kalaton ja kalallinen.
http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaario/nitraatt.htm kirjottaa:
"Filtterin kypsyminen eli nitrifikaatiobakteerikasvuston kehittyminen kestää 25 °C:ssa 2-6 viikkoa ja 10 °C:ssa 4-8 viikkoa (Andrews ym. 1988). Tämän aikana on akvaarioon hyvä laittaa vain muutamia ammoniakkia ja nitriittiä kestäviä lajeja, kuten kultakala ja joitakin barbeja."
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=21656 (Tässä ollaan mielestäni selkeästi väärässä, nirobakteerit eivät kasva tarpeeksi ilman hyvää sapuskaa. Mutta luultavampaa on että kirjoittaja tietää mitä on tekemässä ja voihan olla että minä olen väärässä. Vähän kaloja alkuun ja kaikki menee hyvin?)
Tämä vain pohdintojenne lisämausteeksi!
http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaario/nitraatt.htm kirjottaa:
"Filtterin kypsyminen eli nitrifikaatiobakteerikasvuston kehittyminen kestää 25 °C:ssa 2-6 viikkoa ja 10 °C:ssa 4-8 viikkoa (Andrews ym. 1988). Tämän aikana on akvaarioon hyvä laittaa vain muutamia ammoniakkia ja nitriittiä kestäviä lajeja, kuten kultakala ja joitakin barbeja."
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=21656 (Tässä ollaan mielestäni selkeästi väärässä, nirobakteerit eivät kasva tarpeeksi ilman hyvää sapuskaa. Mutta luultavampaa on että kirjoittaja tietää mitä on tekemässä ja voihan olla että minä olen väärässä. Vähän kaloja alkuun ja kaikki menee hyvin?)
Tämä vain pohdintojenne lisämausteeksi!
Viimeksi muokannut 111na, 16:09, 24.02.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Itse kypsytyksen kannalta ihan hyvä tapa tuokin, varmaan vuoden päästä molemmilla tyyleillä kypsytetyissä altaissa on saman verran bakteereita, mutta Varjon tyylillä kalat ovat nitriitille alttiina heti alussa ja aina kun kaloja/ruokintaa lisätään.kv-setä kirjoitti:Aki_L
Eikö akvaariota voi kypsyttää muuten kuin pitkän linjan kautta? Perustele miksi Markku Varjon tapa kypsyttää uusi allas on huono tapa?
Kari
T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
Siis onhan tuo hämmentävää että kuinka Akvaristin tasoisessa (Kehuja olen kuullut paljon) lehdessä voi olla tuollainen juttu. Kaikki kalat hän siis aikoi siihen laittaa... Voi järkytys, mahtuukohan kukaan edes kääntymään...
Ja käsittääkseni esim. hunajarihmat ja miljoonakalat ovat täysin erilaisista vesistä, eikä niille voi järjestää yhteistä akvaariota.
Lisäksi nuo helmimonniset tarvitsevat parven, väh. kuusi kalaa ja hän aikoi laittaa neljä. En sitten tiedä kuin pienessä altaassa helmimonniset viihtyvät, mutta omasta mielestäni ovat sen kokoisia kaloja, että itse en tuon kokoiseen altaaseen laittaisi, oli muina kaloina mitä hyvänsä.
Tässä kalalista kokonaisuudessa:
5 kpl miljoonakaloja
6 kpl neontetroja
1 kpl katinkultamonneja
2 kpl hunajarihmakaloja
5 kpl kiilakylkiä
4 kpl helmimonnisia
1 seepranuolimonneja
Tarkistaako kukaan minkälaisia juttuja lehtiin laitetaan?
Ja käsittääkseni esim. hunajarihmat ja miljoonakalat ovat täysin erilaisista vesistä, eikä niille voi järjestää yhteistä akvaariota.
Lisäksi nuo helmimonniset tarvitsevat parven, väh. kuusi kalaa ja hän aikoi laittaa neljä. En sitten tiedä kuin pienessä altaassa helmimonniset viihtyvät, mutta omasta mielestäni ovat sen kokoisia kaloja, että itse en tuon kokoiseen altaaseen laittaisi, oli muina kaloina mitä hyvänsä.
Tässä kalalista kokonaisuudessa:
5 kpl miljoonakaloja
6 kpl neontetroja
1 kpl katinkultamonneja
2 kpl hunajarihmakaloja
5 kpl kiilakylkiä
4 kpl helmimonnisia
1 seepranuolimonneja
Tarkistaako kukaan minkälaisia juttuja lehtiin laitetaan?
Ei siihen rahaa tarvita, jätetään juttu vaan julkaisematta vaikka sellainen olisi tarjollakin. Oma etu ajaa aina vieraan edelle tässä tapauksessa epäilisin sen olevan Eheim suodattimien myynti joka taitaa olla kyllä laskenut muutenkin parina viimevuotena rajusti.liina kirjoitti:Onko Varjo jo hiljentänyt Järven rahalla?Aki_L kirjoitti: Vieköhän mainosrahat tässäkin asiassa voiton, kuten on tainnut käydä mattosuodattimen kohdalla?
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Nyt minä putosin kärryiltä totaalisti. Uskoakseni sivuni täällä ovat edelleen voimissaan:liina kirjoitti:Onko Varjo jo hiljentänyt Järven rahalla?Aki_L kirjoitti: Vieköhän mainosrahat tässäkin asiassa voiton, kuten on tainnut käydä mattosuodattimen kohdalla?
Vai käyttääkö agentteja haukkumaan rumaksi limamatoksi?
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... index.html
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html
Minä en miltään osin enkä mitenkään ole vastuussa siitä mitä Akvaristi julkaisee ja mitä ei.
Saksalainen DATZ-lehti julkaisi viime vuoden lopulla Detersin mattosuodatin-artikkelin, mikä kyllä herätti hieman ihailuakin.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Pitäisiköhän lopettaa Akvaristilehden tilaus ja siirtyä lukemaan pelkästään Aqua-webbiäisten juttuja?
Näiden tässä kirjoitettujen juttujen mukaan Varjo ei tiedä akvaariosta hönkäsen pöläystä? Olenko käsittänyt väärin? Kaupallisuus ja sidokset ovat eri asia.
Kuinka moni teistä muuten puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä?
Kari
Näiden tässä kirjoitettujen juttujen mukaan Varjo ei tiedä akvaariosta hönkäsen pöläystä? Olenko käsittänyt väärin? Kaupallisuus ja sidokset ovat eri asia.
Kuinka moni teistä muuten puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä?
Kari
Tarkoitin sitä, että eipä mattosuodattimesta ole lehdessä liikaa artikkeleita näkynyt, vaikkakin suodattimen biologinen suodatustehokkuus on ilmeisen kiistattomasti osoitettu. Eikö akvaarioharrastuksessa kuitenkin ole tärkeintä järjestää kaloille parhaat mahdolliset elinolot?Niin juuri, sitähän minä naureskelinkin, että kuinka mattosuodattimelle Akin mukaan on käynyt?
Tietenkin. Mutta eikö siinä lehdessä juuri ollut Järven juttu, vai eikö se käsitellyt lainkaan altaan käyttöönottoa, kalatonta kypsytystä tai biologisen suodatuksen oleellisuutta ? (Oli sitten suodatin pohjassa, suodatinaltaassa, matossa tai missä vain)Aki_L kirjoitti:Tarkoitin sitä, että eipä mattosuodattimesta ole lehdessä liikaa artikkeleita näkynyt, vaikkakin suodattimen biologinen suodatustehokkuus on ilmeisen kiistattomasti osoitettu. Eikö akvaarioharrastuksessa kuitenkin ole tärkeintä järjestää kaloille parhaat mahdolliset elinolot?
Enhän minä sinulle naureskellut. En vain ole nähnyt että mattosuodattimelle olisi käynyt kuinkaan. Akvaarioliikkeet jopa myyvät mattoa. Se ei vain ole kovin tuottoisa artikkeli, mistä lehden hiljaisuus ilman muuta johtuu. Vai onko todella ollut hiljaista? Asetelman huomioonottaen, jos periaate edes jossain numerossa on kerrottu, se on jo ihan kunnioitettavaa.
Viimeksi muokannut 111na, 20:32, 24.02.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
J. Järven artikkelit ovatkin lehden parasta antia, ihmetyttää vain, miten lehdessä annetaan kaksi noinkin erilaista tapaa perustaa akvaario. Jotenkin vain olen itse kallistunut enemmän J. Järven suuntaan, ehkä hänen lukuisat kirjoitukset tänne ovat aivopesseet minut ajattelemaan, että hänen suosima akvaarion perustamistapa olisi parempi.
Mitä mattosuodattimeen tulee, haluaisin nähdä siitä enemmän artikkeleita. Tarjoaahan se harrastajalle tehokkaan suodatuksen akvaarioon kohtuuhinnalla.
Mitä mattosuodattimeen tulee, haluaisin nähdä siitä enemmän artikkeleita. Tarjoaahan se harrastajalle tehokkaan suodatuksen akvaarioon kohtuuhinnalla.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Niin minäkin tahtoisin. Se vain ei ole omiaan lisäämään kaupallisten akvaariosuodatinten myyntiä.
Vastaavaa biofilmisuodatinta käytetään lukuisina versioina kunnallisissa jätevedenpuhdistuslaitoksissa.
Luulisi että niissä jos missään pyrittäisiin kustannustehokkuuteen ja hyvään puhdistustulokseen.
Vastaavaa biofilmisuodatinta käytetään lukuisina versioina kunnallisissa jätevedenpuhdistuslaitoksissa.
Luulisi että niissä jos missään pyrittäisiin kustannustehokkuuteen ja hyvään puhdistustulokseen.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Jaa... Jokos se uusi lehti on tullut? Pittääpä hakea joku päivä, kun ehtii.
Toivoisin, että Akvaristi siirtyisi vähän paremmille urille, jottei lehdelle käy vielä kalpaten. Ei oo kovinkaan fiksua jaella neuvoja, joissa kalat mahdollisesti kuolevat ("kalaisa kypsytys"). Monet kaloista, etenkin kääpiöaffenista on herkkiä nitriitille, jonka vuoksi niitä monesti suositellaankin hankkimaan vasta kunnolla ja varmasti kypsyneeseen akvaarioon. Ikävää, jos tuollaisten ohjeiden mukaan menettää kalliit affenet. Eikä pelkästään rahan takia, vaan niiden kalojenkin.
Heti kuolevat/sairastuvat kalat eivät kyllä kovinkaan paljon inspiroi jatkamaan harrastusta
Toivoisin, että Akvaristi siirtyisi vähän paremmille urille, jottei lehdelle käy vielä kalpaten. Ei oo kovinkaan fiksua jaella neuvoja, joissa kalat mahdollisesti kuolevat ("kalaisa kypsytys"). Monet kaloista, etenkin kääpiöaffenista on herkkiä nitriitille, jonka vuoksi niitä monesti suositellaankin hankkimaan vasta kunnolla ja varmasti kypsyneeseen akvaarioon. Ikävää, jos tuollaisten ohjeiden mukaan menettää kalliit affenet. Eikä pelkästään rahan takia, vaan niiden kalojenkin.
Heti kuolevat/sairastuvat kalat eivät kyllä kovinkaan paljon inspiroi jatkamaan harrastusta
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=22196
Tuossakin on enää 0,1 mg/l nitriittiä. Ja kypsyminen on alkanut noin 10. päivä.
Jos herkimmät lajit kärsivät 0,5mg/l pitoisuudessa (esim kiekkokala), voidaanko edes syyttää eläinrääkkäyksestä ja pitää niin suurta syyllistävää meteliä asiasta täällä palstalla.
Tottumattomampi voisi loukkaantua ja oikeasti pahoittaa mielensä.
Tuossakin on enää 0,1 mg/l nitriittiä. Ja kypsyminen on alkanut noin 10. päivä.
Jos herkimmät lajit kärsivät 0,5mg/l pitoisuudessa (esim kiekkokala), voidaanko edes syyttää eläinrääkkäyksestä ja pitää niin suurta syyllistävää meteliä asiasta täällä palstalla.
Tottumattomampi voisi loukkaantua ja oikeasti pahoittaa mielensä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2408
- Liittynyt: 09:35, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Loppi, Kormu City
- Viesti:
Onhan täällä joskus aikoinaan aiemminkin arvosteltu Markun juttuja.
Itsekin ihmetelin lehdessä muun muassa lajiyhdistelmää, kun siinä oli sekoitettu miljoonakaloja pehmeän ja happaman veden kalojen kanssa.
Ja olihan siinä aika paljon kalaa 50 litraiseen. Ja siinähän oli useampaa parvikalaakin kuin yhtä. Ja niitäkään ei ollut kunolliseksi parveksi.
Kerran kun täällä muistaakseni keran käsiteltiin, että mistä hän tietonsa ammentaa, niin vastauksena oli vuosien kokemuksiin
Itsekin ihmetelin lehdessä muun muassa lajiyhdistelmää, kun siinä oli sekoitettu miljoonakaloja pehmeän ja happaman veden kalojen kanssa.
Ja olihan siinä aika paljon kalaa 50 litraiseen. Ja siinähän oli useampaa parvikalaakin kuin yhtä. Ja niitäkään ei ollut kunolliseksi parveksi.
Kerran kun täällä muistaakseni keran käsiteltiin, että mistä hän tietonsa ammentaa, niin vastauksena oli vuosien kokemuksiin
Makevaario Tuossa uudistettua sivustoa. Käykääpä äänestämässä galluppiin ja laittamassa palautettakin :) Toivottavasti olet vakiokävijä. Käy vastaamassa kyselyyn.
Makevaario esittää Youtube-kanavani, jossa akvaariovideoitani. Käy katsomassa.
Makevaario esittää Youtube-kanavani, jossa akvaariovideoitani. Käy katsomassa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1519
- Liittynyt: 20:45, 24.06.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Paikkakunta: Espoo
Itse en löytänyt mitään hälyttäviä ihmeellisyyksiä tuosta pikkutankin perustamisjutusta,ehkä ainoastaan nuo helmimonniset voisi vaihtaa johonkin kääpiölajiin kyseisestä suvusta.
Miksi pitäisi akvaariota kypsytellä useita viikkoja kun sen voi hyvinkin tehdä viikossa ns.kaupallisilla bakteereilla ja kunnollisella suodattimella.
On se vähän kummallista kun jostain mattosuodattimesta pitäisi olla juttuja vähän joka käänteessä,miksi pitäisi, sehän on vain avonainen sisäsuodatin johon syntyy kuolleita kohtia virtauksen puutteessa ja sehän tekee hyvää akvaarion asukkaille.
Muuten mattosuodatin juttu näköjään DATZISSA sai stokkankin poistamaan sen vähittäismyynnistä,eli se siitä ihailusta.
Vai että oikein biofilmisuodatin,kas kun ei biodigisuodatin
En muuten koskaan ole altaitani kypsytellyt muutamaa päivää pitempää.
Miksi pitäisi akvaariota kypsytellä useita viikkoja kun sen voi hyvinkin tehdä viikossa ns.kaupallisilla bakteereilla ja kunnollisella suodattimella.
On se vähän kummallista kun jostain mattosuodattimesta pitäisi olla juttuja vähän joka käänteessä,miksi pitäisi, sehän on vain avonainen sisäsuodatin johon syntyy kuolleita kohtia virtauksen puutteessa ja sehän tekee hyvää akvaarion asukkaille.
Muuten mattosuodatin juttu näköjään DATZISSA sai stokkankin poistamaan sen vähittäismyynnistä,eli se siitä ihailusta.
Vai että oikein biofilmisuodatin,kas kun ei biodigisuodatin
En muuten koskaan ole altaitani kypsytellyt muutamaa päivää pitempää.
In numbers of ten the power is in one.