Soran vaihto hiekkaan ja jalustan vaihto

[HEZZU]

Tiedän, että näistä on puhuttu paljon, mutta... Minun pitäisi vaihtaa tuo allas tukevamman jalustan päälle. Kun vaihdan jalustaa, niin voinko vaihtaa myös hiekan samalla? Eli tekisin niin kuin tuossa ''altaan vaihto paikasta A paikkaan B'' keskustelussa, mutta vaihtaisin samalla myös soran hiekkaan? Siis mietin sitä, että kärsiikö bakteerikanta liikaa, jos vaihdan kerralla soran hiekkaan?
Miten toimin?

Ja kysympä tässä samalla, että onko hiekkapohjassa välttämättä oltava kotiloita, jotta hiekka ei tukkeutuisi?

Laitampa vielä muutaman kysymyksen tähän samaan Kuinka paksua huonekaluputkea 128l akvaarion jalustaan?Ja paljonko se suunnilleen maksaa per metri?Olisiko kellään mitään kuvaa omasta jalustastaan, että voisimme ottaa siitä vähän mallia

[aquasol]

Kypsässä akvaariossa voit vaihtaa soran hiekkaan kerralla. Ja jos kerran vaihdat jalustaa on jopa suotavaa, että vaihdat hiekankin samalla. Tällaiset altaan tyhjennystä vaativat toimenpiteet stressaavat kaloja, joten kertaheitolla molemmat manööverit.

Halutessasi voit vielä laittaa soraa pussissa lisäympiksi veteen. Tosin jos kasvit, suodatin yms reksvisiitta siirtyy suoraan mukana, ts. ei ehdi kuivua välillä bakteerikantaa siirtyy myös niiden mukana.

Kotilot eivät ole hiekkapohjassa aivan välttämättömiä, mutta suositeltavia. Kierteissarvikotilot ryömivät hiekan seassa möyhien hiekkaa ja syöden jätöksiä aikas tehokkaasti. Kasveille niistä ei ole harmia. Ja koska näitä "työmiehiä" saat varmasti lahjoituksena harrastajilta, ei se ole kustannuskysymyskään. Suosittelen kierteisarmeijaa

[HEZZU]

Olisiko tämä sopiva toimintatapa:

Saaviin akvaarion soraa pohjalle ja uutta vettä ja sinne kalat ja suodatin pörräämään.Toiseen saaviin soraa pohjalle ja sinne kasvit.Kasveja on aika paljon, joten ne ei ehkä mahdu samaan saaviin kalojen kanssa. Tyhjentäisin akvaarion sorasta ja vedestä ja sitten altaan siirto toiselle jalustalle. Sitten hiekat,kasvit ja suodatin.Milloin kalat? Haittaako, jos pesen akvaarion kuumalla vedellä, kun se on tyhjä? Eli hankaisin oikein puhtaaksi.

[aquasol]

Juu kalat pärjäilevät siellä saavissa. Kasvit eivät välttämättä sitä soraa siellä saavissa tarvitse. Onko joku erityinen syy miksi pestä allas perusteellisesti? Pesemällä altaan kuumalla vedellä tuhoat bakteeriston akvaarion sisäpinnoilta, jolloin kaikki hyvät bakteerit jäävät suodattimen ja kasvien varaan.

[111na]

Lasi saa jännityksiä kuumasta vedestä. Äläkä missään tapauksessa hankaa, saat himmennettyä pinnan. Pesuainetta voit käyttää, mutta siinä saa sitten todella tarkasti huuhdella ja pestä pesuaineen pois.
Eiköhän leväraapalla saa puhtaaksi muutenkin.

Muuten tuo saaviin laitto on hyvä idea. Jättäisin puolet pohjasta vaihtamatta ja toinen puoli sitten viikon, kahden päästä.

[HEZZU]

Ei mulla mitään erityistä syytä tuohon pesemiseen ollut. Käytän siis leväraappaa. Kommentteja noihin jalusta jutskiin Ja milloin siis laitan nuo kalat?

[aquasol]

Kalat altaaseen kun allas on valmis. Eli kasvit yms paikoillaan ja vedellä täytettynä. Hommaan menee aikaa tunti-pari, mikäli olet etukäteen pessyt hiekan. Hiekanpesu onkin sitten aika työläs ja pitkäkestoisempi urakka.. Jalustan rakennuksen en osaa kommentoida. Ei ole tuo tekniikkapuoli oikeen hallussa

[111na]

Kalat altaaseen kun allas on valmis.

Mihin se perustuu, että kypsässä akvaariossa koko pohjamateriaalin voisi vaihtaa kerralla? Eikö oletettava tai mahdollinen nitriitin ilmaantuminen ole stressaavampaa kaloille kuin toinenkin akvan pohjan mylläyskerta?

[aquasol]

Jospa osaisin tuolta noita aiempia keskusteluja tänne sinulle kopsata...
Joka tapauksessa olen kaikkiin altaisiini hiekat vaihtanut aina kerralla, eikä kertaakaan ole ongelmia tullut. Kun sorapohjaisesta altaasta poistetaan vesi ja sorat, jää väistämättä pohjalle aktiivilietettä, jollet sitten ala pesemään allasta. Hiekan, kasvit +suodattimen olen siirtänyt takaisin altaaseen ja kalat perään. Sukkahousuun vielä muutama kourallinen soraa lillumaan pariksi viikoksi. Varmuuden vuoksi ruokinta on ollut tavallista niukemmalla muutaman päivän ajan.

[111na]

Ymmärrän. Toisinpäin tulisikin helpommin ongelmia.

Aihetta sivuavasti, 'soraääniä, osa 10' :
Sorassa on tilaa lietteelle ja happeakin sen toiminnalle. Hiekassa tilaa ei ole ja mahdollinen liete lilluu vailla paikkaa akvaariossa ja on vaarassa joutua imuriin. Kuitenkin se olisi hyvin hyödyllistä.

[HEZZU]

Kuinka paksua huonekaluputkea 128l akvaarion jalustaan?Ja paljonko se suunnilleen maksaa per metri?Olisiko kellään mitään kuvaa omasta jalustastaan, että voisimme ottaa siitä vähän mallia

[turtana]

Minulla on itsetehty jalusta ja se on 40mm terästä (neliön mallista). Putkea saa esimerkiksi Carlsonilta noutovarastosta salkoina, eli luulisin, että niitä ei "viipaloida". Niin ollen se on rälläköitävä sopivan mittaisiksi pätkiksi ja hitsattava kasaan. Hyvin yksinkertainenrakennelma se on minulla; neljä jalkaa, niiden päällä putkista tehty kehä ja puolessa välissä jalkoja samanlainen tukevoittamassa. Maalautin jauhemaalaamossa sopivan väriseksi. Kysy maalaamosta josko ne ottaisivat sen sinne "jonottamaan" niin ne maalaisi sen halvalla samalla värillä kuin kiireellisemmät työt. Voi sen toki sutia itsekin, jauhemaali kestää ja kestää ja kestää! Lopuksi vesivaneri päälle ruuvaten alapuolelta tietenkin. Vanerinkin voit maalata mieleiseksesi. Etkös voisi tehdä semmoisen muuten koulun metallitöissä tai teetättää amiskan näppärillä pojilla ja tytöillä?

Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta se on tosi simppeli. Kokeilen jos saan sinuun telepaattisen yhteyden .

[HEZZU]

On meillä pelit ja vehkeet jalustan tekemiseen ja taitokin, mutta tarvitsin vain tietoa materiaalista ja siitä millaisen teemme.
Onko kellään tietoa siitä hinnasta?

[turtana]

Soita paikalliseen liikkeeseen ja kysy, luulen, että hinta vaihtelee jonkin verran.

[HEZZU]

Kellään Oululaisella tietoa missä myydään jotain hiekkaa?

[Nanuska]

Raksaliike? Puhallushiekkaa (raekoko esim. 0,5-1,0 tms), maksaa noin 4 €/25 kg.

[HEZZU]

Hiekka on jo ostettu ja pesty

Kysäisenpä vielä, että kuinka kauon nuo kalat pärjäävät siellä saavissa?
Operaatiossahan saattaa mennä yksi päivä.
Ja tuleekohan noilla kaloilla riitaa siellä saavissa, kun se on kuitenkin vähän ahtaanpi
Saavi on kyllä aika iso.Se on suorakulmaisen muotoinen ja muistaakseni 60cm pitkä ja musta väriltään.
Kalat, jotka joutuvat saavissa olemaan:

4kuparimonnista, 10kardinaalitetraa,partis,lippukirjoahvenpariskunta.

Riittääkö 25kg hiekkaa 128l akvaarioon?

[janutzki]

Minulla ainakin riitti ihan hyvin 25kg puhallushiekkaa 160 litraiseen, mutta kai se on makuasia miten syvät hiekkadyynit haluaa

Ja kai ne kalat siellä saavissa pärjää, jos niillä on siellä suodatin? Itse siirsin kalat 60-litraiseen akvaarioon muuton ajaksi. Ja ei siinä hiekan laittamisessa sitten loppujen lopuksi kovin kauan mennyt, kun kaikki oli valmiina

[111na]

Moi! Minä saattaisin tehdä näin.

Mylläyspäivää edellisenä iltana tekisin normaalin viikottaisen vedenvaihdon. Ruokkisin mahdollisimman vähän, pitäisin lähes paastolla. Sitten homma alkaisi ottamalla saavin täyteen vettä akvaariosta ja kalat sinne. Sopivasti muutama kasvi myös saaviin antamaan turvaa ja ehkä pohjallekin jokin sopiva tilanjakaja, vaikkapa puu. Suodatin akvaariosta saaviin käymään tai ilmapumppu ja hohkakivi. Suodattimen virtaus voisi olla hyvä supistaa. Ja tietenkin saavi pitää muistaa peittää lasilla, mutta jättää ilmarakoa myös tarpeeksi.


Akvaarion vettä ottaisin myös mahdollisimman paljon talteen, kaikki saavit ämpärit ja kattilat täyteen. (Tästä voisi joku olla eri mieltä, mutta minusta se on oikea tapa toimia.)

Sitten vain akvaario tyhjäksi kaikesta ja muut muutostyöt.

Jos käy niin, että tulee ilta ja kalat ovat edelleen saavissa, vaihdetaan tallessa olevista vesistä esimerkiksi puolet saavin vedestä. Siellähän ei toimi biologinen suodatus normaalisti ja ammoniumia kerääntyy kalojen hengityksestä. Tietenkin kaloja kannattaa välillä tarkkailla valon kanssa, hengittävätkö ne normaalisti ja muuten kaikki hyvin. Jos ilmenee heikkoa vointia, vaihdetaan vettä.

Akvaario lopuksi sitten täytetään talteen otetulla vedellä ja ehkä kolmasosalla vesijohtovettä. Jos jää vajaaksi, jättäisin sen vajaaksi seuraavaan päivään. Kasvit ja kaikki paikoilleen ja kalat veteen samaan tapaan kuin kaupasta kotiin tuotaessa. On huolehdittava samasta lämpötilasta ja pidettävä altaan valot poissa. Kalasaavin vettä en laittaisi akvaarioon, siinä on paljon stressimyrkkyjä.

Tuo lämpötila on sellainen asia mikä on erityisesti huomioitava, pidä kalat ja vesiämpärit sopivan lämpöisessä paikassa, niin työ ei sitten siinä loppuvaiheessa hidastu.

Mutta oliko nyt selvää kuinka saat biologisen suodatuksen siirrettyä uuteen kokoonpanoon?

[HEZZU]

Luin tuolta järvij:n sivuilta, että pääosin uutta vettä saaviin, koska vedessä asuu vain haitallisia bakteteereita.

[jarvij]

Luin tuolta järvij:n sivuilta, että pääosin uutta vettä saaviin, koska vedessä asuu vain haitallisia bakteteereita.

Näyttää vahvasti siltä että kalojen siirto-ohjeita annettaessa ei kiinnitetä lainkaan huomiota kalatautien ennalta ehkäisyyn. Kalat kuitenkin elävät melkoisessa bakteerisopassa, joten niitä ylimääräisesti stressattaessa tulisi tämä puoli asiassa ottaa todella huomioon.

Vanhassa vedessä ei todellakaan ole mitään positiinista. Vain hajottajabakteereita, joista osa on potentiaalisti patogeeneja. http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... ntiaalisti
Siirroissa kalat stressautuvat, ja ovat siten herkempiä bakteerien "hyökkäyksille". Uuden veden mahdolliset haitalliset vaikutukset voidaan helposti tarvittaessa poistaa. http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

Suurin uhka kaloja siirreltäessä ovat nimenomaan potentiaalisti patogeenit bakteerit. Ne kuuluvat jokaisessa akvaariossa aina oleviin hajottajabakteereihin. Mitä enemmän vedessä on hajoavaa orgaanista ainesta, sitä enemmän siinä on myös taudinaiheuttajia. Kaloja haavilla pyydystettäessä niiden limakalvo vahingoittuu hyvin helposti ja se on otollinen kohde bakteereille, jotka eivät tartu kalan terveeseen limakalvoon. Samoin kalat säntäilevät ympäriinsä pyydystettäessä ja saattavat helposti rikkoa eväkaloja ja /tai limakalvoa (iho voi vahingoittua syvemmältäkin). http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/johdanto.php

Nimenomaan tästäkin syystä ei ole syytä siirtää vettä kalojen mukana kuin mahdollisimman vähän, jolloin myös bakteereita siirtyy mahdollisimman vähän.

Uudessa vedessä on vähemmän ravinteita ja siis myös vähemmän bakteereita. Tämäkin on todennettavissa määrittämällä kokonaispesäkemäärä uudessa ja vanhassa vedessä.
Potentiaalisti patogeeneja: Aeromonas-, Pseudomonas-, Vibrio-suvuissa jne. siis yleisiä kaikkialla esiiityviä vesibakteereita.

[111na]

Luin tuolta järvij:n sivuilta, että pääosin uutta vettä saaviin, koska vedessä asuu vain haitallisia bakteteereita.

Jos niin teet, on valmisteltava vesi sopivaksi ainakin liian kaasun suhteen, mitä vesijohtoverkossa on vaihtelevasti.


Mielestäni on uskaliasta antaa kaloille liikaa muutoksia kerralla, varsinkin jos se on turhaa. En myöskaään usko, että vanhassa vedessä olisi pelkästään haitallisia aineita. Joka tapauksessa nämä kaksi esitettyä tapaa eivät ole kaukana toisistaan, sillä kummassakin on osa vettä uutta. (esittämässäni uusi vesi alle vuorokauden ikäistä)

Näyttää vahvasti siltä että kalojen siirto-ohjeita annettaessa ei kiinnitetä lainkaan huomiota kalatautien ennalta ehkäisyyn.

Vanhassa vedessä ei todellakaan ole mitään positiinista.

Nimenomaan tästäkin syystä ei ole syytä siirtää vettä kalojen mukana kuin mahdollisimman vähän, jolloin myös bakteereita siirtyy mahdollisimman vähän.

Ensimmäisessä osut naulan kantaan, kukapa ajattelee vetensä olevan täynnä taudinaiheuttajia? Niinhän meidänkin ympäristömmen on täynnä niitä ja vastustuskyky ja elämänvoima niiltä suojelevat, samalla kun tietenkin siivoamme kun likaista on.

Mahdollisimman vähän on juuri tuo oleellinen kysymys. Ei pidä mennä äärimmäisyyteen, koska vedenvaihdosta kalat voivat myös sairastua. Minäkin kehotin vaihtamaan vettä. Se vain on itse kunkin pääteltävä se määrä, ja vaihtotapa, mikä on vielä terveellinen.

[Jyrkiboy]

HEZZU: Jalustan tekoon sopii oikein mainiosti 40x40, s=3 huonekaluputki, siis kanttiputki. Kannattaa ottaa mitat tarkkaan ja leikkauttaa jiiriin mittatarkasti, helpottaa hitsailua huomattavasti. Hitsaus sitten vaiheittain, heppauksen jälkeen ristimitat, kierretään ekat saumat, taas ristimitta jne.

V:mäinen oikoa jälkikäteen

Sah-Ko Oulussa muistaakseni mainosti takavuosina määrämittapalveluaan, kannattaa kysästä (lieneekö vielä putiikki olemassa?).

Lentävällä leikkelyä en oikein suosittele, ellei ole rälläkkämiehellä oikein ampujan käsi

Itse vaihdoin joskus viime kesänä englanninjokisoran hienoon hiekkaan lennossa. Kalat saaviin, kasvit toiseen, vesi pois, sora pois, hiekka tilalle, kasvit takaisin ja seuraavana aamuna kalat perään. Pimeässä saavissa pörisi kaloilla sisäsuodatin.

Laseja, kantoja ja suodatinta ei puhdistettu. Perustelu: typpibakut asuvat pinnoilla. Tulos, NO2=0 ennen, jälkeen ja nyt.

[111na]

Nimenomaan tästäkin syystä ei ole syytä siirtää vettä kalojen mukana kuin mahdollisimman vähän, jolloin myös bakteereita siirtyy mahdollisimman vähän.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 51#3423651

Tuolla näyttää olevan vallalla vesijohtoveden haitallisuus. Omasta putkesta tuleva vesi sen ratkaisee, miten kannattaa toimia.

Järven esitys on tietenkin pätevä taudinaiheuttajien elämästä ja niiden vähentämisestä vedessä. Kuitenkin ajatteli miten tätä kuinka vain, vaihtamalla vettä voidaan vähentää taudinaiheuttajien määrää vedessä, mutta eroon niistä ei päästä mitenkään.

Lisäys: Siellähän juuri Järvi jo oikoikin käsityksiä tuossa topicissa. .

[jarvij]

Olennaista tautipatogeenien kannalta on niiden määrä. Siirtostressistä kärsivien kalojen kalojen osalta se on ertyisen tärkeää. Uudessa tuoreessa vedessä ei patogeeneja kovin paljon ole

Uuden ja tuoreen vesijohtovenen "vanhentaminen" on yksinkertaista muutamalla aineella:
Kuivina ne säilyvät eivätkä maksa kovinkaan paljoa:
Natriumtiosulfaatti tai askorbiinihappo kloorin ja klooriyhdisteiden poistoon. Limakalvosuojaksi joko PVP tai karboksimetyyliselluloosa.

Raskasmetalleista pääsevät eroon kaikki jotka käyttävät kasviravinteita, koska niissä on kelaatinmuodostajia.