Hiekka ei ollutkaan kovin hyvä vaihtoehto

[jarvij]

No eivät sitten typpibakteerit ilman ruokaa myöskään ala kasvaa, joten joudut kyllä odottamaan akvaarion lopullista kypsymistä vielä varsin kauan.

Nyt kun akvaariossasi kuitenkin on jo kaloja, olet tehnyt "vanhanaikaisen kypsyttäminen". Ensin kalat ja niille ammoniakki- ja nitriittimyrkytys, sitten lisää kaloja ja taas ammoniakki- ja nitriittimyrkytys, näin jatlketaan ja hyvällä onnella kalat pysyvät terveinä. No noin kypsytys on tehty jo vuosikymmenien ajan vaihtelevalla menestyksellä.

Apteekista olisit voinut ostaa vaikka ammoniumkloridia eli salmiakkia (ei sitä syötävää salmiakkia, vaan puhdasta). Sitä olisit voinut päivittäin ripotella akvaarioon vaikka maustemitan verran (maustemitta on noin 1 ml, ja niitä saa vaikka marketeista mittalusikkasarjoissa). Siitä olisivat typpibakteerit saaneet edes vähän syötävää.

[Kati]

Sauraman Lattamonni eikä pienempi kaverinsa alimmassa kuvassa näytä kovin kärsiviltä! Ottavat hiekkakylpyjä ihan suit sait ja huiskis vain? Lattamonni on 11 cm pitkä eli alemmassa kuvassa ollaan lähellä 1:1 suurennosta. Puhuisin tuosta vielä 1-3mm hiekkana ja samaa mieltä oltiin Siniriutassakin.

Tuata... Tuo lattamonnien ja puikkokalojen alla (vai pitäiskö sanoa välissä tai ympärillä ) ollut hiekka on hyvin hienoa (alle 0,5-millistä). Kuvassa se näyttää tosiaan paikoin karkeammalta. Voipi olla, että päällä oli muutama isompi rae.


Kati

[111na]

Puhuisin tuosta vielä 1-3mm hiekkana ja samaa mieltä oltiin Siniriutassakin.

Tuata... Tuo lattamonnien ja puikkokalojen alla (vai pitäiskö sanoa välissä tai ympärillä ) ollut hiekka on hyvin hienoa (alle 0,5-millistä). Kuvassa se näyttää tosiaan paikoin karkeammalta. Voipi olla, että päällä oli muutama isompi rae.

Onko noin. Mutta kumminkin, eihän jollain 2-3 millin hiekalla vielä kaivuuintoa tukahduteta. Kunhan on pyöreää pientä kiveä.

Mitähän teräväreunainen pieni hiekka tekee kalan suolistossa? Epäilyksiä riittää vain täällä.

(Huh, kun on kuumetta toista päivää, kohta uni taas kutsuu!)

[Kati]

Mitähän teräväreunainen pieni hiekka tekee kalan suolistossa?

Varmaankin vain sen saman, mitä hiekanjyvät luonnossakin. Aika moni kala siilaa ruokansa pohjasta. Luulisi, että osaavat prosessoida akvaariossakin .

Kati

[111na]

Mitähän teräväreunainen pieni hiekka tekee kalan suolistossa?

Varmaankin vain sen saman, mitä hiekanjyvät luonnossakin.
Kati

Hiekanjyvät vain ovat erilaisia, luonnossa ne ovat olleet "ikuisuuden" liikkeessä ja pyöristymässä.

[Kati]

Hiekanjyvät vain ovat erilaisia, luonnossa ne ovat olleet "ikuisuuden" liikkeessä ja pyöristymässä.

En usko, ettei luonnossa kalojen suuhun eksyisi mitään teräviä partikkeleita. Eikä tuo puhalluskama vaikuta kovin terävää olevan, ei sillä saanut edes lattamonnin mätimunia rikki. Mätipartakaveri hautautui hiekkaan monta kertaa maha (ja mätimunat) edellä "vatsatanssityyliin" keikuttamalla, kuten noilla on tapana, mutta munat pysyivät aina vaan ehjinä.

Kati

[Ebes]

Mutta kumminkin, eihän jollain 2-3 millin hiekalla vielä kaivuuintoa tukahduteta.

Ei nyt ole mitään virallista taulukkoa, mutta musta tuntuu ettei 2-3mm "hiekka" ole hiekkaa vaan soraa. Eikös hiekaksi lasketa alle 2mm jyväset?

[111na]

Mutta kumminkin, eihän jollain 2-3 millin hiekalla vielä kaivuuintoa tukahduteta.

Ei nyt ole mitään virallista taulukkoa, mutta musta tuntuu ettei 2-3mm "hiekka" ole hiekkaa vaan soraa. Eikös hiekaksi lasketa alle 2mm jyväset?

Ei kai EU ole antanut direktiiviään?
Sanotaan santaa vaikka, mutta entäpä asia? Myönnä, myönnä nyt!
Vai olisiko tässä eroteltava jo kalalajit?

En usko, ettei luonnossa kalojen suuhun eksyisi mitään teräviä partikkeleita.

Ei sellaisia ole luonnossa, tai jos onkin, on ihan eri asia elää siinä kuin kohdata satunnaisesti.

Eikä tuo puhalluskama vaikuta kovin terävää olevan, ei sillä saanut edes lattamonnin mätimunia rikki. Mätipartakaveri hautautui hiekkaan monta kertaa maha (ja mätimunat) edellä "vatsatanssityyliin" keikuttamalla, kuten noilla on tapana, mutta munat pysyivät aina vaan ehjinä.

Tämä kertoo yhden kokemuksen. Ja pisara kokemusta painaa toki enemmän kuin saavillinen teoriaa.

Mutta varma en olisi. Joskus hypoteesi osuu kohdalleenkin, ennen käytännön vahvistusta. Asbestiakin käytettiin vuosikymmeniä ja jopa puusepillä on oma tautinsa sähkökoneitten myötä.

[Ebes]

Huomioikaa myös että veden noste toimii myös pienen pieniin hiekan jyväsiin. Vaikka olisikin aavistuksen kulmikas, se muru "väistää" kalaa helpommin kuin luulettekaan koska sillä on painoa vedessä paljon vähemmän kuin siinä saavissa missä sitä itse läträilit.

Siis: kosteaa hiekkaa ämpärissä, työnnä siihen kätesi - ei hyvä.
Sama hiekka akvaariossa, työnnä siihen kätesi - hyvin uppoaa.

Ymmärsikö kukaan?

[111na]

Ymmärsikö kukaan?

Toki. Kaikki kevenee vedessä. Isompi enempi.
Siksi ne kierteissarvetkin jonkinlaisessa sorassa pystyvät kulkemaan.

[Liisa S]

2 millimetriä on hiekan ja soran raja, sen alle on hiekkaa ja sen päälle soraa. Sattaapi olla nykyään vaikka EU-direktiivikin, mutta kyllä tuo raja on Eu:ta vanhempi ja löytyy ihan perinteisistä suomalaisista rakennusmääräyksistä. 2-3 mm tavara on siis soraa, vaikka kuinka tekisi mieli kutsua sitä väärällä nimellä.

Ja kierteissasarvikotilot mönkivät meillä ihan iloisesti siinä tavallisessa 3-5 mm graniittisorassa eli eivät ne hiekkaa välttämättä tarvitse viihtyäkseen. Hiekkapohjaisessa akvaariossakin niitä meillä on, mutta tosi niukasti. Syyllisiä tosin saattavat olla lähinnä nuo kuusi ahnetta verkkonuoliaista eikä se itse hiekka.

[Cichlidsonly]

Moi!

Sen verran jalkaa tungen keskustelun lomaan, että tunteeko joku viimeisimmän geoteknisen maaluokituksen yms.

Tämä siksi, että erottaisimme hiekat, sorat ja kivet puhekielessä toisistaan.

Mun hyllyssä on Pohjarakennuskirja (alkää kysykö miksi, en osaa vastata...) vuodelta 1974.

Sen tiedot vastaavat kuitenkin aika hyvin Liisa S:n tietoja.

Kirjan mukaan Soran (2-60 mm) jaottelu on seuraava:
- 2-6 mm hieno sora
- 6-20 mm keskisora
- 20-60 mm karkeasora

Kivet on sitten yli 60 mm halkaisijaltaan.

Hiekka (0,06-2,0 mm) jaetaan taas:
- 0,06-0,2 mm hienohiekka
- 0,2-0,6 mm keskihiekka
- 0,6-2,0 mm karkeahiekka.

Petri

[Kati]

En usko, ettei luonnossa kalojen suuhun eksyisi mitään teräviä partikkeleita.

Ei sellaisia ole luonnossa, tai jos onkin, on ihan eri asia elää siinä kuin kohdata satunnaisesti.

Kuinka moni kala elää luonnossa sorapohjalla? Mihin perustat olettamuksesi, että pehmoiseen pohjaan luonnossa sukeltava kala pystyy elämään murikoiden keskellä ilman ylimääräistä stressiä? Tai ne, jotka luonnossa hakevat ruokansa pohjasta siilaamalla?

Eikä tuo puhalluskama vaikuta kovin terävää olevan, ei sillä saanut edes lattamonnin mätimunia rikki. Mätipartakaveri hautautui hiekkaan monta kertaa maha (ja mätimunat) edellä "vatsatanssityyliin" keikuttamalla, kuten noilla on tapana, mutta munat pysyivät aina vaan ehjinä.

Tämä kertoo yhden kokemuksen. Ja pisara kokemusta painaa toki enemmän kuin saavillinen teoriaa.

Mutta varma en olisi. Joskus hypoteesi osuu kohdalleenkin, ennen käytännön vahvistusta. Asbestiakin käytettiin vuosikymmeniä ja jopa puusepillä on oma tautinsa sähkökoneitten myötä.

Varma nyt ei voi olla yhtään mistään. Olet kuitenkin varmempi sorapohjan sopivuudesta kaikkien kalojen alle perustuen mihin?

Olen itse käyttänyt useamman vuoden 0,5-1,2-millistä hiekkaa. Hienommasta on kokemuksia vähemmältä ajalta, mutta esim. ne kuteneet lattamonnit (ilm. eka kerta Suomessa) ja iso liuta itse kasvatettuja eri laatuisia monnisia ja kääpiökirjoahvenia puhuvat aika selkeästi sen puolesta, että hiekka kelpaa niille paremmin kuin hyvin, käytöksestä päätellen selvästi paremmin kuin sora. Niinjoo, lattamonnialtaasta löytyi muuttaessa myös muutama baby-piikkisilmä. Nekin ovat siis mitä ilmeisimmin pitäneet tankkia ihan kivana asumuksena, vaikkei lattiana olekaan graniittilaattaa .

Kati

[jarvij]

Sora vai hiekkapohja. Kas siinä pulma.

Luonnossa kalat valitsevat sen itselleen mieluisimman.
Akvaario on useimmiten kooltaan niin pieni ettei kaloille juuri voi vaihtoehtoja tarjota. Siksi on parasta antaa niille mahdollisuus sellaiseen, joka parhaiten vastaa niiden luontaista käyttäytymistä.

Ja kuvien esittämät pohjat ovat Tanganjikajärvessä ottamiani.
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganjika/index.html

[Kati]

Osaatko, Jukka, spekuloida, voiko terävä hiekanjyvä tehdä kalan suolistossa jotain epäsuotavaa?

Minua kyllä mututtaisi, että koska hyvin monet kalat syövät teräviä asioita ihan tarkoituksella, esim. kaloja, äyriäisiä ja hyönteisiä, ja koska hiekka ei ole mitenkään hirveän terävää (siihen ei voi esim. satuttaa kättään), ongelmaa ei pitäisi olla edes teoriassa. Käytännössä en ole nähnyt mitään ongelmiin viittaavaa.

Kati

[jarvij]

Osaatko, Jukka, spekuloida, voiko terävä hiekanjyvä tehdä kalan suolistossa jotain epäsuotavaa?

Minua kyllä mututtaisi, että koska hyvin monet kalat syövät teräviä asioita ihan tarkoituksella, esim. kaloja, äyriäisiä ja hyönteisiä, ja koska hiekka ei ole mitenkään hirveän terävää (siihen ei voi esim. satuttaa kättään), ongelmaa ei pitäisi olla edes teoriassa. Käytännössä en ole nähnyt mitään ongelmiin viittaavaa.

Kati

Toki se teoriassa mahdollista olisi, jos hiekka olisi murskattua, ja siinä olisi teräviä reunoja tai kärkiä.
En vain tiedä onko tuo puhallushiekka murskattua, vaiko seulottua.

Teoriassa suolen pinta voisi toki vahingoittua, mutta kaikki tämä siis pelkkää teoriaa.
Pitäisi ehkä nähdä mikroskoopilla millaista tuo puhallushiekka rakeiltaan on.

[111na]

En usko, ettei luonnossa kalojen suuhun eksyisi mitään teräviä partikkeleita.

Ei sellaisia ole luonnossa, tai jos onkin, on ihan eri asia elää siinä kuin kohdata satunnaisesti.

Kuinka moni kala elää luonnossa sorapohjalla? Mihin perustat olettamuksesi, että pehmoiseen pohjaan luonnossa sukeltava kala pystyy elämään murikoiden keskellä ilman ylimääräistä stressiä? Tai ne, jotka luonnossa hakevat ruokansa pohjasta siilaamalla?

Nyt oletat minun olettavan ja väittävän liikoja. Olen vain jo toistuvasti ottanut esiin soran käytön mahdollisuutta, kun hiekkaa ikäänkuin tyrkytetään ainoana vaihtoehtona nykyään ja syyllistetään suunnilleen eläinrääkkäyksestä jos vain miettiikin soraa.

Kalojen mukaan tietenkin pitää pohjakin olla. Minulla on ollut hienoa soraa, mitä kalat huljuttelevat suussaan ja sylkevät pois. Ja kaivelevat kuoppia. Jos on vain yksi tai jokunen varsinainen pohjakala, tai vain kierteissarvia pohjan talonmiehinä, voi olla vaikea nähdä 'luonnostaan kaivautuvien lajien tyypillisen käytöksen tukahduttamista', jos kalatkin näyttävät voivan hyvin. Itse en välttämättä ota pohjakaloja, jos niitä ei välttämättä tarvita 'talonmiehinä'.

Minun tilanteeni on se, että mietin mitä materiaalia pohjalle tulisi ja myös kalalajit ovat hakusessa. Mitä lajeja voisin ottaa hienoon noin kolmen millin soraan? Enkö saa näihin lajeihin muilla keinoin valinnanvaraa, esimerkiksi piilojen ja luolien, tammenlehtien ja vaikkapa turpeen kanssa. Niin, turpeen lisättynä noin vain muutama kourallinen pohjalle, jossa se ajautuisi varmaankin joihinkin kohtiin? Eikö tällä tavoin sisustettu pohja anna muutamalle pohjakalallekin hyvät temmellyskentät?

Yleensä saa lukea, että sora pitää olla kaivautuville lajeille pyöreää, koska muuten kalan ihoon voi tulla rikkinäisiä kohtia. Tällaisista jutuista päättelen myös että kaivautuvat lajit kyllä kaivautuvat, jos vain voivat. Mistähän lajeista on kyse?

Täytyy vielä tunnustaa, että myös esteettisyys tulee vaikuttamaan valintaani, mutta myös kaikki muut seikat, omat luulot ja fiilikset. Ainakin kalojen ja hoidon tarpeista täällä saanen hyvää tietoa.

... iso liuta itse kasvatettuja eri laatuisia monnisia ja kääpiökirjoahvenia puhuvat aika selkeästi sen puolesta, että hiekka kelpaa niille paremmin kuin hyvin, käytöksestä päätellen selvästi paremmin kuin sora. Niinjoo, lattamonnialtaasta löytyi muuttaessa myös muutama baby-piikkisilmä. Nekin ovat siis mitä ilmeisimmin pitäneet tankkia ihan kivana asumuksena, vaikkei lattiana olekaan graniittilaattaa .Kati

Piikkisilmistä luin niitten luonnossa olevan lehtien seassa, jos oikein käsitin, puitten lehtien. Kiitos kokemuksiesi jaosta, sitähän tässä tarvitaan!

[Kati]

Nyt oletat minun olettavan ja väittävän liikoja.

Ei, yritän vain viattoman panssarivaunumaisesti tuputtaa omaa mielipidettäni ... sen mukaan "sikäli kun tiedetään", sekä sorassa että hiekassa on sekä tunnettuja että tuntemattomia plussia ja miinuksia. Niistä tuntemattomista on, IMHO, aika turha tehdä kynnyskysymyksiä, koska niitä on tosiaan molempiin suuntiin.


Kati

[111na]

Niistä tuntemattomista on, IMHO, aika turha tehdä kynnyskysymyksiä, koska niitä on tosiaan molempiin suuntiin.
Kati

Mutta mutta, minähän perustelin. Ja olen lukenut (liekö totta) että puhallushiekka tehdään murskaamalla ja jauhamalla. Luonnossa hiekka on erilaista. Ei se minulle ole turhaa, mutta tiedä sitten mitä pohjalle haen. Olen täysin avoin tässä kysymyksessä.

[rain-]

Minun banjomonnini eivät paljoa mukisseet hienossa hiekassa elämisestä. Ei ollut iho-ongelmia. Ei myöstään okamonneillani, jotka sitä hiekkaa aika innokkaasti kaivelivat ja pöllyttivät masu hiekkaa vasten. Näyttivät rontit nauttivan siitä hiekasta.

[Kati]

Mutta mutta, minähän perustelin. Ja olen lukenut (liekö totta) että puhallushiekka tehdään murskaamalla ja jauhamalla. Luonnossa hiekka on erilaista.

Joo, mutta edelleen on tuntematonta se, miten teräviä nuo jyväset oikeasti ovat, toiseksi, meneekö niitä suoleen asti mitenkään merkittäviä määriä ja kolmanneksi, aiheuttaako terävyys ylipäätään kalan suolistossa ongelmia.

Uskaltaisin väittää, että asian tutkiminen on hyvin vaikeaa, koska kaloissa on tässä suhteessa eroja - toiset pistelee jatkuvasti suuhunsa esim. kovia ja teräviä kotilonkuorensirpaleita, toiset mussuttaa pelkkää pehmoista levää.

Kati

[jarvij]

Kalanruotoon vertaaminen ei sikäli sovi että ruoto sulaa happamessa, mutta hiekkamuru ei.

[111na]

Niinpä niin, maailma on tutkimaton paikka. Ja kaikki ne selvittämättömät kalakuolemat akvaarioissa ja .. Nyt on peloteltu liikaakin!

[Kati]

Kalanruotoon vertaaminen ei sikäli sovi että ruoto sulaa happamessa, mutta hiekkamuru ei.

Kah niinhän nuo tekevät. Entäs kotilonkuoret? Ei sillä, että söisin niitä itse, mut ne kalat...

Ja kaikki ne selvittämättömät kalakuolemat akvaarioissa ja ..

Sori nyt jos käsitin väärin, mutta et kai väitä, että selvittämättömiä kalakuolemia tapahtuu enemmän hiekka- kuin sorapohjaisissa altaissa ?

Kati

[111na]

Entäpä se levänsyöjä 'lasinmuruissa'. Lasihan on kiveä.

Kati: Selvittämätön on selvittämätön. Jätin johtopäätöksen tekemättä.

Sori, tämän pelottelunhan piti jo riittää. Mutta siis tällainenkin ajatus vain tuli mieleen, eihän soraa niellä. Mutta hiekkaa kulkeutuu mahaan aivan varmasti. Tutkimattakin!