Huonekasvit akvaariossa

[jarvij]

Minä olen vielä pulkassa, mutta nyt pitäisi syventyä jo biokemian tietoihin eli miten kasvi saa energiansa, olikohan se nyt ATP:stä.

Yhteyttämällä hilidioksidista ja vedestä sokeria, mihin sitoutuu tietty määrä energiaa (valosta) ja sitten jossain vaiheessa krepsin sykliin. Ei muista enää

[Irene]

Kasviopin tentti oli minulla juuri viime viikolla ja jotain on jäänyt siitä lukemisesta "käteen" Jos täällä nyt keskusteltiin kasvin yhteyttämisestä , hengityksestä ravinnetaloudesta ja veden kulutuksesta.

Yhteyttäminen on hiilidioksidin sitomista orgaaniseksihiiliyhdisteeksi auringonvaloa apuna käyttäen. Yhteyttämistuotteet jotka huolehtivat kasvin kasvusta tarvitsevat runsaasti vettä siihen tapahtumaan sillä nuorten solujen kasvu tapahtuu nestejännitystä apuna käyttäen ja sitä siis kuluu runsaasti jos nuo edellämainitut aineet ovat saatavilla ( kasvu runsasta).
Kasvi myös haihduttaa runsaasti vesihöyryä sillä kaikki tapahtuu diffuusiomenetelmällä ( soluhengitys) eli siellä missä on vähemmän niin sinne virtaus ja kasvin soluissahan kosteus prosentti on lähes 100% joten kasvi haihduttaa runsaasti vesihöyryä ilmaan jossa ilmankosteus on vähäisempi.

Kasvit siis kuluttavat vähän niinkuin "haaskaamalla" vettä kun suurin osa sen juurilla ottamasta vedestä kulkeutuu lehtien ilmarakojen kautta vesihöyrynä ulos juuri tuosta ylläolevasta asiasta riippuen.
Kasviopin kirja kertoo että noin arviona (viljely) kasvit tarvitsevat noin 400-800 litraa vettä tuottaakseen yhden kuiva-aineskilon.

Energia kasveissa on peräisin auringosäteilystä. Yhteyttämisessä valoenergia muunnetaan kemialliseksi energiaksi ja sidotaan varastoitavaan muotoon lähinnä hiilihydraatteihin joista se saadaan käyttöön soluhengityksessä. Siirtäjänä tässä toimii tuo fosforipitoinen yhdiste jonka lyhenne on tuo ATP.

Tuota asiaa mitä Liina ajaa takaa en kyllä osaa "vielä" ainakaan kovin hyvin esittää mutta tosiaankin kasvit toimivat eri ravintoaineiden kanssa hieman erilailla. Jokin aine ilmaisee puutoksensa heti nuoressa versossa mutta toiset tekevät niin että ottavat vanhemmista versoista ravinteet jos niistä tulee puute eli eivät saa maasta. Kyllä varmasti solukkojen huolto ja ylläpito vie ravinteita mutta suurin ravintomäärä ohjautuu kasvuun.
Kasveillahan vallitsee myös laki jossa vähäisin ravinteen tai muun kasvutekijän olot ovat vallitsevat eli mitä vähiten sen mukaan on kasvu ja kehitys. Senhän me akvaristit kyllä jo tiedetäänkin että turha on tuupata ravinteita jos valot ja hiilidioksidi on pielessä

Huh...opettaja voisi kait olla ylpeä oppilaastaann

Rain Kasvioppiko kuivaa!?! Aika kostealta tämä vaikuttaa...

[Mika]

Palatakseni aiheeseen niin ohessa linkki vanhaan keskusteluun jossa olin itsekin osallisena
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... visuodatin

[jarvij]

Siellä käsiteltiin tekniikkaa, mutta tuon kasvisuodattimrn todellinen teho eli ravinteiden poisto jäi käsittelemättä.

Valitettavasti se on varsin vähäinen. Kasvit suodattavat valtavasti vettä akvaariosta, mutta ravinteita vain varsin rajoitetusti.

Kasvit kun ovat noin 95% pelkkää vettä, ja ravinteita kuluu todellakin vain uuden kasvimassan tuottoon.

13,7 kiloa tuoretta salaattia tarvitsee kasvaakseen siemenistä tuohon painoon noin 22 grammaa typpeä, mikä vastaa noin 100 grammaa nitraattia. 1000 litran akvaarion kasvisuodattimen tulee kuukaudessa tuottaa tuo määrä kasveja, jos veteen tulee kuukaudessa vähintään 100 mg nitraattia.

Jos vedessä on 100mg nitraattia litrassa, niin 200 litran akvaariossa sitä on 20 grammaa.

Eri kasvilajien ainespitoisuuksissa on toki eroja, mutta 93-97% on kuitenkin varsin vähäistä. (raja-arvot mutua). Toiset kasvavat nopeasti toiset hitaammin, mutta ravinteiden poisto on kuitenkin melko vähäistä, aineenvaihduntatuotteiden kertymiseen verrattuna.

Ehdotan edellisen perusteella nitraattien poistoon vedenvaihtoja. Kasvisuodatin olkoon koriste.

[rain-]

Minusta olet jättänyt huomioimatta yhden seikan. Kasviakvaariossa kasvit imevät nitraattia muitten ravinteitten ohella ihan kiitettävästi. Akvaariokasvit vain ovat melkoisen pieniä ja massaa niillä on hyvin vähän verrattuna vaikkapa yhteen peikonlehden taimeen. Huonekasvit kasvavat myös ihan mukavan nopeasti jos valitsee oikeita lajeja.

Minulla on tässä viikon aikana yhdessä akvaariossa kasvanut arviolta yhtä paljon huonekasvien lehtiä kuin nuo akvaariokasvit ovat kasvaneet yhteensä ja en todellakaan puhu altaasta jossa akvaariokasvien kasvu olisi heikkoa. Tuo ei ole edes kasvisuodatin, vaan ihan vain muutama taimi akvaarion reunoilla.

En todellakaan pitäisi kasvien vaikutusta akvaarion hyvinvointiin pienenä. Tietenkin vettä pitää vaihtaa, samoin kuin mitä tahansa suodatinta käytettäessä. Kukaan ei ole sanonut, että kasvisuodattimella pääsisi eroon nitraatista, mutta kyllä ne sitä vähentävät kuitenkin.

Uskaltaisin väittää, että kun ottaa huomioon sen kasvisuodattimessa olevan kasvien kasvualustan, siis vaikkapa laavagranulaatin, niin kyllä se pärjää tavallisille suodattimille ihan hyvin. Kyseessä kun ei ole vain ne kasvit, vaan myös se alusta. Veden liikkuvuus on samaa luokkaa mattosuodattimen kanssa ja suodatuspinta-ala vähintään yhtä suuri, yleensä isompi.

Hmm, sininen matto akvaariossa vai vihreä kasvimatto akvaarion takana....

[jarvij]

Siis heti kun mennään puhumaan alustasta, puhutaan biologisesta ja/tai mekaanisesta suodatuksesta.
Ostappa joskus vaikka kilo tavallista lehtisalaattia tai vaikka vain punnitse se kaupassa. Se on melkoinen kasvimäärä. Kilon kaali olisi muuten hyvä esimerkki, mutta siinä kasvimassa on pakattuna turhan tiiviiseen pakettiin, jotta se antaisi oikean kuvan. Enpä haluaisi asua asunnossa, jossa peikonlehti kasvattaa kilon kasvimassaa kuukaudessa. Se on jokunen metri uutta vartta lehtineen (mutua, koska en ole moista punninnut).

Tarjoilen esimerkeissäni lehtisalaattia, koska sen ravinnesisältö tunnetaan varsin tarkkaan, ja se vastaa aika hyvin vesikasveja. Kasveja pitää kasassa vedenpaine ja muodossa lähinnä selluloosa, jossa ei juurikaan ole typpeä, lähinnä vain hiiltä, vetyä ja happea.
Kasvissa siis noin:
95% vettä
ja tuo loppu noin 5% jakaantuu:
5% vetyä
30-40% happea
2-4% typpeä
loppu alkali- ja maa-alkalimetalleja, fosforia, rikkiä ja hivenaineita

[rain-]

Kilo ja kilo. Ei saa takertua noin yhteen ajatukseen ja runtata sitä sitten kalloon ja käyttää perusteluna jokaikiseen asiaan.

Kuten sanoin, eivät ne nitraatteja kokonaan poista, mutta kyllä ne imevät vedestä ravinteita ja hiilidioksidia ja tekevät siitä kaloille mukavammaksi paikaksi elää. Ei sitä kannata kokonaan väheksyä. Harmittaa kovasti kun vain pelkkiin uusiin hienoihin vimpaimiin uskotaan ja unohdetaan se, mikä tätä maailmaa pyörittää. Ja mikäs se onkaan? Kasvillisuus. Amazonin sademetsä tuottaa 20% maapallon hapesta.

Vaikka huonekasvit eivät nitraattia kokonaan poista, niin sopivankokoisessa akvaariossa riittävä määrä kasveja tekee ehdottomasti hyvää sille. Vai pitäisikö ne nähdä vain koristeina ja pitää vaikkapa nätimpiä muovikasveja akvaariossa?

Kasvit ovat paljon muutakin kuin nitraatin poistajia. Kokonaisuutena kasvisuodatin toimii erinomaisesti. En rupea tekemään kasvisuodattimesta uskontoa tai tunkemaan sitä kaikkien kurkusta alas, joten taidan jättää tämän keskustelun tähän ja mennä viihteelle kun kerran perjantai on

[111na]

Siis kuiva-aineesta alkali- ja maa-alkalimetalleja, fosforia, rikkiä ja hivenaineita olisi yli 50%?

Sittenhän kasvava kasvi alkaa näyttää varsin tehokkaalta ainesiepparilta.

Eikä unohdeta että Irenekin sentään näki kasvin ylläpitoon (ei kasvuun) kuluvan ravinteen, eikä sanonut 'vain uuden kasvimassan tuottamiseen' , kuten Järvi juuri edempänä.

[jarvij]

Tässä olen kanssasi samaa mieltä. Kasveilla on akvaariossa monia tärkeitä tehtäviä; samoin huonekasveina. En lainkaan väheksy niiden merkitystä. Mutta suodatustoiminnassa ne ovat melko tehottomia. Hiiltä ilmasta ja vettä ne ottavat runsaasti, mutta typpeä vain hyvin vähän. Samoin ne luovuttavat happea ja kosteutta.

Tottakai se pienikin määrä typpeä on akvaariosta pois, mutta esimerkiksi vedenvaihtotarpeeseen niillä ei ole sanottavaa merkitystä.

[Irene]

Katsellessani tuossa alan kirjallisuutta löysin tietoa mm. ruususta jossa kerrotaan että nuori sadontuottovaiheessa oleva ruusu ottaa runsaasti nitraattimuotoistatyppeä. Joten kyllä kasvien ravinteidenkin käytössä on siis huomattavia eroja. Silti tässäkin asiassa on muistettava pH:n yhteys ravinteiden ottoon. Liiallinen kationien otto happamoittaa alustaa...miten se tapahtuu aktiivisessa akvaariossa on minun osaltani arvailua...eli en kommentoi enempää asiasta

[111na]

Siellä käsiteltiin tekniikkaa, mutta tuon kasvisuodattimrn todellinen teho eli ravinteiden poisto jäi käsittelemättä.

Höh. Ensin vängätään nimi kasvisuodattimeksi ja seuraavana suodattimen pitäisi pystyä poistamaan ravinteet.
Kasvisuodatin on suodatin, jossa on kasveja. Se voi olla valutussuodatin tai muu suodatin. Ravinteita se käyttääkin, ja tuo happea (vesikasvien kautta tai valutuksessaan). Mielekkäänä rakennelmana se myös toimii typpibakteerien oivallisena kasvualustana tuoden tasapainoa veteen. Kuka sanoikaan että suodatin ei poista vedestä yhtään mitään! Tässä on nyt kuitenkin olisi yksi.

[jarvij]

Edellä tuli tarpeet uuteen mahdollisesti pitkäänkiin selvitykseen. Useita erilaisia suodatintyyppejä yhteen niputettuina.

Kasvien osalta kysymyksessä on kuitenkin suodatuksen kannalta sen verran marginaalisista asioista että jätän aiheen lisäselvitykset tehtäviksi kasvifysiologian kirjallisuuden kanssa. Sen verran vähän kasvit suodattimessa ravinteita poistavat. Vedenvaihtotarpeen kannalta sillä ei ole sanottavaa merkitystä.

Kasveilla siinä on muita olennaisia tehtäviä, kuten muillakin huonekasveilla.
Tämä on toivottavasti jo edellisissä laskelmissa tullut selville.

[Irene]

Kyllä tosiaan asia on varmasti niin että ei yksi "vehka-parka" kyllä akvaariota mitenkään merkittävästi "puhdista" ravinteista. Siihen tarvittaisiin melko lailla komea vaikkapa ruukkusalaattiviljelmä johon johdettaisiin akvaariosta vesi ja niitä salaatteja saisi olla ihan koko asunnon pinta-ala täynnä. Sitten voisi olla jo syytä katsoa että kasvaako salaatit riittävästi
Kasvin joka todella imee ravinteita reippaasti tulisi olla runsaan lehtipinnan ja vielä nuoren lehtipinnan omaava ja tehokkaasti kasvava ( yhteyttävä) silloin sen ravinteiden kulutus olisi huippua. Mutta yksistään yksi vehka ei kyllä hoida akvaariota siltä osin juurikaan.
Kasvin pitäminen tuossa tehokkaassa vegetatiivisessa vaiheessakin on lähes mahdotonta ihan kotioloissa akvaarion reunoilla, ainakaan kovin pitkiä aikoja.

Muiden "haitallisten" aines-osien poistosta en kyllä osaa sitten sanoa, voi olla hyvinkin mahdollista että jotkut kasvit ovat "erikoistuneet" käyttämään juuri tiettyjä aineita vedestä ja tämä olisi osaltaan tietysti hyvä akvaarion kannalta.
Vaikkakaan se ei poista niitä tiheitä vedenvaihtoja niinkuin ylempänä viisaammat ovat todenneet.
Eli tarvii alkaa vetämään letkuja tuossa kohta altaan reunalle ja siirtää vehkaa, aasinkorvaa, kultaköynöstä sivuun

Hienoa ja mielenkiintoista on tämä akvaarionhoito!

[jarvij]

Ihan juuri noin se on! Tosin niitä muita "haitallisia" aineita ei saisi akvaarioon lainkaan kerääntyä.

[JJVi]

Kasvit kun ovat noin 95% pelkkää vettä, ja ravinteita kuluu todellakin vain uuden kasvimassan tuottoon.

Ei se ihan näin yksioikoista ole. Kasvit todellakin sitovat nitraattia enemmän kuin kasvu edellyttäisi. Pikainen googlettaminen tuotti tuloksena useita artikkeleita pohjaveden pilaantumisesta liian nitraattipitoiseksi useissa paikoissa USA:ssa. Tämä nitraatti on taas kulkeutunut kasteluveden kautta mm. maissiin, joka sisältää liikaa nitraattia ihmisravinnoksi tai rehuksi.

Aiheeseen liittyen linkistä löytyy testi, jolla voidaan testata onko kasviaines liian nitraattipitoista. Voisi olla mielenkiintoista testata kasveja joista osa on kasteltu puhtaalla vedellä ja osa kasvisuodattimella,

http://www.noble.org/Press_Release/pois ... teTest.htm

[rain-]

Juu, kasvit varastoivat itseensä ylimääräisiä ravinteita. Huonekasveista muistaakseni kultapalmu keräilee jopa ylimääräisiä ravinteita johonkin tiettyyn lehteen, joka kuolee sitten kun niitä on liikaa. Ja sitten esimerkiksi rautaa kasvit pystyvät varastoimaan huonon päivän varalle ainakin pieniä määriä ja ilmeisesti sitten myös typpeä. Varmasti aika montaakin ravinnetta.

Pitäisi varmaan lukea omia sivujaan vähän useammin, siellä kun olen jossain kohtaa tuostakin kirjoittanut =)

[111na]

Nitrate typically is used by the plant about as fast as it is absorbed from the soil.
"Any condition hindering plant growth, however, can cause nitrate accumulation, mostly in plant stems," Wright said.

Olisiko sen pilaantuneen pohjaveden (kasteluveden) nitraattipitoisuus jossain samoilla asteilla kuin akvaarioveden? Tässä näyttää olevan kyseessä tyypillinen ylilannoitus, eritoten suhteessa muihin kasvutekijöihin.

Niinkuin Satu sanoi, on kasveilla kykyjä sopeutua liian korkeisiin nitraattimääriin. Olen kuullut sellaisenkin käytännön ohjeen vanhanajan ihmiseltä, että huonekasvista pitää ottaa kuivanneet lehdet pois jotta ravinnetta riittää uuteen kasvuun. Päinvastoin toimiessa nuo kuivat korput varastoivat ravinteita - ainakin niin kauan kuin lehden varsi on tuore.