Huonekasvit akvaariossa

[JJVi]

Mjoo, jos sitä ajattelee noin

Joo insinöörimäinen ajattelutapa, myönnetään.

[Kati]

Siis kuinka voit unohtaa joukosta viemäriputkisuodattimen?

Ihan helposti näköjään ... Se onkin semmonen peli, josta olen toistaiseksi vain kuullut legendoja. Sulla vissiin on sellainen/sellaisia edelleen pydessä? Ilmeisesti toimii kans?


Kati

[JJVi]

Siis kuinka voit unohtaa joukosta viemäriputkisuodattimen?

Onko se SE suodatin johon päästetään joka viikko puolet akvaarion vedestä ja sitten letkulla päästetään suodattanutta vettä takaisin akvaarioon

[111na]

1) suodattimen rakennetta: sisäsuodatin, ulkosuodatin
2 ) toimintaa: mekaaninen, biologinen, kemiallinen
3) tyyppiä tms.: mattosuodatin, hiekkasuodatin, valutussuodatin, kasvisuodatin

... kasvisuodatin, johon vesi pumpataan laatikkoon, jossa kasvit kasvavat lecasorassa, ja josta vesi palautuu akvaarioon.

Lecasora kelluu ja nousee kakuksi veden pinnalle ja vähän päällekin, joten se soveltuu enemmänkin valutussuodattimeen ja valutussuodattimeen kasveilla (eli 'kasvivalutussuodattimeen' tai 'valutus-kasvisuodattimeen').

Mutta tässä 'ulko-biologinen-kasvi-sora-suodatin', jos sitä suodattimeksi halutaan kutsua. Sehän on toinen akvaario:

Kun laitetaankin 2-3mm soraa laatikkoon, joka on huomattavasti isompi kuin parvekelaatikko, vaikkapa 1/2 - 1 kertaa akvaarion pohja, saadaan laajapohja-kasvisuodatin tai kasvi-laajapohjasuodatin. (Ja miksei kasvivalutussuodatin, jos ei haluttaisi muokata nimiä paremmiksi ja kuvaavammiksi. Mutta miksei haluttaisi? Toisaalta nimi on yleisemmin vain vakiintunut käytäntö, 'sopimus', ja kasvivalutussuodatin on myös kohtuullisen kuvaavakin.)

Laatikon sisällä on vettä esimerkiksi viisitoista senttiä ja soraan voidaan istuttaa joko matalia vesikasveja tai sellaisia mitkä kasvavat myös ylös vedestä. Matala allas tuo hyvät valaistusmahdollisuudet myös.

Miten toimisi Riccia fluitans, joka nousee vapaana ollessaan veden päällekin?
Suodattimeksi tälläistä lisäallasta voisi kutsua siinä mielessä että soraan syntyy sopiva vedenliikkuvuus pyörteineen nitrobakteereille ja toisaalla myös kasvien toiminnan takia. Vesi karkeasuodatetaan imettäessä isosta (kala-)altaasta.

Veteen hengittävä kasvi tuo myös happea veteen. Koska huonekasvitkin puhdistavat ilmaa, eikö myös vesikasveilla ole muita ominaisuuksia kuin typen sitominen, mistä vain on puhuttu. Ne kerännevät itseensä monenlaisia aineita, aivankuin tien laidalla kasvava kasvi voi olla syötäväksi kelpaamaton (ihan vain esimerkkinä).

Miten juuret vedessä ja kokonaan vedessä kasvava kasvi poikkeavat toisistaan akvaarion veden kannalta, siis aineitten sitomisen tai käytön kannalta? En oikein jaksa uskoa että juuret vedessä kasvava huonekasvi olisi vain pesusieni, joka imee ja haihduttaa. Ja jos onkin, niin sinne menee muutakin kuin typpeä. Mutta lisäksi vielä elävän kasvin toiminta - ei kai se ole pelkästään sitä perusprosessia kasvaessaan?

On jotenkin ilmassa ettei aina ymmärretä kasvien itseisarvoakin. On outoa kuulla kommentteja että kasvit ja kalat samassa vedessä olisivat aina kompromissi. Se kuulostaa luonnosta vieraantuneelta tekniseltä ajattelulta. Ihan kuin kasvit toisivat liikaa elämää ja muuttujia kadottamaan systeemin hallinnan, altaan hoitajan eli 'luontoäidin' tiukan otteen. Onhan vedessä kasveja useimmissa biotyypeissä ja elämä maapallolla perustuu yhteyttämiseen. Antaa kasvien kasvaa ja jätetään vähän tehtävää alkuperäiselle luontoäidillekin!

---------------

Toisaalta nimi on yleisemmin vain vakiintunut käytäntö, 'sopimus', ja kasvivalutussuodatin on myös kohtuullisen kuvaavakin.)

Unohdetaan tämä tässä vaiheessa toki. Sen on parempi kuvata mitä Jari kertoi ja juontua loogisesti valutussuodattimesta.

On jotenkin ilmassa ettei aina ymmärretä kasvien itseisarvoakin.

Huono lause tämäkin. Otetaan se pois
Vaikutelmia vain kuvailin.

[jartzu65]

Liina se vaan harrastaa yksinpuhelua täällä?

*Reps*

[111na]

Liina se vaan harrastaa yksinpuhelua täällä?

*Reps*

Heikun lisäsin pienen täsmennyksen vain esitykseeni. Täsmällisesti.

[jartzu65]

Jaha, minä kun luulin että sinulla on tylsää ja siksi lainailet omia tekstejä

[Cory]

Mitäs suodattimia meillä onkaan...

* ulkosuodatin
* sisäsuodatin
* mattosuodatin
* märkäkuivasuodatin
* lämpösuodatin
* valutussuodatin

* pohjasuodatin (eli se under gravel filter)
* esisuodatin

[jarvij]

Jos pohjasuodattimiin mennään, niin niitäkin on periaatteltaan kahta erilaista:

1) se tavallinen, jossa vesi imetään pohjan läpi. Haittana on pohjan tukkeutuminen.

2) käännetty jossa suodatettu vesi tulee ohivirtauksella pohjamateriaalin alle. Tarkoitus on lämmittää kasvien juuria ja kuljettaa niille ravinteita. Samalla estyy pohjan tukkeutuminen.

[111na]

Kasvi ottaa vettä juurillaan ja veden mukana tarvitsemiaan ravinteita. Tuo kasvin ottama vesi haihtuu huonelmaan. Ei tuo kasvin ottama ravinnemäärä kovin paljon vaihtele kasvilajista toiseen. Enemmän vaikuttaa luonnolliseti uuden kasvisolukon muodostumisnopeus eli kasvin kasvuvauhti.

Kasvi toiminnassaan tarvitsee ravinnetta, paistattelee pitkää päivää auringossa. Soluista haihtuu vihreä, kasvi kellastuu. Se rakentaa päivänvarjoa ja aurinkopaneelia ravinteista. Solut uusiutuvat, kasvavat.

Juuri on vedessä, vesi juurenkin solukossa. Juuri oikea määrä vettä, kuoren puolin molemmin, paljon vettä. Eikö se kykene ottamaan vain ravinteita kuoren läpi? Vesiportit ja ruokaluukut, veden ja ravinteiden säätely kasvissa.

Paljon riippuu kasvista, sen energiatasosta, Auringonpaahteen vai viileän varjon kasvi. Nopeakasvuinen auringon kasvi tarvitsee vahvempaa vettä. Säädellä voi valolla ja ravinteilla. Ravinnetta voi antaa myös lehdille sateena, sumuna suoraan vihreään.

Tiedä sitten miten säätelee ravinnonsaantiaan tai ottaa mitä vedessä saa.

Joulupallot

Yhdessä kilossa 1,7 grammaa typpeä

[jarvij]

Niin siis yhdessä kilossa kasvia on 1,7 grammaa typpeä. Tämä on tarkoitus osoittaa että kasvimassaa pitää tuottaa todella paljon, jos kasvituotolla on tarkoitus poistaa tehokkaasti ravinteita.

[111na]

Eikö ravinteita kulu jos paino ei nouse?

[jarvij]

Se on tuo aineen häviämättömyyden laki. Kasvi ottaa hillidioksidia ja luovuttaa suuren osan siitä happena. Lopun kasvi käyttää hengitykseensä. Ravinteet jäävät kasvisoluihin, mutta vain kun niiden määrä ja/tai koko kasvaa.

Kasvin kuoltua ravinteet vapautuvat kiertoon.

Eläin kuluttaa orgaanista materiaalia, bakteerit ja pieneliöstö hajoittavat sen mineraaliasteelle ja kasvit tuottavat noista mineraaleista uutta orgaanista materiaalia.

Mikään aine ei häviä, vain energian määrä kemiallisissa sidoksissa muuttuu (sitoutuu ja vapautuu) samalla kun aineet muuttuvat toisiksi.

[111na]

Tultiin kasvin ja eläimen eroon. Eikö kasvin solujen elämään tarvita ravinteita? Auringonvalo pilkkoo ainetta, värit haalistuvat. Eikö solut uusiudu kasvissa lainkaan?

[jarvij]

Tultiin kasvin ja eläimen eroon. Eikö kasvin solujen elämään tarvita ravinteita? Auringonvalo pilkkoo ainetta, värit haalistuvat. Eikö solut uusiudu kasvissa lainkaan?

Tottakai kasvien kasvuun tarvitaan samoja orgaanisia aineita kuin eläintenkin. Eläimet saavat ne syömällä kasveja (tai toisia eläimiä, jotka ovat syöneet kasveja). Kasvit rakentavat itse tarvitsemansa orgaaniset aineet mineraaleista, kuten vesi, hiilidioksidi, ammonium, nitraatti, fosfaatit jne.

Lehdet nyt ainakin uudistuvat joka kevät, mutta jos oksa katkeaa, niin se toki paranee, mutta ei kasva entiselleen. Arpikudosta siis voi syntyä. Puiden kuori paksunee eli jälsisolukko jakaantuu, mutta kasvua se on eikä uudistumista.

Tässä kannattaisi ehkä perehtyä kasviorganologiaan ja -fysiologiaan. Minä tein sen joskus reilu 30 vuotta sitten.

On se tämä akvaarioharrastus varsin monipuolista.

[111na]

Niin eihän kellastunutkaan lehti enää vihrene!

Tässähän sitä syvenee elämänluonnon tuntemus.

[jarvij]

Jeps, biologina se on tietyssä mielessä erittäin tuttua ja selvää, mutta kaiken takana on kuitenkin se suuri salaisuus: elävän ja elottoman luonnon ero!
Elävä -> kuollut = peruuttamatonta!
Ja kuitekin elämä itsessää on jo miljardeja vuosia vanhaa. Elävä solu elää sukupolvesta toiseen, vaikka yksilö kuolee.

[111na]

Sanoisit nyt sen vielä ääneen, että kasvien solukko edes vihreässä lehdessä ei uusiudu lainkaan, kun ihminen taas uusii solujansa elämänsä aikana joka hetki.

Minustako seniori? 499

[rain-]

Tässä kannattaisi ehkä perehtyä kasviorganologiaan ja -fysiologiaan. Minä tein sen joskus reilu 30 vuotta sitten.

On se tämä akvaarioharrastus varsin monipuolista.

Se on muuten hirmuisen kiinnostava aihe. Omasta hyllystäni löytyy muutama opus tällä hetkellä. Harmittaa vain kun ei ole yhtään vesikasveja tarkasti käsittelevää luettavana :/

[jarvij]

Sanoisit nyt sen vielä ääneen, että kasvien solukko edes vihreässä lehdessä ei uusiudu lainkaan, kun ihminen taas uusii solujansa elämänsä aikana joka hetki.

Minustako seniori? 499

Oletkos koskaan katsellut miten lehdelle käy kun jokin toukka on syönyt siihen reikiä. Eiköhän se käy vastauksesta. Seuraa vaikka jonkin puutarhapensaan elämää kesällä. Tai viherkasvia kotona. Viherkasviin voit vaikka neulalla tökätä reiän lehteen; jos tökkäät haavan sormeesi, niin siitä ei useinkaan jää edes arpea, mutta mites sen viherkasvin lehteen tekemäsi reiän kanssa käy. Taitaa reunat kuivua.

[111na]

Eihän jalkakaan kasva jos irtoaa. Huomaamatonta uusiutumista tarkoitin. Tarkoittanet että solun elämä ja kuolema on on ja off ja ettei edes yhden ainoan kuolleen tilalle kasvi voi uutta muodostaa. Eikä yhden solun jokapäiväiseen elämään tarvita ravinteita.

Miksi hyvinvoipa lehti sitten kellastuu jos ravinnetta vähennetään vedessä? Eiköhän se ravinteita kuluta. Fotonit saattavat hajoittaa sitä ja sen pitää uusiutua tai suojautua sitäkin vastaan. Pitää aurinkokennonsa kunnossa.

Vai onko niin, että kasvi imee lehtensä tyhjiin lannoitteesta kun sen tulo loppuu ja sitten vasta alkaa kuolla. Että kaikki ravinne on kuitenkin mennyt vain uuteen kasvuun?

[rain-]

Niinhän ne kasvit tekevät kun vanhat lehdet kellastuvat ja kuolevat. Ottavat niistä kaiken tärkeän niitä uusia lehtiä varten että kasvi pysyisi hengissä. Näin karkeasti yleistäen. Sama kuin lehtipuilla syksyisin. Ne eivät tiputa vihreitä, vaan kellastuneita lehtiä, imevät ravinteet puuhun itseensä talveksi.

[jarvij]

Kyllä minä nyt suositan käyntiä kirjastossa ja jotain kasvifysiologian oppikirjaa. Toisen meistä kun pitäisi se tehdä.

Sinä opisketel ja löydät vastaukset tai minä opiskelen ja haen vastaukset.

Omat tietoni ovat jo ehtineet ikääntyä

[111na]

Niin juu. Ja tuosta voi huomata sen että jos ei ravinteita 'kulu' lehden 'täysikasvuisen' solun toiminnassa, ei se tarkoita etteikö niitä siellä 'käytettäisi' eli tarvittaisi. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

Lisäys: Vaikkapa nenäliinan käyttäminen voi tarkoittaa sen taskussa pitämistä tai oikeaa käyttämistä. Sen olemassaolo suojaa jo erilaisia niiskuja vastaan.

[rain-]

Minä olen tippunut kelkasta jo vähän aikaa sitten. Mutta.

Vaikka siellä ei nyt muistaakseni ihan selvää sellaista osiota ole, jotka Liina kaipailee, niin lukemisen arvoinen on kuitenkin tämmöinen kirja kuin John King - Elämää auringosta. Se on kiinnostavalla tavalla kirjoitettu ja sieltä löytyy yhtä ja toista hyödyllistä. Isohkosta kirjastosta löytää kyllä aika valtavan kasan kasvien fysiologiaa ja anatomiaa käsitteleviä kirjoja. Ne vain tuppaavat välillä olemaan aika kuivia. Tuo kirja ei ole =)