Altaan kypsytys - 10 käskyä

[turska]

Nyt saatiin varattua 300L kulma-allas, joka saadaan varmaankin kuukauden tai parin kuluttua. Siihen sitten pääsee nuo isoimmat kalat tuosta pikkualtaasta kasvamaan ympäristössä missä seinät ei purista vastaan.

Näin jo etukäteen kiinnostaa tuo altaan kypsytys.

Eli ensinhän allas sisustetaan, eli hiekat, mahd. juurakot, simpukat (onko näistä haittaa noin koristeena...?). Kun on mieleisen lainen, niin vettä täyteen, ja suodattimet hyrräämään. Kenties Bactozymia pari kapselia että joku bakteerien alku sinne saataisiin?

Jos tähän voisi nyt laatia vaikka ranskalaisin viivoin tai muuten selkeän listan, minkälainen projekti tuo kypsytys on, ettei voi mikään mennä väärin. Tämä nykyinen pienempi allas kun on kypsytetty "tuurilla", eli kypsytystä ei käytännössä tehty, mutta onneksi kalat selvisivät ja nyt akvaario toimii, vesiarvot pysyy tasaisena.

Heti herää muutama kysymys:

- Onko pohjaan tarpeen laittaa jotakin lannoitetta? Nykyisessä ei ole, mutta tähän mennessä (reilun kuukauden päivät) kasvit näyttävät kasvavan hyvin ja leviävän. Mielellään en laittaisi, että pohja on sitten puhdas eikä "mätäne", eikä sitten tuo lannoite pääse pöllyämään veteen jos pohjaan joutuu kaivamaan jotain tms.

- Mikä osa tässä nyt on sitten ammoniakilla?

- Kuinka kauan tuollainen kypsytys kestää, tarkoitus olisi allas mahd. pian saada käyttökuntoon, että kalat mahd. pian pois pikkualtaasta. Vinkkejä millä tuon saa tehtyä kaikkein nopeimmin, vaikka vaatisikin paneutumista / kalliita aineita tms.?

- Kun noita vesiarvoja mittailee, riittääkö hommiin tetran liuskatestit vai tarvitseeko esim. nitriittiä seurata vielä tarkemmin?

- Kalanruokaako sinne laitetaan kypsytyksen aikanakin?

- Vaihdetaanko vettä?

Ja paljon muuta..

[jarvij]

Näihin lienet jo tutustunut:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php

Kasvien lannoittamisen en ota kantaa.

Ammoniakki on ravinne typpibakteereille

Miten kauankypsyminen kestää riippuu ympin suuruudesta ja typpibakteerien kasvunopeudesta

Muihin kysymyksiin on vastauksia noilla sivuilla

[Ebes]

Poimittu ketjusta: Kypsentelystä epäkypsästi.

Onko niissä kaupallisissa bakteerivalmisteissa bakteereille ruokaa? Miksei niitä voisi käyttää niin kauan, että piikki menee ohi ja sitten vasta laittaa kalat? Eli jos käyttää ammoniakkia, voi ottaa ympin bakteerivalmisteista (esimerkiksi minä en ottaisi noista huonekasveista, koska olen kastellut niitä kalatubialtaista otetulla vedellä), mutta jos näissä valmisteissa on bakuille vielä ruokaakin niin mihin tarvitaan ammoniakkia? Olen joskus käynnistänyt akvaarioni Bactozymillä ja kyllä silloinkin muistaakseni mittailtiin koska se piikki menee ohi vai tuleeko silloin kunnon piikkiä ollenkaan?

Tuolta löytyy muutamista valmisteista jotain tietoa. Esimerkiksi Bactozymin kohdalla mainitaan ettei se sisällä bakteereja vaan se toimii bakteerien luontaisen kasvun kannustimena, mitä sitten tarkoittaakaan...

It contains biopolymers that create a matrix upon which nitrifying bacteria can rapidly multiply. Nitrifiers will generally start to settle on any inert substrate within half an hour. Bactozym enhances this process.

Eli tuota valmistetta ei voi käyttää ymppinä. Mutta ravinteena ehkä? Tulee vain halvemmaksi nio apteekin tuotteet + kalanruoka.

[VilleJ]

Nyt saatiin varattua 300L kulma-allas, joka saadaan varmaankin kuukauden tai parin kuluttua. Siihen sitten pääsee nuo isoimmat kalat tuosta pikkualtaasta kasvamaan ympäristössä missä seinät ei purista vastaan.

Huomioithan sitten sen, että kulma-akvaarion pituus on suhteessa lyhyt suorakaiteen muotoisiin akvaarioihin.

Eli ensinhän allas sisustetaan, eli hiekat, mahd. juurakot, simpukat (onko näistä haittaa noin koristeena...?). Kun on mieleisen lainen, niin vettä

Jaa, varmaan yhtä paljon kuin kasveistakin Ei ole, mutta jos vesi on hapanta, se koristeellisuus katoaa noista kuorista jossain ajassa, kun hiljalleen syöpyvät.

täyteen, ja suodattimet hyrräämään. Kenties Bactozymia pari kapselia että joku bakteerien alku sinne saataisiin?

Paitsi, että tuossa juuri, olikohan se nyt Kaizu, joka kommentoihin "johonkin viestiin", että nuo Bactozymit eivät vissiin kaiketi sisällä itse bakteereita lainkaan. Seran nitrivec voisikin olla parempi, mutta mullasta otettu ymppi vieläkin parempi ja ilmainen.

Jos tähän voisi nyt laatia vaikka ranskalaisin viivoin tai muuten selkeän listan, minkälainen projekti tuo kypsytys on, ettei voi mikään mennä väärin. Tämä nykyinen pienempi allas kun on kypsytetty "tuurilla", eli

Lue Jarvij:n sivuilta: http://www.aquahoito.info Periaate on kuitenkin se, että ensin akvaarioon muodostuu ammoniakkia/ammoniumia (siitä ammoniakin lisäyksestä johtuen, aika yllättävää!), sen jälkeen alkaa nitriitit lisääntymään jossain ajassa, jonka jälkeen vasta nitraatit. Mitä enemmän ymppäät bakteereita siihen uuteen akvaarioon, sitä paremman bakteerialun saat ja sitä nopeammin akvaario kypsyy. Ammoniakkina voit käyttää apteekista saatavaa 10% ammoniakkiliuosta.

Onko pohjaan tarpeen laittaa jotakin lannoitetta? Nykyisessä ei ole, mutta tähän mennessä (reilun kuukauden päivät) kasvit näyttävät kasvavan

Jos sorapohja, en laittaisi. Jos hiekkapohja, voit ihan vapaasti valita. Paremmin kasvit kasvavat, kun lannoitteita on koko ajan saatavilla.

hyvin ja leviävän. Mielellään en laittaisi, että pohja on sitten puhdas eikä "mätäne", eikä sitten tuo lannoite pääse pöllyämään veteen jos pohjaan joutuu kaivamaan jotain tms.

Mihin se nyt siitä mätänisi yhtään sen enempää kuin ilman lannoitettakaan?

Mikä osa tässä nyt on sitten ammoniakilla?

Ravintoa niille pikkuriikkisille bakteereille. Typpikierto: ammoniakki -> nitriitti -> nitraatti (->...) Ilman ruokaa bakteerit eivät kasva ja kuolevat.

Kuinka kauan tuollainen kypsytys kestää, tarkoitus olisi allas mahd. pian saada käyttökuntoon, että kalat mahd. pian pois pikkualtaasta. Vinkkejä

Mitä enemmän saat bakteereita alussa akvaarioon, sitä nopeammin se kypsyy. Hyödylliset bakteerit lisääntyvät hitaasti.

millä tuon saa tehtyä kaikkein nopeimmin, vaikka vaatisikin paneutumista / kalliita aineita tms.?

Lurauttamalla Seran nitriveciä muutaman pullollisen altaaseen kerralla?

Kun noita vesiarvoja mittailee, riittääkö hommiin tetran liuskatestit vai tarvitseeko esim. nitriittiä seurata vielä tarkemmin?

Tippatestit luotettavampia ja halvempia käytössä.

Kalanruokaako sinne laitetaan kypsytyksen aikanakin?

Bakteereille varmasti hyvää sapuskaa, hajoittajillekin.

Vaihdetaanko vettä?

Riippuu miten kypsytyksen teet. Jos altaassa on kasvejakin, on vettä syytä vaihtaa - kasvitkin tarvitsevat tuoretta vettä, huonossa vedessäkin nekin "kuihtuvat".

[111na]

Moi, sullehan tulee sitten myös uusi suodatin. Minä panisin vanhan pesemättä uuteen joksikin aikaa ja uuden vanhaan. Ehkä ottaisin vielä jonkinverran soraa (pesemättä) vanhasta uuteen. Siinä loistava ja nopea ymppi. Sitten vain sitä ammoniakkia annostelemaan. Mitä enemmän ymppiä sitä nopeammin se lähtee toimimaan ja ammoniakki vo hävitä ripeästi jo parissa viikossa, luulisin. Mahdotonhan sitä on arvioida, mutta mitä enemmän typpibakteeria sinne aluksi lisätään, sitä nopeampi on niitten lisääntyminen tarpeelliseen määrään.

[turska]

Kiitoksia vastauksista. Joo, kulma-akvaario on toki pituudeltaan pienempi kuin suorakulmion muotoinen vastaava, mutta lienee 300L kulma-akvaario silti jo aika hyvä elinympäristö näille kaloille (lehtikalat, käärmekala, leväbarbit, partikset), ja pituudeltaan on varmaan vähintään saman kuin tuo 120L suorakulmio (~84cm)...?

Joka tapauksessa, jos joku nyt sanoo että älä missään nimessä noille kaloille tuota akvaariota, se harmittaa, mutta kaupat on jo lyöty "lukkoon" ja paketti on niin edullinen, että se on melkein pakko ostaa. Allas, lasit, 2 valaisinta, 2 Eheimin ulkosuodatinta, jalusta, hiekat, kasvit, kaikki, ja hinta alkaa kolmosella ja sisältää kaksi nollaa.

Nyt taisi kuvion perusta selvitä, eli ensin "ymppi", toisin sanoen erä bakteereita akvaarioon, alkukanta josta voivat lisääntyä ja kehittyä. Tähän käy multa (ihan pihalta vaan? entäs talvella?), kypsän akvaarion sora tai suodatin, tai kenties tuo seran nitrivec.
Bactozym käy ravinnoksi bakteereille, mutta parempi on laittaa ammoniakkia niille ravinnoksi. Ammoniakin annostelusta en tarkkaan tiedä enkä kysy ennenkuin olen tutkinut nuo nettilinkit, mutta kun bakteereita alkaa olla tarpeeksi, ammoniakki muuttuu nitriitiksi. Kun bakteerit sitten lopulta ovat "toimintakunnossa", nitriitti muuttuu nitraatiksi. Kun altaassa ei enää ole nitriittiä, on allas kypsä, kalat tervetulleita. Mitenköhän kauan tämä koko projekti kestänee nopeimmillaan? Minä tässä hoppuilen varmaan enemmän kuin kalat mutta into on kova saada ne isompaan akvaarioon..

En tiedä kannattaako tästä vanhasta suodatinta tuohon siirtää, sillä tuo pieni Fluval 3 sisäsuodatin joka tuossa pöhöttää täysillä, tuskin sisältää paljonkaan bakteerikantaa, kun virtausnopeus on noin kova?

*Suodatinta ei tule uutta vaan altaan mukana kaksi Eheimiä, ja siksi ajattelinkin että kun tuo akvaario on käytössä vielä, ja mahdollisesti suoraan käytöstä sen saisimme, niin olisiko mahdollista / järkevää jos noita suodattimia ei puhdistaisi, pitäisi ne kosteana / täynnä vettä (?) siirron ja uuden akvaarion sisustamisen ajan vaikka ämpärissä, ja sitten suoraan taas käyntiin, siirtyisikö näin heti hyödyllisiä bakteereita veteen? Jos puhdistaisi nuo sitten vaikka vuorotellen vasta, kun akvaario on kypsä ja kalat vedessä? Vai kuoleeko bakteerikanta jos suodattimet ovat pysähdyksissä pitkän aikaa, kuinka kauan?

[jarvij]

Suodattimet joko vettä täynnä ämpärissä tai muussa sopivassa astiassa ja ehdottomasti käynnissä, jotta happi ei lopu,
tai avattuina ja kosteina vaikka muovipussissa, jotta eivät pääse kuivumaan ja pussi täynnä ilmaa jjotta happi ei lopu suodattimen massoista. Typpibakteerit tarvitsevat happea hengitykseensä.

Lyhyen ajan voit suodatinta säilyttää kuivilla avattuna ja vedet poistettuna.

[turska]

OK. Koska allas tullaan hakemaan aika pitkältä, tai no ajomatka vain tunnin verran yhteen suuntaan mutta siirtelyt ym. ja automatka niin ainakin matkan ajan varmaan tarvitsee säilyttää sitten täyteen puhalletussa (?) muovipussissa, eli kannet ja muut auki, vedet pois suodattimesta mutta tuo sieni tai mikä siellä onkaan, kosteana?

En ulkosuodattimia tunne, edes sellaista läheltä vielä nähnyt, mutta olettaisin että on vain imuletku, ja letku josta vesi menee takaisin altaaseen? Niin, ja sähköjohto toki. Eli sitten akvaariota sisustaessa jos nuo laittaisi vesiämpäriin jossa puhdasta vettä, ja johto seinään ja letkut kerälle ämpäriin veden alle, niin säilyisi paremmin?

Onko noista sitten apua uuden akvaarion kypsytyksessä, eli onko noissa se riittävä alku bakteerikannalle? Vai vielä multaa tms. hyppysellinen akvaarioon?

[111na]

Joka tapauksessa, jos joku nyt sanoo että älä missään nimessä noille kaloille tuota akvaariota, se harmittaa,

Sehän on oikein hyvä keskikokoinen akvaario. Paljonko siinä on syvyyttä?

Kun bakteerit sitten lopulta ovat "toimintakunnossa", nitriitti muuttuu nitraatiksi.

Joo sitten kun nitriitti häviää tarpeeksi nopeasti. Ammoniakilla ruokitaan monia kertoja, päivittäin. Lue tarkemmin Järven sivuilta.

En tiedä kannattaako tästä vanhasta suodatinta tuohon siirtää, sillä tuo pieni Fluval 3 sisäsuodatin joka tuossa pöhöttää täysillä, tuskin sisältää paljonkaan bakteerikantaa, kun virtausnopeus on noin kova?

Kyllä sitä kannattaa siellä käyttää. Multaa on turha ajatellakaan tässä tapauksessa. Hiekkaa laittaisin myös, siellä sitä ainakin on. Tietysti laitat myösuuden isoimman suodattimen vanhaan heti kun sen saat ja sopivassa välissä siirrät sen sitten uuteen. Sullahan on kiire joten kaikki ymppi mitä saat on hyödyksi nopeuttamaan prosessia.

*Suodatinta ei tule uutta vaan altaan mukana kaksi Eheimiä, ja siksi ajattelinkin että kun tuo akvaario on käytössä vielä, ja mahdollisesti suoraan käytöstä sen saisimme, niin olisiko mahdollista / järkevää jos noita suodattimia ei puhdistaisi, pitäisi ne kosteana / täynnä vettä (?) siirron ja uuden akvaarion sisustamisen ajan vaikka ämpärissä, ja sitten suoraan taas käyntiin, siirtyisikö näin heti hyödyllisiä bakteereita veteen? Jos puhdistaisi nuo sitten vaikka vuorotellen vasta, kun akvaario on kypsä ja kalat vedessä? Vai kuoleeko bakteerikanta jos suodattimet ovat pysähdyksissä pitkän aikaa, kuinka kauan?

Ai niin joo, sittenhän sulla on hyvä juttua siinäkin. Jos allas on ollut terve, koitat sitten kuljettaa ne oikein. Bakteerit kuolee hapettomassa ja onkin syytä kuljettaa ne avonaisina vedet ulos kaadettuna, siis kosteana ja ilmavassa vaikka löysästi muovilla suöjettuna. (Puhaltelet sitten siitä raosta ) Tai massan voi ottaa sieltä muovipussiin, avonaiseen tai ilmapalloksi suljettuun. (Eikös muuten suljetusta lopu kanssa happi? No ei ehkä tunnissa.) Ole nyt yhteydessä myyjään ettei ne vain pese ja kuivaa niitä. Ei tartte vanhassa purkissa käyttää.

[turska]

Terve. Nyt tilanne on, että tuon altaan mukana ostetaan siinä olevat kasvit, hiekat, kannot ja suodattimet.

En ole varma, mutta mitä myyjän kanssa jutusteltiin niin ilmeisesti allas siis olisi käynnissä hetkeä aiemmin vielä kun se sitten haetaan.

Eli periaatteessa allas vaihtaa paikkaa mutta vesi vaihtuu, eli mites nyt kypsytyksen kanssa, osa bakteereista kuolee varmasti siirrossa, mutta onko kypsytys normaaliin tapaan tarpeen?

Eli ruokitaanko silti ammoniakilla, vai laitetaanko allas kasaan ja odotellaan vai miten?

Toinen ongelma on, että kenties otamme muutaman kaloista huostaamme samalla. Mutta minkäänlaista karanteeniakvaariota tms. emme omista, joten kalan olisi pakko päästä altaaseen heti kun se on täynnä vettä. Kuulostaa aika pahalta, vai kuulostaako sittenkään, jos hiekat, kasvit, suodattimet on kaikki kalalle tuttuja, vesi vaan uutta?

Mietityttää myös, että mitä lehtikalat, levikset ja käärmekala sitten sanovat kun ne viskataan tuosta pienestä tuohon isoon kun se on valmis, bakteerikantahan on varmaan ihan erilainen?

Ja sitten noin muuten, 300L kulma-allas, käärmekala, 3 lehtikalaa, 3 leväbarbia ja ilmeisesti 3 partamonnia (kenties näistä vaikkapa yksi koitetaan antaa / myydä pois). Onko yhtälö miten täynnä, eli onko tuolla vielä tilaa, vai onko ihan sopivasti kansoitettu kun nuo kasvavat täysikasvuisiksi?

Mukaan kun tarjottaisiin yksinäistä loistokääpiokirjoahven-tyttöä, ja kenties 2 neitotonkijaa, kuulemma kutupari.

Myös muutama palettikala, täplätilapioita ja 2 piikkisilmää olisi tarjolla, mutta en usko että näitä voimme näihin tiloihin mitään ottaa?

[111na]

No sittenhän on pulma teillä. Jos akvaario on toiminut hyvin edellisessä paikassa ja saat kaiken mukaan sieltä, hiekat, kivet, kannot, periaatteessa kypsä se on. Veden vaihto on ongelma siinä mielessä, että jos teillä on täysin erityyppistä vettä. Mutta vettä ei siirretä, siinä ei kypsyys ole. Hierkka kuljetetaan kuten suodatinmateriaalikin, kosteana ilmavassa.Ja siis pulma on juuri siinä mitä mietitkin, että kuinka paljon altaan toiminta siirrosta häiriytyy. Sitä olisi seurattava tarkasti ensimmäisten päivien aikana.

Ammoniakin lisääminen varmistaisi asian, sehän häviää kypsässä nopeasti, tai siis se nitriittikin, mitä mitata kannattaa. Ottaisi se varmistus varmasti jonkun päivän, kaksi jos kaikki on kunnossa? Tätä viimeistä en mene vannomaan, itsellänikin on kypsytys vasta edessä. Luepa sieltä kypsytyssivuilta ja mieti!

[jarvij]

Voit toki mitata sen nykyisen altaan veden kovuudet (ja sähkönjohtavuuden?). Sitten voit muuttaa oman akvaariosi veden vastaavaksi. Edelleen jatkossa sitten kalastollesi optomaaliseksi.

[Chyental]

Itselleni tuli kiirus saada uus akva kun vanhan etulasi halkesi. Uusi tuli vanhan paikalle.

Toimenpiteet:
-Kasvit ämpäreihin/pusseihin niin että pysyvät kosteina.
-koristeet ja kannot yms. pusseihin tai ämpäreihin, kannet tai jokin päälle että pysyy kosteus.
-suodattimet ämpäriin ilman vettä (kostea).
-Kalat vatiin hapettimen kanssa.
-kauhotaan sorat pusseihin ja ämpäreihin.

-vaihdetaan altaat, mitataan vatupassilla suoruudet jne.
-etukäteen pesty puhallushiekka altaaseen.
-vettä perään.
-veteen bactozymiä.
-uusi suodatin jonne laitoin varmuuden vuoksi bactozymiä.
-molemmat vanhat suodattimet altaaseen pöhisemään.
-vanhaa soraa sukkahousuihin ja altaan pohjalle.
-kasvit ja sisustusmateriaali altaaseen.
-lottovoittaja testaamaan pysyykö hengissä.
-parin tunnin päästä loputkin altaaseen.

Tolla tavalla vaihdoin 140-litrasen 312-litraseen päivän ruljanssilla. Nitriittipiikkiä en altaasta saanut mitattua (varmaan kyllä tullut jonkinlainen). Kukaan ei sairastunut. En väitä että tämä olisi ainoa oikea, mutta näytti meillä toimivan.

Allas on myös talvipakkasilla muuttanut kämpästä a kämppään b, pakkasin samalla periaatteella ja läimäsin altaaseen uudessa paikassa taaskin ilman ongelmia. Joko moukan tuuria tai bakteerit säilyivät.