Kypsentelystä epäkypsästi

Tuoppi76 · Viesti Kirjoittaja **Tuoppi76** » 16:03, 14.01.2004

Ebes kirjoitti:Älä leiki kalojesi hengellä, tai älä ainakaan jaa muille neuvoja miten leikkiä kalojen hengellä.

Aika vahvaa tekstiä. Jos olisit lukenut viestini tarkemmin, huomaisit että en ole jakanut mitään neuvoja mihinkään suuntaan, vain kertonut omista kokemuksistani. Niiden pohjalta myös kirjoitin, että bakteerivalmisteita käytettäessä nitriitti tosiaan on "vähän koholla" kypsymisjakson aikana.

Se, että näin ei tapahtu ammoniakin kanssa ei välttämättä tee siitä kuitenkaan parempaa metodia. Perinteinen menetelmä on aikakin perusteellisesti kokeiltu, toisin kuin uudet metodit, joiden muista sivuvaikutuksista ei ole mitään takeita.

Vanha konsti on monesti parempi, kuin pussillinen uusia - sanoi mummo

VilleJ · Viesti Kirjoittaja **VilleJ** » 16:11, 14.01.2004

Tuoppi76 kirjoitti:Se, että näin ei tapahtu ammoniakin kanssa ei

Kyllähän se nitriittipiikki tulee ammoniakinkin kanssa siinä missä kalojen.

välttämättä tee siitä kuitenkaan parempaa metodia. Perinteinen menetelmä on aikakin perusteellisesti kokeiltu, toisin kuin uudet metodit, joiden muista sivuvaikutuksista ei ole mitään takeita.

Missäs niin väitetään, että metodi olisi uusi? Ehkä uusi heille, jotka eivät siitä ole koskaan kuulleet.

Vaihtoehto 1)
Akvaario pystyyn, kalat kippoon. Tästä seuraa vedessä muutoksia, ensin ammoniakkia sitten nitriittiä... Kalat kärsivät

Vaihtoehto 2)
Akvaario pystyyn, jotain bactozymia sekaan. Pari päivää lillutellaan vesiä tankissa ja sitten onkin kalojen vuoro. Ensimmäinen huomio on yleensä se, että vedessä on nitriittiä. Vaihdetaan vettä äkkiä, jotta nitriitti saadaan alas. Kierre jatkuu usean päivän. Kalat kärsii...

Vaihtoehto 3)
Ammoniakkia kehiin, jostain bakteeriymppi (multa, bakteerivalmisteet, suodattimet...) Ammoniakkia vedessä, jossain vaiheessa superkuuluisa nitriittipiikki. Lopulta vain nitraattia vedessä. Reilut vedenvaihdot, kalat akvaarioon ja kaikki ok. Kalat eivät kärsi.

Saat valita näistä yhden, minkä valitset?

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 16:28, 14.01.2004

Mattosuodatin on esitetty arvovaltaisessa saksalaisessa DATZ-lehdessä.
Kalattoman kypsytyksen on kehittänyt orgaanisen kemian tohtori, jotta ei se niistä huonoja tee että nuo on netissä julkaistu.

KtMan · Viesti Kirjoittaja **KtMan** » 20:47, 14.01.2004

Tuoppi76 kirjoitti:Kypsytyksestä vielä sellainen kysymys/huomio:
Kun akvaario oli saatu kypsäksi ja sinne sitten lisättiin kaloja, kävikin niin onnettomasti, että altaaseen pääsi valkkopilkkutauti. (Kalat oli haettu täällä kovasti kehutusta liikkeesta (ei kuitenkaan Akvaariokeskuksesta)). Heti aloitetulla lääkinnällä tauti paranikin, eikä ole enää palannut. Lääkkeen vaikutuksesta ilmeisesti ulkosuodattimen bakteeritoiminnassa kuitenkin tapahtui jotain outoa ja kaloja alkoi kuolemaan. Nitriitti ei tällöin missään vaiheessa noussut yhtään ja kaikki tällöin kuolleet kalatkin oli tuotu kypsytysjakson jo loputtua (herkimmät lajit).

Kun avasin ulkosuodattimen, siellä oli makaroonit täynnä täysin hajoamatonta kalan p**kaa ja vesi ilmeisesti myrkyttyi jotenkin??

Asian pointti onkin se, että ko. ongelma ei näkynyt millään testeillä ja täälläkin palstalla vielä surutta sanotaan "riittää kun puhdistat ulkosuodattimesi puolen vuoden välein". Tässä tapauksessa suodattimen virtauskaan ei ollut vähentänyt.

Mikähän tuossa oli ongelman nimi arvon harrastajat?

Olisiko sinulla ollut vanhentunut nitriitti testi? Minkä merkkinen ja milloin hankittu?
Valkopilkkutauti iskee usein muuton ja nitriitin aiheuttaman stressin seurauksena.
Hajoamattomat kalan pökäleet suodattimessa kertoo jotain bakteeriston puutteesta.

Oikea kypsytys onkin jo esitetty, mutta lisäisin:
Ei mitään elävää kypsymättömään altaaseen (kotilo, kala, kasvi)
Jos laitat kasveja, niin joudut tietenkin valaisemaan allasta ja annat hyvän startin leville typpipitoisessa vedessä.
Itse kokeilin hyvän kokoisella miekkalehdellä ja kypsytyksen aikana kasvatti lehtiä 'kituen', kasvi kuitenkin toipui altaan kypsyttyä, mutta kituliaat lehdet jäi terveiden sekaan (ja kestää kauan ennen kuin ovat ne vanhimmat lehdet jotka voi napsia pois).
Jos 'harmaa' allas näyttää rumalta kypsytyksen aikana, niin sen voi peittää vaikka jollain kauniilla liinalla

Bakteerit eivät tarvitse valoa.

T:Krisse

Ebes · Viesti Kirjoittaja **Ebes** » 21:08, 14.01.2004

Saara kirjoitti:Nitriittilukemaa en muista täsmälleen, mutta kohosi niin, että JBL:n tippatesti oli punaisella... ... Eli altaassa oli noin viikon ajan myrkylliset määrät nitriittiä.

Ihan siltä varalta että sain väärän kuvan tekstistä: tiedäthän että nitriitti on erittäin myrkyllistä jo ennen kuin testin väri on kirkuvan punainen? Eli ei tarvitse taulukon loppua kesken. Jo 1 mg/l saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja, monilla herkemmillä kaloilla jopa puolet siitä (kiekot?).

Saara kirjoitti:Itse kypsytin akvaarion seisottamalla sitä 3vko. Ruokin...

Ymmärrän kyllä idean mutta mulla vaan joka kerta särähtää korvaan veden seisottamine kypsytettäessä. Mikään ei tapa bakteereita paremmin kuin liikahtamaton, seisova vesi...

KtMan · Viesti Kirjoittaja **KtMan** » 21:43, 14.01.2004

Tuoppi76 kirjoitti:Kauppias myös varmisti asian ja pahoitteli kovasti.

No sitten!, Jos kalat jo olivat pilkullisia.
Monessa hyvässäkään kaupassa ei ikävä kyllä enää karanteenata kaloja lainkaan/tarpeeksi pitkään

Jätetään karanteenaus ostajalle! Voisin itse kyllä karanteenata kalani, jos se huomioitaisiin hinnassa. Eräästä liikkeestä olisin voinut ostaa karanteenatun lepakkokalan hintaan 1300mk ja karanteenaamaton 500mk (suoraan laatikossa kotiin), huima ero! Mielestäni tuo hintaero pitäisi suhteuttaa kaikkiin kalalajeihin! (se siitä.)

Tuoppi76 kirjoitti:Niin, tuo ulkosuodattimen täydellinen toimimattomuus pilkkukuurin jälkeen kyllä ihmetytti. Tällöin nitriitti ei siis kuitenkaan missään vaiheessa noussut, kalat vain alkoivat voimaan huonosti ja tokenivat heti, kun olin älynnyt huuhdella suodattimen massat.

Kuitenkin aina lisättäessä kuormitusta (kaloja) tarvitaan suhteessa sama määrä uusia hajoittajabakteereita, niinkuin yllä mainittu tarvitaan uusi kypsyminen. Ammoniakkikypsytyksen etu on nimenomaan se että saavutetaan tarpeeksi suuri bakteerikanta 'täydelle' kalastolle.
Oletetaan että kaikki 3 testiä toimivatkin (NH4,NO2 ja NO3), niin eipä niillä kaikkea tietoa vedestä saa. Voisin vaikka juoda 'puhdasta' nitraattipitoista vettä, mutta jos mukissa kelluu pökäle, jäisi monelta juomatta (pelkokerroin

)
T:Krisse

Saara · Viesti Kirjoittaja **Saara** » 21:46, 14.01.2004

Ebes kirjoitti:
Saara kirjoitti:Nitriittilukemaa en muista täsmälleen, mutta kohosi niin, että JBL:n tippatesti oli punaisella... ... Eli altaassa oli noin viikon ajan myrkylliset määrät nitriittiä.
Ihan siltä varalta että sain väärän kuvan tekstistä: tiedäthän että nitriitti on erittäin myrkyllistä jo ennen kuin testin väri on kirkuvan punainen?

Joo. Pointtini oli nimenomaan se, että käynnistin akvaarioni myyjän ohjeiden mukaan, bakteerivalmisteella ja kaikki meni päin honkia - eli altaassa oli älytön määrä nitriittiä. Kirjoitin tämän, koska Tuoppi76 kysyi minulta, olinko ihan varma, että kuoliko paratiisikala nimienomaan nitriittimyrkytykseen. Minusta evidenssi on melko selkeää: kyllä kuoli. Tämä siis tapahtui, kun kypsytin ensimmäistä akvaarioitani.

Ebes kirjoitti:
Saara kirjoitti:Itse kypsytin akvaarion seisottamalla sitä 3vko. Ruokin...
Ymmärrän kyllä idean mutta mulla vaan joka kerta särähtää korvaan veden seisottamine kypsytettäessä. Mikään ei tapa bakteereita paremmin kuin liikahtamaton, seisova vesi...

Ohhoh. Missä minä muka kirjoitin noin? En löydä. En muista, että olisin seisottanut, aina on ollut pumput, jotta niihin kertyisi bakteerikanta. En löytänyt tuota kirjoitusta tästä ketjusta omalla nimimerkilläni.

Tuoppi76 · Viesti Kirjoittaja **Tuoppi76** » 22:03, 14.01.2004

KtMan kirjoitti:Oletetaan että kaikki 3 testiä toimivatkin (NH4,NO2 ja NO3), niin eipä niillä kaikkea tietoa vedestä saa. Voisin vaikka juoda 'puhdasta' nitraattipitoista vettä, mutta jos mukissa kelluu pökäle, jäisi monelta juomatta (pelkokerroin )

Juuri tätä ajoin takaa. Täällä foorumillakaan ei mielestäni ole selkeästi kerrottu/myönnetty, että vedessä on monta muutakin tekijää, jotka voivat olla haitaksi kaloille. Eihän ammoniakki -kypsytyksessäkään tarkkailla kuin lähinnä nitriittiä.

Tässä omassakin tapauksessani tämä suodattimen pa*kanhajotustoiminan katkaissut voima varmasti jää ns. Herran tietoon.

Viesti Kirjoittaja **iekku** » 22:06, 14.01.2004

Markku Varjot ja muut mielipide-erot splitattu tänne.

tikkuhirviö · Viesti Kirjoittaja **tikkuhirviö** » 22:28, 14.01.2004

Tuota noin.. Voiko sen ympin ottaa lannoittamattomasta turpeesta mullan sijasta?

111na · Viesti Kirjoittaja **111na** » 22:32, 14.01.2004

Ei mistään pussista, vaan vanhasta mullasta tasaisesti kastellusta missä kasvi elää! Silloin multakin 'elää'. Jos kasvi kasvaa turpeessa, ihan sama. Muttei sitten mistään hiljakkoin mullanvaihdon saaneesta ruukusta.

KtMan · Viesti Kirjoittaja **KtMan** » 22:39, 14.01.2004

Tuoppi76 kirjoitti:...
Juuri tätä ajoin takaa. Täällä foorumillakaan ei mielestäni ole selkeästi kerrottu/myönnetty, että vedessä on monta muutakin tekijää, jotka voivat olla haitaksi kaloille. Eihän ammoniakki -kypsytyksessäkään tarkkailla kuin lähinnä nitriittiä...

On-on.. JarviJ:kin moneen kertaan toitottanut että nitraatti on vain vedenvaihto'mittari' vähäkasvisissa kala-altaissa, joka antaa pientä infoa siitä miten paljon muita haitallisia aineita veteen saatta olla liuenneena (mainittu myös mielenkiintoiset hormoonit, joista juuri nyt yritän haalia lisää infoa).
Nitraatti sinänsä melkein vaaratonta.

T:Krisse

Tuoppi76 · Viesti Kirjoittaja **Tuoppi76** » 00:17, 15.01.2004

KtMan kirjoitti:On-on.. JarviJ:kin moneen kertaan toitottanut että nitraatti on vain vedenvaihto'mittari' vähäkasvisissa kala-altaissa, joka antaa pientä infoa siitä miten paljon muita haitallisia aineita veteen saatta olla liuenneena.

Tarkoitinkin lähinnä kypsytysvaihetta. Täältä foorumilta olen saanut sen käsityksen, että kypsytysvaiheessa on tärkeää vain nitriitin seuraaminen ja kun se on hävinnyt on allas kypsä. Näin onnellinen tilanne ei kuitenkaan vamastikkaan läheskään aina ole, vaan tällaisessa altaassa jätteiden hajotustoiminta yms. on vielä tässä vaiheessa heikkoa ja järkkyy pienestäkin olojen epävakaudesta.
Vaikka nitriitin muuttuminen heti nitraatiksi todistaakin akvaarion typen kierron yhden vaiheen toimivan, onko se merkki siitä, että kaikki biologinen toiminta on jo alkanut?

KtMan kirjoitti: (mainittu myös mielenkiintoiset hormoonit, joista juuri nyt yritän haalia lisää infoa).

Näistä olisi mielenkiintoista kuulla lisää tietoa tällä foorumilla...

KtMan · Viesti Kirjoittaja **KtMan** » 00:32, 15.01.2004

Tuoppi76 kirjoitti:Tarkoitinkin lähinnä kypsytysvaihetta. Täältä foorumilta olen saanut sen käsityksen, että kypsytysvaiheessa on tärkeää vain nitriitin seuraaminen ja kun se on hävinnyt on allas kypsä. Näin onnellinen tilanne ei kuitenkaan vamastikkaan läheskään aina ole, vaan tällaisessa altaassa jätteiden hajotustoiminta yms. on vielä tässä vaiheessa heikkoa ja järkkyy pienestäkin olojen epävakaudesta.
Vaikka nitriitin muuttuminen heti nitraatiksi todistaakin akvaarion typen kierron yhden vaiheen toimivan, onko se merkki siitä, että kaikki biologinen toiminta on jo alkanut?

Yksi hyvä syy lisää, miksei kaloja kypsymättömään altaaseen

Kun allas on kypsä tehdään useampi 100%:n vedenvaihto, niin päästään ainakin suurimmasta 'mömmömäärästä' ennen kalojen asuttamista.
"Kaikesta biologisesta toiminnasta" luontoon verrattuna saattaa olla toivomisen varaa jo 'kypsässäkin' altaassa.
Tämän "kaiken biologisen toimintavajeen" takia vaihdamme vettä n.50%/vk.

T:Krisse

Chyental · Viesti Kirjoittaja **Chyental** » 09:19, 15.01.2004

Mun kysymys kehiin!

Eli mulla on 85-litranen karanteeniallas, jossa pöhisee koko ajan suodatin (eli vaikka allas ei ole ollut hyötykäytössä niin siinä on koko ajan ollut suodatin). Myös vettä on koko ajan altaassa ollut. Kaloja siinä on viimeksi ollut syksyllä karanteenissa. Viikon päästä altaaseen on tulossa karanteeniin yksi sateenkaari ja neljä monnista alustavien tietojen mukaan. Olen nyt vaihtanut vettä viikonloppuna ja eilen lapposin ja vaihdoin vettä. Seura-akvasta heitin kasveja sekä kannon altaaseen. Olen nyt kahtena päivänä antanut hieman hiutaleruokaa altaaseen, siellä on myös muutama kotilo.

Onko tuo nyt ok? Lähden huomenna viikoksi reissuun (karanteenattavat haetaan kotiintuloreissulla), ja mulla käy hiirien ja kalojen hoitaja päivittäin. Pitäisikö hänen tehdä altaalle jotain? Valaisimen laitoin päälle kun heitin kasveja altaaseen.

Terveisin käsi.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 09:19, 15.01.2004

Kun heittää aivan uuteen ja vastaperustettuun akvaarioon kalanruokaa, niin hajotusbakteerit lisääntyvät nopeasti ja hajottavat sen kovin monenlaisiin palasiin. Valkuaisaineet hajoavat monen välivaiheiden kautta yksinkertaisemmiksii yhdisteiksi. Samoin kaikki muutkin ruoan nopeasti hajoavat osaset. Tapahtuu osin samoja reaktioita kuin kalan suolessakin. Tosin hajottajabakteerit vievät hojotustoiminnan pitemmälle aina kasviravinteiksi kelpaavaan muotoon.
Osa aineksista on helposti hajoavaa ja muuttuu nopeasti vesiliukoiseen muotoon; osa taas hajoaa vain hyvin hitaasti, kuten humusaineet ja selluloosa.

Tuota ylläesitettyä jätteiden hajotustoimintaa varten akvaariota ei tarvitsisi kovinkaan monta vuorokautta kypsentää. Orgaanista materiaalia hajottavat yleiset vesibakteerit kasvavat ja lisääntyvät hyvin nopeasti akvaarion verraten korkeassa lämpötilassa.

Ongelman akvaarion kypsytyksen kannalta muodostaa typpiaineenvaihdunta ja siinä ammoniakki/ammonium. pH:n mukaisesti osa ammoniumista esiintyy vapaana ammoniakkina ja se on kaloille hyvin vaarallinen myrkky. Kypsymättömässä akvaariossa sitä kertyisi ja kertyisi aina kaloja tappavaan pitoisuuteen. Kalat myös erittävät ammoniakkia oman typpiaineenvaihduntansa seurauksena. Erityisen vaarallista tämä olisi emäksistä vettä vaativille kaloille, koska tuolloin vapaan ammoniakin määrä on suurempi.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää ettei ammoniumia/ammoniakkia kerry akvaarioon. Siksi akvaario kypsytetään poistamaan ammoniun ja ammoniakki vedestä. Tähän pystyy mm. Nitrosomonas- ja eräät muutkin bakteerit. Näitä ei uudessa akvaariossa kuitenkaan kovin paljon ole, että ne tuohon hajottamiseen kovin tehokkaasti pystyisivät. Niiden pitää ensin antaa kasvaa rauhassa. Bakteereiksi ne lisääntyvät kovin hitaasti, sillä ne jakaantuvat vain noin kerran 18 tunnissa.

Jotta ne kasvaisivat, pitäisi vedessä olla riittävästi ammoniumia/ammoniakkia sekä muita ravinteita. Jos akvaariossa ei kypsytysvaiheessa ole lainkaan kaloja, noidaan ammoniakkia lisätä runsaasti, jotta nuo bakteerit kasvavat ja lisääntyvät mahdollisimman tehokkaasti. Tässä typenkierron vaiheessa ammoniumista/ammoniakista muodostuu nitriittiä. Sekin on kaloille vaarallista myrkkyä.

Kun vedessä alkaa olla reippaasti nitriittiä alkavat myös nitriittiä nitraatiksi muuttavat (hapettavat) bakteerit lisääntyä ja kasvaa. Nitriitti muuttuu nitraatiksi mm Nitrobacter-bakteerien toimesta. Nitraatti on verraten suurinakin (alle 100 mg/l) pitoisuuksina varsin vaaratonta kaloille. Valitettavasti myös nämä bakteerit kasvavat hyvin hitaasti.

Typpibbakteereita ei ole vapaassa vedessä käytännöllisesti katsoen lainkaan, vaan sessiileinä ne kasvavat kaikenlaisilla pinnoilla. Siksi vanhan akvaarioveden siirrosta uuteen akvaarioon ei ole mitään hyötyä.

Akvaarion tehokas kypsyttäminen ottamaan vastaan kalaston edellyttää typpibakteerien määrän nostamisen riittävän suureksi, jotta se pystyy tehokkaasti hajottamaan kalojen aineenvaihdunnasta syntyvät jätteet mahdollisimman haitattomaan muotoon. Kalojen kannalta turvallisinta tämä on tehdä kalattomassa akvaariossa. Tällöin ei mahdollinen hapen puutekaan ole vaarallista (bakteeritoiminta kuluttaa happea). Samoin typpiaineen välivaiheena muodostuva nitriitti on sekin haitatonta suurinakin pitoisuuksina.

Sitten kun nitriittiä on muodostunut ensin runsaasti ja sitten kadonnut, on akvaario kypsä vastaanottamaan akvaarion kalaston (puhutaan nitriittipiikistä). On siis mahdollista kasvattaa bakteerimäärä niin suureksi hajottamaan kaiken kertyvän jätteen kuin tietynkokoiseen akvaarioon suinkin kaloja voidaan pistää.

Akvaarion kunnollinen ja tehokas sekä ennenkaikkea kalojen kannalta turvallinen kypsyttäminen on helpointa tehdä ammoniakin/ammoniumin avulla kalattomassa akvaariossa.

Kypsässä akvaariossa vaihdetaan vain vettä niin paljon että nitraattien määrä saadaan johonkin 10 mg/l. Sen jälkeen kalat voidaan tuoda biologisesti toimivaan uuteen akvaarioon. Lopullisesti uusi akvaario kypsyy kuukausien kuluessa.

Kuitenkaan mikään tai minkäänlainen suodatin ei poista vedestä siihen kertyvää vesiliukoista ainesta. Typpiaineenvaihdunnan aerobisena lopputuottena syntyy nitraattia ja rikkipitoisista aineista sulfaatteja jne. Niistä voidaan päästä eroon vain vettä vaihtamalla.

Lähde vaikkapa:
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycle2.html
Lisätietoa:
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php

Tuoppi76 · Viesti Kirjoittaja **Tuoppi76** » 09:28, 15.01.2004

KtMan kirjoitti:Yksi hyvä syy lisää, miksei kaloja kypsymättömään altaaseen

Jankutan nyt vielä sitä, että suoritetaan kypsytys sitten perinteisesti tai ammoniakilla/hirvensarvisuolalla ei käytännössä seurata veden muita kemiallisia arvoja, kuin nitriittä. Siitä mikä on veden "muu biologinen tila" erilaisilla tavoilla suoritetun kypsytysjakson jälkeen, ei ole ilmeisesti kuitenkaan ole mitään takeita.

Jossain joku on myös mutu -tuntumalla esittänyt epäilyjä ammoniakki -kypsytyksen muista haitoista, joita ei juuri voi perinteisillä menetelmillä mitata.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 09:51, 15.01.2004

Mututuntumat perustuvat pääsääntöisesti virheelliseen menettelyyn kypsytyksessä.
Syitä ja seurauksia voi tutkailla täältä:
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycle2.html

Tuon kypsytyksen vaiheet ovat helposti korjattavissa veden vaihdoilla ennen kalojen tuontia.
Koska olennaista on tuo nitriitin nousu ja häviäminen eli nitriittipikki on, sen seuraaminen perusteltua.

Mikä sitten voi mennä pieleen:
Annetaan liikaa kalanruokaa -> happi loppuu (hyvä opetus uudelle akvaristille paljonko enintään voi ruokaa antaa -> vaihdetaan vettä)
Annetaan liikaa ammoniaakia -> bakteerit eivät enää kasva ja odottaminen jatkuu (mittaamalla ammoniakki/ammonium-pitoisuutta tuokin selviää -> vaihdetaan vettä)

Typpibakteereita ei ole alunperinkään ollut tai ne ovat kuolleet -> uusitaan ymppi.

Mikähän muu voisi mahdolliseti mennä pieleen? En tiedä.
Akvaarioonhan lisätään vain kalanruokaa ja ammoniakkia/ammoniumia.
Normaali bakteerien hajotustoiminta vedessä on takuuvarmaa, sillä noita bakteereita on kaikkialla vedessä ja ne lisääntyvät ja kasvavat nopeasti.

Akvaarion lopullinen biologinen tila saavutetaan kuukausien kuluessa kun bakteeristo ja pieneliöstö ovat täysin kehittyneet. Hajotusbakteerit kasvavat nopeasti ja suunnilleen samaan tahtiin akvaarion pieneliöt niitä myös syövät. Raviinnon vähyys osapuolten kesken pitävät niiden määrän tasapainossa, kun akvaariota lisäksi hoidetaan oikein.

Mikään ei estä testaamasta veden kovuuksia, pH:ta, ammoniumia, nitraattia, fosfaatteja, rautaa jne. ne vain eivät ole kovin olennaisia kypsytyksen kannalta (toki vedenlaadun tulee olla sellaista että typpibakteerien kasvulle on kaikinpuolin hyvät edellytykset. Sama koskee luonnollisesti suunniteltua kalastoakin.)

Linnanmäen meriakvaariot kypsennettiin muuten nekin ammoniumkloridilla! eli salmiakilla

Tuoppi76 · Viesti Kirjoittaja **Tuoppi76** » 10:37, 15.01.2004

jarvij kirjoitti:Mututuntumat perustuvat pääsääntöisesti virheelliseen menettelyyn kypsytyksessä.
Syitä ja seurauksia voi tutkailla täältä:
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycle2.html

Miten sitten tämä ns. die-back -efekti.

(lainaus sivulta http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycle2.html )
die-back in the colony at the worst possible time... right before adding her fish.

Kun kypstys tehdään raskaan kaavan mukaan, ja kun akvaarioon sitten lisätään täälläkin foorumilla esitetty minimaalinen kalakanta, niin luulisi, että tässä tapahtuu aina jonkin asteinen "ylimääräisten" hajottajabakteerien kuolema, joka ei varmasti ole hyväksi vedenlaadulle.

jarvij kirjoitti: Akvaarion lopullinen biologinen tila saavutetaan kuukausien kuluessa kun bakteeristo ja pieneliöstö ovat täysin kehittyneet.

Juuri tätä olen yrittänyt myös sanoa.
Tästä ainakin ymmärsin, että Sinunkaan mielestäsi tankki ei kaikissa tilanteissa ole vielä täysin valmis, vaikka typpikierron tietyt osat toimisivatkin ja kalat tuotaisiin akvaarioon. Kypsytys on siis aina jonkilainen kompromissi, vaikkakin tietysti typpen kierron toiminta kiistämättä onkin tärkein? osa siitä.

jarvij kirjoitti: Linnanmäen meriakvaariot kypsennettiin muuten nekin ammoniumkloridilla! eli salmiakilla

Näin olen myöskin kuullut.

Megahaili · Viesti Kirjoittaja **Megahaili** » 10:42, 15.01.2004

Ja lisää vettä myllyyn!

Aiheuttavatko alla olevat lukemat joitakin lisätoimenpiteitä? Lähinnä siis tuo fluoridi?

Tiedot löytyivät osoitteesta www.espoo.fi -> Espoon vesi ja kohta "vesikysymyksiä":

"Espoon vesijohtovesi (Päijänne, Dämman)--- Pintavesilaitoksien vesi on pehmeää - kalkkipitoisuus alhainen. Kovuus on noin 3,6 odH (saksalaista kovuusastetta) eli 0,65 mmol/l (millimoolia litrassa). -- Fluorifia on hyvin vähän, alle 0,1 mg/l."

Löytyipä puhdistuksesta muutakin, ja kiinnostaisi tietää, teenkö aloittelijana tällä tiedolla mitään - vai hyvinkin paljon

:

"---pH säädetään kalkkivedellä ja humus saostetaan rautasulfaatilla. --- Bakteerit tuhotaan otsonilla, joka myös parantaa veden makua ja hajua. Tämän jälkeen syötetään hiilidioksidia, joka lisää veden alkaliteettia ja vähentää siten korroosiota. --- Lopuksi säädetään pH ja lisätään sidottua klooria eli klooriamiinia bakteerikasvun rajoittamiseksi verkostossa."

jussit · Viesti Kirjoittaja **jussit** » 11:00, 15.01.2004

Megahaili kirjoitti:Löytyipä puhdistuksesta muutakin, ja kiinnostaisi tietää, teenkö aloittelijana tällä tiedolla mitään - vai hyvinkin paljon :

"---pH säädetään kalkkivedellä ja humus saostetaan rautasulfaatilla. --- Bakteerit tuhotaan otsonilla, joka myös parantaa veden makua ja hajua. Tämän jälkeen syötetään hiilidioksidia, joka lisää veden alkaliteettia ja vähentää siten korroosiota. --- Lopuksi säädetään pH ja lisätään sidottua klooria eli klooriamiinia bakteerikasvun rajoittamiseksi verkostossa."

Ymmärtääkseni teet tuolla tiedolla sen verran, että voit huoletta kaataa vettä altaaseen. Ei kuulemma tartte vedenparannusaineitakaan, mutta eihän niistä haittaakaan toki ole. En tiedä minkä verran noista rautasulfaatti- ja kloorikäsittelyistä jää jäämiä - nuo aineet ei liene kovin mukavia kaloille isoina pitoisuuksina.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 11:08, 15.01.2004

Klooriamiini sisältää klooria kemiallisesti sidotussa muodossa. Vedenparannusaineiden natriumtiosulfaatti sitoon sen toiseen kemialliseen muotoon, mutta ei poista sitä akvaariosta!
Amiinit vapautuvat tuossa tapauksessa ja niistä huolehtivat akvaarion typpibakteerit.

Klooriamiini hajoaa akvaariosa omia aikojaankin, jolloin vapautuva kloori haihtuu ilmaan ja ammoniakkin muuttuu typpibakteerien toimesta nitraatiksi.

Rautasulfaatin jäämät käyvät kasveille rautalannoitteeksi ja sulfaatit lisäävät veden suolapitoisuutta.

tikkuhirviö · Viesti Kirjoittaja **tikkuhirviö** » 13:13, 15.01.2004

Onko niissä kaupallisissa bakteerivalmisteissa bakteereille ruokaa? Miksei niitä voisi käyttää niin kauan, että piikki menee ohi ja sitten vasta laittaa kalat? Eli jos käyttää ammoniakkia, voi ottaa ympin bakteerivalmisteista (esimerkiksi minä en ottaisi noista huonekasveista, koska olen kastellut niitä kalatubialtaista otetulla vedellä), mutta jos näissä valmisteissa on bakuille vielä ruokaakin niin mihin tarvitaan ammoniakkia? Olen joskus käynnistänyt akvaarioni Bactozymillä ja kyllä silloinkin muistaakseni mittailtiin koska se piikki menee ohi vai tuleeko silloin kunnon piikkiä ollenkaan?

Mistä muualta sen bakteeriympin voi saada kuin kukkaruukusta, jos ei haluaisi käyttää kaupallisia valmisteita? Käykö likoeläintehtailussa käytettävä heinä, lumen alta kaivettu multa/maa-aines tai ehkä jonkin aikaa seissyt turveuute?

Tuoppi76 · Viesti Kirjoittaja **Tuoppi76** » 13:27, 15.01.2004

tikkuhirviö kirjoitti:Onko niissä kaupallisissa bakteerivalmisteissa bakteereille ruokaa? Miksei niitä voisi käyttää niin kauan, että piikki menee ohi ja sitten vasta laittaa kalat?

Itse ainakin huomasin bakteerivalmisteita kokeillessani, että mitään ei typenkierron suhteen tapahdu, ennen kuin tulee kuormaa (kaloja). Tämä vaikka yritinkin vähän baktereille tarjota kalaruokaa lounaaksi.

jarvij · Viesti Kirjoittaja **jarvij** » 13:27, 15.01.2004

Minä en ole koskaan missään tuollaista typpibakteerivalmistetta nähnyt kuin pakkauksina kauppojen hyllyissä. En tiedä mitä ja miten paljon niissä sisältöä on. Salmiakin tai hirvensarvisuolan määrän voisi arvioida. Ammoniakkia niissä tuskin on. Pakastekuivattuja typpibakteereita niissä todennäköisesti on, mutta niitäkin siis vain osa pussin/kapselin sisällöstä.

Meinaan suhteessa kypsän akvaarion pelkän pohjamateriaalin sisältämään lietemäärään ja sen bakteereihin. Tuota bakteeristoa kypsennetään ja kasvatellaan kuukauden päivät. Mainoksen mukaan tuossa pakkauksessa/kapselissa on siiis sama määrä bakteereita kuin tietyn kokoisessa akvaariossa, jos kerran kalat voi seuraavana pävänä akvaarioon laittaa. Muutoin yhtälö ei voi olla oikein