Kypsentelystä epäkypsästi

[Megahaili]

Olen seurannut keskusteluja akvaarion kypsyttämisestä, ja kyselisin aiheesta rautalankaversiota.

Onko niin, että ilman kotikemistivälineitä tai -taitoja en saa pytyn oloja kalavalmiiksi?

Eli onko sula mahdottomuus, että akvaario kypsyisi hiljalleen ilman ammoniakkeja ja ties mitä muuta?

Riittääkö jos siellä kuitenkin on kasveja ja niille tarkoitettua lannoitetta pohjalla, ja akvan antaa tekeytyä ihan rauhassa. Olen ymmärtänyt, että lisäksi kypsytysvaiheessa pitäisi lisätä hitusen kalanruokaakin? Vai onko parasta marssia apteekkiin ensi töikseen?

Itseäni vähän hirvittää tuo kemikaaleilla läträäminen, ettei vain menisi homma jo alkumetreillä poskelleen

Ja huom! Akvaarioni on vielä tyhjä. Jahka pääsen alkuun, sitten näitä kysymyksiä vasta sateleekin - varokaa!

[jarvij]

Ruoki sitä akvaariotasi kalanruoalla kuukauden verran, niin jonkinlaisen pienen typpibakteerikannan saat todennäköisesti aikaiseksi muutamalle kestävälle kalalle, joita sitten kiusaat nitriitillä.
Pahimmassa tapauksessa ne sairastuvat, ja ...?

Kotikemistin taitoja ei tarvita, mutta muutamat akvaarioliikeistä saatavat testit on hyvä olla vastaisenkin varalle.
http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php

[Megahaili]

Eli vastaus on siis: ei voi ?

Olen toki lukenut sivustosi tekstit, mutta kuten sanottua, kemia ei koskaan ollut vahvin lajini. Siksi mieltä kalvaakin "lievä" epäluulo omiin kykyihin.

Kiitos neuvoista! Täytynee ryhdistäytyä, ja napata fobiaa sarvista

[jarvij]

Vastaus on kyllä voi, ja monille se on onnistunutkin, mutta siinä on riskinsä, ja siksi tuo ammoniumkypsytys on kehitetty.

Ainakin kaloille kunnollinen kypsytys on paljon vaarattomampaa. Kalataudit ovat yleisiä, ja ne saattavat puhjeta stressin seurauksena. Uudet kalat kärsivät aina kuljetusstressistä ja muuttostressistä. Miksi lisätä siihen nitriittimyrkytys?

[piriki]

Olen käynnistellyt kaikki kolme allastani (90 l, 120 l, 320 l) ilman ammoniakkia lisäämällä kalastoa vähitellen. Nitriittipiikkejä ei ole ilmennyt, ja kalasto on voinut hyvin. Tosin vaihtelin vettä parin päivän välein 20-25% kerralla, vaikka testi näytti nollaa, koska nitraattiahan saattaa kertyä, vaikka nitriittiä ei olisikaan.
Eli et välttämättä tarvitse ammoniakkia, mutta nitriittitesti (n. 10 €) ja pH testi (sama hinta) ovat kalojen hyvinvoinnin kannalta aika olennaisia. Mutu-tuntuma ei kerro totuutta altaan oloista. . Ellei sinulla ole käsitystä altaan pH:sta, saatat hankkia sinne aivan eri vesivaatimuksien otuksia, ja silloin ei ole kenelläkään enää hauskaa . Jotkut käyttävät myös nitraattitestiä, mutta itse en ainakaan vielä ole sitä hankkinut.
Kalaston lisäämisessä kannattaa käyttää aikaa. Ensimmäiset kalat voi karanteerata tietty varsinaisessa altaassa , tyhjän altaan kannattaa ensin antaa tasaantua 3-4 pv. Kauempaa taas ei ole hyötyä odottaa, koska kalojen ruoka ja jätöksethän sitä hajottajabakteeristoa lisäävät. Itselläni on toiminut hyvin sääntö yksi kala/kalaparvi kahdessa viikossa. Aloitin yleensä maatiaispartiksella, joka on kestävä kala ja pitää huolen liiallisesta levänkasvusta. Tarvitset siis myös karanteenialtaan, itselläni on 30 litran purkki pikkusuodattimineen. tuolta altaanhoitosivuilta löytyy hyviä perusohjeita, kannattaa käydä tutkimassa, linkkejä löydät varmasti näiltä sivuilta muitakin.

[jarvij]

Mieluummin ei tällaisia ohjeita. Niillä on kaikilla riskinsä. Monilla ne onnistuvat, mutta se ei tarkoita että ne olisivat riskittömiä. Tautikierteeen kanssa ei todellakaan ole hauskaa aloittaa akvaarioharrastusta.

Ammoniakilla kypsentäminen on halpaa, mutta varmaa. Reilussa kuukaudessa se on varmasti tehty, normaalisti kestää kolmisen viikkoa (ympin suuruus eli alkuperäinen bakteerimäärä ratkaisee).

[PikkuPrinsessa]

Silloin joskus kun mä kypsytin akvaariotani, annoin olla muutaman päivän vaan ja laitoin vähän kalanruokaa. Sitten hain kasvit, ja muutama päivä siitä parvin tiikeribarbeja (myyjän suositus, kestäviä kaloja). Siitä viikon päästä hain sitten lisää kaloja, mutta tiikeribarbit osoittautuivat piraijoiksi (kiusasivat kaikkia muita kaloja), joten palautin ne kauppaan. Myyjä sanoi vaan että "jaahas, mitäs sä haluat tilalle". Ja näin alkoi upea akvaarioharrastukseni päin metsää myyjän opastuksella. Akvaariokirjoja kyllä luin, ja sieltä vähän kattelin niitä ketkä sopivat yhteen ja ketkä eivät. Nyt kun löysin A-W:n monta vuotta myöhemmin, on vähän tullut selville miten pitäisi tehdä jne.. Täällä kyllä viisastuu. Ilmeisesti mun kalat on olleet kestävää sorttia tai sitten mulla oli hyvä tuuri kun eivät kuolleet "kypsytyksessä". En suosittele tällaista tekniikkaa, myöhemmin ajateltuna hirmuriskialtista puuhaa.

[Tuoppi76]

Itse käynnistin viimeisen altaani bakteerivalmisteella (Tetra Bactozym).

Käytännössä huomasin seuraavaa:

Vedet ja Backtozym altaaseen ja odottelua viikko. Viikon aikana lisäsin Bactozymia muutamana päivänä ja VÄHÄN kalanruokaa. Viikon päästä toin muutamia kaloja ja lisäsin vielä Bactozymia.

Kahden viikon ajan kalojen tuomisesta nitriittiarvo yritti nousta, mutta, sitä pidettiin Akvaariokeskuksen Petrin ohjeiden mukaan alhaalla päivittäisillä noin 10% vedenvaihdoilla ja Backtozymillä. Kahden viikon päästä tuli vielä pieni nitriittipiikki, jonka jälkeen nitriittiä ei ole koskaan akvaariossa ollut.

Näin menetellen kyllä kannataa antaa altaalle aikaa ja lisätä kalat pienissä erissä ja nitriitti-arvoa tarkoin seuraten.

Helpoksi tätä tapaa ei kuitenkaan voi kehua, sillä vettä saa tosiaan vaihdella kypsytyksen aikana päivittäin.

Näin siis minulla toimi.

[Saara]

Onko niin, että ilman kotikemistivälineitä tai -taitoja en saa pytyn oloja kalavalmiiksi?

Mitä tarkoitat kotikemistivälineillä? Vesitestejä ja ammoniakkiako? Alla oma ohjeeni niille, joilla ei ole vesitestejä. Omalla vastuulla - tietenkin.

Eli onko sula mahdottomuus, että akvaario kypsyisi hiljalleen ilman ammoniakkeja ja ties mitä muuta?

Itse olen kypsyttänyt altaani kalanruoalla ja ammoniumkloridilla hyvin hyvin suurpiirteisesti. Tästä suurpiirteisyydestä minua saa kyllä moittia, jos haluaa. Omat neuvoni ovat siis:

1. Osta kalanruokaa (akvaarioliikkeestä) ja ammoniumkloridia (apteekista). Ota mullasta tai toisesta akvaariosta bakteeriymppi.

2. Lisäile päivittäin hyppysellinen kalanruokaa ja noin suunnilleen millilitra ammoniumkloridia - pieneen altaaseen vähemmän, isoon enemmän.

3. Tee tätä noin kolmen neljän viikon ajan. (Jos sinulla on vesitestit, tee tätä vain niin kauan, kun nitraattia on alkanut muodostua ja nitriitti on nollassa.)

4. Vaihda akvaarion vesi - vaikka parikin kertaa - lähes 100 %:sesti.

5. Tuo kalat ja kasvit.

Itse käynnistin viimeisen altaani bakteerivalmisteella (Tetra Bactozym).

Itse käynnistin ensimmäisen altaani Bactozymillä, tiheillä, pienillä vedenvaihdoilla ja niukalla ruokinnalla: kaloja kuoli nitriittipiikkiin.

[piriki]

Ensimmäisistä kypsyttelyistäni on jo aikaa, ja aika varmasti seuraavan altaani kypsyttelenkin jo apteekin salmiakilla. Olennaista tuossa "väärällä tavalla" kypsyttelyssä onkin päivittäinen nitriittiarvojen seuraaminen ja vedenvaihtojen tiheys. Tiedon karttuessa toimintatavatkin muuttuvat .

[Tuoppi76]

Itse käynnistin ensimmäisen altaani Bactozymillä, tiheillä, pienillä vedenvaihdoilla ja niukalla ruokinnalla: kaloja kuoli nitriittipiikkiin.

Mistä tiedät, että kuolivat nitriittipiikkiin? Kuinka korkealla nitriitti oli? Jos kestäviä kaloja tuodaan vähäinen määrä ja vedessä on bakteerivalmistetta, uskoisin piikin jäävän melko pieneksi.

Monestihan kalojen kuolemien syynä on myös kuljetuksessa aiheutunut stressi ja/tai valmiiksi huonolaatuiset kalat. Alkuvaiheessahan kalakuolemat saatetaan virheellisesti tulkita nitriitin/kypsyttämisen tiliin, vaikka näin ei todellisuudessa edes olisi.

En kylläkään väitä, etteikö toimiva biologinen suodatus olisi menestyvän akvaarion tärkein "varuste".

[turska]

En tiedä mitä ammoniakki (Tai salmiakki?) tekevät, mutta eikö myös tuo Bactozym nopeuta sitä kypsymistä? Pari kapselia heti kättelyssä veteen ja lisäilee vielä, niin luulisi bakteerikannan toimivan aikaisemmin?

Eikös homma mene niin että ensin alkaa kertyä nitriittiä, ja akvaario on kypsä sitten kun alkaa testissä näkyä myös nitraattia, eli bakteerit tekevät tätä "muutostyötä"?

Meillä tuo tosin ei kertoisi mitään, kun hanavedessäkin näyttää olevan nitraattia.

[Megahaili]

Totta kai testit ovat ostoslistalla, en sentään kuvittele kykeneväni silmämääräisesti päättelemään, onko akvaario kypsä vai ei.
Näin noviisitasolla - ja itseni tuntien - lienee parasta pitäytyä yksinkertaisimmassa ja suhteellisen varmassa konstissa. Eli edessä on apteekkireissu.
Kysyin siksi, että etsin mahdollisimman varmaa ja aloittelijaystävällistä keinoa, jonka avulla en epähuomiossa menisi losottamaan akvaarioon väärää ainetta - tai oikeita aineita, mutta sopimattomia määriä.

Kiitokset avustanne!

[VilleJ]

Itse käynnistin viimeisen altaani bakteerivalmisteella (Tetra Bactozym)... Viikon päästä toin muutamia kaloja ja lisäsin vielä Bactozymia... Kahden viikon ajan kalojen tuomisesta nitriittiarvo yritti nousta, mutta,

Ja mitä tästä opimmekaan? Sen, että nuo bactozymit ovat täysin turhia Itselläni vastaavat kokemukset, kun piti(hän) sitä kokeilla, miten hyvin nuo bactozymit oikeasti toimii -> ei toimi!

Seran nitrivec taitaa toimia paremmin, mitä olen palstoja seurannut. Siinä taitaa jopa olla hengissä olevia bakteereitakin!! Itse en kuitenkaan kypsyttäisi mitään allasta bakteerivalmisteilla ja valmistajan ohjeilla. Toki noita voi altaaseen lisätä bakteeriympiksi, jos siellä putelissa/kapselissa, joku bakteeri nyt elossa sattuu olemaan.

Eikös homma mene niin että ensin alkaa kertyä nitriittiä, ja akvaario on kypsä sitten kun alkaa testissä näkyä myös nitraattia, eli bakteerit tekevät tätä "muutostyötä"?

Ei, kun ensin sinne kertyy ammoniakki/ammoniumia ja veden ollessa päälle pH 7, kalat saavat ensin ammoniakkimyrkytyksen. Jos siitä selviävät, seuraa nitriittimyrkytys ja, jos vielä siitäkin selviävät on kypsytys takana päin jo: ammoniakki -> nitriitti -> nitraatti (-> ja ne muut vaiheet, jos sellaista tapahtuu)

Meillä tuo tosin ei kertoisi mitään, kun hanavedessäkin näyttää olevan nitraattia.

Ammoniakkikypsytyksessä sitä nitraattia kertyy lisää veteen. Jos hanavetesi arvo on vaikkapa 10mg/l, kasveja ei akvaariossa ole tai kasvit eivät (vielä) kasva, on vedessä edelleen se 10mg/l nitraattia. Kun kypsytys on siinä vaiheessa, että veteen alkaa kertymään nitraattia lisää, luonnollisesti tuon nitraatin määrä kasvaa tuosta 10mg/l ja huomaat kyllä eron hanaveteesi. Hanaveden nitraatin pysyessä vakiona puolestaan akvaariossa oleva nitraattilukema kasvaa kypsytyksen seurauksena.

[Tuoppi76]

Näin noviisitasolla - ja itseni tuntien - lienee parasta pitäytyä yksinkertaisimmassa ja suhteellisen varmassa konstissa. Eli edessä on apteekkireissu.

Koska itsekkin tunnen olevani noviisin tasolla, pysyttelinkin perinteisessä ja kirjallisuudessa hyväksytyssä menetelmässä. Esim Markku Varjo suosittelee tätä perinteistä menetelmää kirjassaan Akvaario-opas, joka muistaakseni oli vuosimallia 2001.
Itse luotan Markun kaltaisen asiantuntijan neuvoihin paljon enemmän, kuin näissä nettikeskusteluissa esitettyihin mielipiteisiin.

[Ebes]

Mistä tiedät, että kuolivat nitriittipiikkiin? Kuinka korkealla nitriitti oli? Jos kestäviä kaloja tuodaan vähäinen määrä ja vedessä on bakteerivalmistetta, uskoisin piikin jäävän melko pieneksi.

Monestihan kalojen kuolemien syynä on myös kuljetuksessa aiheutunut stressi ja/tai valmiiksi huonolaatuiset kalat. Alkuvaiheessahan kalakuolemat saatetaan virheellisesti tulkita nitriitin/kypsyttämisen tiliin, vaikka näin ei todellisuudessa edes olisi.

Siinä missä kalat voivat olla "huonolaatuisia" voivat myös nuo bakteerivalmisteiden bakut olla huonoja (ei toimivia, ei edes hengissä). Bakteeri on elävä olio joka ei kestä ikuisuutta tukkuportaissa ja muovikapseleissa. Siksi onkin varmempaa kypsyttää kasvattamalla bakut ihan "rehellisesti" itse jostain elävästä ympistä (kukkamulta, kaverin akvaario).

Nitriittipiikin pieneksi jääminen ja kalojen kestävyys ei välttämättä tarkoita onnellista loppua. Nitriitin yleisin vaikutus ei ole kuilema, vaan pysyvät sisäelinvammat (kuten ihmisilläkin), ja näitähän aloitteleva akvaristi ei näe. Kalat mahdollisesti kärsivät koko ikänsä ja kuolevat ennen aikojaan. Monellako aloittelijalla partamonni kuolee 5-vuotiaana ja neontetra 3-vuotiaana? Ja pitävät sitä normaalina vanhuuteen kuolemisena kun ei mitään tautia näy? Saattaa olla perustamisvaiheen nitriittipiikki, pienikin sellainen.

Älä leiki kalojesi hengellä, tai älä ainakaan jaa muille neuvoja miten leikkiä kalojen hengellä. Ei ole tarkoitus suoraan teilata bakteerivalmisteita, mutta ihan pelkästään niihin en kyllä luottaisi.

[subavdi]

Tuoppi76 kirjoitti:
Itse käynnistin viimeisen altaani bakteerivalmisteella (Tetra Bactozym)... Viikon päästä toin muutamia kaloja ja lisäsin vielä Bactozymia... Kahden viikon ajan kalojen tuomisesta nitriittiarvo yritti nousta, mutta,


Ja mitä tästä opimmekaan? Sen, että nuo bactozymit ovat täysin turhia Itselläni vastaavat kokemukset, kun piti(hän) sitä kokeilla, miten hyvin nuo bactozymit oikeasti toimii -> ei toimi!

Jaha. Minulle on tainnut käydä vahinko noiden bactozymien kanssa, kun ne toimivat? Niitä tuli räätälöidyn paketin mukana, joten siksi käytin niitä. Bakteeriymppiin kuului kyllä myös vanhassa lataassa pari-kolme viikkoa pyörinyt sisäsuodatin. Altaassani en mittauksissa havainnut nitriittipiikkejä noilla kahdella bakteerilähteellä kasvatuksen jälkeen kalojen tultua. Kalat toin kolmessa erässä altaaseen. En myöskään joutunut tekemään mitään ylimääräisiä vedenvaihtoja tilanteen korjaamiseksi.

Hyvin kun käy, kaikki voi onnistua huonoista tuotteista huolimatta?

[jarvij]

Tuoppi 76 kirjoitti:
" Koska itsekkin tunnen olevani noviisin tasolla, pysyttelinkin perinteisessä ja kirjallisuudessa hyväksytyssä menetelmässä. Esim Markku Varjo suosittelee tätä perinteistä menetelmää kirjassaan Akvaario-opas, joka muistaakseni oli vuosimallia 2001.
Itse luotan Markun kaltaisen asiantuntijan neuvoihin paljon enemmän, kuin näissä nettikeskusteluissa esitettyihin mielipiteisiin."

Mikä ettei!
Tuo ammoniakilla toteutettu tapa vain on uudempi. Ehkä Markku ei tuolloin tuntenut sitä

Kukin tyylillään, kukin tyylillään:
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycle2.html
Ensimmäisen kerran esillä 1999 ja on siitä lähtien levinnyt maailmalla
http://www.tomgriffin.com/aquamag/cycling.html
Kyseessä on kuitenkin filosofian tohtori orgaanisen kemian alalta: Chris Cow
Eikä siis mikään nettikeskustelu.
Lisäsin sen aikoinani sivujeni joukkoon:

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php
Ja aloittelijoille erikseen:
http://aquahoito.info/suomi/aloittelija/kypsytys.php

Akvaarion kypsytyskin on asia, joka voidaan toteuttaa huonosti , paremmin ja hyvin.
Kaloista ja niiden mahdollisesta sairastuvuudesta sitten joskun myöhemmin saattaa selvitä millainen oli se oma tapa

[Saara]

Mistä tiedät, että kuolivat nitriittipiikkiin? Kuinka korkealla nitriitti oli? Jos kestäviä kaloja tuodaan vähäinen määrä ja vedessä on bakteerivalmistetta, uskoisin piikin jäävän melko pieneksi.

Kyseinen kala, joka kuoli, oli paratiisikala. Olisinko voinut valita kestävämpää kalalajia? Nitriittilukemaa en muista täsmälleen, mutta kohosi niin, että JBL:n tippatesti oli punaisella, eikä laskenut oikein vettä vaihtamalla (koska myyjä ei suosittanut suuria vedenvaihtoja, vaihdon vettä korkeintaan 40 % päivässä). Ruokin kaloja niin, että annoin yhden hiutaleen ruokaa päivässä. Ostin kuumeisesti lisää ja lisää Bactozymiä ja upotin sitä - turhaan - altaaseen yhteensä nelisen pakettia ennen kuin nitriitti alkoi laskea. Eli altaassa oli noin viikon ajan myrkylliset määrät nitriittiä.

[piriki]

Olen huolimattomasti jättänyt kertomatta erään erittäin oleellisen seikan altaitteni kypsyttelystä . Olen aina saanut toisitsa altaista kunnollisen määrän bakteeriymppejä, koska altaita on kolme, ja ensimmäisen ostin "käytettynä". Eli eka altaassa oli kostea, käytetty sora ja altaan mukana tullut suodatin sekä vesikasveja. Toisiin altaisiin olen sitten saanut perintönä näistä aikaisemmista altaista soraa, kasveja ja juurakoita.
Kun asioista tulee itsestäänselvyyksiä, niitä ei muista edes mainita .

[jarvij]

Tuollaisissa tapauksissa ei varsinaista kypsyttelyä oikeastaan edes tarvita. Kun bakteerit ova lisääntyneet muutaman kerran, niitä alkaa jo olla riittävästi.

Aivan alkutaival vie aikaa, kun bakteereita on kovin vähän ja kuormittaakaan ei paljon voi ettei ylijäämät ala mädäntyä, happi loppua jne.
Typpibakteerit kun kasvavat bakteereiksi hyvin hitaasti.

[Megahaili]

Jokainen vastaus herättää lisää kysymyksiä

Eli miten on hajuhaitan laita, jos (ja kun) alan mittailemaan ammoniakkia veteen?

Ja vielä toinenkin kysymys: olenko ymmärtänyt oikein, että kasveja voi lisätä akvaarioon heti? Vai odotanko niiden kanssa muutamia päiviä? Eli tarvitaanko kasvillisuutta välittömästi, että kypsyminen alkaisi?

Olettamuksena on, että veteen on ensin liuotettu kukkamultavettä ja vähän hiutaleruokaa (ja tästä päästään jouhevasti kysymykseen siitä, mikä on vähän?:P)

Valmiita ymppejä ei siis ole.

[Saara]

Tuollaisissa tapauksissa ei varsinaista kypsyttelyä oikeastaan edes tarvita. Kun bakteerit ova lisääntyneet muutaman kerran, niitä alkaa jo olla riittävästi.

Liekö tyhmä kysymys, mutta kysynpä silti: osaatko arvioida, kuinka paljon (kuinka monta desilitraa) kypsän, vanhan akvaarion pohjahiekkaa tarvitaan uuteen akvaan (olkoon vaikkapa 200-litrainen akvaario) ympiksi, jotta uuteen akvaarioon voisi tuoda kaloja heti esimerkiksi seuraavana päivänä? Tiedän kyllä, että pohjahiekan mukava voi siirtyä ikäviä bakuja, mutta kysyn silti.

Megahaili: ainakaan ammoniukloridi ei haise lainkaan. Minusta ei ole kovin paljon väliä, tuotko kasvit ennen vai jälkeen kypsymisen. Herkät kasvit voivat toki kärsiä, mutta jos haluat sisustella etukäteen, karaistuneet kasvit kestävät sen. Kasvien pinnalle kasvaa pikkuisen, muttei merkittäviä määri, hyödyllisiä bakteereita. Loppupäätelmäni: Voisi olla parempi odottaa kypsymistä ennen kuin tuo kasvit. Pieni määrä ruokaa: kuin ruokkisit pientä tetraparvea eli hyppysellinen...

[Sillipurkki]

Itse kypsytin akvaarion seisottamalla sitä 3vko. Ruokin vähän, bakteeriymppinä oli toiminnassa olevan altaan soraa ja lisäksi laitoin nitriveciä. Toin kaloja altaaseen vähitellen.
Allas ollut nyt kaloineen käytössä 2kk, eikä nitriittiä ole näkynyt.

En olisi tehnyt noin, ellei minulla olisi ollut tasan kolme viikkoa aikaa. En uskaltanut siksi kokeilla ammoniakkia, sillä minun tuurillani nitriittipiikki olisi tietysti ollut korkeimmillaan kalojen kotiuttamisen aikaan.

Mahdollisen seuraavan altaan kypsytän kyllä ammoniakilla. Ei tarvitse hermoilla niin paljon.

[jarvij]

Tuollaisissa tapauksissa ei varsinaista kypsyttelyä oikeastaan edes tarvita. Kun bakteerit ova lisääntyneet muutaman kerran, niitä alkaa jo olla riittävästi.

Liekö tyhmä kysymys, mutta kysynpä silti: osaatko arvioida, kuinka paljon (kuinka monta desilitraa) kypsän, vanhan akvaarion pohjahiekkaa tarvitaan uuteen akvaan (olkoon vaikkapa 200-litrainen akvaario) ympiksi, jotta uuteen akvaarioon voisi tuoda kaloja heti esimerkiksi seuraavana päivänä? Tiedän kyllä, että pohjahiekan mukava voi siirtyä ikäviä bakuja, mutta kysyn silti.

En pysty, koska en tiedä mitenkään paljonko siinä on typpibakteereita/aktiivilietettä mukana.