Hanaveden arvot

[herttis]

Mittasin tänä aamuna hanavetemme vesiarvoja. Näytteet otettiin siitä hanasta mistä altaisiin otetaan uusi vesi. Tulokset ovat tässä:
Ph 7,5
KH 2
No2 0,3mg/l
No3 0 mg/l
N 1 mg/l

Testit tehty Tetran testeillä. GH arvoa en osannut laskea. Miten se lasketaan?
Olemme täysin huolettomina (luottaen Helsingin hyvään hanaveteen)
vaihtaneet 30% vedestä kahdesti viikossa. Syy tähän oli akvaariokauppaan toimitettujen vesinäytteiden huolestuttavat nitraatti (No3) arvot n. 30mg/l. Muut arvot ok. Mtä keinoja on pitää akvaaroittemme vesi kunnossa? Kaikki neuvot otetaan vastaan. Ja jos itä-Helsigistä muutkin mittaisivat hanavetensä arvoja niin saisimme tietää onko aihetta yleiseen varovaisuuteen.

Heli

[jarvij]

Ainoa keino pitää vesi kunnossa on vaihtaa sitä riittävän usein ja riittävästi.
Akvaariossa biologinen suodatin huolehtii "vedenpuhdistuksesta". Biologinen suodatus akvaariossa vastaa täysin kunnallisen jätevenkäsittelylaitoksen aktiivilietelaitosta.

Ja akvaarion vesi on laimeaa yhdyskuntajätevettä, kuitenkin siten ettei siinä ole teollisuusvesiä mukana.

Jos kalat tarvitsevat suolapitoisuudeltaan ja osmoottiselta arvoltaan hanaveden arvoista poikkeavaa vettä, on sitä vaihdon yhteydessä muutettava, jotta vesi saadaan sopivaksi.

Yksinkertaisinta tuo on kun kalat valitaan hanaveteen sopiviksi.

Helpointa on muuttaa tarvittaessa happamuutta (pH) ja lisätä suoloja (ioneja), sekä osmoottista painetta (mm. humus ja orgaaniset hapot).

Vaikeinta on alentaa veden ainesmäärää (käänteisosmoosi ja ioninvaihtimet).

[Tuija]

Ongelmia myös täällä: asun Itä-Espoossa ja Päijänteen vettä tulee tännekin.

Tetran liuskatestillä hanaveden no2 näytti lähes valkoista, joten tarkistin sen JBL:n tippatestillä. Sekä kylmän että akvaariolämpimän (+26C) hanaveden no2 oli 0,2 ! 190-litraisessa akvassa, johon eilen vaihdoin vettä 1/3, oli vielä 0,025 (normaalisti 0). Bakteerit tekevät työtään.

Ongelmana minulla on se, että toissapäivänä ostetut 9 safiiri/kolumbiantetraa (Hyphessobrycon ecuadoriensis) eivät välttämättä tykkää nitriitistä, eivätkä tietenkään muutkaan kalat. Tetrat ovat karanteenissa 60 litran saavissa (ei ole täynnä vettä kun saattavat hypätä pois). Laitoin niille nyt vedet niin, että otin hanasta 2/3 ja akvaariosta 1/3, jolloin no2 putosi noin 0,15:een. Myöhemmin tänään lisään akvaarioveden määrää. Saavin pohjalla on toimivasta akvaariosta otetut pari kiveä ja soraa pienessä kupissa. Voisin ehkä vielä yhden kannon laittaa, niin tulisi bakteereja enemmänkin.

t. Tuija

[herttis]

Kyllä, kyllä, mutta miten saan hanaveden nitriitin (No2)poistettua? Onko ainoa apu vaihtaa vettä vähän mutta usein?

[jarvij]

Olennainen kysymys on: miten kauan tuo nitriittipitoisuus säilyy akvaariossa.

Pari esimerkkiä: kypsässä akvaariossa on NO2 0 mg/l
hanavedessä NO2 0,3 mg/l
vaihdetaan puolet vedestä uuteen -> NO2 0,15 mg/l
vaihdetaan neljännes vedestä uuteen -> NO2 0,075 mg/ ei taida enää olla kotitestein mitattavissa.

Miten nopeasti typpibakteerit hajottavat nuo pitoisuudet nollaan riittävän tehokkaassa suodattimessa (pohja/ulkosuodatin/mattosuodatin)?

Nitriitin haitallisuus riippuu siis sekä vaihdettava veden määrästä että biologisen suodatuksen tehosta.

Varminta lienee vaihtaa reilu neljännes kaksi kertaa vikossa tai selvittää jollain testillä (akvaarion ulkopuolella) miten nopeasti oma suodatin selvittää vaikka 0,4 mg/l nitriittiä nitraatiksi.

Tuolainen testi voisi olla vaikka jokin sopiva astia, jossa suodatin ja tietty määrä vettä. Veten lisätää sitten jotain nitriittiä, ja katsotaan miten nopeasti se häviää. Sitten vain katsotaan montako kertaa enemmän akvaariossa on vettä ja kerrotaan. Saadaan aika, jonka kulaessa akvaarion veden mukana tuleva nitriitti häviää.

[Tuija]

Omalta osaltani voisin sanoa, että iltaan mennessä ainakin nitriitti on nollassa tuossa 190-litraisessa, varmistan vielä testaamalla.

Mutta miten pitäisi menetellä esim. karanteenialtaiden kanssa? Otetaan bakteereja toimivasta akvasta, eikö niin? Entä jos on niin herkkiä kaloja, että eivät kestä nitriittiä ollenkaan? Onko olemassa jotain pikavaikutteista kaupallista valmistetta nitriitin poistoon, jota sitten voisi esim. tällaisissa tilanteissa käyttää? Kunnes kalat voi siirtää taas turvallisempaan, toimivaan akvaarioon.

t. Tuija

[jarvij]

Ainetta (valmistetta) en tunne, mutta toki sellainen on:
Sera nitrivec ist ein biologischer Wasseraufbereiter für sofortigen Fischbesatz!
Typpibakteereita siinäkin lähinnä on. Kemiallista hapettamista nitraatiksi en edes miettisi.
Toisaalta vetyperoksidi saattaisi olla lääke tuohon vaivaan (en ole kokeillut)

Eri asia sitten on, miten tarpeellista se on. Varsinkin jos karanteeniakvaario on pystytetty jo aiemmin ja siinä on parin päivän ikäinen vesi.

[Tuija]

Nitrivec-nimen olen kyllä joskus kuullutkin, täytyy heti huomenna käydä kaupassa.

Itselläni oli niin, että nitriitti ei päässyt karanteenissa laskemaan lähes ollenkaan, koska vaihdoin vettä 2 kertaa päivässä, hanasta siis. Siksi noita arvoja rupesin mittailemaankin. Otankin tästä lähtien suuremman osan vedestä tuosta 190-akvaariosta ja jokusen somisteen sieltä myös.

Eiköhän nuo kalat tästä selviä, yksi vain näyttää vielä uivan kallellaan ja aukovan suutaan välillä.

Kiitos vastauksista, jarvij! Ja herttis: toivottavasti sinäkin saat nitriittiongelman ratkaistua, joko akvaariossa valmiiksi olevien bakteerien tai esim. tuon Nitrivecin avulla. Kuten myös kaikki muutkin Päijänteen vettä käyttävät.

Kyllä on hyvä että tämä palsta on olemassa

t. Tuija

[aquado]

Vesitestien kimpussa Helsingin Kalliossakin: Ongelmanani on ollut muuton jälkeen tupsu- ja rihmalevien vauhdikas kasvu. Testien mukaan nitraatti ja fosfaatti ovat olleet hieman koholla (NO3 n. 10 mg/l, PO3 0,6 mg/l) ja niiden laskemiseksi ryhdyin kuurinomaisesti vaihtamaan vettä 1/3 joka toinen päivä. Samalla lopetin Tetran ToruMin-turveuutteen käytön, koska sen varoitettiin sisältävän fosfaattia. Kahden viikon kuurin nyt päättyessä levänkasvu ei ole vähentynyt lainkaan. Arvoja en nyt mitannut, sillä ajatus tuli mieleen vasta, kun juuri olin vaihtanut puolet vedestä.

Tämän ketjun innoittamana mittasin nyt hanavedestä pari arvoa: NO2 noin 0,3 mg/l, PO4 0,25-0,5 mg/l. Testit tein Tetran ja seran tippatesteillä, eikä kummankaan näyttämä tuntunut minusta aivan selvältä. Molempia aineita hanavedessä nyt kuitenkin selvästi on. Enpä rupea toiste moista vedenvaihto-operaatiota tekemään.

Akvaariostani olen aina mitännut NO2-tason nollaksi, joten sen suhteen en hätäänny. Fosfaatin poistajaksi täytynee nyt mennä ostamaan kiivaammin kasvavia kasveja. Hyviä ideoita?

[jarvij]

Tässä vedenvaihto ongelmassa on hankaluutena se, että sekä typpeä että fosfaattia tulee akvaarioon joka päivä lisää ja lisää kalan ruoassa.

Vaikka hanavedessä noita olisikin, niin kuitenkin vähemmän kuin akvaariossa em. syystä. Ainoa keino pitää ne kurissa on joko tehokas (mekaaninen suodatus tiheine pesuineen) tai biologinen suodatin ja suuret vedenvaihdot. Kasvitkaan eivät selviä siitä lisätystä ravinnemäärästä.

Viittaa tässä tuohon toiseen säikeeseen tekniikka osiossa, jossa suodatus menee perusteinenn uuteen käsittelyyn. Jahka saan sen sivullleni väännettyä ja keskustelun aiheesta avattua

[aquado]

Vaikka hanavedessä noita olisikin, niin kuitenkin vähemmän kuin akvaariossa em. syystä. Ainoa keino pitää ne kurissa on joko tehokas (mekaaninen suodatus tiheine pesuineen) tai biologinen suodatin ja suuret vedenvaihdot.

Vaan mitäpä tehdä, jos hanavedessäkin on noita aineita enemmän kuin olisi sallittavaa olla akvaariossa? Hyvä biologinen suodatus toki poistaa nitriitin, tuli sitä sitten akvaarioon "puhtaan" veden mukana tai muusta jätteestä, mutta fosfaattia ei saada alas mainitsemillasi keinoilla. Fosfaatin vähentämiseksi kun tarvittaisiin käsittääkseni jotain mattosuodatintakin eksoottisempaa viritystä. Tai ehkä mattosuodattimeni ei ole käsittänyt tehtäväänsä oikein?

[jarvij]

Mattosuodatin ei poista vedestä mitään. Ainoastaan bakteerien ja leijuvien riittävän pienien hiukkasten määrä laskee vedessä, kun ne siirtyvät mattoon. Mitään vesiliukoista ei matto poista. Siinä mielessä se ei ole suodatin.

Mattosuodatin hajottaa orgaanisia yhdisteitä tehokkaasti yksinkertaisiksi yhdisteiksi. Sellaiset kelpaavat osaksi kasveille, mutta suurin osa on poistettavissa vedenvaihdoilla.

Fosfaatteja voidaan saostaa kalsiumfosfaatiksi, mutta tiedä sitten millä menestyksellä, koska hanavedessä jo kalsiumiakin on valmiina on.
Voisit kokeilla: Ota johonkin astiaan hanavettä. Määritä siitä fofaatti. Lisää vaikka hieman askartelukipsiä. Kun kipsi on liuennut sen minkä liukenee mittaa näytteestä uudelleen fosfaatti. Jos pitoisuus on olennaisesti pienempi, niin sitten vain lisäät vähän kipsiä akvaarioosi ja kokeen tuloksen mukaan fosfaatipitoisuus laskee.