Vedenvaihtojen merkitys?

[Milsku]

Tässä kokoajan oppiessani lisää akvaarioista heräsi mieleeni kysymys vedenvaihdoista.

Alussa minulle on neuvottu että vettä vaihdetaan jotta saadaan nitraattia alas. Ja että saadaan irtolietettä pois altaasta.
Mutta onko vedenvaihdolla muutakin merkitystä?

[päivänvarjo]

On sillä vedenvaihdolla aika iso merkitys, esim siksi että jos sitä ei vaihda se lähtee pilaantumaan ja kalat kuolee. Ja esim että ku ne kalat kakkii sinne niin alkaa jossain vaiheessa syntymään nitraattia minkä takia tulee nitriittä ja sittenkin kalat kuolee. Enempää en nyt justiinsa keksi mutta Joku joka tietää enemmän saa lisäillä

[RPekka]

jos sitä ei vaihda se lähtee pilaantumaan ja kalat kuolee. Ja esim että ku ne kalat kakkii sinne niin alkaa jossain vaiheessa syntymään nitraattia minkä takia tulee nitriittä ja sittenkin kalat kuolee.

Ei se nyt ihan noin mennyt.
a) nitraatti ei tule kalan kakasta. Kalan kakasta ja erityisesti hengityksen mukana tulee ammoniakkia joka hapettuu nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi. Ammoniakin ja nitriitin korkein turvallinen arvo on niin pieni että typen kierto on syytä olla kunnossa että kaikki typpi muuttuu nitraatiksi.
b) vesi ei pilaannu, siihen vain kertyy kuona-aineita jotka on syytä poistaa tai siis laimentaa.
c) nitraatti ei ole välttämättä ole oikea mittari vedenvaihtotarpeelle. Nykyisin altaissa on sen verran hyvin valoa että kasvit kasvaa niin hyvin että kaikki typpi sitoutuu niihin.

Meillä runsaskalaisessa 440-litraisessa vedenvaihto tehdään parin kuukauden välein, lähinnä veden värin perusteella eli kun vedessä alkaa näkymään väriä niin vaihdetaan ~60 % vedestä. Samalla vaihtuu muutamalla kalalla kuormitettujen 112-litraisten altaiden vedet.

Jos hanavedessä ei ole nitraatti tai klooria (muita haitta-aineita siinä yleensä ei ole) niin vettä voi käytännössä vaihtaa aina kun haluaa. Akvaarion "suursiivousta" pitää välttää jotta sen oma bakteeri- yms toiminta ei häiriinny.

[Milsku]

b) vesi ei pilaannu, siihen vain kertyy kuona-aineita jotka on syytä poistaa tai siis laimentaa.

Tiedätkö tarkalleen mitä nämä kuona-aineet ovat? Netistä kun ettisin törmäsin yleisimmin fosfaattin.

[Zansku]

Tässä lienee sopiva kohta kysyä, että kertyykö veteen kaloista jotain hormoneja, joiden vuoksi (ts. jotta niiden pitoisuus vähenisi) olisi myös hyvä säännöllisesti vaihtaa vettä?

[RPekka]

Tässä lienee sopiva kohta kysyä, että kertyykö veteen kaloista jotain hormoneja, joiden vuoksi (ts. jotta niiden pitoisuus vähenisi) olisi myös hyvä säännöllisesti vaihtaa vettä?

Luulen että joo. En tosin ole koskaan nähnyt että niistä olis missään mainittu.

Ja kyllä, fosfaatti on yksi niistä aineista mitä vedenvaihdolla poistetaan. Makroravinteita joita kasvit käyttävät ovat typpi, fosfori ja kalium (NPK). Typelle ja fosforille on omat vesitestinsä mutta ilmeisesti kaliumia oletetaan olevan kasveille tarpeeksi. Se on sinänsä hauskaa että kaliumnitraatti jota typpilannoitukseen käytetään on puutarhaviljelyssä kaliumlannoite.

[MrAFCMagic]

Tässä lienee sopiva kohta kysyä, että kertyykö veteen kaloista jotain hormoneja, joiden vuoksi (ts. jotta niiden pitoisuus vähenisi) olisi myös hyvä säännöllisesti vaihtaa vettä?

Kyllä. Tarkemmin en osaa vastata, mutta nämä ovat käsittääkseni kalojen kasvua hidastava tekijä. "Puhtaassa" vedessä kalat kasvavat keskimäärin nopeammin, kuin "likaisessa".

[Milsku]

kyllä, fosfaatti on yksi niistä aineista mitä vedenvaihdolla poistetaan. Makroravinteita joita kasvit käyttävät ovat typpi, fosfori ja kalium (NPK). Typelle ja fosforille on omat vesitestinsä mutta ilmeisesti kaliumia oletetaan olevan kasveille tarpeeksi. Se on sinänsä hauskaa että kaliumnitraatti jota typpilannoitukseen käytetään on puutarhaviljelyssä kaliumlannoite.

Eli siis periaatteessa akvaariossa jossa on hyvä kasvitasapaino ja kasvit käyttävät makrot tehokkaasti ei tarvittaisi usein vedenvaihtoja?

Tässä lienee sopiva kohta kysyä, että kertyykö veteen kaloista jotain hormoneja, joiden vuoksi (ts. jotta niiden pitoisuus vähenisi) olisi myös hyvä säännöllisesti vaihtaa vettä?

Kyllä. Tarkemmin en osaa vastata, mutta nämä ovat käsittääkseni kalojen kasvua hidastava tekijä. "Puhtaassa" vedessä kalat kasvavat keskimäärin nopeammin, kuin "likaisessa".

Olen myös kuullut tämän kasvavien kalojen veteen erittämät hormoonit hidastavat kasvua, mutta en voinut olla miettimättä toimiiko samalla periaatteella kunnon akvariossa kuin sisustamattamassa kasvatustankissa?

Pointti tässä ketjussa mulla on lähinnä se että onko se viikoittainen vedenvaihto OIKEASTI tarpeellinen akvaariossa jossa nitraatit ja makrot pysyvät viikosta toiseen hyvissä lukemissa.

[nastamuumio]

Olen myös kuullut tämän kasvavien kalojen veteen erittämät hormoonit hidastavat kasvua, mutta en voinut olla miettimättä toimiiko samalla periaatteella kunnon akvariossa kuin sisustamattamassa kasvatustankissa?

Näin olen myös ymmärtänyt, kala sopeuttaa kasvutahtinsa ympäristön tilavuuteen nähden. Mittarina juuri hormoni tms. määrä elinympäristössä, luonto se vaan osaa uskomattoman hienoja ja yksinkertaisia "temppuja". Tämä on tullut itsellä todettua käytännön kautta. Mitä tulee kasvittoman ja kasvillisen mahdolliseen eroon tuon hormoni jutun osalta, niin mun (siis vain mutu) mutu on että ei suuremmin vaikutusta, tieteellistä pohjaa tähän mulla ei ole esittää, vain fiiliksiä. Lisäksi moni muukin asia vaikuttaa kasvuun kuin puhtaus, tekijöidensä summa siis.
Yleisesti ottaen tässä ajan kuluessa on pitänyt muuttaa mielipidettä enemmän RPekan suuntaa, eli sen nitraatin seuraaminen ja sen perusteella vedenvaihdon ajoittaminen ei pakosta ole se ainut oikea tapa esim seuralassa. Jos nyt pitäs rakentaa isompi seurala niin luultavasti tekisin jatkuvalla vaihdolla varustetun, joka sekin aika maltillisella määrällä.

[Sisso]

Mielenkiintoinen keskustelu!

Ravinteet, mikrot tai makrot, eivät itsessään aiheuta ongelmia, jos määrät ei nouse valtaviksi. Sen todistamiseen osallistuvat tälläkin hetkellä tuhannet akvaristit ympäri maailman jotka lisäävät akvoihinsa niin mikroja kuin makrojakin, jopa enemmän kuin kasvit käyttävät eli lopputase on jatkuvasti reilusti plussan puolella. Fosfaatin ei ole todettu aiheuttavan "yhtään mitään" niissä pitoisuuksissa, joita on akvoista löydettävissä. Tämä tosin pätee kasviakvoihin, kasvittomissa pelataan hiukan eri säännöillä. Jos vaihdan vettä akvasta 100% ja lisään sinne heti nitraattia nin että sitä on siellä vaikkapa 25mg/l, onko vesi likaista? Ei musta. Likaisuus tarkoittaa siis jotain muuta kuin pelkkää nitraattia. Fosfaatin lisääminen tuskin muuttaa asetelmaa, vai? Itse ymmärrän "likaisuudella" sitä, että veteen alkaa kertymään elollisten olioiden kuona-aineita ja orgaanista jätettä, mikä on aika laaja käsite ja sen mukaan, mitä olen lukenut, asiaa ei vielä edes tunneta kokonaiusuudessaan. Sen lisäksi se kokonaisuus on hyvin monimutkainen, koska se on järjestäytynyt kaikkien siihen "osallistujien" raunaehtojen mukaan. Se on myös herkkä muutoksille niin, että yhden tekijän muuttuminien vaati kaikkien muiden muuttumista. Eri juttu sitten se, miten muutos näkyy akvaristille, luonto kyllä pärjää. Nämä elolliset oliot tarkoittavat käytänössä lähinnä kaloja, kasveja ja bakuja, jotka kaikki tuottavat kuona-aineita ja orgaanistajätettä. Osa aineista kiertää toimien jonkun toisen ravintona tai rakennusianeena ja kun kierto on hyvä, loppupeleissä kuona-aineita saattaakin olla vedessä hyvin vähän.

Vastaus Milskun pohdintaansa on, että akvassa jossa on runsaasti hyväkuntoisia kasveja ja hyvä bakukanta, ei vettä tarvitse todellakaan vaihtaa viikottain. Walstad-tankeissa (=Natural Planted Tank) vettä vaihdetaan puolen vuoden välein ja kalastoa on kuitenkin kohtuullisesti. Mun mielestä nämä pytyt kumoavat teorian hormooneista vettä likaavina tekijöinä, koska puolessa vuodessa saataisiin ongelmat esille satavarmasti. En silti väitä, etteikö hormoonit olisi yksi tekijä, muttei varmasti ainut. Täytyy kuitenkin huomioida että kalalajeissa ON eroa. Toiset lajit ovat kiistatta alkuperänsä takia herkkiä vedenlaadulle, mutta itse en ole varma enää mikä se tekijä oikeasti on. Puhutaan nitraatista, mutta en usko perhoskirjoahventenkaan heittävän lusikkaa kehään, jos vettä vaihdettaisiin usein, sanotaan vaikka parin päivän välein ja samalla nitraatti pidettäisiin ylhäällä. Voi olla, että on tehty virhepäätelmiä veden "likaisuudesta" seurataen vain yhden-kahden mitattavissa olevan arvon noustessa kun samaan aikaan jokin ei-(helposti)mitattavissa oleva seikka onkin oikeasti se, mikä aiheuttaa herkkien kalojen ongelmat. Tämä on vain spekulaatiota mutta olen tässä oppinut, että meillä on tapana sortua tulkitsemaan vain sitä, minkä voimme mitata tai nähdä ja tehdä siitä, ja vain siitä, johtopäätelmiä muiden tekijöiden unohtuessa tai jäädessä huomiotta. Fakta on se, että meillä on vielä ihan valtavasti opittavaa ja tutkitavaa tässä herkässä kokonaisuudessa ja "lopullisen vastauksen" puuttuessa joudumme usein vain toimimaan niin kuin on hyväksi havaittu ilman että tiedämme miksi se oikestaan toimii. Iso osa meistä itse asiassa tekee niin kuin on neuvottu tietämättä oikeasti miksi niin tekee! Moni tekee aika paljon kaikenlaista turhaa ja tarpeetonta (esim "ylisuodatus"), jopa haitallista.

NPT-tankit pistää kyllä miettimään, ne vie meidät perusasioiden äärelle. Kun pidetään leviä loitolla, kehoitetaan pitämään suodattimet puhtaana koska niiden sanotaan sitovan itsensä orgaanista jätettä, jonka määrän arvellaan kertovan leville kasvien (terveys)tilasta kilpailutilanteessa. Miksi sitten olen nähnyt kuvia fantastisista NPT-tankeista ilman leväongelmia? Teoria ei siis päde, ainakaan niin, että se olisi ainoa selitys sekään. Se ei päde siksikään että on kokeiltu suodattaa orgaaninen aines pois akvavedestä aktiivihiilellä ja silti levää esiintyy ihan samalla tavalla. Miksi sitten likaiset suodattimet ovat usein yhteydessä leväongelmiin ja kun siihen kiinnitetään huomiota, tilanne usein paranee? Tapahtuuko bakujen toiminnassa jotain (parannusta) kun suodatin putsataan? ? Uskoisin näin. Kun perehtyy NTP-tankkien toimintaan, osaa hiukan suhteuttaa tekemiensä toimenpiteiden tarpeellisuutta, mutta täytyy muistaa että olosuhteetkin vaikuttavat tiettyihin juttuihin, esimerkiksi paljossa valossa ei pärjää vähän valon eväillä. Hiilidioksidilisä muuttaa kasvien aineenvaihduntaa fysiologisella tasolla ja joka ei tätä ymmärrä tai tiedä, päätyy hankaluuksiin enemmin tai myöhemmin. Tietyt lainalaisuudet sentään pätevät!

[krista_]

Siis mitä? tarkoittaako tuo mitä RPekka ja Sisso kirjoitti omista vedenvaihdoistaan että vettä ei tarvitsekkaan vaihtaa kolmas osaa kerran viikossa? noista mikroista ja makroista en kyllä ymmärrä hölkäsenpöläystäkään mutta mutta... Ja se että on ehkä hieman alisuodatettu allas on parempi kuin suodatusta olisi liiaksikin. ? siinä näin lyhykäisyydessään

[Deicide]

Itse mittaan vedestä sähkönjohtavuutta, ja tällä perusteella viikottaiset vedenvaihdot on aivan perusteltuja. Kyllä sen kaloista huomaa, kun "tuoretta" vettä altaaseen laitetaan. Varmaan toimisivat pidemmilläkin väleillä, mutta ei ole niin iso asia, että tinkisin tästä. Hanaveden johtavuus on meillä todella alhaista. Pohjavesi. Vesi on altaissa keltaista ilman nitraattiakin, johtuen runsaasta lehtien käytöstä.

[Aprikoosi]

Meillä runsaskalaisessa 440-litraisessa vedenvaihto tehdään parin kuukauden välein, lähinnä veden värin perusteella eli kun vedessä alkaa näkymään väriä niin vaihdetaan ~60 % vedestä. Samalla vaihtuu muutamalla kalalla kuormitettujen 112-litraisten altaiden vedet.

Mä olen antanut itseni ymmärtää, että vedenvaihdossa muuttuu muutkin arvot, ku esim. nitraatti. Ja että kaloille on mukavampaa pienemmät vedenvaihdot, ku isommat just tästä syystä. Toki kestävimmät kalat yleensä sietää arvojen vaihtelua pahemmin hätkähtämättä, mutta onko suositeltavaa liikkua elävien eläinten sietorajoilla? Monetkaan kun ei sitä vettä vedenparannusaineen lisäystä kummemmin käsittele vaihdoissa? Hakoteillä?

[Alexander]

Itse mittaan vedestä sähkönjohtavuutta, ja tällä perusteella viikottaiset vedenvaihdot on aivan perusteltuja. Kyllä sen kaloista huomaa, kun "tuoretta" vettä altaaseen laitetaan. Varmaan toimisivat pidemmilläkin väleillä, mutta ei ole niin iso asia, että tinkisin tästä. Hanaveden johtavuus on meillä todella alhaista. Pohjavesi. Vesi on altaissa keltaista ilman nitraattiakin, johtuen runsaasta lehtien käytöstä.

Jospa kaikki akvaristit tekis näin.. Viikossa mun 100u/S vettästä tulis 300-400u/s. Eli siitä vaan, 50% vedenvaihto joka toinen tai jopa joka päivä, riippuu miten paljon ruokaa annetaan kaloille. Käytän RO/DI, kalat syötetään n. 3-4kertaa päivässä. Vaikka käytän RODI vedenvaihto ja valmistelu ei kestä kuin 20min.

[Deicide]

. Viikossa mun 100u/S vettästä tulis 300-400u/s.

Melkoinen ylikansoitus täytyy altaassa olla, että tuo viikossa kolmin tai nelinkertaistuu. Tai suodatus ei toimi.

[päivänvarjo]

Musta 3-4 kertaa ruokkiminen kuulostaa aika paljolta. Itte ruokin vaan kerran päivässä.

[urppis]

Musta 3-4 kertaa ruokkiminen kuulostaa aika paljolta. Itte ruokin vaan kerran päivässä.

Ruokinta on pikkasen makuasia. Jotkut antavat vähän ja usein, jotkut enempi ja harvemmin. 3-4x pvä paljolla annoksella on paljon, mutta luonossa kalat etsivät ravintoa koko ajan, joten jos pienillä annoksilla ruokkii noin monta kertaa päivässä on se ihan ok. Pääasia, ettei ruokaa pääse pohjalle kertymään ja pilaamaan vettä.
Itse ruokin 2x pvä, ja pidän paastopäivän kerran viikossa.

[päivänvarjo]

Nii ja riippuu myös siitä kuka ruokkii. Jos itse ruokkisin 4 kertaa päivässä ruokkisin aivan liikaa, koska en osaisi antaa tarpeeksi pieniä annoksia

[Alexander]

. Viikossa mun 100u/S vettästä tulis 300-400u/s.

Melkoinen ylikansoitus täytyy altaassa olla, että tuo viikossa kolmin tai nelinkertaistuu. Tai suodatus ei toimi.

Ei&ei. Ruokinta on syy siihen. Kyseessä on 110l villikiekko allas missä on 3kpl melko nuoreja kiekkoja. Joten ne sais mahdollisimmanhyvä muoto, jne. ruokitan niin paljon kuin teen. Jos ne söis "tavallista" NLS Discus formula tai vastaava ne siemensit ei paljon kasvais viikossa, käytän kuitenkin Osmoosilaitetta ja kaikki muu mikä voi olla makeanveden puolella.. Harmillista on se että ne ei suostu syömään muuta kuin RBW ja muita pakasteruokia.

[RPekka]

Kyseessä on 110l villikiekko allas missä on 3kpl melko nuoreja kiekkoja. Joten ne sais mahdollisimmanhyvä muoto, jne. ruokitan niin paljon kuin teen.

Totta. Tätä ei pidä jättää huomioimatta kun puhutaan "tavallisista seura-akvaarioista". Siitä päästäänkin sitten pohdintaan minkälainen on tavallinen allas. Meillä on tuossa 440-litraisessa suodatuksena 3 Eheimin Proffaa + yksi PickUp joka pestään aina kun vaan muistetaan. Eläimistö on sellainen että ihan muutamaksi päiväksi ei ruokkijaa tartte hankkia, sukarapuja, pehmytlehtisiä kasveja ja levää riittää ruoaksi todennäköisesti pitkäksikin aikaa. En sanoisi kyllä sitäkään tavalliseksi seura-akvaarioksi.

Tuo sähkönjohtavuuden seuraaminen on kyllä hyvä mittari vedenvaihtotarpeeseen eikä kiinalaiset mittaritkaan taida nykyisin olla kalliita. Osmoottisen paineenhan ne kalat aistivat jokaisella veteen koskevalla solullaan ja sehän taitaa melko hyvin seurata sähkönjohtavuutta?

Väkisin tulee mieleen onko tämä enää ihan Alkeet-alueen pohdintaa mutta jatketaan, mielenkiintoista tämä on ainakin.

[Milsku]

Tuo sähkönjohtavuuden seuraaminen on kyllä hyvä mittari vedenvaihtotarpeeseen eikä kiinalaiset mittaritkaan taida nykyisin olla kalliita. Osmoottisen paineenhan ne kalat aistivat jokaisella veteen koskevalla solullaan ja sehän taitaa melko hyvin seurata sähkönjohtavuutta?

No nythän me päästiin asiaan. Sähkönjohtavuus. Itse olen sanaan törmäillyt mutta en siihen ole yhtään perehtynyt.
Pikaisella googlettamisella en oikeastaan ole yhtään viisaampi. Mittaa ilmeisesti veteen lienneiden suolojen = epäpuhtaus? määrää? Jos joku voi tätä avata lisää olisin todella kiitollinen.

Ja mittari on esim tällainen http://www.paratronic.fi/ec_mittari_g_6061.shtml?

[Milsku]

Okei vaihdoin googlettelukielen ja törmäsin foorumiin jossa kirjoitettiin näin:

If the water tds (or conductivity) is abruptly changed, it can cause great distress in fish. This is because they need to adjust the cell-wall regulatory processes to keep the fresh water and the body fluids at different concentrations. That takes from a few minutes (for tiny fish) to a couple of days (as for salmon going from sea to river to spawn).

Whenever I do water changes or ship fish, I make sure that the tds is not different by a factor of two or more. That is, I don't take fish from 200 ppm water and dunk them suddenly in 60 ppm water. That would cause water to rush into gill cells and skin cells and make them swell, just like your finger skin does in a bathtub or sink when washing dishes. If the difference is great enough, they can actually rupture, and do permanent gill damage.

The effect is called "osmotic shock," and is the probable cause of about 90% of "pH shock" mythology. Ammonia handles the other 10%.

If you plan to buy one, get one with the greater range, rather than one with high resolution. My US$15 Hanna Instruments meter reads to 1 ppm, but only has a range to 999 ppm. I would prefer the one that is 10X less sensitive that reads to 1999 ppm.

Ja tässä tiivistetty suomennoksen yritelmä:
Jos veden sähkönjohtavuus muuttu huomattavasti, aiheuttaa se kalalle huomattavasti stressiä. Tämä johtuu siitä että kalojen pitää sopeuttaa soluseinien tasapaino? jotta vesi pysyy ulkona ja kehonesteet sisällä. Tämä voi viedä isolta kalalta päiviä.
Nopea sähköjohtavuuden muutos johtaa siihen että vesi pääsee sisälle iho- ja kidussoluihin jolloin ne turpoavat,samallalailla kuin sormet kun tiskaat. Jos arvon ero on tarpeeksi suuri voi tämä vahingoittaa kiduksia pysyvästi.

Tätä lueskellessa alkaa todella kämmenet hikoilla ja omatunto soimata.. Miksi minä en tiedä akvaarioni sähkönjohtavuutta? Onko tämä oikeasti näin iso juttu?

Tässä vielä linkki lähdesivustolle http://www.aquaticquotient.com/forum/sh ... vity-Meter

[päivänvarjo]

Elikkä nyt tiivistellysti, tuon ongelman voi välttää vaihtamalla vettä vähän mutta usein jolloin arvot eivät pääse heittelemään niin rajusti?

[Kiksu]

Nopea sähkönjohtavuuden muutos pienemmäksi saa solut turpoamaan ja jos se muuttuu suuremmaksi, solut kutistuvat kun niistä poistuu liikaa vettä. Soluseinä on puoliläpäisevä kalvo ja sen läpi tapahtuu nesteiden siirtymistä. Laimeammasta liuoksesta siirtyy vettä väkevämpään (enemmän sähköä johtavaan). Makean veden kalan elimistö on yleensä väkevämpi eli käytännössä sisältää enemmän suoloja kuin ympäröivä vesi. Ylimääräisen veden kala poistaa munuaisten kautta virtsana. Eri kalalajeilla on erilaiset vaatimukset ympäristönsä sähkönjohtavuuden suhteen, ja jos kala elää jatkuvasti vääränlaisessa vedessä, sen elimistön resurssit eivät riitä kompensoimaan liian suurta eroa suositusarvoihin, jolloin kala todennäköisesti hitaammin tai nopeammin hiutuu hengiltä.

Vesi, jossa on korkea GH-arvo, on yleensä sähkönjohtavuudeltaan suuri (kovuus muodostuu lähinnä kalsiumin ja magnesiumin positiivisia ioneja sisältävistä suoloista, sähkönjohtavuudessa on mukana myös muut vedessä olevat ionit ). Myös nitraatti nostaa sähkönjohtavuutta. Näiden arvojen perusteella voi tehdä suuntaa-antavia päätelmiä sähkönjohtavuudesta ja sen takia eri kalalajeille on annettu suositusarvot GH:n suhteen.

Kuinka paljon tietty nitraattimäärän muutos vaikuttaa sähkönjohtavuuteen? Itselläni ei ole sähkönjohtavuusmittaria

[RPekka]

If you plan to buy one, get one with the greater range, rather than one with high resolution. My US$15 Hanna Instruments meter reads to 1 ppm, but only has a range to 999 ppm. I would prefer the one that is 10X less sensitive that reads to 1999 ppm.

Ja tässä tiivistetty suomennoksen yritelmä:
Tätä lueskellessa alkaa todella kämmenet hikoilla ja omatunto soimata.. Miksi minä en tiedä akvaarioni sähkönjohtavuutta? Onko tämä oikeasti näin iso juttu?

Jännästi puhuu ppm:stä vaikka tarkoittaa varmaankin µS, amerikkalaiset ei oo turhan tarkkoja yksikköjen suhteen kun niillä yksiköt on muutenkin jotain nupia aarille tai heittomottia halkoliiterissä.

Eihän se johtavuus äkkiä muutu muuten kuin katastofissa tai vedenvaihdossa ja kalat sopeutuu tiettyyn rajaan asti sähkönjohtavuuden kasvuun. Tuossa lainauksessasi kun todettiin että korkeintaan 2-3 kertaiset muutokset on "sallittuja" eli vedenvaihtomäärä pitäisi pitää siellä 50-70 % välillä ja tiheys sellaisena ettei mitään oireita esiinny.