Splitattu täältä
Mitä niistä on hyötyä?
Mitä hyötyä kierteissarvista?
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Kasvavat jopa (tuntosarvista kuoren kärkeen) 2 cm pitkiksi, leveimmästä kohtaa sentin verran. Möyhii myös karkeampaa materiaalia kuin hiekka. Olen juuri saanut carolta (kiitos!) yhden satsin ja kalaneiti on tulossa tänään tuomaan toisen. Vaikka ovat isoja, ja laskin saaneeni carolta 100-litraiseeni 14 kierteistä, en niitä onnistu bongaamaan kuin 2-3 kerrallaan ja senkin hämäräaikaan. Ja aina puoliksi hiekassa.
Suosittelen.
Suosittelen.
Viimeksi muokannut Ebes, 19:49, 08.01.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Mainiota, kiitos vastauksestasi! Alkoi olemaan jo outo olo kun kukaan ei vastaa ja näin hyvä otsikkokin tehty. Selasin haulla melko määrän viestejä ja kummakseni löysinkin kaksi samaa kysymystä mitkä myöskään eivät saaneet vastauksen vastausta.Ebes kirjoitti:Kasvavat jopa (tuntosarvista kuoren kärkeen) 2 cm pitkiksi, leveimmästä kohtaa sentin verran. Möyhii myös karkeampaa materiaalia kuin hiekka. Olen juuri saanut carolta (kiitos!) yhden satsin ja kaneiti on tulossa tänään tuomaan toisen. Vaikka ovat isoja, ja laskin saaneeni carolta 100-litraiseeni 14 kierteistä, en niitä onnistu bongaamaan kuin 2-3 kerrallaan ja senkin hämäräaikaan. Ja aina puoliksi hiekassa.
Suosittelen.
Nyt voin hyvillä mielin hankkia hienoa soraa.
Liina
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
-
jarvij
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Sorapohjaa on hyvin hankalaa pitää riittävän "puhtaana". Kun hiukkasten väleihin menee lietettä, pohja menee tukkoon ja veden virtailut vähenevät. Tämä on havaittavissa pohjan mustumisena ja kaasukuplien (metaani yms.) ilmestymisenä pohjaa tongittaessa. Tasarakeinen pohja pysyy paremmin auki, kuin sellainen, jossa pienimmät jakeet tunteutuvat isompien väleihin.liina kirjoitti:Puhallushiekka ei kovin kivalta ajatukselta tunnu. Sehän on terävää kuin mikä. Halpaa se kyllä on...
Lisäksi tykkäisin että vesi kiertää pohjassa paremmin. Ja niinhän se tekee sorassa ja biologinen suodatuskin paranee sitä kautta.
Liina
Tästä aiheesta linkkejä, joita en ole kääntänyt:
http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Quarzsand.htm
http://www.deters-ing.de/Bodengrund/Bodenkunde.htm
http://www.deters-ing.de/Bodengrund/gammel.htm
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
Jani
- Advanced Member
- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Sora vs hiekka
Liina kirjoitti: 
Biologinen suodatus on hienossa hiekassa varmaankin moninverroin tehokkaampaa kuin karkeassa sorassa. Se johtuu hienon hiekan pienemmästä raekoosta joka vastaavasti kasvattaa hienon hiekan tarttumapinta-alaa hyödyllisille bakteereille.Lisäksi tykkäisin että vesi kiertää pohjassa paremmin. Ja niinhän se tekee sorassa ja biologinen suodatuskin paranee sitä kautta.
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
Puhun nyt soran puolesta, ehkä sen vuoksi etten ole vielä hiekkaa kokeillut. Miksi sora pitäisi puhdistaa ja lapota, jos ei hiekkaakaan tarvitse? En ole moneen vuoteen enää laponnut sorapohjaa. Tuntuu, että lappoaminen häiritsi kasvien juuria ja pohjan ravinnetasapainoa ja että akvaariolla menee paremmin ilman moista tonkimista. Tietysti alhainen kalatiheyskin vaikuttaa siihen, ettei pohjaan kerry valtavia määriä lietettä. Mutta itse pidän sorapohjaa vähintäänkin yhtä toimivana kuin hiekkaakin. Kauneusnäkökohdat ovat asia erikseen.
Oi tekniikka, oi perustelu ja ration valta!
Yleensä sitä sanotaan hiekanjyvien ja pienten kivien (soran) kerrostuvan kokonsa mukaan pienemmät alle ja isommat pinnalle. Kierteissarvien sanotaan möyhivän hiekkaa ja syövän tähteitä ja jätöksiä, hajottaen ne suodattimelle kelpaavaan muotoon, kuten usein olen kuullut. On sanottu näiden kotiloiden pystyvän liikkumaan sorankin sisällä, ja kuvittelen jos ei nyt aivan pienimmät niin vahvemmat yksilöt ainakin.
Sitä ihmettelen miksi tällaisen seikan antaisin estää laittamasta pohjalle soraakin. Käytännössähän nyt käy niin että hiekasta aloitan sen saatavuuden takia näin talvella, mutta aivan varmasti kun kesä saapuu en voi olla laittamasta sinne myös karkeampaa jokihiekkaa ja pyöreää soraa, pieniä kiviä alueittain ja muuta vaihtelevaa. Estetiikka on onneksi jokaisen itse arvioitavissa ilman teorioita parhaasta mahdollisesta tehosta ja hoidon helppoudesta. Lappoakin voi laittaa pohjaan hei, ei ole kamalan raskasta työtä!
Välillä tuntuu tasapäistämisen menevän hieman pitkälle, niinkuin olisi yksi ja oikea: onko missään? Minulla ei ole mitään hinkua laittaa myöskään paljoa kaloja, ennemmin on pulmana löytää sellaiset lajit ja yksilöt jotka oikeasti viehättävät minua ja tulevat toimeen keskenään. Sellaiset jotka todella tuntuvat lemmikeiltä.
Pohjan tukkeutuminen on täysin vieras minulle (ei ole koskaan tullut kylään) vaikka sentään joskus minullakin oli varsinainen keitos 100 litraisessa karkeine sorineen 80-luvulla. Tai no, kun ajattelen eihän siellä liikaa kaloja ollut alun tietämättömyyden jälkeen.
(Self edit: Tämä oli Järven iltainen postaus mielessäni kirjoitettu, vähän lisää:)
Mutta eikö siellä tule elämään jos jonkinlaista muutakin pieneliötä, jotka hajoittavat jätteitä? Tai ehkä on niinkin että kierteissarvista on se hyöty ettei kaikenmaailman madot pääse lisääntymään liikaa?
Minulla on tuntuma että nimenomaan sorassa biologinen suodatus toimii paremmin. Hienon hieno hiekka, vaikka sisältääkin eniten pintaa, on lähes tukossa luonnostaan! Vesi saattaa liikkuu siinä liian hitaasti.
Yleensä sitä sanotaan hiekanjyvien ja pienten kivien (soran) kerrostuvan kokonsa mukaan pienemmät alle ja isommat pinnalle. Kierteissarvien sanotaan möyhivän hiekkaa ja syövän tähteitä ja jätöksiä, hajottaen ne suodattimelle kelpaavaan muotoon, kuten usein olen kuullut. On sanottu näiden kotiloiden pystyvän liikkumaan sorankin sisällä, ja kuvittelen jos ei nyt aivan pienimmät niin vahvemmat yksilöt ainakin.
Sitä ihmettelen miksi tällaisen seikan antaisin estää laittamasta pohjalle soraakin. Käytännössähän nyt käy niin että hiekasta aloitan sen saatavuuden takia näin talvella, mutta aivan varmasti kun kesä saapuu en voi olla laittamasta sinne myös karkeampaa jokihiekkaa ja pyöreää soraa, pieniä kiviä alueittain ja muuta vaihtelevaa. Estetiikka on onneksi jokaisen itse arvioitavissa ilman teorioita parhaasta mahdollisesta tehosta ja hoidon helppoudesta. Lappoakin voi laittaa pohjaan hei, ei ole kamalan raskasta työtä!
Välillä tuntuu tasapäistämisen menevän hieman pitkälle, niinkuin olisi yksi ja oikea: onko missään? Minulla ei ole mitään hinkua laittaa myöskään paljoa kaloja, ennemmin on pulmana löytää sellaiset lajit ja yksilöt jotka oikeasti viehättävät minua ja tulevat toimeen keskenään. Sellaiset jotka todella tuntuvat lemmikeiltä.
Pohjan tukkeutuminen on täysin vieras minulle (ei ole koskaan tullut kylään) vaikka sentään joskus minullakin oli varsinainen keitos 100 litraisessa karkeine sorineen 80-luvulla. Tai no, kun ajattelen eihän siellä liikaa kaloja ollut alun tietämättömyyden jälkeen.
(Self edit: Tämä oli Järven iltainen postaus mielessäni kirjoitettu, vähän lisää:)
Mutta eikö siellä tule elämään jos jonkinlaista muutakin pieneliötä, jotka hajoittavat jätteitä? Tai ehkä on niinkin että kierteissarvista on se hyöty ettei kaikenmaailman madot pääse lisääntymään liikaa?
Minulla on tuntuma että nimenomaan sorassa biologinen suodatus toimii paremmin. Hienon hieno hiekka, vaikka sisältääkin eniten pintaa, on lähes tukossa luonnostaan! Vesi saattaa liikkuu siinä liian hitaasti.
Minä olen nyt käyttänyt muutaman vuoden hienoa hiekkaa. Kai vuodesta -99, jos oikein muistan. Altaani eivät ole kovin kauaa tänä aikana pysyneet yhdessä paikkaa kun olen ollut aika liikkuvainen ihminen, mutta puolitoista vuotta taisi aluksi olla yhdessä altaassa hieno hiekka.
Olin silloin suorastaan äimistynyt kuinka hyvin kaikki kasvit kasvoivat siinä hiekassa ja kuinka helppoa sen pito oli. Sen jälkeen en ole soraan enää sortunut.
Sorassakin kasvit kasvavat, esimerkkinä Rääkyn kasviallas, mutta kyllä se hiekka on helppohoitoisempi. Pohjan tiukkuus ei kasveja haittaa, ne kun voivat happea kuljettaa muualta juuriinsa, samoin kuin ravinteita. Tiukka pohja on vain parempi, sillä siellä pysyvät ravinteetkin kunnollisessa muodossa, siis kasveja miellyttävässä.
Kierteissarvikotiloista kaikki möyrivät hiekassa, melko syvälläkin. Luonnossa ne asustelevat muta- ja muta-hiekkapohjissa ja ne on tietenkin "suunniteltu" juuri kaivelemaan pohjaa. Joten en usko muutaman sentin akvaariohiekkaa aiheuttavan kauheasti ongelmia niille. Pärjää myös vähähappisessa ympäristössä.
En minä haukkuisi sorapohjaa ihan täysin toivottomaksi, mutta miksi pitää sellaista kun on tarjolla luonnollisempi ja helpompi ratkaisu.
Olin silloin suorastaan äimistynyt kuinka hyvin kaikki kasvit kasvoivat siinä hiekassa ja kuinka helppoa sen pito oli. Sen jälkeen en ole soraan enää sortunut.
Sorassakin kasvit kasvavat, esimerkkinä Rääkyn kasviallas, mutta kyllä se hiekka on helppohoitoisempi. Pohjan tiukkuus ei kasveja haittaa, ne kun voivat happea kuljettaa muualta juuriinsa, samoin kuin ravinteita. Tiukka pohja on vain parempi, sillä siellä pysyvät ravinteetkin kunnollisessa muodossa, siis kasveja miellyttävässä.
Kierteissarvikotiloista kaikki möyrivät hiekassa, melko syvälläkin. Luonnossa ne asustelevat muta- ja muta-hiekkapohjissa ja ne on tietenkin "suunniteltu" juuri kaivelemaan pohjaa. Joten en usko muutaman sentin akvaariohiekkaa aiheuttavan kauheasti ongelmia niille. Pärjää myös vähähappisessa ympäristössä.
En minä haukkuisi sorapohjaa ihan täysin toivottomaksi, mutta miksi pitää sellaista kun on tarjolla luonnollisempi ja helpompi ratkaisu.
Minä en ota kantaa hiekan ja soran biologiseen tehoon, minulle riittää se että akvaarioissani ei ole ammoniumia eikä nitriittiä. Silloin riittää biologinen suodatus, olivat ne bakteerit sitten hiekassa, sorassa, matossa, sisäsuodattimessa tai missä muualla tahansa. Vaikka sitten kalan kitusissa.liina kirjoitti: Mutta eikö siellä tule elämään jos jonkinlaista muutakin pieneliötä, jotka hajoittavat jätteitä? Tai ehkä on niinkin että kierteissarvista on se hyöty ettei kaikenmaailman madot pääse lisääntymään liikaa?
Minulla on tuntuma että nimenomaan sorassa biologinen suodatus toimii paremmin. Hienon hieno hiekka, vaikka sisältääkin eniten pintaa, on lähes tukossa luonnostaan! Vesi saattaa liikkuu siinä liian hitaasti.
Hiekasta tykkään itse siksi, että se näyttää kivalta, siinä tykkäävät kierteissarvikotilot elellä ja kaivautuvat ja muuten pohjalla vilistävät kalat pärjäävät mukavasti. Jos jotain jätteitä jää jäljelle kotiloilta, niin ne pysyvät pinnalla eivätkä uppoa pohjan sisään. Pohjaa ne kotilot kyllä möyhivät oikein urakalla, sen tarpeellisuudesta en tiedä mutta voi olla merkittävääkin. Se että ne tulevat toimeen on minulle erityisen tärkeää, koska pallokalani ovat aivan hirveitä sottaajia. Ruokaa leviää joka puolelle vaikka kaloja ei ruokkisikaan liikaa, esim. epäsiistimmän kyhmypallomme normaali "haukkaus" on hyötysuhteeltaan varmaan 50% luokkaa. Loput ruuasta lentää pieninä murusina ympäriinsä. Mutta ei haittaa, parin ison pakastesimpukan yli jääneet muruset häviävät kotiloiden suihin muutamassa tunnissa. "Yliruokinta" näkyy siis veden nitraatti- ja fosfaattipitoisuuksissa, mutta ruokapalat eivät jää pilaantumaan. Ja mitäs me noista ravinteista, nehän lähtee vettä vaihtamalla.
Mika