Taistelukalojen viljely

[Fiu]

Omistan kaksi komeata taistista (molemmat sähkönsinisiä, naaraassa hieman punertavaa). Tästä päivästä lähtien ne asuttavat 80 litrasta allasta.

Altaassa on tuuhea kasvillisuus pohjasta pintaan asti (ja hieman pinnan yläpuolellakin). Suodattimessa on hiljainen virtaus, valaistuksen tehtävästä huolehtii toistaiseksi vain yksi loisteputki. Veden lämpö on +30astetta.

Vesiarvot:
pH: 8,0 (eli hieman emäksisen puolella)
kH: 6 dKH
GH: 6 dH
NO2: alle 0,1
nitraattia ei toistaiseksi mitattu (en saanut tänään testiä kaupasta).

Kalojen ruokinta on monipuolista (hiutaleita, elävää ruokaa, pakasteita, vihanneksia).

Onko mitään toivoa saada parilta jälkikasvua?

P.S. Vesi on otettu syvästä (60-67metriä) porakaivosta (eli on puhdasta, hyvin rautapitoista pohjavettä).

[JukkaV]

Aijaijai, onpas emäksistä vettä! Samoin taistiksilla ei saisi olla kutualtaassa varsinaista pohjahiekkaa, koska mätimunat voivat kadota sinne kokonaan. Samoin allas on kutualtaaksi todella tilava ja saisi olla noin puolillaan vettä.

[Fiu]

Pieni täsmennys lieneen paikallaan

Eli altaassa on sekapohja (reunoilla hieman raekooltaan suurempaa hiekkaa, mutta pääosin hienohiekka lähes koko altaassa).

Tuota pH:ta olen aikonut alentaa turpeella, mutta pari muuta taistiksien viljelijää on sanonut, että ei ole syytä lähteä pH:ta laskemaan (koska taistiksen pH vaatimukset ovat (kuulemma) 6,5-8,0)

Allas ei ole aivan täynnä, vaan on jätetty ylhäältä noin 5-10cm vajaaksi.

[JukkaV]

En tiedä, mistä olet kuullut, että pH 8 on muka ok taistiksille, mutta en kyllä malawiveteen laittaisi sitä silti. Suosittelen vanhaa vettä osittain, turve ei ole huono idea.

Hiekan sekaan voivat mätimunat juuttua, jolloin ne eivät pääse kehittymään.

t:Jukka

[Kaizu]

Sanotaanpa nyt vielä että useassa paikassa on mainittu että poikasten altaassa tulisi olla kansilasi. Syynä tähän on mainittu se, että veden pinnalla olevan ilman tulisi olla tarpeeksi lämmintä jotta poikasten labyrinttielimet eivät vaurioituisi (kehittyisivät kunnolla).

Onkohan tästä jollain ihan omakohtaisia kokemuksia, vai onko tuo hätävarjelun liioittelua?

[Fiu]

Kaizu: Minulle on taas kerrottu, että kun on kunnollinen kansilasi, niin silloin ei lämpö pääse "haihtumaan" altaasta pois vaan jää juuri vedenpinnan yläpuolelle. Tämä taas auttaa kutua ja jo kuoriutuneita poikasia kehityymään ja samalla se pitää myös oikeanlaiset olosuhteet altaassa.

JukkaV: Mutta jos altaassa ei ole kunnollista hiekkapohjaa, niin miten ihmeessä saan nuo komeat kasvipehkoni siellä sitten kasvamaan? Kasveina on erilaisia köynnösmäisiä kasveja (kuten argenttiinan vesiruttoa ja intian vesitähdikkiä), jaavansaniaista, vallisneriaa, kääpiöruohoa, jne. Muovirehuja kun en suostu altaisiini laittamaan. Tarkistin tuon pH:n kirjoista, ja niissäkin sanotaan että sopiva pH on taistoille 6,5-8,0. Ja toisessa topicissa, jonka laitoin lemmikkipalstoille, sanotaan myös että tuo pH käy. Topicin voi lukea osoitteesta http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit ... 04419.html

[millia]

On kyllä totta, että sorapohja hankaloittaa taistoisukkia mädinhoidossa ja myös kutua. Mätimunat ovat vettä painavampia, joten ne vajoavat pohjaan. Sorapohjan seasta vanhemmat eivät saa noukittua mätiä kuplapesän suojiin. Vaikka akvassa olisikin sorapohja, kyllä vanhemmat saavat ainakin pienen osan mädistä turvaan. Paremmin se kyllä onnistuisi paljaassa akvaariossa tai hienohiekkaisessa.

Ilman kosteus auttaa kuplapesää pysymään kasassa ja kansilasit estävät vedon muodostumista akvaariossa, joka sekin on pahaksi kuplapesälle. Kansilasien merkityksen kuplapesälle huomaa kyllä äkkiä vaikka kasvillisuuden huollon yhteydessä. Pesä hajoaa ja kuplat puhkeavat kun kansilasi ei ole paikoillaan.
Pienille poikasille veto on pahaksi. Ilman lämpö pitäisi olla about sama kuin akvaarion veden lämpö. Olen onnistunut tappamaan vedolla puolet yhdestä poikueesta unohtamalla kansilasin veden vaihdon jälkeen akvaarion viereen. Päivän jäähyn jälkeen puolet poikasista roikkuivat pinnassa ikään kuin halvaantuneena. Ehkä niille oli tullut uimarakon tulehdus tai joku muu vilutauti. Kaikki 'halvauksen' saaneet kuolivat neljän päivän sisällä. Ongelmaa on esiintynyt enää harvoin sen jälkeen kun opin pitämään kansilasit paikoillaan. Toinen tapaus sattui viime keväänä, kun olin unohtanut akvaarion vieressä olevan tuuletusräppänän auki koko päiväksi.

En usko pH:n paljon vaikuttavan taistelukalojen kutusysteemeihin. Ne tulevat toimeen aika monenlaisessa vedessä. Niin kuin lemmikkipalstoilla jo sanoinkin, ei pH:n alentaminen vähän alle seiska ole ollenkaan pahitteeksi.

[JukkaV]

JukkaV: Mutta jos altaassa ei ole kunnollista hiekkapohjaa, niin miten ihmeessä saan nuo komeat kasvipehkoni siellä sitten kasvamaan? Kasveina on erilaisia köynnösmäisiä kasveja (kuten argenttiinan vesiruttoa ja intian vesitähdikkiä), jaavansaniaista, vallisneriaa, kääpiöruohoa, jne. Muovirehuja kun en suostu altaisiini laittamaan.

Käytä kiviä tai muoviruukkuja, ankkuroi niihin!

[Kata]

Minulla on taistelukalakoiras ja kaksi naarasta 54 litran akvaariossa. Pohjalla soraa, pari piilopaikkaa ja lisäksi PALJON kasvillisuutta pinnalla. Kasvit siis kasvavat nopeasti korkeutta, ei leveyttä.

Altaassa on tilaa uida, mutta runsaan kasvillisuuden ansioista paljon piilopaikkoja urosta pienemmille naaraille.

Lämpötila n. 28 astetta. PH 6,5-7 (ei ole tarkkoja mittareita). Vesi on pehmeää.

Akvaario tuntuu voivan suorastaan loistavasti, kun en ole sitä paljon ihmettelemässä. Vettä vaihdan säännöllisesti. Silloin, kun uros on rakentanut kunnon kuplapesän ja toinen naaraista näyttää kutuintoiselta, en vaihda vettä, tai vaihdan sitä usein IHAN VÄHÄN kerrallaan. Niin että pinta tuskin laskee.


Ja mitä lisääntymiseen tulee: Altaassa vilisee pienen pieniä poikasia. Naarat voivat hyvin, koiraalla on tekemistä ja altaassa rauha. Kalat osaavat ilman apuakin.

[Leba]

Taistojen kutuakvaarion esivalmistus ja "ihanne sisustus" on:
tyhjä akvaario, pieni kukkaruukun puolikas naaralle piilopaikkaksi, ja pintakasveiksi joku pistia, liuskavesisaniainen, kelluslehti jne. (pesän vahvistusmateriaaliksi) Kelluva styroksimuki-puolikas tekee saman asiaan.

Lämpötila 28-29 asteetta, vedenpinta noin 10 cm. Ehdottomasti kanssilasi.
That´s it, lyhyesti. (Poikkaset startataan likoeläimillä)Lykkyä tykö!

[PaulaP]

vedenpinta noin 10 cm.

??

Siis laitetaanko altaaseen vettä vain 10 cm vai jätetäänkö pinnasta 10 cm tyhjäksi, ts. ilmaa kansilasin alle?

Tuleeko naaraalle kutuvalmiudessa laajat vaaleat pystyraidat kylkiin? Isäntä väittää moista, vaikka taistonaikkonen sinkoilee pitkin allasta ukkoaan karkuun, eli ei naisen silmin kauhean himokkaalta vaikuta... Pöntössä on kyllä runsas kasvillisuus, eli piiloja on, mutta kun ukko löytää akkansa, niin sitten mennään ja vauhdilla. Tuolta naaraalta pilkottaa koko ajan mahan pohjukasta joku valkea pallo, lienee mätimuna? Se on ollut nyt muutaman päivän näkyvillä.

[rain-]

Siis laitetaanko altaaseen vettä vain 10 cm vai jätetäänkö pinnasta 10 cm tyhjäksi, ts. ilmaa kansilasin alle?

Tuleeko naaraalle kutuvalmiudessa laajat vaaleat pystyraidat kylkiin? Isäntä väittää moista, vaikka taistonaikkonen sinkoilee pitkin allasta ukkoaan karkuun, eli ei naisen silmin kauhean himokkaalta vaikuta...

Pöntössä on kyllä runsas kasvillisuus, eli piiloja on, mutta kun ukko löytää akkansa, niin sitten mennään ja vauhdilla.

Tuolta naaraalta pilkottaa koko ajan mahan pohjukasta joku valkea pallo, lienee mätimuna? Se on ollut nyt muutaman päivän näkyvillä.

Taistelukaloja voi kudettaa melko matalassa vedessä. Minä olen laittanut yleensä parisenkymmentä senttiä vettä, siihen tilaan saa paremmin mahtumaan naaraalle piilopaikkoja.

Ja kyllä pystyraidat ovat kutuvalmiuden merkki. Samoin se valkea pallo, joka ei ole mätimuna, vaan munanasetinputki.

[Kris]

Meillä taistelukalat ovat kuteneet lähes viikoittain jo pitkään. Koskaan en ole moisia raitoja huomannut . Olisko jossain hyvää kuvaa?

[rain-]

Riippuu vähän kalan väristä, että kuinka selvästi ne raidat näkyvät vai näkyvätkö ollenkaan. Tässä huono kuva.

[PaulaP]

Joo just noita raitoja siinä naikkosessa on, näyttää kauempaa katsottuna pahalta...

Vai munanasetinputki se valkoinen pallero onkin... Pitänee ottaa kalan anatomian opus käsittelyyn!

Siispä totean että tilanteessa ei ole mitään outoa. Rajua on noiden rakkaus!

[Leba]

vedenpinta noin 10 cm.

??

Siis laitetaanko altaaseen vettä vain 10 cm vai jätetäänkö pinnasta 10 cm tyhjäksi, ts. ilmaa kansilasin alle?

Tuleeko naaraalle kutuvalmiudessa laajat vaaleat pystyraidat kylkiin? Isäntä väittää moista, vaikka taistonaikkonen sinkoilee pitkin allasta ukkoaan karkuun, eli ei naisen silmin kauhean himokkaalta vaikuta... Pöntössä on kyllä runsas kasvillisuus, eli piiloja on, mutta kun ukko löytää akkansa, niin sitten mennään ja vauhdilla. Tuolta naaraalta pilkottaa koko ajan mahan pohjukasta joku valkea pallo, lienee mätimuna? Se on ollut nyt muutaman päivän näkyvillä.

Eli muutama niksi taistojen kudettajille:

Kyllä, altaaseen laitetaan mahdollisimman matala vedenpinta, ja täteen koiraan työ helpottuu jälkikasvun hoitovaiheessa (eli kun poimii ja asettele mätimunia, myöhemmin kuoriutuvia poikasia). Tyhjä pohjaa taas sen takia, että koiras löytää kaikki mätimunat heti (mätimunien on olttava pinnan läheisyydessä "ilmassa"). Maksimoidaan kuoriutumisen määrä.


Valea ja tumma pystyraita on toki kutuvalmiuden merkki, mutta harvoin naarat osoittavat sen seka-akvaariossa.(koska naarat karkkaa aina vaistomaisesti koiraita)
Jos on kutupurkissa koiras valmiina, monesti "tehdään testi" eli roikutetaan muovipussissa olevaan naaran koiraalle. Tässä vaiheessa koiras alkaa kiihkeästi tanssia ja naaras osoittaa kutumieltään raidoilla. Jos raidat ei tulee selvästi esille silloin on turhaa vapauttaa naaran. Siinä vaiheessa naaras takaisin "lihomaan" ja testi viikon päästä.

Kanssilasi on olttavaa tiivisti päällä, ettei ilman lämpötila viilenee.

[Kris]

Leban neuvot kuulostavat kyllä aika teknisiltä. Oman kokemukseni mukaan luonto hoitaa hommia vähän helpomminkin. Minulla on kokemusta matkan varrelta noin viidestä uroksesta ja ehkä noin kymmenestä naaraasta. Ovat kuteneet ilman suurempia temppuja seura-akvaariossa ja erillisissä 50-60 litran akvaarioissa, joissa silloin vain taistelukaloja. Vedenpinta noin 30-40 senttiä ja hiekkapohja. Isukilla ei suurempia vaikeuksia kerätä munasia pesän alle. Noita raitoja en tosin ole nähnyt koskaan, meillä on ilmeisesti kummia naaraita . Silti ovat olleet komean värisiä.

[Leba]

Kris, kuinka monta tastelukala on selvinnyt akvaariossasi aikuiseeksi?



Ok, vielä yksi kommentti.

Kaikki "onnistumisen edellytykset" keinotekoisissa akvaarioisamme ovat teknisiä; tavalla tai toisella. Kysyisin seuraavasti: kuinka moni on tietoisesti yrittänyt ja onnistunut viljelemään vaikka taistelukaloja tästäkin isoosta aqua webin porukasta, poikasesta aikuisiin yksilöihin. (tässä en tarkoittaa 1-5 tai 20 poikasta joka on selvinnyt kasvitiheikössä).
Uskon tietäväni vastauksen.

Koska akvaarioharrastuksemme yksi päätavoitteesta on juuri tutustuminen eri lajeihiin ja lajien viljelyn meidään on joskus käytetävää joitakin niksejä, koska ilman sitä on vain kymmeniä samanlaisia kysymyksiä ja copy/paste vastauksia forumit täynä, ja paljon vähemmän omia faktoja, jotka perustuu todellisin kokemuksiin.

[rain-]

Kysyisin seuraavasti: kuinka moni on tietoisesti yrittänyt ja onnistunut viljelemään vaikka taistelukaloja tästäkin isoosta aqua webin porukasta, poikasesta aikuisiin yksilöihin. (tässä en tarkoittaa 1-5 tai 20 poikasta joka on selvinnyt kasvitiheikössä).
Uskon tietäväni vastauksen.

Aika monikin käsittääkseni. Minä olen kasvatellut niitä jokusen vuoden.

Taistelukala on niin helppo kasvatettava, että se onnistuu silmät kiinni päällänsä seisoen, joten miksipä täällä ei olisi myös muillakin kuin sinulla kokemuksia taistelukalojen kasvattamisesta

[Kata]

Kris, kuinka monta tastelukala on selvinnyt akvaariossasi aikuiseeksi?



Ok, vielä yksi kommentti.

Kaikki "onnistumisen edellytykset" keinotekoisissa akvaarioisamme ovat teknisiä; tavalla tai toisella. Kysyisin seuraavasti: kuinka moni on tietoisesti yrittänyt ja onnistunut viljelemään vaikka taistelukaloja tästäkin isoosta aqua webin porukasta, poikasesta aikuisiin yksilöihin. (tässä en tarkoittaa 1-5 tai 20 poikasta joka on selvinnyt kasvitiheikössä).
Uskon tietäväni vastauksen.

öö.. mikä on vikana 20 poikasessa jotka ovat selvinneet kasvitiheikössä? Minusta se kuulostaa aika luonnolliselta tapahtumalta. Harvemmin luonnossa niin turvallista on, että juuri tuon enempää hengissä säilyy yhdestä kudusta.

Toisekseen. Miksi ihmeessä pitäisi viljellä niin kovasti niitä taistelukaloja? Mihin te viljelijät niitä laitatte? Pääkaupunkiseudulla on vain kaksi akvaarioliikettä, joihin minä suostuisin eläviä kaloja antamaan. Eivätkä hekään niin loputtomiin halua.

[Kris]

Kris, kuinka monta tastelukala on selvinnyt akvaariossasi aikuiseeksi?

Eihän siitä ollut kysymys, vaan kutemisesta

Viimeisten kahden vuoden aikana olen kasvattanut vain yhden kokonaisen poikueen aikuisiksi. Kaikkiaan luovutusikään kasvoi noin 50-60 poikasta. Yhden kuolleen pienen poikasen poimin suodattimesta, muita kuolleita en nähnyt (mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä olisi ollut).

Muut kudut ovat (onneksi) menneet parempiin suihin, eli joko seura-akvaarion muut kalat tai taistoaltaan kotilot ovat ne hotkineet. Tarkoituksella en ole pyrkinyt niitä kudettamaan niin että tulisi poikasia.

[Leba]

Kysyisin seuraavasti: kuinka moni on tietoisesti yrittänyt ja onnistunut viljelemään vaikka taistelukaloja tästäkin isoosta aqua webin porukasta, poikasesta aikuisiin yksilöihin. (tässä en tarkoittaa 1-5 tai 20 poikasta joka on selvinnyt kasvitiheikössä).
Uskon tietäväni vastauksen.

Aika monikin käsittääkseni. Minä olen kasvatellut niitä jokusen vuoden.

Taistelukala on niin helppo kasvatettava, että se onnistuu silmät kiinni päällänsä seisoen, joten miksipä täällä ei olisi myös muillakin kuin sinulla kokemuksia taistelukalojen kasvattamisesta

Ihanaa, että löytyykin viljelijöitä vaikka harvakseen.
Olen vai saannut sellaisen, ehkäpä väärän kuvaan tässä kuukausien varrella, kun ei kerran näkynyt kauheasti tuloksellisia vastauksia.

Yleensä vastauksesta tulee selville: "niin minullakin on kutenut se ja se kala jo useita kertoja seuraakvassa". Koskaan ei selviä, mitä sitten eteenpäin. Kasvatus, ruokinta etc. Tai kuten aikaisemmin mainitsiin tulos on muutama poikanen puoli-vahingossa.
Jos muutaman sadan kappalen mätimunasta jää 1-5 poikasta se on vähemmän kuin mitä luonnossakin selviä. Sitä minä en kutsuisi tietoiseksi viljelytulokseeksi.

Tarkoitus ei ollut loukata ketään, eikä pröystäillä, vain kertoa faktoja.

anteeks, vaan.

[Leba]

Kris, kuinka monta tastelukala on selvinnyt akvaariossasi aikuiseeksi?

Eihän siitä ollut kysymys, vaan kutemisesta

Viimeisten kahden vuoden aikana olen kasvattanut vain yhden kokonaisen poikueen aikuisiksi. Kaikkiaan luovutusikään kasvoi noin 50-60 poikasta. Yhden kuolleen pienen poikasen poimin suodattimesta, muita kuolleita en nähnyt (mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö niitä olisi ollut).

Muut kudut ovat (onneksi) menneet parempiin suihin, eli joko seura-akvaarion muut kalat tai taistoaltaan kotilot ovat ne hotkineet. Tarkoituksella en ole pyrkinyt niitä kudettamaan niin että tulisi poikasia.

Hei Kris ja muut,

Tässä teemassa kysytään taistelukalojen viljelystä.
Ehkä, joku tosissaan yrittää ja halua ikioman poikkuen kasvattaa itse, nähdää poikasten kehitys ja eliinkaari . Pointi on siinä. Minä vain kirjoitiin pari idea. Ei, kukaan puhunut tässä mistään kaupallisesta tehoviljelystä.

[Kris]

Tässä teemassa kysytään taistelukalojen viljelystä.
Ehkä, joku tosissaan yrittää ja halua ikioman poikkuen kasvattaa itse, nähdää poikasten kehitys ja eliinkaari . Pointi on siinä. Minä vain kirjoitiin pari idea. Ei, kukaan puhunut tässä mistään kaupallisesta tehoviljelystä.

No siksihän minäkin tähän reagoin. Eli jos joku haluaa pienimuotoisesti saada taistelukalat lisääntymään, ei siihen välttämättä kovin kummoisia erikoistemppuja vaadita. Jos olot ovat hyvät (=riittävän lämmintä ja rauhallista vettä ja riittävästi pintakasvillisuutta), ne kutevat ainakin minun kokemukseni mukaan aika helposti. Jos haluaa kasvattaa poikasia, pitää tietty sitten häiriköt (=yleensä muut kalat) minimoida.

[Kimbela]

Aloittelin tuota taistelukalojen lisääntymisprojektia keskiviikkona ja aioin vähentää hiukka vettä altaasta (luettuani ohjeita), mutta kalatpa olivat kuteneet jo! Eilen illalla naaras lähti takaisin seura-akvaarioon lihomaan ja ukko vahtii "kupliaan" tarkkaan.
Hommasin digikameran viikonlopuksi, ottaakseni kuvia mm. naaraan raidoista, mutta meni jo!
Likoeläimet ovat jo tulilla ja pitäisi varmaan laittaa artemiatkin tulille.
Mätimunia ei ole kovin paljoa (max 50).