Päivää!
Onko kenelläkään kokemusta juorujen pitämisestä kasvisuodattimessa? Jos, niin mitä? Luulisin, että ainakin kasvaisivat nopeasti...
Teemu
Juorut kasvisuodattimessa
Valvoja: Moderaattorit
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Varmasti loistava valinta, jos vain saa tarpeeksi valoa. Ja siis nimenomaan auringonvaloa, kasvivaloissa on juorun kohdalla ongelmana ainakin lämpö. Juorun oksat palavat herkästi. Kokeile ihmeessä!
Toinen kokeilemisen arvoinen (ja juorun kanssa varmasti tasavertainen ravinnesyöppö) kasvi, on rönsylilja. Samoin rajoittein, kuin juorukin.
T: Mari
Toinen kokeilemisen arvoinen (ja juorun kanssa varmasti tasavertainen ravinnesyöppö) kasvi, on rönsylilja. Samoin rajoittein, kuin juorukin.
T: Mari
Pidän itse HAS:n kokouksessa 19.2. esitelmän kokeilemistani kasvisuodatintyypeistä ja myös kasveista.Alla pieni ote mitä olen kokeillut ja mitä kannattaa kokeilla-esitelmän kirjoittaminen vielä kesken.....tulee pian kiire.Juorut mätänevät herkästi varrestaan jos ovat jatkuvasti vedessä.Kokeile ihmeessä.
"Kokeilemisen arvoisia ja suositeltavia kasveja eri tyypeistä:
a)
Suomalaiset ranta-ja suokasvit
Järviruoko
Järvikaisla
Järvikorte
Kurjenmiekka
Vehka
Vesikuusi
Leveäosmankäämi
Sammaleet
Saniaiset
b)
Tropiikin sademetsäkasvit(yleiset huonekasvit)
Peikonlehti
Noidankämmen
Kultaköynös
Sädekaisla
Rönsylilja
Malaganvehka
Riisi
Papyrus-kaisla
Saniaiset
Bambut
c)
Mangrovepuut-ja kasvit(murtovesi/merivesi)
Internetin kautta saa tietoja ja kasvatusohjeita. Siemeniä postitetaan ostajille.
d)
kuivan seudun huonekasvit
läpivirtaussuodattimessa
Kaktukset
Mehikasvit
Matit ja Maijat
e)
Akvaariokasvit
Limaskat
Vesihyasintti
Pistia
Vesisaniainen
f)
Pehmeävesi-lähes suurin osa
Kovavesi-
Asparagukset
Kaktukset
Mangrovet
Mehikasvit
Muratti
Kasvien valinta on riippuvaista siitä minkälaisella vedenläpäisyperiaatteella suodatussysteemi on rakennettu. Jos kasvit ovat jatkuvasti puolillaan seisovassa vedessä, niin ehdottomasti suoalueiden kasvit ovat parhaita. Kun suodatus rakennetaan ylhäältä alas tulevalla vedenvirtauksella, niin massan väliin jää paljon enemmän ilmaa ja silloin juurenkaulan tai varren mätänemisvaara on vähäisempi. Tällaisessa mallissa voi kasvattaa suurimman osan huonekasveista ja sademetsäkasveista (matit ja maijat).Akvaarion veden kovuus vaikutta myös kasvien valintaan."
Catfish blues
"Kokeilemisen arvoisia ja suositeltavia kasveja eri tyypeistä:
a)
Suomalaiset ranta-ja suokasvit
Järviruoko
Järvikaisla
Järvikorte
Kurjenmiekka
Vehka
Vesikuusi
Leveäosmankäämi
Sammaleet
Saniaiset
b)
Tropiikin sademetsäkasvit(yleiset huonekasvit)
Peikonlehti
Noidankämmen
Kultaköynös
Sädekaisla
Rönsylilja
Malaganvehka
Riisi
Papyrus-kaisla
Saniaiset
Bambut
c)
Mangrovepuut-ja kasvit(murtovesi/merivesi)
Internetin kautta saa tietoja ja kasvatusohjeita. Siemeniä postitetaan ostajille.
d)
kuivan seudun huonekasvit
läpivirtaussuodattimessa
Kaktukset
Mehikasvit
Matit ja Maijat
e)
Akvaariokasvit
Limaskat
Vesihyasintti
Pistia
Vesisaniainen
f)
Pehmeävesi-lähes suurin osa
Kovavesi-
Asparagukset
Kaktukset
Mangrovet
Mehikasvit
Muratti
Kasvien valinta on riippuvaista siitä minkälaisella vedenläpäisyperiaatteella suodatussysteemi on rakennettu. Jos kasvit ovat jatkuvasti puolillaan seisovassa vedessä, niin ehdottomasti suoalueiden kasvit ovat parhaita. Kun suodatus rakennetaan ylhäältä alas tulevalla vedenvirtauksella, niin massan väliin jää paljon enemmän ilmaa ja silloin juurenkaulan tai varren mätänemisvaara on vähäisempi. Tällaisessa mallissa voi kasvattaa suurimman osan huonekasveista ja sademetsäkasveista (matit ja maijat).Akvaarion veden kovuus vaikutta myös kasvien valintaan."
Catfish blues
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Tsot tsot! Nyt et ole kyllä ottanut huomioon muutamia kasvien perustarpeita...
Jos kasvien toiveita lämpötilan ja ilmankosteuden suhteen ei huomioida, saa onnellinen akvaristi nopeasti kutsumattomia vieraita kasvisuodattimeensa. Kasvien vastustuskyvyn heiketessä (epäsopiva kasvuympäristö -> stressi -> vastustuskyvyn heikentyminen), pääsevät kaikenmaailman tuholaiset iskemään niihin. Villakilpikirvojen, punkkien yms. hävittäminen kasvisuodattimesta on varsin kökköä puuhaa (olen kokeillut), eikä tuloksista ole takeita, kun myrkkyjä ei voi käyttää. Ja kun olosuhteita ei korjata, iskevät tuholaiset ennenpitkää uudestaan.
--------------
Jos ne istuttaa multineen, niin juu. Minä tarkoitin pistokkaita, jotka juurrutetaan suoraan suodattimeen.
T: Mari
Ongelmia tulee varmasti pidemmän päälle lämpötilavaatimusten kanssa. Suomalaiset kasvit viihtyvät huomattavasti viileämmässä, kuin normaali asuinhuoneen lämpötila.Suomalaiset ranta-ja suokasvit
Osa ihan ok. Osan kanssa ongelmaksi muodostuu herkästi liian kuiva huoneilma.Tropiikin sademetsäkasvit(yleiset huonekasvit)
Unohtaisin kokonaan. Mangrovesta minulla ei ole kokemusta, mutta muratin kanssa tulee lämpötilaongelmia (tykkää viileästä) ja kaktukset ja mehikasvit kasvavat sen verran hitaasti, että niistä tuskin on vastaavaa hyötyä ravinteiden kuluttajina.Kaktukset
Mangrovet
Mehikasvit
Muratti
Jos kasvien toiveita lämpötilan ja ilmankosteuden suhteen ei huomioida, saa onnellinen akvaristi nopeasti kutsumattomia vieraita kasvisuodattimeensa. Kasvien vastustuskyvyn heiketessä (epäsopiva kasvuympäristö -> stressi -> vastustuskyvyn heikentyminen), pääsevät kaikenmaailman tuholaiset iskemään niihin. Villakilpikirvojen, punkkien yms. hävittäminen kasvisuodattimesta on varsin kökköä puuhaa (olen kokeillut), eikä tuloksista ole takeita, kun myrkkyjä ei voi käyttää. Ja kun olosuhteita ei korjata, iskevät tuholaiset ennenpitkää uudestaan.
--------------
Juorut mätänevät herkästi varrestaan jos ovat jatkuvasti vedessä
Jos ne istuttaa multineen, niin juu. Minä tarkoitin pistokkaita, jotka juurrutetaan suoraan suodattimeen.
T: Mari
Kasveja kokeilessa ei aina kannata miettiä liian pitkälle mikä tarvitsee mitä vaan rohkeasti vain kokeilemaan.
Kurjenmiekka kasvoi aivan valtoimenaan omassa systemissäni.Istutin yucca-palmun suoraan veteen ja hyvin kasvoi-se mehikasveista.
Kaktukset kasvavat erittäin hyvin vesiviljelyssä.Kasvikirja käteen ja tutkimaan vain niitä erillaisia tapoja hoitaa kasvejaan myös kodin sisätiloissa ikkunalaudalla.
Suomalaiset kasvit ränsistyvät syksyn kuluessa mutta juurakko säilyy kyllä elävänä. Kasvisuodattimen voi myös rakentaa parvekkeelle olevaan akvaarioon kesäksi ja kasvatella suomalaisia kaloja ja kasveja siellä.
Kasvithan ovat akvaarion päällä ja kosteutta riittää aivan kylliksi.Kaikki on riipuvaista minkälaisen suodattimen rakentaa.
Perushuonekasvien kasvatuksessa olevat käytänteet sopivat tähänkin.Sumutinpulloon vettä ja astianpesuainetta.Suihkuta lehtien alapinnat niin johan lähtee.Jos pelkää aineen joutumista akvaarioveteen niin pyhkii rätillä ja aineella lehdet.
Kurjenmiekka kasvoi aivan valtoimenaan omassa systemissäni.Istutin yucca-palmun suoraan veteen ja hyvin kasvoi-se mehikasveista.
Kaktukset kasvavat erittäin hyvin vesiviljelyssä.Kasvikirja käteen ja tutkimaan vain niitä erillaisia tapoja hoitaa kasvejaan myös kodin sisätiloissa ikkunalaudalla.
Suomalaiset kasvit ränsistyvät syksyn kuluessa mutta juurakko säilyy kyllä elävänä. Kasvisuodattimen voi myös rakentaa parvekkeelle olevaan akvaarioon kesäksi ja kasvatella suomalaisia kaloja ja kasveja siellä.
Osan kanssa ongelmaksi muodostuu herkästi liian kuiva huoneilma.
Kasvithan ovat akvaarion päällä ja kosteutta riittää aivan kylliksi.Kaikki on riipuvaista minkälaisen suodattimen rakentaa.
Villakilpikirvojen, punkkien yms. hävittäminen kasvisuodattimesta on varsin kökköä puuhaa (olen kokeillut), eikä tuloksista ole takeita, kun myrkkyjä ei voi käyttää. Ja kun olosuhteita ei korjata, iskevät tuholaiset ennenpitkää uudestaan.
Perushuonekasvien kasvatuksessa olevat käytänteet sopivat tähänkin.Sumutinpulloon vettä ja astianpesuainetta.Suihkuta lehtien alapinnat niin johan lähtee.Jos pelkää aineen joutumista akvaarioveteen niin pyhkii rätillä ja aineella lehdet.
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Vähän niinkuin osa ihmisistä tekee kalojenkin kanssa... Joo, onhan se eri asia. Mutta jos ei ota kasvien tarpeita huomioon, kerää itselleen äkkiä paljon ongelmia. Hyvässä lykyssä sitä saa tuholaiset tartutettua kaikkiin kodin viherkasveihin ja esim. kilpikirvojen hävitys koko asunnosta ei ole ihan pikkujuttu.Kasveja kokeilessa ei aina kannata miettiä liian pitkälle mikä tarvitsee mitä vaan rohkeasti vain kokeilemaan.
On palmulilja...Istutin yucca-palmun suoraan veteen ja hyvin kasvoi-se mehikasveista.
Juu, mutta kun kasvisuodattimen idea on saada sieltä vedestä pois ylimääräisiä typpiyhdisteitä, niin ei ole mielekästä käyttää hidaskasvuisia kasveja.Kaktukset kasvavat erittäin hyvin vesiviljelyssä.
Kasvikirja käteen ja tutkimaan vain niitä erillaisia tapoja hoitaa kasvejaan myös kodin sisätiloissa ikkunalaudalla
Kiitoksia vaan kovasti vinkistä... Joitakin tapoja on jo tutuksi tullutkin, tässä kuutisen vuotta viherkasvien huollon parissa työskennelleenä.
Ei riitä. Meillä on kotona reilut 3000 litraa vettä n. sadan neliön kämpässä, eikä siltikään kosteus riitä kaikille huonekasveille. Ei riittänyt esim. sädekaislalle, jota kokeilin kasvisuodattimessa. Ja oma ongelmansa voi tulla siitäkin, jos saa esim. suosittelemasi papyruskaislan viihtymään. Kenen kasvisuodattimessa on tilaa pari metriä korkealle kasville. (Tai riisi jne.)Kasvithan ovat akvaarion päällä ja kosteutta riittää aivan kylliksi.Kaikki on riipuvaista minkälaisen suodattimen rakentaa
Huh huh! Mäntysuopaa tai Tolua voisi kenties käyttää, mutta että astianpesuainetta? Ja itse en kyllä uskaltaisi altaan vieressä/päällä sumutella. Pyyhkiminen toimii isolehtisillä kasveilla, mutta jonkun muratin lehtien pyyhkiminen (heihäkasveista puhumattakaan) voi olla kyllä kökköä hommaa, varsinkin, kun joidenkin tuholaisten kohdalla yksi käsittely ei riitä. Esim. punkkien kohdalla joudut pyyhiskelemään lehtiä parin - kolmen päivän välein vähintään viikon verran, että pääset kaikista eroon. Ja kuten jo sanottua, jos olosuhteet ovat väärät tuholaisongelma uusii ja uusii ja uusii...Perushuonekasvien kasvatuksessa olevat käytänteet sopivat tähänkin.Sumutinpulloon vettä ja astianpesuainetta.Suihkuta lehtien alapinnat niin johan lähtee.Jos pelkää aineen joutumista akvaarioveteen niin pyhkii rätillä ja aineella lehdet.
T: Mari
Kuuluu agaave-kasveihin ja on liljoille läheistä sukua. Oma erehdykseni oli väittää sitä mehikasveihin kuuluvaksi.On palmulilja...
Kaktukset kasvavat jo yhden vuoden aikana vesiviljelyssä todella paljon. Pienistä muutaman sentin mittaisista palleroista ne moninkertaistavat kokonsa. Omat kokeilut ja ehdotelmat on ajateltu lähinnä erillisten akvaariobiotooppien pohjalta ja erillaisten sisustusmieltymysten pohjalta.Eri lajeja kannattaa kokeilla ja useita mahdollisuuksia on joita ei aina välttämättä ajattele.Kosteus on yleensä pahaksi kaktuksille, jotka ssavat helposti sienitartuntoja.Juu, muttakun kasvisuodattimen idea on saada sieltä vedestä pois ylimääräisiä typpiyhdisteitä, niin ei ole mielekästä käyttää hidaskasvuisia kasveja.
Kysymys oli sopivista kasveista ja kasvaahan itselläni oleva jättipeikonlehti kymmeniä metrejä pitkäksi ja valtavaksi köynökseksi.Ostin viime viikolla Papyrus-kasvin(Cyperys papyrus) ja tiedän sen potentiaalisen koon.Kalojen kasvaessa akvaariossa liian suuriksi usein akvaristin hyvä keino on ostaa suurempi akvaario.Sama toimii kasveillakin tai sitten karsii ja leikkaa niitä tarpeeksi.Kasvisuodattimella ei ole onneksi määriteltyä kokoa.Ja oma ongelmansa voi tulla siitäkin, jos saa esim. suosittelemasi papyruskaislan viihtymään. Kenen kasvisuodattimessa on tilaa pari metriä korkealle kasville. (Tai riisi jne.)
Tavallinen Fairy sekoitettuna veteen ei tee akvaariolle mitään.Oma sekoitussuhteeni on ollut n 1l vettä ja ehkä teelusikallinen astianpesuainetta.Ei nyt kuitenkaan mitään konetiskiainetta.Tottakai yritän suihkutella kasveille eikä tarkoituksellisesti altaaseen.Pari pisara saattaa mennä veteen jos huonosti käy.Akvaarionkansilasit auttavat jos ne omistaa tässä ongelmassa.Huh huh! Mäntysuopaa tai Tolua voisi kenties käyttää, mutta että astianpesuainetta? Ja itse en kyllä uskaltaisi altaan vieressä/päällä sumutella.
Kasvisuodattimia pystyy tehdä ja räätälöimäään aivan mielensä mukaisesti.Yhtään tehdasvalmisteista en ole ikinä kohdannut.Itselläni on kokemusta neljästä eri mallisesta ja niissä olen kokeillut erillaisia veden virtaamismuotoja.Tänä kesänä aion aloittaa parvekkeella kokeilut parvekekasvien ja suomalaisten suo-ja rantakasvien kanssa. Loppuisi parvekekasvien kasteluongelmat kerrallaan.Minkälainen oma viritelmäsi on ollut kooltaan ja toimintaperiaatteeltaan?
Omia kuvia esittelen sitten ensi viikolla kokouksessa ja mielestäni on hyvä että joku muukin on kokeillut näitä juttuja koska kasvisuodattimet ovat tehokkaita(?) ja tuovat vehreyttä akvaario ympärille.Oulun akvaarioseuran jäsenet pitivät vielä peri vuotta sitten kasvisuodattimia ja alla olevassa linkissä on muutamia kuvia heidän viritelmistä.
http://personal.inet.fi/koti/daniel.fis ... nkuvat.htm
-
Holstedt
- Advanced Member
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 13:35, 14.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Salo
Luin vähän tuota kirjoitteluasi ja täytyy tunnustaa, että kerrankin on äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Itsekin olen aiheeseen perehtynyt sen verran, että harkitsin vakavasti tyrkyttää kirjoittamaani kasvisuodatin-juttua seuraavaan seuran lehteen tai akvaariomaailmaan, mutta sinähän tuot näköjään asiaan niin paljon uusia ulottuvuuksia ja radikaalisti omia tietojani vastaan sotivia ajatuksia, että täytyy harkita uudelleen kun oikein esitelmöitjästason kaverista kyse. Mistä tämä kaikki tietosi oikein kumpuaa?Pidän itse HAS:n kokouksessa 19.2. esitelmän kokeilemistani kasvisuodatintyypeistä ja myös kasveista.Alla pieni ote mitä olen...
-Holzig-
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Taitaa alkaa kuulostaa inttämiseltä mutta...
quote:Kaktukset kasvavat jo yhden vuoden aikana vesiviljelyssä todella paljon
Hidaskasvuisia ne silti ovat verrattuna esim. rönsyliljaan.
(vrt. miekkakasvi / vedensuosikki)
quote:Kysymys oli sopivista kasveista ja kasvaahan itselläni oleva jättipeikonlehti kymmeniä metrejä pitkäksi ja valtavaksi köynökseksi.Ostin viime viikolla Papyrus-kasvin(Cyperys papyrus) ja tiedän sen potentiaalisen koon.Kalojen kasvaessa akvaariossa liian suuriksi usein akvaristin hyvä keino on ostaa suurempi akvaario.Sama toimii kasveillakin tai sitten karsii ja leikkaa niitä tarpeeksi.Kasvisuodattimella ei ole onneksi määriteltyä kokoa.
Peikonlehden voi katkaista ja latvan istuttaa uudelleen. Katkaistu varsi
taas haaroo katkaisukohdastaan, eikä kasvin kasvulle ole tästä karsimisesta haittaa.
Papyruskaisla taas ei katkomisesta nauti, joten sen karsimista voi harrastaa
lähinnä leveyssuunnassa (poistamalla osan versoista). Saattaapi katto tulla
vastaan...
quote:Tavallinen Fairy sekoitettuna veteen ei tee akvaariolle mitään
Tätä kyllä epäilen edelleen.
quote:Minkälainen oma viritelmäsi on ollut kooltaan ja toimintaperiaatteeltaan?
Pitkulainen lasilaatikko, sijoitettuna altaan yläpuolelle seinälle.
Yritän luonnostella tähän viivapiirrustusta...
| | |)<- vesi sisään ulkosuodattimen
| 3 | 2 | 1 | suihkuputkesta
|_______|________________|
||
|| <- läpivienti, josta vesi valuu takaisin akvaarioon
Eli osastot 1 ja 2 ovat täynnä lecasoraa, johon kasvit on istutettu.
Vesi tuodaan sisään suodattimeen osaston 1 reunan yli ulkosuodattimen
suihkuputken avulla (virtaus on säädetty hiljaiselle hanojen ja toisen,
akvaariossa olevan suihkuputken avulla.
Osastot on erotettu toisistaan lasiseinillä kuvan osoittamalla tavalla.
Osastosta 1 vesi siirtyy osastoon 2 lasiseinän alta. Osastoon 3 taas
lasiseinän ylitse ylivuotona, josta valuu läpiviennin kautta takaisin
akvaarioon.
Osastossa 3 on minulla yksi isohko saviruukku, jossa kasvaa jasmiini.
Lecasoraan istutettuna on nukkumattia (villakilpikirvavaara), rönsyliljaa,
hopeaköynnöstä, amppelipeikonlehteä ja aasinkorvaa. Kasveja on nyt
vähänlaisesti tuholaisepidemian takia, mutta kunhan tilanne rauhoittuu,
lajeja tullee lisää.
Toivottavasti kuvauksesta saa selkoa.
T: Mari
quote:Kaktukset kasvavat jo yhden vuoden aikana vesiviljelyssä todella paljon
Hidaskasvuisia ne silti ovat verrattuna esim. rönsyliljaan.
(vrt. miekkakasvi / vedensuosikki)
quote:Kysymys oli sopivista kasveista ja kasvaahan itselläni oleva jättipeikonlehti kymmeniä metrejä pitkäksi ja valtavaksi köynökseksi.Ostin viime viikolla Papyrus-kasvin(Cyperys papyrus) ja tiedän sen potentiaalisen koon.Kalojen kasvaessa akvaariossa liian suuriksi usein akvaristin hyvä keino on ostaa suurempi akvaario.Sama toimii kasveillakin tai sitten karsii ja leikkaa niitä tarpeeksi.Kasvisuodattimella ei ole onneksi määriteltyä kokoa.
Peikonlehden voi katkaista ja latvan istuttaa uudelleen. Katkaistu varsi
taas haaroo katkaisukohdastaan, eikä kasvin kasvulle ole tästä karsimisesta haittaa.
Papyruskaisla taas ei katkomisesta nauti, joten sen karsimista voi harrastaa
lähinnä leveyssuunnassa (poistamalla osan versoista). Saattaapi katto tulla
vastaan...
quote:Tavallinen Fairy sekoitettuna veteen ei tee akvaariolle mitään
Tätä kyllä epäilen edelleen.
quote:Minkälainen oma viritelmäsi on ollut kooltaan ja toimintaperiaatteeltaan?
Pitkulainen lasilaatikko, sijoitettuna altaan yläpuolelle seinälle.
Yritän luonnostella tähän viivapiirrustusta...
| | |)<- vesi sisään ulkosuodattimen
| 3 | 2 | 1 | suihkuputkesta
|_______|________________|
||
|| <- läpivienti, josta vesi valuu takaisin akvaarioon
Eli osastot 1 ja 2 ovat täynnä lecasoraa, johon kasvit on istutettu.
Vesi tuodaan sisään suodattimeen osaston 1 reunan yli ulkosuodattimen
suihkuputken avulla (virtaus on säädetty hiljaiselle hanojen ja toisen,
akvaariossa olevan suihkuputken avulla.
Osastot on erotettu toisistaan lasiseinillä kuvan osoittamalla tavalla.
Osastosta 1 vesi siirtyy osastoon 2 lasiseinän alta. Osastoon 3 taas
lasiseinän ylitse ylivuotona, josta valuu läpiviennin kautta takaisin
akvaarioon.
Osastossa 3 on minulla yksi isohko saviruukku, jossa kasvaa jasmiini.
Lecasoraan istutettuna on nukkumattia (villakilpikirvavaara), rönsyliljaa,
hopeaköynnöstä, amppelipeikonlehteä ja aasinkorvaa. Kasveja on nyt
vähänlaisesti tuholaisepidemian takia, mutta kunhan tilanne rauhoittuu,
lajeja tullee lisää.
Toivottavasti kuvauksesta saa selkoa.
T: Mari
quote: Toivottavasti kuvauksesta saa selkoa.
Kuvaus oli aivan mainio-kiitos siitä
quote: Luin vähän tuota kirjoitteluasi ja täytyy tunnustaa, että kerrankin on äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Itsekin olen aiheeseen perehtynyt sen verran, että harkitsin vakavasti tyrkyttää kirjoittamaani kasvisuodatin-juttua seuraavaan seuran lehteen tai akvaariomaailmaan, mutta sinähän tuot näköjään asiaan niin paljon uusia ulottuvuuksia ja radikaalisti omia tietojani vastaan sotivia ajatuksia, että täytyy harkita uudelleen kun oikein esitelmöitjästason kaverista kyse. Mistä tämä kaikki tietosi oikein kumpuaa?
Aikuisena tulee vain joskus väläyksittäin hyviä lapsenomaisia hetkiä tai Pelle Pelottoman innostusta keksiä jotain omaa.Kasvisuodattimista ei ole tietääkseni kirjoitettu pidemmälti missään foorumissa-ei lehdissä/kirjoissa tai netissä. Ideoita kannattaa tuoda esille jotta muutkin saisivat ahaa-elämyksiä ja kokeilisivat jotain uutta.Tiedot ja mutut tulevat huonekasviharrastuksesta ja kiinostuksesta rakentaa akvaariosta jonkinlainen "luonnonmukainen" kokonaisuus.Ehkä paludaario seuraavaksi?
Esitelmöitsijän tai asiantuntijan viittaa en suostu kantamaan.En ole esimerkiksi jaksanut tutkia kuinka paljon kasvisuodattimet hyödyntävät kalojen tuottamasta moskasta ja mikä on todellinen vaikutus vesikemiaan.
Harrastus on lähtenyt halusta yhdistää huonekasvit ja akvaariot kokonaisuudeksi.Tuo suomalaisten kasvien käyttö jää suurimmaksi osaksi tämän tulevan kesän uudeksi projekiksi.
Tässähän kannattaisi meidän kolmen yhdistää tietomme/kokemuksemme yhdeksi kokonaisuudeksi ja tehdä niistä moniosainen juttusarja akvaariomaailmalehteen-vai mitä Holzig ja Mari??
Catfish blues
Kuvaus oli aivan mainio-kiitos siitä
quote: Luin vähän tuota kirjoitteluasi ja täytyy tunnustaa, että kerrankin on äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Itsekin olen aiheeseen perehtynyt sen verran, että harkitsin vakavasti tyrkyttää kirjoittamaani kasvisuodatin-juttua seuraavaan seuran lehteen tai akvaariomaailmaan, mutta sinähän tuot näköjään asiaan niin paljon uusia ulottuvuuksia ja radikaalisti omia tietojani vastaan sotivia ajatuksia, että täytyy harkita uudelleen kun oikein esitelmöitjästason kaverista kyse. Mistä tämä kaikki tietosi oikein kumpuaa?
Aikuisena tulee vain joskus väläyksittäin hyviä lapsenomaisia hetkiä tai Pelle Pelottoman innostusta keksiä jotain omaa.Kasvisuodattimista ei ole tietääkseni kirjoitettu pidemmälti missään foorumissa-ei lehdissä/kirjoissa tai netissä. Ideoita kannattaa tuoda esille jotta muutkin saisivat ahaa-elämyksiä ja kokeilisivat jotain uutta.Tiedot ja mutut tulevat huonekasviharrastuksesta ja kiinostuksesta rakentaa akvaariosta jonkinlainen "luonnonmukainen" kokonaisuus.Ehkä paludaario seuraavaksi?
Esitelmöitsijän tai asiantuntijan viittaa en suostu kantamaan.En ole esimerkiksi jaksanut tutkia kuinka paljon kasvisuodattimet hyödyntävät kalojen tuottamasta moskasta ja mikä on todellinen vaikutus vesikemiaan.
Harrastus on lähtenyt halusta yhdistää huonekasvit ja akvaariot kokonaisuudeksi.Tuo suomalaisten kasvien käyttö jää suurimmaksi osaksi tämän tulevan kesän uudeksi projekiksi.
Tässähän kannattaisi meidän kolmen yhdistää tietomme/kokemuksemme yhdeksi kokonaisuudeksi ja tehdä niistä moniosainen juttusarja akvaariomaailmalehteen-vai mitä Holzig ja Mari??
Catfish blues
Itse olen käyttänyt ns kasvisuodatinta vielä helppohoitoisempana eli ilman täyteainetta juuret suoraan vedessä. Tällöin tietenkin normaali ulkosuodatin/sisäsuodatin tekniikka tarvitaan, mutta nitraatit pysyvät kurissa. Vedenvaihdot toki silti tarpeen entiseen tapaan mutta paljon tuo helpottaa kasvien syödessä kuona-aineita.
Juuret voi ottaa somisteeksi. Esim vehkat koko akvaarion leveydelle. Lista sentin pari irti akvaarion reunaprofiilista. Tähän rakoon kasvit kiinnitettyinä ja peitelasit tuon listan varaan.
Jos juuret häiritsevät ne voi kahlita ruukkuihin tai putkiin. Esim peikolehdet minulla on akvaarion päissä ruukuissa vesirajassa. Ne roikkuvat katosta narulla ja samoin on tuettu kasvitkin ( yli metriset ). Itse ruukut ovat mallissani katseilta suojassa.
Mahtavintahan tämä olisi avoakvaariossa - mutta omani on sen verran pienessä huoneessa etten kosteuden tähden tohdi. Mutta kerronpa visioni.
Akvaarion takayläreunassa tuo mainitsemani lista. Nyt mielellään huomaamaton vaikkapa lasinen.
Koko akvaarion leveydeltä kasveja tuossa raossa. Juuret virtauksessa heilumassa ( ei sitten siedä plecoja - tiedättehän ) koko horisontin leveydellä. Viherlehtiä kaartumassa veteenkin.Valaistus monimetallilampuin jotka jonkin verran akvaarion ja kasvien yläpuolella. lltavalaistus vaijerihalogeenein niiden kasvilampuilla. Vaikutelma kuin joen törmä varjoineen ja juurineen. Taustana vielä korkkikaarnaa lasin takana. Ehkä hieman vallisnerioita sekaisin juurien kanssa tehostamassa vaikutusta akvaarion reunoilla. Jos akvaario on vielä kehyksetön - jatkaa kavit sitä vesirajasta luonnollisesti. Ei ruukkuja, ei mitään ylimääräistä - vain hyvin kätketyt ulkosuodattimien suuttimet. Täydellistä. Niin - ja tietenkin hyvin hieno hiekka pohjalla ja poikittaisia uppopuita.
Juuret voi ottaa somisteeksi. Esim vehkat koko akvaarion leveydelle. Lista sentin pari irti akvaarion reunaprofiilista. Tähän rakoon kasvit kiinnitettyinä ja peitelasit tuon listan varaan.
Jos juuret häiritsevät ne voi kahlita ruukkuihin tai putkiin. Esim peikolehdet minulla on akvaarion päissä ruukuissa vesirajassa. Ne roikkuvat katosta narulla ja samoin on tuettu kasvitkin ( yli metriset ). Itse ruukut ovat mallissani katseilta suojassa.
Mahtavintahan tämä olisi avoakvaariossa - mutta omani on sen verran pienessä huoneessa etten kosteuden tähden tohdi. Mutta kerronpa visioni.
Akvaarion takayläreunassa tuo mainitsemani lista. Nyt mielellään huomaamaton vaikkapa lasinen.
Koko akvaarion leveydeltä kasveja tuossa raossa. Juuret virtauksessa heilumassa ( ei sitten siedä plecoja - tiedättehän ) koko horisontin leveydellä. Viherlehtiä kaartumassa veteenkin.Valaistus monimetallilampuin jotka jonkin verran akvaarion ja kasvien yläpuolella. lltavalaistus vaijerihalogeenein niiden kasvilampuilla. Vaikutelma kuin joen törmä varjoineen ja juurineen. Taustana vielä korkkikaarnaa lasin takana. Ehkä hieman vallisnerioita sekaisin juurien kanssa tehostamassa vaikutusta akvaarion reunoilla. Jos akvaario on vielä kehyksetön - jatkaa kavit sitä vesirajasta luonnollisesti. Ei ruukkuja, ei mitään ylimääräistä - vain hyvin kätketyt ulkosuodattimien suuttimet. Täydellistä. Niin - ja tietenkin hyvin hieno hiekka pohjalla ja poikittaisia uppopuita.
quote:
Pidän itse HAS:n kokouksessa 19.2. esitelmän kokeilemistani kasvisuodatintyypeistä ja myös kasveista.
Esitelmäsi oli hyvä ja innostava pikakatsaus aiheeseen! Tekninen puoli ja kasvisuodatintyypit tuli käytyä kattavasti läpi.
Jokunen asia jäi kuitenkin kaivertamaan tiedonjanoista mieltäni. Ensiksikin se, että et ollut kaivanut dataa hökötyksen suodatustehosta, tai eri kasvilajien vaikutuksesta tuohon tehoon. Suodatinhan se on kasvisuodatinkin
. Nimenomaan nitraattipitoisuudet ennen kasvisuodatinta ja "suodatuskasvien" kasvun käyntiinlähtemisen jälkeen olisivat olleet kiinnostavaa kuultavaa.
Lisäksi olisin kaivannut lisätietoja siitä, kuinka kasviakvaarion ja kasvisuodattimen yhteiselo toimii (tai miksi se ei toimi. Kuinka paljon lannoitteita kuluu enemmän, vaikuttaako kasvisuodatin hiilidioksidin määrään jne.
Suodattimen mitoitus altaan kokoon ja kansoitukseen nähden olisi sekin ollut kiintoisa aihe spekulointiin... Olen jostakin lukenut legendan, jossa iso kasvisuodatin toimi niin hyvin, että runsaskaan kalasto ei tuottanut tarpeeksi typpeä pitämään yllä kunnon bakteerikantaa tavallisissa suodattimissa ja pohjassa. Kun kasvisuodatin heivattiin, altaan tasapaino heitti hurjasti häränpyllyä -> hurjat ammoniakki- ja nitriittipiikit. Tähänhän ei nitraatin lisääminen esim. kaliumnitraattina auta, eikös kasvit joka tapauksessa ensin käytä nuo yksinkertaisemmat typet..?
Tuosta huonekasvi- ja akvaarioharrastuksen yhdistämisestä kasvisuodattimen avulla tuli juttua paljonkin, mikä on toki hyvin mielenkiintoinen teema. Olenpa minäkin jonkinsortin kasvikompleksista haaveillut jonkun sekunnin, kunnes mieleeni on tullut tuo meillä vaikuttava kollimafia... Nuo kasvisuodattimeen parhaiten sopivat kasvit kun taitavat olla melkein kaikki myrkyllisiä. Limaskasuodattimen voisi toki rakentaa, mutta sellainen ei varmaankaan mikään joka kodin koristus ole...
Lista niistä kasvivaihtoehdoistakin taisi olla kasattu enemmän huonekasviteemaa kuin suodatusajatusta mukaillen. En millään voi uskoa, että hyvinkään kasvava kaktus imisi ravinteita kuten esim. ystävämme limaska.
Joka tapauksessa, kiitos hyvästä esitelmästä! Alkoi taas kiinnostaa, siksi jatkokysymyksiäkin nyt sinkoilee.
--------------------
quote:
Itse olen käyttänyt ns kasvisuodatinta vielä helppohoitoisempana eli ilman täyteainetta juuret suoraan vedessä.
Mites nuo kasvinsyöjäkalat, esim. kaikkea nakertavat nuoret partamonnit suhtautuvat myrkyllisten kasvien juuriin?
t. Kati
Pidän itse HAS:n kokouksessa 19.2. esitelmän kokeilemistani kasvisuodatintyypeistä ja myös kasveista.
Esitelmäsi oli hyvä ja innostava pikakatsaus aiheeseen! Tekninen puoli ja kasvisuodatintyypit tuli käytyä kattavasti läpi.
Jokunen asia jäi kuitenkin kaivertamaan tiedonjanoista mieltäni. Ensiksikin se, että et ollut kaivanut dataa hökötyksen suodatustehosta, tai eri kasvilajien vaikutuksesta tuohon tehoon. Suodatinhan se on kasvisuodatinkin
. Nimenomaan nitraattipitoisuudet ennen kasvisuodatinta ja "suodatuskasvien" kasvun käyntiinlähtemisen jälkeen olisivat olleet kiinnostavaa kuultavaa. Lisäksi olisin kaivannut lisätietoja siitä, kuinka kasviakvaarion ja kasvisuodattimen yhteiselo toimii (tai miksi se ei toimi
. Kuinka paljon lannoitteita kuluu enemmän, vaikuttaako kasvisuodatin hiilidioksidin määrään jne.Suodattimen mitoitus altaan kokoon ja kansoitukseen nähden olisi sekin ollut kiintoisa aihe spekulointiin... Olen jostakin lukenut legendan, jossa iso kasvisuodatin toimi niin hyvin, että runsaskaan kalasto ei tuottanut tarpeeksi typpeä pitämään yllä kunnon bakteerikantaa tavallisissa suodattimissa ja pohjassa. Kun kasvisuodatin heivattiin, altaan tasapaino heitti hurjasti häränpyllyä -> hurjat ammoniakki- ja nitriittipiikit. Tähänhän ei nitraatin lisääminen esim. kaliumnitraattina auta, eikös kasvit joka tapauksessa ensin käytä nuo yksinkertaisemmat typet..?
Tuosta huonekasvi- ja akvaarioharrastuksen yhdistämisestä kasvisuodattimen avulla tuli juttua paljonkin, mikä on toki hyvin mielenkiintoinen teema. Olenpa minäkin jonkinsortin kasvikompleksista haaveillut jonkun sekunnin, kunnes mieleeni on tullut tuo meillä vaikuttava kollimafia... Nuo kasvisuodattimeen parhaiten sopivat kasvit kun taitavat olla melkein kaikki myrkyllisiä. Limaskasuodattimen voisi toki rakentaa, mutta sellainen ei varmaankaan mikään joka kodin koristus ole
... Lista niistä kasvivaihtoehdoistakin taisi olla kasattu enemmän huonekasviteemaa kuin suodatusajatusta mukaillen. En millään voi uskoa, että hyvinkään kasvava kaktus imisi ravinteita kuten esim. ystävämme limaska.
Joka tapauksessa, kiitos hyvästä esitelmästä! Alkoi taas kiinnostaa, siksi jatkokysymyksiäkin nyt sinkoilee
.--------------------
quote:
Itse olen käyttänyt ns kasvisuodatinta vielä helppohoitoisempana eli ilman täyteainetta juuret suoraan vedessä.
Mites nuo kasvinsyöjäkalat, esim. kaikkea nakertavat nuoret partamonnit suhtautuvat myrkyllisten kasvien juuriin?
t. Kati
-
Maisu
- Elite Member
- Viestit: 5469
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Tähän on olemassa helppo ja esteettinenkin ratkaisu: kasvin juuret asetetaan taistelukaloille valmistettuun läpinäkyvään, väliseinillä osiin jaettavaan boksiin jonka saa muistaakseni imukupeilla lasiin kiinni. Korostettakoon nyt vielä että taistelukaloja noihin bokseihin ei todellakaan tule laittaa.
--------------------
Mika, näyt piilottaneen mailiosoitteesi täältä enkä nyt löydä sitä tähän hätään muualtakaan; laitatko minulle mailin maisu@iki.fi .
ObAkvaariona kerrottakoon aiheen ohi kaikille HAS:n kokouksessa olleille että kyllä se saunavihta mahtui akvaariooni. Juuria tosin oli turhan runsaasti.
-maisu-
--------------------
Mika, näyt piilottaneen mailiosoitteesi täältä enkä nyt löydä sitä tähän hätään muualtakaan; laitatko minulle mailin maisu@iki.fi .
ObAkvaariona kerrottakoon aiheen ohi kaikille HAS:n kokouksessa olleille että kyllä se saunavihta mahtui akvaariooni. Juuria tosin oli turhan runsaasti.
-maisu-
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
quote:Ensiksikin se, että et ollut kaivanut dataa hökötyksen suodatustehosta, tai eri kasvilajien vaikutuksesta tuohon tehoon. Suodatinhan se on kasvisuodatinkin . Nimenomaan nitraattipitoisuudet ennen kasvisuodatinta ja "suodatuskasvien" kasvun käyntiinlähtemisen jälkeen olisivat olleet kiinnostavaa kuultavaa.
Valmista tieoa ei ole mistään saatavilla ja ainoa mutu tuntuma mistä mainitsin oli kasvien selkeästi suurempi kasvutahti kuin puhtaassa vesijohtovedessä.
quote:Suodattimen mitoitus altaan kokoon ja kansoitukseen nähden olisi sekin ollut kiintoisa aihe spekulointiin...
Onko olemassa liian suurta suodatinta akvaarioon?-mitä suurempi sitä parempi.
quote: Tuosta huonekasvi- ja akvaarioharrastuksen yhdistämisestä kasvisuodattimen avulla tuli juttua paljonkin, mikä on toki hyvin mielenkiintoinen teema. Olenpa minäkin jonkinsortin kasvikompleksista haaveillut jonkun sekunnin, kunnes mieleeni on tullut tuo meillä vaikuttava kollimafia... Nuo kasvisuodattimeen parhaiten sopivat kasvit kun taitavat olla melkein kaikki myrkyllisiä. Limaskasuodattimen voisi toki rakentaa, mutta sellainen ei varmaankaan mikään joka kodin koristus ole...
Lista niistä kasvivaihtoehdoistakin taisi olla kasattu enemmän huonekasviteemaa kuin suodatusajatusta mukaillen. En millään voi uskoa, että hyvinkään kasvava kaktus imisi ravinteita kuten esim. ystävämme limaska.
Rönsyliljat ja kultaköynökset eivät ole tietääkseni myrkyllisiä.Peikonlehti on myös myrkytön.Suokasvit(esim.vehkat) ovat nopeakasvuisia ja käyttävät tehokkaasti kasvuunsa kuona-aineet.Akvaariokasveista suurin osa kasvaa tropiikissa puoliksi veden pinnan yläpuolella ja limaska ei silloin ole ainoa vaihtoehto vaan miekkakasveista löytyy varmasti hyviä lajikkeita.
quote:isäksi olisin kaivannut lisätietoja siitä, kuinka kasviakvaarion ja kasvisuodattimen yhteiselo toimii (tai miksi se ei toimi. Kuinka paljon lannoitteita kuluu enemmän, vaikuttaako kasvisuodatin hiilidioksidin määrään jne.
Itselläni ei ole vesikasveja akvaariossa, joten tuostä yhdistelmästä minulla ei ole kokemuksia ollenkaan.Mari varmaan tieää siitä enemmän.
Catfish blues
. Nimenomaan nitraattipitoisuudet ennen kasvisuodatinta ja "suodatuskasvien" kasvun käyntiinlähtemisen jälkeen olisivat olleet kiinnostavaa kuultavaa. Valmista tieoa ei ole mistään saatavilla ja ainoa mutu tuntuma mistä mainitsin oli kasvien selkeästi suurempi kasvutahti kuin puhtaassa vesijohtovedessä.
quote:Suodattimen mitoitus altaan kokoon ja kansoitukseen nähden olisi sekin ollut kiintoisa aihe spekulointiin...
Onko olemassa liian suurta suodatinta akvaarioon?-mitä suurempi sitä parempi.
quote: Tuosta huonekasvi- ja akvaarioharrastuksen yhdistämisestä kasvisuodattimen avulla tuli juttua paljonkin, mikä on toki hyvin mielenkiintoinen teema. Olenpa minäkin jonkinsortin kasvikompleksista haaveillut jonkun sekunnin, kunnes mieleeni on tullut tuo meillä vaikuttava kollimafia... Nuo kasvisuodattimeen parhaiten sopivat kasvit kun taitavat olla melkein kaikki myrkyllisiä. Limaskasuodattimen voisi toki rakentaa, mutta sellainen ei varmaankaan mikään joka kodin koristus ole
...Lista niistä kasvivaihtoehdoistakin taisi olla kasattu enemmän huonekasviteemaa kuin suodatusajatusta mukaillen. En millään voi uskoa, että hyvinkään kasvava kaktus imisi ravinteita kuten esim. ystävämme limaska.
Rönsyliljat ja kultaköynökset eivät ole tietääkseni myrkyllisiä.Peikonlehti on myös myrkytön.Suokasvit(esim.vehkat) ovat nopeakasvuisia ja käyttävät tehokkaasti kasvuunsa kuona-aineet.Akvaariokasveista suurin osa kasvaa tropiikissa puoliksi veden pinnan yläpuolella ja limaska ei silloin ole ainoa vaihtoehto vaan miekkakasveista löytyy varmasti hyviä lajikkeita.
quote:isäksi olisin kaivannut lisätietoja siitä, kuinka kasviakvaarion ja kasvisuodattimen yhteiselo toimii (tai miksi se ei toimi
. Kuinka paljon lannoitteita kuluu enemmän, vaikuttaako kasvisuodatin hiilidioksidin määrään jne. Itselläni ei ole vesikasveja akvaariossa, joten tuostä yhdistelmästä minulla ei ole kokemuksia ollenkaan.Mari varmaan tieää siitä enemmän.
Catfish blues
quote:
Valmista tieoa ei ole mistään saatavilla ja ainoa mutu tuntuma mistä mainitsin oli kasvien selkeästi suurempi kasvutahti kuin puhtaassa vesijohtovedessä.
Etkö ikinä sattunut mittailemaan nitraattia ennen kasvisuodatinta? Jälkeen-mittauksiahan voi ottaa vieläkin, olettaen että "kalamassa" on pysynyt about samana.
quote:
Onko olemassa liian suurta suodatinta akvaarioon?-mitä suurempi sitä parempi.
No, esitin esimerkin altaasta, jossa iso kasvisuodatin hoiti kaiken biologisen suodattamisen, jolloin tavalliset suodattimet pyörivät enemmän tai vähemmän tyhjän panttina. En tiedä haluaisinko akvaarioni olevan täysin kasvisuodattimen varassa, tai toisinpäin, haluaisinko pitää tavallisia, kalliita suodattimia pyörimässä turhaan.
quote:
Rönsyliljat ja kultaköynökset eivät ole tietääkseni myrkyllisiä.Peikonlehti on myös myrkytön.
Onks tosi? Peikonlehti ainakin kilisyttää sisäistä varoituskelloani... Mari..?
quote:
Suokasvit(esim.vehkat) ovat nopeakasvuisia ja käyttävät tehokkaasti kasvuunsa kuona-aineet.
Vehkat on ymmärtääkseni hyvin myrkyllisiä, joten se niistä. Mielessäni kummittelee se tarina (tosi vai ei, sitä en tiedä) pentukissasta, joka oli popsinut isäntäväen poissaollessa vähän kirjovehkaa, ja lopetettiin vielä samana päivänä parantumattomasti kaikki ruuvinsa pudottaneena.
quote:
Akvaariokasveista suurin osa kasvaa tropiikissa puoliksi veden pinnan yläpuolella ja limaska ei silloin ole ainoa vaihtoehto vaan miekkakasveista löytyy varmasti hyviä lajikkeita.
Mjoo, mutta eihän miekkakasvien kasvu- ja ravinteidenimemispotentiaali ole lainkaan samaa luokkaa kuin limaskan. Jos siis sitä suodatuspuolta ajattelee. Limaskasuodatinta täytyisi tosin karsia aika usein, tuo kun ei kasva kuin pintaa pitkin (sanoisinko onneksi
. Kauneus kyllä puoltaa miekkakasvisuodatinta .
t. Kati, joka on ilmiselvästi menettänyt unirytminsä. Syytettäköön siitä vaikka flunssaa ja olympialaista jääkiekkoa.
Valmista tieoa ei ole mistään saatavilla ja ainoa mutu tuntuma mistä mainitsin oli kasvien selkeästi suurempi kasvutahti kuin puhtaassa vesijohtovedessä.
Etkö ikinä sattunut mittailemaan nitraattia ennen kasvisuodatinta? Jälkeen-mittauksiahan voi ottaa vieläkin, olettaen että "kalamassa" on pysynyt about samana.
quote:
Onko olemassa liian suurta suodatinta akvaarioon?-mitä suurempi sitä parempi.
No, esitin esimerkin altaasta, jossa iso kasvisuodatin hoiti kaiken biologisen suodattamisen, jolloin tavalliset suodattimet pyörivät enemmän tai vähemmän tyhjän panttina. En tiedä haluaisinko akvaarioni olevan täysin kasvisuodattimen varassa, tai toisinpäin, haluaisinko pitää tavallisia, kalliita suodattimia pyörimässä turhaan.
quote:
Rönsyliljat ja kultaköynökset eivät ole tietääkseni myrkyllisiä.Peikonlehti on myös myrkytön.
Onks tosi? Peikonlehti ainakin kilisyttää sisäistä varoituskelloani... Mari..?
quote:
Suokasvit(esim.vehkat) ovat nopeakasvuisia ja käyttävät tehokkaasti kasvuunsa kuona-aineet.
Vehkat on ymmärtääkseni hyvin myrkyllisiä, joten se niistä. Mielessäni kummittelee se tarina (tosi vai ei, sitä en tiedä) pentukissasta, joka oli popsinut isäntäväen poissaollessa vähän kirjovehkaa, ja lopetettiin vielä samana päivänä parantumattomasti kaikki ruuvinsa pudottaneena.
quote:
Akvaariokasveista suurin osa kasvaa tropiikissa puoliksi veden pinnan yläpuolella ja limaska ei silloin ole ainoa vaihtoehto vaan miekkakasveista löytyy varmasti hyviä lajikkeita.
Mjoo, mutta eihän miekkakasvien kasvu- ja ravinteidenimemispotentiaali ole lainkaan samaa luokkaa kuin limaskan. Jos siis sitä suodatuspuolta ajattelee. Limaskasuodatinta täytyisi tosin karsia aika usein, tuo kun ei kasva kuin pintaa pitkin (sanoisinko onneksi
. Kauneus kyllä puoltaa miekkakasvisuodatinta .t. Kati, joka on ilmiselvästi menettänyt unirytminsä. Syytettäköön siitä vaikka flunssaa ja olympialaista jääkiekkoa.
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Peikonlehti on myrkyllinen. Samoin on kultaköynnös (joka muuten kuuluu
vehkoihin). Vehkat taas ovat järjestään myrkkykamaa. Rönsylilja ei
tainnut olla (en muista ).
Yllättävän monet huonekasveista ovat myrkyllisiä. Osoitteesta: http://www.helsinki.fi/~unummela/poisonouplants.htm löytyy varsin
kattava luettelo ihmisille (ja kissoille!) myrkyllisistä lajeista.
Heikolta näyttää Katin suodattimen kannalta...
------------------
Äh, aina jotain unohtuu...
Noista vesikasveista sen verran, että vaikka miekkakasvit kasvavat varsin
hyvin vedestä ylös, niin nuo ilmalehdet ovat erittäin hanakoita saamaan
villakilpikirvaa. Samoin monet muutkin akvaariosta ylös kasvaneet rehut
ovat hankkineet kutsumattomia vieraita.
Itselläni oli siiaminvesitähdikkiä kasvisuodattimessa ja se voi hienosti,
kukkikin, kunnes punkit ja villakilpikirvat lannistivat sen totaalisesti.
Yannan altaasta metrin ylös kasvanutta vesiasteria katselin kateellisena
siihen asti, kunnes sekin jouduttiin pilkkomaan ja upottamaan samaisten
villapaitojen takia.
T: Mari
vehkoihin). Vehkat taas ovat järjestään myrkkykamaa. Rönsylilja ei
tainnut olla (en muista ).
Yllättävän monet huonekasveista ovat myrkyllisiä. Osoitteesta: http://www.helsinki.fi/~unummela/poisonouplants.htm löytyy varsin
kattava luettelo ihmisille (ja kissoille!) myrkyllisistä lajeista.
Heikolta näyttää Katin suodattimen kannalta...
------------------
Äh, aina jotain unohtuu...
Noista vesikasveista sen verran, että vaikka miekkakasvit kasvavat varsin
hyvin vedestä ylös, niin nuo ilmalehdet ovat erittäin hanakoita saamaan
villakilpikirvaa. Samoin monet muutkin akvaariosta ylös kasvaneet rehut
ovat hankkineet kutsumattomia vieraita.
Itselläni oli siiaminvesitähdikkiä kasvisuodattimessa ja se voi hienosti,
kukkikin, kunnes punkit ja villakilpikirvat lannistivat sen totaalisesti.
Yannan altaasta metrin ylös kasvanutta vesiasteria katselin kateellisena
siihen asti, kunnes sekin jouduttiin pilkkomaan ja upottamaan samaisten
villapaitojen takia.
T: Mari
quote:
Peikonlehti on myrkyllinen. Samoin on kultaköynnös (joka muuten kuuluu
vehkoihin). Vehkat taas ovat järjestään myrkkykamaa. Rönsylilja ei
tainnut olla (en muista ).
Minä kysyin internetiltä tuosta rönsyliljasta (tietellisellä nimellä (Clorophytum comosum) löytyi jokunen linkki). Tämän mukaan se ei ole myrkyllinen: http://wellness.ucdavis.edu/safety_info ... ants2.html
t. Kati
Peikonlehti on myrkyllinen. Samoin on kultaköynnös (joka muuten kuuluu
vehkoihin). Vehkat taas ovat järjestään myrkkykamaa. Rönsylilja ei
tainnut olla (en muista ).
Minä kysyin internetiltä tuosta rönsyliljasta (tietellisellä nimellä (Clorophytum comosum) löytyi jokunen linkki). Tämän mukaan se ei ole myrkyllinen: http://wellness.ucdavis.edu/safety_info ... ants2.html
t. Kati
quote:Sumutinpulloon vettä ja astianpesuainetta.Suihkuta lehtien alapinnat niin johan lähtee.Jos pelkää aineen joutumista akvaarioveteen niin pyhkii rätillä ja aineella lehdet.quote:
Huh huh! Mäntysuopaa tai Tolua voisi kenties käyttää, mutta että astianpesuainetta?
Ja itse en kyllä uskaltaisi altaan vieressä/päällä sumutella.
Tämä nyt vain sivuaa aihetta, mutta noista tuholaisistentorjuntalitkuista: itse olen käyttänyt litkua, jossa veteen on sekoitettu fairyn lisäksi myös kasvisöljyä. On toiminut erittäin hyvin. Ikkunoita vasten ei vain kannata suihkutella! (Enkä sitä kyllä akvaarioonkaan ruikkisi.) Sekoitussuhdetta en ulkoa muista, mutta resepti on peräisin kirjasta "How To Grow Clean Air". Voin tarkistaa kotiin päästyäni, jos jotakuta kiinnostaa. Kirja on kyllä käännetty suomeksikin, käännöksen nimeä en vaan muista.
There is a very fine line between 'hobby' and 'mental illness'.
Huh huh! Mäntysuopaa tai Tolua voisi kenties käyttää, mutta että astianpesuainetta?
Ja itse en kyllä uskaltaisi altaan vieressä/päällä sumutella.
Tämä nyt vain sivuaa aihetta, mutta noista tuholaisistentorjuntalitkuista: itse olen käyttänyt litkua, jossa veteen on sekoitettu fairyn lisäksi myös kasvisöljyä. On toiminut erittäin hyvin. Ikkunoita vasten ei vain kannata suihkutella! (Enkä sitä kyllä akvaarioonkaan ruikkisi.) Sekoitussuhdetta en ulkoa muista, mutta resepti on peräisin kirjasta "How To Grow Clean Air". Voin tarkistaa kotiin päästyäni, jos jotakuta kiinnostaa. Kirja on kyllä käännetty suomeksikin, käännöksen nimeä en vaan muista.
There is a very fine line between 'hobby' and 'mental illness'.
Minua varmaan tarkoitit...
No, joo olisin tietysti voinut kirjoittaa Googleen tai johonkin muuhun hakukoneeseen "kasvisuodatin" ja katsoa mitä se tuo tullessaan, mutta laiska kun olen... No, ei nyt kuitenkaan. Ajattelin vaan, että jos joku ystävällisesti voisi minua valaista muutenkin, kun sanomalla, että etsi tietosi itse. Ei kai auta muu, kuin etsiä!
Kyseessä on siis valutussuodatin? Olisitte heti sanoneet...
No, joo olisin tietysti voinut kirjoittaa Googleen tai johonkin muuhun hakukoneeseen "kasvisuodatin" ja katsoa mitä se tuo tullessaan, mutta laiska kun olen... No, ei nyt kuitenkaan. Ajattelin vaan, että jos joku ystävällisesti voisi minua valaista muutenkin, kun sanomalla, että etsi tietosi itse. Ei kai auta muu, kuin etsiä!
Kyseessä on siis valutussuodatin? Olisitte heti sanoneet...