Ihan mielenkiinnosta kyselen miten eroavat meri- ja makeavesiakvaariot?
Myynti-ilmoituksissa on maininta merivesiakvaariosta, muttei juurikaan mainita makeavesiakvaariota, vaan pelkästään akvaario.
Onko ero tekniiikoissa? Vai onko jotenkin materiaaleissa eroa tms?
Mitä eroa meri- ja makeavesiakvaarioilla?
Valvoja: Moderaattorit
No miulle tulee ekana mieleen, että jos myydään pelkkää allasta, niin merivesiakvaariossa ei koskaan ole kehyksiä, alumiinilistoja. Suolainen vesi syövyttää ne, ja veteen liukenee kaikkea mitä ei pidä liueta.
Tekniikassa on iso ero, joista löytyy tietoa tuolta merivesipuolta. Kaikenlaisia vaahdottimia yms. Mutta viisaammat vastatkoon lisää.
Tekniikassa on iso ero, joista löytyy tietoa tuolta merivesipuolta. Kaikenlaisia vaahdottimia yms. Mutta viisaammat vastatkoon lisää.
Elämä on sitä mitä meille tapahtuu silloin kun teemme muita suunnitelmia.
-Thomas La Manee-
-Thomas La Manee-
Lyhyt opastus merivesiakvaarioon
Akvaariolajeja löytyy muutama ns. pääluokka:
a) Riutta-akvaario:
- Riutta-akvaario jossa pehmytkoralleja
- Riutta-akvaario jossa kivikoralleja (sekä osaksi myös pehmytkoralleja)
b) Kala-akvaario
Jos rakennetaan pehmytkoralliakvaario, valaistuksena voi olla pienehköt monimetallivalaisimet tai loisteputkivalaisimet (n.250 W). Kivikoralleja kasvattaessa valon tarve on huomattavasti suurempi ja siksipä silloin käytetään vain monimetallivalaisimia. Valontarve riippuu altaan koosta – iso allas tarvitsee tietysti enemmän valaisimia kuin pieni.
Kummassakin tapauksessa akvaariossa on tietysti kaloja, kotiloita, merisiilejä, simpukoita yms.
Pelkkää kala-akvaariota ei juuri suosita koska kalat ovat vain hyvin pieni osa merien elämästä.
Suositeltava akvaariokoko on luokkaa 400 l ja siitä ylöspäin ehkä 1000l asti. Minimi koko on yleensä 200 litran mutta suosiota ovat alkaneet kasvattaa myös ns. nanoriutatkin.
Suosituin altaan muoto on suorakaide. Käytössä on myös muita muotoja kuten kulma-akvaario ja suorakaide josta etunurkat on viistetty.
Isommissa altaissa kannattaa kasvattaa mieluimmin leveyttä kuin pituutta koska vesi latistaa näkymää leveys (syvyys) suunnassa. Altaan korkeus saisi olla luokkaa 60-70 cm. Akvaariona käytetään kokolasiallasta ilman alumiinilistoja. Listoista saattaa liueta haitallisia aineita meriveteen.
Riutta-akvaarioissa käytetään usein myös ala-allasta ja mahdollisesti ns. refugiumia. Ala-altaan tarkoituksena on toimia vesimassan lisääjänä ja siellä myös ovat tekniset laitteet piilossa koska ala-allas ei ole näkyvillä vaan sijaitsee joko akvaarion jalustassa tai kokonaan erillisessä tilassa (esim. akvaarion taakse jäävän seinän takana olevassa tilassa (kylpyhuone yms.). Refugium on allas jossa kasvatetaan makroleviä jotka ’imevät’ itseensä akvaariovedessä olevia rehevöittäviä ravinteita. Refugium ei ole välttämätön jos akvaario ei ole kansoitettu täyteen. Äärikuormitettu akvaario on huolellista hoitoa vaativa komistus.
Riutta-akvaarion toimintaperiaate on seuraava.
Akvaarion pohjalle laitetaan noin 10 cm paksuinen korallihiekkakerros. Hiekan päälle sijoitetaan korallikiviä (ns. elävää kiveä) jolloin saadaan aikaan näkymä ’koralliriutasta’. Tämä korallikivi on irrotettu oikeasta riutasta ja sitä kutsutaan eläväksi kiveksi siksi, että siinä asustaa mieletön määrä erilaisia eläimiä (matoja, rapuja, katkoja, bakteereita yms) jotka sitten myös siirtyvät akvaarion pohjalla olevaan hiekkaan. Akvaarion toimiessa nämä kivet ja pohjahiekka toimivat elävänä (biologisena) suodattimena ja muodostavat pienoismaailman typpikiertoineen yms.
Kun akvaariossa on myös kaloja ja muita isompia otuksia – tämä biologinen suodatin ei kykene poistamaan kaikkea likaa koska akvaarion tilavuus on rajallinen ja erityisesti kalat likaavat vettä kovasti. Siksipä käytetään apuna valkuaisainevaahdotinta poistamaan kalojen ym. otusten jätökset sekä myös ruokinnasta ylijääneet ruoat.
Valaisimista saadaan valo matkimaan aurinkoa ja pumpuilla kierrätetään vettä joilla matkitaan vedenvirtausta riutalla.
Elävä kivi on pesty puhtaaksi merestä noston jälkeen koska sen pinnalla olevat levät, korallit yms . eliöstöt eivät kestäisi siirtoa kivien pinnalla kuolematta esim. Indonesiasta Suomeen. Siksipä kun riutta-akvaario perustetaan, näyttää se aluksi pelkältä kivikasalta. Sen annetaan ensin suorittaa ’käynnistyskierto’ johon kuuluu kivissä olevan kuolleesta eliöstöstä syntyvien nitraattien, nitriittien, ammoniakin ja ammoniumin muodostuminen ja poistuminen järjestelmästä. Tämä kestää noin 1-2 viikon verran ja sen jälkeen alkaa altaan vanheneminen joka kestää useita kuukausia.
Vanhenemisen aikana akvaario käy läpi erilaisia levävaiheita mutta tuona aikana sinne voidaan laittaa koralleja ja kaloja. Määrätyt eliöstöt vaativat hyvät ja vakaat olosuhteet ja siksipä ne laitetaan altaaseen vasta vanhentumisen päätyttyä. Esim. simpukka on tällainen yksilö jota ei suositella laitettavaksi alle 8 kk ikäiseen akvaarioon.
Veden virtaus on hyvin oleellinen osa riutan elämästä ja siksipä akvaarioon sijoitetaan kiertovesipumppuja jotka kierrättävät altaassa olevaa vettä. Kiertovauhti on luokkaa 20-40 kertaa altaan tilavuus. Pehmeiden korallien tapauksessa virtausnopeus voi olla pienempikin mutta kuitenkin ainakin luokkaa 10 altaan tilavuus.
Akvaarioon siis ostetaan koralleja kasvamaan. Niitä voidaan myös kasvattaa frakmenteista (pienistä korallipaloista) joita saadaan kavereilta. Frakmenteista kasvattaminen on verrattavissa kukkien kasvattamista pistokkaista – mutta korallit ovat eläimiä eivätkä kasveja.
Jos kasvatetaan paljon kivikoralleja, meriveteen on lisättävä runsaasti kalkkia jota kivikorallit tarvitsevat runkonsa kasvattamiseen. Tällöin tarvitaan kalkkiveden lisäystä joka voidaan suorittaa korvausveden mukana tai erillisellä kalkkireaktorilla (hiilihappopulloineen). Pienempää kalkkimäärää voidaan lisätä esim. BioCalcium muodossa jota myydään jauheena joka voidaan lisätä veteen.
Laitteet:
- Akvaario
- valkuaisainevaahdotin
- valot + kellokytkimet
- kiertovesipumput + ohjauslaitteet (kierrättämään vettä itse akvaariossa)
- kiertovesipumppu kierrättämään vettä pääaltaan ja ala-altaan välille
- lämmitin (lamput kyllä pitävät veden joskus liiankin lämpimänä mutta öisin lämpötila laskee alle 24ºC ja lämmitin kytkeytyy päälle).
- putkiosat
- vesitestit
- ominaispainimittari veden suolapitoisuuden mittaamiseksi
- erikoissuolaa meriveden valmistamiseksi
- mahdollinen kalkkivesireaktori tai kalkkireaktori
- puhdistusmagneetit lasien puhtaana pitämiseen
- erilaisia ruokia ja ’vitamiineja’
Esimerkkinä Markon, Tatun ja Alexin riutat.
http://www.saunalahti.fi/~haaga/
http://www.saunalahti.fi/~tatu/reef.html
http://www.aqua-web.org/ealex
Akvaariolajeja löytyy muutama ns. pääluokka:
a) Riutta-akvaario:
- Riutta-akvaario jossa pehmytkoralleja
- Riutta-akvaario jossa kivikoralleja (sekä osaksi myös pehmytkoralleja)
b) Kala-akvaario
Jos rakennetaan pehmytkoralliakvaario, valaistuksena voi olla pienehköt monimetallivalaisimet tai loisteputkivalaisimet (n.250 W). Kivikoralleja kasvattaessa valon tarve on huomattavasti suurempi ja siksipä silloin käytetään vain monimetallivalaisimia. Valontarve riippuu altaan koosta – iso allas tarvitsee tietysti enemmän valaisimia kuin pieni.
Kummassakin tapauksessa akvaariossa on tietysti kaloja, kotiloita, merisiilejä, simpukoita yms.
Pelkkää kala-akvaariota ei juuri suosita koska kalat ovat vain hyvin pieni osa merien elämästä.
Suositeltava akvaariokoko on luokkaa 400 l ja siitä ylöspäin ehkä 1000l asti. Minimi koko on yleensä 200 litran mutta suosiota ovat alkaneet kasvattaa myös ns. nanoriutatkin.
Suosituin altaan muoto on suorakaide. Käytössä on myös muita muotoja kuten kulma-akvaario ja suorakaide josta etunurkat on viistetty.
Isommissa altaissa kannattaa kasvattaa mieluimmin leveyttä kuin pituutta koska vesi latistaa näkymää leveys (syvyys) suunnassa. Altaan korkeus saisi olla luokkaa 60-70 cm. Akvaariona käytetään kokolasiallasta ilman alumiinilistoja. Listoista saattaa liueta haitallisia aineita meriveteen.
Riutta-akvaarioissa käytetään usein myös ala-allasta ja mahdollisesti ns. refugiumia. Ala-altaan tarkoituksena on toimia vesimassan lisääjänä ja siellä myös ovat tekniset laitteet piilossa koska ala-allas ei ole näkyvillä vaan sijaitsee joko akvaarion jalustassa tai kokonaan erillisessä tilassa (esim. akvaarion taakse jäävän seinän takana olevassa tilassa (kylpyhuone yms.). Refugium on allas jossa kasvatetaan makroleviä jotka ’imevät’ itseensä akvaariovedessä olevia rehevöittäviä ravinteita. Refugium ei ole välttämätön jos akvaario ei ole kansoitettu täyteen. Äärikuormitettu akvaario on huolellista hoitoa vaativa komistus.
Riutta-akvaarion toimintaperiaate on seuraava.
Akvaarion pohjalle laitetaan noin 10 cm paksuinen korallihiekkakerros. Hiekan päälle sijoitetaan korallikiviä (ns. elävää kiveä) jolloin saadaan aikaan näkymä ’koralliriutasta’. Tämä korallikivi on irrotettu oikeasta riutasta ja sitä kutsutaan eläväksi kiveksi siksi, että siinä asustaa mieletön määrä erilaisia eläimiä (matoja, rapuja, katkoja, bakteereita yms) jotka sitten myös siirtyvät akvaarion pohjalla olevaan hiekkaan. Akvaarion toimiessa nämä kivet ja pohjahiekka toimivat elävänä (biologisena) suodattimena ja muodostavat pienoismaailman typpikiertoineen yms.
Kun akvaariossa on myös kaloja ja muita isompia otuksia – tämä biologinen suodatin ei kykene poistamaan kaikkea likaa koska akvaarion tilavuus on rajallinen ja erityisesti kalat likaavat vettä kovasti. Siksipä käytetään apuna valkuaisainevaahdotinta poistamaan kalojen ym. otusten jätökset sekä myös ruokinnasta ylijääneet ruoat.
Valaisimista saadaan valo matkimaan aurinkoa ja pumpuilla kierrätetään vettä joilla matkitaan vedenvirtausta riutalla.
Elävä kivi on pesty puhtaaksi merestä noston jälkeen koska sen pinnalla olevat levät, korallit yms . eliöstöt eivät kestäisi siirtoa kivien pinnalla kuolematta esim. Indonesiasta Suomeen. Siksipä kun riutta-akvaario perustetaan, näyttää se aluksi pelkältä kivikasalta. Sen annetaan ensin suorittaa ’käynnistyskierto’ johon kuuluu kivissä olevan kuolleesta eliöstöstä syntyvien nitraattien, nitriittien, ammoniakin ja ammoniumin muodostuminen ja poistuminen järjestelmästä. Tämä kestää noin 1-2 viikon verran ja sen jälkeen alkaa altaan vanheneminen joka kestää useita kuukausia.
Vanhenemisen aikana akvaario käy läpi erilaisia levävaiheita mutta tuona aikana sinne voidaan laittaa koralleja ja kaloja. Määrätyt eliöstöt vaativat hyvät ja vakaat olosuhteet ja siksipä ne laitetaan altaaseen vasta vanhentumisen päätyttyä. Esim. simpukka on tällainen yksilö jota ei suositella laitettavaksi alle 8 kk ikäiseen akvaarioon.
Veden virtaus on hyvin oleellinen osa riutan elämästä ja siksipä akvaarioon sijoitetaan kiertovesipumppuja jotka kierrättävät altaassa olevaa vettä. Kiertovauhti on luokkaa 20-40 kertaa altaan tilavuus. Pehmeiden korallien tapauksessa virtausnopeus voi olla pienempikin mutta kuitenkin ainakin luokkaa 10 altaan tilavuus.
Akvaarioon siis ostetaan koralleja kasvamaan. Niitä voidaan myös kasvattaa frakmenteista (pienistä korallipaloista) joita saadaan kavereilta. Frakmenteista kasvattaminen on verrattavissa kukkien kasvattamista pistokkaista – mutta korallit ovat eläimiä eivätkä kasveja.
Jos kasvatetaan paljon kivikoralleja, meriveteen on lisättävä runsaasti kalkkia jota kivikorallit tarvitsevat runkonsa kasvattamiseen. Tällöin tarvitaan kalkkiveden lisäystä joka voidaan suorittaa korvausveden mukana tai erillisellä kalkkireaktorilla (hiilihappopulloineen). Pienempää kalkkimäärää voidaan lisätä esim. BioCalcium muodossa jota myydään jauheena joka voidaan lisätä veteen.
Laitteet:
- Akvaario
- valkuaisainevaahdotin
- valot + kellokytkimet
- kiertovesipumput + ohjauslaitteet (kierrättämään vettä itse akvaariossa)
- kiertovesipumppu kierrättämään vettä pääaltaan ja ala-altaan välille
- lämmitin (lamput kyllä pitävät veden joskus liiankin lämpimänä mutta öisin lämpötila laskee alle 24ºC ja lämmitin kytkeytyy päälle).
- putkiosat
- vesitestit
- ominaispainimittari veden suolapitoisuuden mittaamiseksi
- erikoissuolaa meriveden valmistamiseksi
- mahdollinen kalkkivesireaktori tai kalkkireaktori
- puhdistusmagneetit lasien puhtaana pitämiseen
- erilaisia ruokia ja ’vitamiineja’
Esimerkkinä Markon, Tatun ja Alexin riutat.
http://www.saunalahti.fi/~haaga/
http://www.saunalahti.fi/~tatu/reef.html
http://www.aqua-web.org/ealex
)Hieno ja valaiseva selvitys, Mikael. Kiitos!
Tämän pohjalta heräsi mielenkiinto tähän meriakvaarioon. Jos vaikka joskus sitten, kun rakennetaan omakotitalo, olisi mahdollisuus isompaan altaaseen. Tässä olisi nyt muutama vuosi aikaa suunnitella meriakvaa ja opetella makeavesiakvan tällä välin.
Täytyypä alkaa seuraamaan enemmän merivesipalstaakin, ja tutustua harrastajien akvaariosivuihin.
Tämän pohjalta heräsi mielenkiinto tähän meriakvaarioon. Jos vaikka joskus sitten, kun rakennetaan omakotitalo, olisi mahdollisuus isompaan altaaseen. Tässä olisi nyt muutama vuosi aikaa suunnitella meriakvaa ja opetella makeavesiakvan tällä välin.
Täytyypä alkaa seuraamaan enemmän merivesipalstaakin, ja tutustua harrastajien akvaariosivuihin.
Tosi hyvin ilmaistu!
Rupesi jo itsekin suunnittelemaan
Rupesi jo itsekin suunnittelemaan
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Hinta-arviokin ehkä, mutta tietty vertailu myös hoitorutiinien suhteen kiinnostaisi. Eli onko ruokinta, vesiarvojen seuraus ja puhtaanapito (ynnä muu) samanlaista kuin makeanveden puolella? Oma arvaukseni kaikiin kolmeen on, että ei, joten lisävaloa kiitos.
Kokeilinpa muuten lukea taas merivesipuolenkin viestiketjuja, yllättävän paljon enemmän niistä ymmärsi.
Kokeilinpa muuten lukea taas merivesipuolenkin viestiketjuja, yllättävän paljon enemmän niistä ymmärsi.
Itse en ole oikea henkilkö vastaamaan kun vertaillaan makeavesi- ja merivesiakvaarioiden hintaeroja perustettaessa sekä hoidossa koska aloitin harrastuksen suoraan riutta-akvaariolla. Täältä kyllä löytyy henkilöitä joilla on kokemuksia molemmista.
Hoitorutiineista voin kertoa sen verran, että säännöllinen ja hätiköimätön hoito on tärkeää. Kun allas on vanhentunut, sen pitäisi saada olla mahdollisimman 'rauhassa' kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa, että sinne ei työnnetä käsiä kuin silloin kuin on aivan tarpeellista. Korallien paikkoja ei juuri vaihdettaisi vain kuin silloin jos näkee, että jokin koralli on esim. liian pimeässä paikassa jne. Esim. pohjaa ei imuroida koskaan. Itse olen päässyt tuollaisen 2 kuukauden jaksoon, että olen vain puhdistanut lasit.
Tietysti on rutiineita joita on tehtävä säännöllisesti. Vaahdottajan keräilykuppi on tyhjennettävä viikottain. Korvausvesisäiliö on täytettävä käänteisosmoosivedellä tai muuten puhditetulla ja puhtaalla vedellä. Kalkkivesireaktoriin lisättävä kalsiunhydroksiidia. Veden kalkkipitoisuutta seurataan viikoittain Ca-testillä. Samoin pH, KH ja suolapitoisuuden testit tehdään säännöllisesti jotta akvaarion tila pysyisi vakaana.
Vedenvaihtojen määrästä on hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Jotkut vaihtavat 10% viikossa ja toiset saman verran kuukaudessa. Onpa arvossa pidettäviä guruja jotka sanovat 5-10% vaihdon riittävän vuodessa.
Itse ruokin kerran päivässä illalla mutta tämäkin riippuu tietysti mitä asukkeja akvaariosta löytyy. Jotkut vaativat ruokinnan ehkä aamulla ja illalla.
Muut varmaan voivat kertoa omista rutiineistaan tarkemmin. Yleisesti sanoisin, että riutta-akvaariota ei saa komeaksi vasta kuin noin 6-8 kk kuluttua käynnistämisestä ja kun vuosi on umpeutunut alkaa se olla loistossaan ja pysyy sellaisena pitkään 'järkevällä ja säännöllisen rauhallisella' hoidolla.
Noista linkeistä joita annoin, näkyy erittäin hyvin altaiden kehittyminen ja niiden komistuminen.
Hoitorutiineista voin kertoa sen verran, että säännöllinen ja hätiköimätön hoito on tärkeää. Kun allas on vanhentunut, sen pitäisi saada olla mahdollisimman 'rauhassa' kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa, että sinne ei työnnetä käsiä kuin silloin kuin on aivan tarpeellista. Korallien paikkoja ei juuri vaihdettaisi vain kuin silloin jos näkee, että jokin koralli on esim. liian pimeässä paikassa jne. Esim. pohjaa ei imuroida koskaan. Itse olen päässyt tuollaisen 2 kuukauden jaksoon, että olen vain puhdistanut lasit.
Tietysti on rutiineita joita on tehtävä säännöllisesti. Vaahdottajan keräilykuppi on tyhjennettävä viikottain. Korvausvesisäiliö on täytettävä käänteisosmoosivedellä tai muuten puhditetulla ja puhtaalla vedellä. Kalkkivesireaktoriin lisättävä kalsiunhydroksiidia. Veden kalkkipitoisuutta seurataan viikoittain Ca-testillä. Samoin pH, KH ja suolapitoisuuden testit tehdään säännöllisesti jotta akvaarion tila pysyisi vakaana.
Vedenvaihtojen määrästä on hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Jotkut vaihtavat 10% viikossa ja toiset saman verran kuukaudessa. Onpa arvossa pidettäviä guruja jotka sanovat 5-10% vaihdon riittävän vuodessa.
Itse ruokin kerran päivässä illalla mutta tämäkin riippuu tietysti mitä asukkeja akvaariosta löytyy. Jotkut vaativat ruokinnan ehkä aamulla ja illalla.
Muut varmaan voivat kertoa omista rutiineistaan tarkemmin. Yleisesti sanoisin, että riutta-akvaariota ei saa komeaksi vasta kuin noin 6-8 kk kuluttua käynnistämisestä ja kun vuosi on umpeutunut alkaa se olla loistossaan ja pysyy sellaisena pitkään 'järkevällä ja säännöllisen rauhallisella' hoidolla.
Noista linkeistä joita annoin, näkyy erittäin hyvin altaiden kehittyminen ja niiden komistuminen.