Hiekka vs. sora?

[Kheira]

Muutto lähestyy ja ajattelin vaihtaa iän ikuisen soran hiekaksi. Ajattelin tässä kysellä että kumpi olisi parempi. Tällä tarkoittaen onko jotenkin helppohoitoisempi ja kasveille viihtyisämpi. Niin... Ja tietysti kaloille (voisin sitten hankkia haluamiani Corydoras-monnisia).

Eli: Joko 12 v sorapohjaa riittää vai siirtyisinkö hiekkaan?

[Rääkky]

Soraa onnistuu sählärikin lappoamaan, mutta hiekan puhdistaminen vaatii vähän harjoitusta. Jos sontia ei puhdista hiekasta on se varsin suuri esteettinen haitta - sorassa ne edes piiloutuivat. Että laiskoille hiekkapohja ei toimi. Pieni tehokas sisäsuodatin auttaa kyllä sonnan poistossa.

Kasvien kannalta hirveää eroa ei ole. Hyvin hoidettuna hiekkapohjassakin kasvit kasvavat ja siihen on helppo istuttaa kasvit.

Hoito ei siis kovin paljoa kummoisempaa ole kuin sorassakaan. Päälikerrosten möyhiminen on tarpeen silloin tällöin.

Taitanee olla aikamoinen suuntaus, että jokainen vaihtaa jossain vaiheessa hiekkaan. Kyllä minä sinuakin suosittelisin jos hiemankin hinguttaa, sillä myöhempää siihen vaihtaminen on sitten hankalampaa

Tähän samaan hengenvetoon kehotan ottamaan selvää että putkistot kestävät näin talvisella hiekanpesun. Meidän vastavalmistuneessa paritalo-asunnossamme eivät kestä, putkistoratkaisut olivat niin ... öh... uudet - ainoa tapa avata ne hiekan kasauduttua jonnekkin talon alle on alipaineella.

Mainitsin ohimennen vuokraisännälle, joka onneksi on tuttu mies, että hiekkaa on vielä pesemättä ja sitten hän valaisi minua. Hävetti, sillä en voisi edes kuvitella tuollaista

[Mari Kurki]

Että laiskoille hiekkapohja ei toimi.

Eikun hiekkapohja on nimenomaan laiskan unelma! Kunnon suodatus ja kierteissarvikotiloita pohjalle, niin voit unohtaa pohjan imuroinnin melkein kokonaan.
Vettähän nyt joka tapauksessa joutuu vaihtamaan viikottain, oli pohja minkämoinen hyvänsä, mutta hiekkapohjan kanssa säästyy kuitenkin jatkuvalta möyhimiseltä.

[Rääkky]

Riippuu kalastosta. Nuoliaispohjalla on turha yrittää lykkäillä kierteissarvikoteloita.

Omassa altaassani ei riitä kyllä suodatin ja joudun viikottain ottamaan asiakseni runsaan siistimisen lapolla vaikka virallinen vedenvaihto on harvinaisempaa. Soralla tämä on tarpeetonta - lapota voi harvemmin ja silti pinta pysyy siistinä.

Toisessa altaassa taas on niin runsaasti kasvillisuutta että on pakko puhdistaa hiekan _pinta_ oikein kunnolla. Möyhimisen hoitavat piikkisilmät kyllä ja myös kierteissarvikotilot. Sorapohjaiset altaat on taas sellaisia että lappoamisen voi tehdä vedenvaihdon yhteydessä kyllä vain osittain.

Itse koen kuitenkin pohjanhoidon helpommaksi soralla. Enemmän sitä saa hiekan kanssa häslätä.

[Holstedt]

Omassa altaassani ei riitä kyllä suodatin ja joudun viikottain ottamaan asiakseni runsaan siistimisen lapolla vaikka virallinen vedenvaihto on harvinaisempaa. Soralla tämä on tarpeetonta - lapota voi harvemmin ja silti pinta pysyy siistinä.

Pinta pysyy siistinä? Kenties kuitenkin kannattaisi panostaa johonkin muuhun kuin siihen, että saa moskat pohjasoran sekaan piiloon.

Sorapohjaiset altaat on taas sellaisia että lappoamisen voi tehdä vedenvaihdon yhteydessä kyllä vain osittain.

En nyt kyllä ymmärrä miten koet ettei hiekalla voisi tehdä osittaisia pohjanpuhdistuksia. Jos suodatus on edes suurinpiirtein kunnossa niin aika harvoin pohjan kanssa joutuu toimenpiteisiin.

Itse koen kuitenkin pohjanhoidon helpommaksi soralla. Enemmän sitä saa hiekan kanssa häslätä.

Hiekan kanssa sählääminen rajoittuu siihen kun sen joutuu ensimmäisen kerran pesemään. Sen jälkeen maksaakin vaivansa takaisin varsin nopeasti.

[Ville V]

Hiekan kanssa sählääminen rajoittuu siihen kun sen joutuu ensimmäisen kerran pesemään. Sen jälkeen maksaakin vaivansa takaisin varsin nopeasti.

Omien kokemusteni perusteella edellä mainittu pitää hyvin paikkansa. Itselläni on kaikissa altaissa (joissa yleensä nyt on jotain pohjalla) hiekkaa, raekoko 0.5-1.2mm. Siirryin hiekkaan n. 4 vuotta sitten. Pohjan huoltotoimenpiteisiin kuuluu kuolleiden kasvinlehtien poistaminen n. 4 kertaa vuodessa. Siinä kaikki pohjanhuolto. Ainakaan tähänmennessä ei ongelmia ole esiintynyt.
Altaiden pituudet ovat 2m ja pumppujen tuotto on n. 2000 l/h/allas.

Kun sora vaihdetaan tiukkaanpakkautuvaan hienojakoiseen hiekkaan on huomioitava, että soran mukana poistuva laaja bakteerien tartunta-alusta korvataan jotenkin, esim. paremmalla biologisella suodatuksella.

[klaus]

...tuosta edellisestä tuli mieleen, että vieläkös sukkahousut on käytössä. Vanhasta tai lainatusta akvaariosta saa bakteerikantaa hyvin mukaan, kun laittaa muutaman litran hiekkaa mukaan uuteen akvaarioon/uuteen hiekkaan. Tämä vanha aines pariksi viikoksi sukkahousuihin - se akvaarion pohjalla ja niin on siemen levinnyt uuteenkin hiekkaan. Ja sen jälkeen tästä komistuksesta tietenkin voi luopua.

Huomioitavaa on, että ko bakteerikanta kuolee vesijohtovedessä oli se minkä lämpöistä tahansa. Ja tottakai kuolee, jos bakteeripinta kuivahtaa. Eli nämä säilyttävät toimenpiteet aina ämpärissä. Tavanomaisen akvaarion keskeisin bakteeripankki on pohjahiekka. Hyvinvoiva pohja nopeasti elvyttää putsatun suodattimenkin. Bakteerikannan elinvoima on kuitenkin aina suhteessa ravintoon. Pinta-ala bakteerille ja virtaus on toki lämmön lisäksi niille eduksi kun bakteerit reagoivat ravinnon vaihteluun - selviävät kuormituksesta helpommin. Aina kuitenkin ruokkimisen suuremmat heilahdukset tuntuvat veden laadussa. Ts pitkän paaston jälkeen myös bakteerikanta on ollut paastolla eikä ehkä lisäänny odotusten mukaisesti yhtäkkiseen pitopöytään.

[Rääkky]

joudun viikottain ottamaan asiakseni runsaan siistimisen lapolla vaikka virallinen vedenvaihto on harvinaisempaa.

Pinta pysyy siistinä? Kenties kuitenkin kannattaisi panostaa johonkin muuhun kuin siihen, että saa moskat pohjasoran sekaan piiloon.

Jotenkin minua ei vaan viehätä isopurjeplekon sontakasat etulasin lähellä. Mihin ihmeeseen voi panostaa kuin siihen, että akvaariota olisi mukavaa katsella? Kun se muuten jo toimii. Miksei hiekanpinta saisi olla siisti.

Isopurjepleko lähtee leijailemaan hakemaan ruokaa ja kiskaisee kaikki viikon ulosteensa mukanaan jotka leijailevat kauniisti pari senttiä eteenpäin- juuri sen aikaa että ne ehtii nähdä. Sisäsuodatin ja ulkosuodatin ei pysty vaikuttamaan tähän asiaan niin paljon. Ach mikä näky.

[Ville V]

Jotenkin minua ei vaan viehätä isopurjeplekon sontakasat etulasin lähellä. Mihin ihmeeseen voi panostaa kuin siihen, että akvaariota olisi mukavaa katsella? Kun se muuten jo toimii. Miksei hiekanpinta saisi olla siisti.

Hienoa hiekkaa (niin hienoa ettei jätökset siihen uppoa) käytettäessä, suodattimien imu ja paine letkut on mahdollista asetella siten, ettei altaan pohjalle jää ns. kuolleita kohtia virtauksen suhteen. tällöin kaikki irtoaines saadaan kulkeutumaan virtausten mukana suodattimeen.
Tietysti voi itse valita haluaako puhdistaako pohjaa ja suodatinta vai pelkkää suodatinta.

[Rääkky]

Ville V: Ongelma löytyy tuosta sijoittelusta. Eheimin suodattimen imusuppilon kaariputki on liian pienikaarinen, sillä akvaariossa on vahvikkeet jotka ovat leveydeltään n. 15cm pitkin reunaa. On vain yksi tapa laittaa suodattimen imuputki käyttämättä timanttiporaa.(Imusuppilo jää korkeudeltaan 60 senttisen akvaarion puoliväliin) Tästä syystä myös sisäsuodattimelle on yksi ainoa kiinnityssysteemi - ylivuotosuojan lasiin. Että sijoittelu on hankalaa. Vähän on mahdollisuuksia Ehdotuksia? Halvat ratkaisut ovat ainoat jotka onnistuvat.

[Holstedt]

Jotenkin minua ei vaan viehätä isopurjeplekon sontakasat etulasin lähellä. Mihin ihmeeseen voi panostaa kuin siihen, että akvaariota olisi mukavaa katsella? Kun se muuten jo toimii. Miksei hiekanpinta saisi olla siisti.

Eli siivouspäivänä teillä viedään tyhjät roskikset ulos ja lakaistaan roskat maton alle ja voila!

Isopurjepleko lähtee leijailemaan hakemaan ruokaa ja kiskaisee kaikki viikon ulosteensa mukanaan jotka leijailevat kauniisti pari senttiä eteenpäin- juuri sen aikaa että ne ehtii nähdä. Sisäsuodatin ja ulkosuodatin ei pysty vaikuttamaan tähän asiaan niin paljon. Ach mikä näky.

Kukapa sitä kakasta tykkäisi, mutta ei hiekkaa syytä tuomita siitä ettei muhita sitä piiloon kuten sora tekee. Pikemminkin epäilisin, että suodattimesi ovat alimitoitettuja tai virtaukset olisi paremminkin järjestettävissä.

[Rääkky]

Eli siivouspäivänä teillä viedään tyhjät roskikset ulos ja lakaistaan roskat maton alle ja voila!

Meillä täällä Vantaalla käytetään jo pölynimureita kultaseni.

Pikemminkin epäilisin, että suodattimesi ovat alimitoitettuja tai virtaukset olisi paremminkin järjestettävissä.

2000l/h pitäisi riittää kyllä, mutta kuten edellisessä viestissä luki on ongelmia niiden sijoittelussa.

Lähtökohtani on se, että omien altaiden tarkkailussa olen huomannut että viikon jälkeen hiekka näyttää pohjalla sotkuisemmalta kuin sora.
Yksi hiekka-allas on lelu-hollantilainen, jossa nyt ei voi hirveää virtausta pitää nääs taistelukala ei tykkää vierihoidosta lasin kanssa.
Se viihtyisi silloin yhtä hyvin kuin sinä viihtyisit minun seurassani.

[Maisu]

2000l/h pitäisi riittää kyllä, mutta kuten edellisessä viestissä luki on ongelmia niiden sijoittelussa.

Kaksimetrinen allas siis? Minulla on 160-senttisessä 3000 l/h eikä se ole yhtään liikaa. Hiekkapohja pysyy roskattomana.

Yksi hiekka-allas on lelu-hollantilainen, jossa nyt ei voi hirveää virtausta pitää nääs taistelukala ei tykkää vierihoidosta lasin kanssa.

Mikä ihme on lelu-hollantilainen?

[Rääkky]

Mikä ihme on lelu-hollantilainen?

Wanna-be-hollantilainen. Komea se kyllä on. Se on myönnettävä.

[Holstedt]

Meillä täällä Vantaalla käytetään jo pölynimureita kultaseni.

Joo, ja pohjasuosituksistasi päätellen joudutaan käyttämään myös varsin ahkerasti.

Se viihtyisi silloin yhtä hyvin kuin sinä viihtyisit minun seurassani.

Tuo täytyy varmaan joskus testata kunhan vaan on paremmin aikaa. Malttaako odottaa?

[iekku]

Hienoa hiekkaa (niin hienoa ettei jätökset siihen uppoa) käytettäessä, suodattimien imu ja paine letkut on mahdollista asetella siten, ettei altaan pohjalle jää ns. kuolleita kohtia virtauksen suhteen. tällöin kaikki irtoaines saadaan kulkeutumaan virtausten mukana suodattimeen.
Tietysti voi itse valita haluaako puhdistaako pohjaa ja suodatinta vai pelkkää suodatinta.

Pakko olla Rääkyn kanssa samaa mieltä, plekon p*skakasat tuskin miellyttävät corydoraksia sen enempää kuin minuakaan, ja imuroin ne jopa kaksi kertaa viikossa pois hiekan päältä. Tarkemmasta suodatustehosta en tiedä, mutta 450 litraisessa on fluval 403 ja 720l/h pumppaava sisäsuodatin. En usko että p*skapötkäleet imeytyisivät suodattimiin kovemmallakaan imulla, koska kasveja ja juurakoita on paljon. Aina ne pötköt jonnekkin kerääntyvät.

Eipä sillä, en tuota imurointia kovin isona vaivana kuitenkaan pidä.

[Rääkky]

Tuo täytyy varmaan joskus testata kunhan vaan on paremmin aikaa. Malttaako odottaa?

Valitettavasti minulla ei ole rahaa ulkomaanmatkaan. Jos sinä joskus tulet tänne Suomeen niin tässähän täytyy jo yrittää pysyä housuissaan.

[Holstedt]

Jos sinä joskus tulet tänne Suomeen niin tässähän täytyy jo yrittää pysyä housuissaan.

Enköhän minä liikuskele aika useinkin samoilla kulmilla plusmiinus pks-kilometriä kuin sinä. Kesällä todennäköisesti vielä enemmän kuin näin talvella. Päätetään siitä housujesi kohtalosta, jäävätkö päälle vai otatko pois, sitten kun tunnetaan toisemme edes hieman paremmin.

[Mari Kurki]

Eheimin suodattimen imusuppilon kaariputki on liian pienikaarinen

Kaupasta saa niitä 90 asteen mutkaputkia. Rakentele semmoisten avulla riittävän laaja mutka.

(Imusuppilo jää korkeudeltaan 60 senttisen akvaarion puoliväliin)

Siis ei yllä pohjalle asti? Putki poikki ja letkua väliin ja taas helpottuu.

[Kheira]

Mites sitten se lappoaminen? Eikö se ime sitä hiekkaa mennessään vai poistetaanko p*skat pelkällä letkulla? Vai joku erikoislappo? Taidan sitten uskaltautua kokeilemaan sitä hiekkaa kun on nyt mahdollisuus?

Lisäkysymyksenä vielä että montako kiloa sitä pestäväksi raahaan jotta sitä olisi sopivasti? Pohja 150cm X 50cm.

[Holstedt]

Mites sitten se lappoaminen? Eikö se ime sitä hiekkaa mennessään vai poistetaanko p*skat pelkällä letkulla? Vai joku erikoislappo? Taidan sitten uskaltautua kokeilemaan sitä hiekkaa kun on nyt mahdollisuus?

Lisäkysymyksenä vielä että montako kiloa sitä pestäväksi raahaan jotta sitä olisi sopivasti? Pohja 150cm X 50cm.

Lappo imee toki hiekkaa jos lapon tunkee hiekkaan. Ideahan siis on, että hiekan pinnalta imuroidaan jos ylipäätään on tarvetta moiselle.

Mitäs tuonkokoiseen menisi... parilla säkillä päässet jo alkuun.

[jusa]

Lisäkysymyksenä vielä että montako kiloa sitä pestäväksi raahaan jotta sitä olisi sopivasti? Pohja 150cm X 50cm.

2 kpl 40 kilon säkkejä tahi vaihtoehtoisesti 3 kpl 25 kilon säkkejä, riippuen ostopaikasta kumpaa löytyy. Pitäis olla just soppeli.

[Rääkky]

Eläs nyt Mari tästä tee liian helppoa. Ollaan Jouni J:n kanssa kulutettu liikaa aikaa ongelman pohtimiseksi. Tuo letkua väliin idea oli ainoa mikä päähän tuli ja se on... no työn alla.

[Kheira]

Jos sitä pohjaa hämmentää ensin ja imee sitten p*skat, niin mikä on paras tapa tämä tehdä? Käyttääkö joku pelkkää letkua vai onko lappo se ainoa oikea tapa tehdä tämä?

Olisi kiva kuulla miten te puhdistuksen hoidatte.

[Rääkky]

Jos sitä pohjaa hämmentää ensin ja imee sitten p*skat, niin mikä on paras tapa tämä tehdä? Käyttääkö joku pelkkää letkua vai onko lappo se ainoa oikea tapa tehdä tämä?

Lappoa minä käytän. Huljuttelen siinä hiekan pinnalla, otan silleen moskat pois ja jos ei lähde niin niin pölläytän yhdellä lapon kulmalla sitä hiekkaa sillälailla että moskat pöllähtää siihen lapon ulottuville- hiekat painuvat ensin ja sitten vaan siitä yläpuolelta nappaan ne pskat. Hiekat jäävät näin pohjaan. Nojohan. Minunhan selvästi pitäisi kirjoittaa jonkinsortin tarinakokoelma aiheesta akvaarion hiekkapohjan sivistynyt lappoaminen.

Kehitin tämän tyylin koska en koskaan ole innostunut sulkemaan sitä letkun toista päätä jotta hiekat putoavat takaisin pohjalle noustuaan putkea pitkin ylös. Putken sulku-tekniikka on minulle liian vaikeaa toteuttaa, sillä vesi valuu suoraan olohuoneesta kylpyhuoneeseen - tällä hyvä.